HE 79/2013

Hallituksen esitys eduskunnalle kansainvälisen korruptionvastaisen akatemian perustamisesta kansainväliseksi järjestöksi tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Itävallassa syyskuussa 2010 tehdyn ja maaliskuussa 2011 kansainvälisesti voimaantulleen sopimuksen kansainvälisen korruptionvastaisen akatemian perustamisesta kansainväliseksi järjestöksi.

Sopimuksella perustetaan kansainvälinen korruptionvastainen akatemia. Akatemia on kansainvälinen järjestö, joka järjestää korruptionvastaista koulutusta, tekee aiheeseen liittyvää tutkimusta ja toimii samalla yhtenä alan yhteistyöelimenä. Sopimuksen hyväksymisellä Suomi sitoutuu järjestön perustamissopimuksen määräyksiin ja Suomesta tulee akatemian jäsen.

Sopimus tuli kansainvälisesti voimaan 8 päivänä maaliskuuta 2011. Suomen osalta sopimus tulee voimaan kuudentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun Suomen liittymiskirja on talletettu.

Esitykseen sisältyy ehdotus laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan kuin sopimus tulee Suomen osalta voimaan.


sisällys
ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1
SISÄLLYS 2
YLEISPERUSTELUT 3
1 NYKYTILA 3
2 ESITYKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET EHDOTUKSET 3
3 ESITYKSEN VAIKUTUKSET 3
4 ASIAN VALMISTELU 3
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 5
1 SOPIMUKSEN SISÄLTÖ JA SEN SUHDE SUOMEN LAINSÄÄDÄNTÖÖN 5
2 LAKIEHDOTUKSEN PERUSTELUT 9
3 VOIMAANTULO 10
4 EDUSKUNNAN SUOSTUMUKSEN TARPEELLISUUS JA KÄSITTELYJÄRJESTYS
LAKIEHDOTUS 12
Laki kansainvälisen korruptionvastaisen akatemian IACAn perustamisesta kansainväliseksi järjestöksi tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta 12
LIITE 13
SOPIMUSTEKSTI 13

yleisperustelut

1 Nykytila

Kansainvälinen korruptionvastainen akatemia (IACA) perustettiin kansainväliseksi järjestöksi Yhdistyneiden kansakuntien huumausaine- ja kriminaalipolitiikan toimiston (UNODC), Itävallan tasavallan ja Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) aloitteesta.

Sopimus oli avoinna allekirjoittamista varten Yhdistyneiden kansakuntien jäsenmaita varten 2 päivästä syyskuuta 2010 31 päivään joulukuuta 2010. Sopimuksen allekirjoitti määräaikaan mennessä 51 maata ja kaksi kansainvälistä järjestöä Sopimus tuli kansainvälisesti voimaan 8 päivänä maaliskuuta 2011.

Akatemia on sijoitettu Itävallan Laxenburgiin Wienin lähelle. Akatemian johtajaksi on valittu itävaltalainen Martin Kreutner. Ensimmäinen IACAn perustamissopimuksen jäsenmaiden osapuolikokous pidettiin Wienissä marraskuussa 2012. Osapuolikokouksessa valittiin IACAn eri toimielinten jäsenet, hyväksyttiin päätöslauselmat IACAn päätöksentekoprosesseista sekä hyväksyttiin myös eräitä IACAn koulutusohjelmien sisältöjä ja täytäntöönpanoesityksiä.

2 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Eduskunnan hyväksyttäväksi esitettävällä sopimuksella IACA perustetaan kansainväliseksi järjestöksi. IACA järjestää korruptionvastaista liittyvää koulutusta, tekee aiheeseen liittyvää tutkimusta ja toimii samalla yhtenä alan yhteistyöelimenä. Koulutuksen kohderyhmänä ovat korruptiontorjunnan ammattilaiset kaikilta sektoreilta. IACA on kansainvälinen järjestö, johon voivat liittyä kaikki Yhdistyneiden kansakuntien jäsenvaltiot ja hallitustenväliset järjestöt.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi kansainvälisen korruptionvastaisen akatemian perustamisesta kansainväliseksi järjestöksi tehdyn sopimuksen. Sopimuksen hyväksyminen on edellytyksenä Suomen liittymiselle järjestön jäseneksi.

Esitykseen sisältyy ehdotus laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta.

3 Esityksen vaikutukset

Suomen jäsenyys IACAssa tukee osaltaan kansainvälistä yhteistyötä, jolla edistetään korruption torjuntaa.

Esityksellä ei ole välittömiä taloudellisia vaikutuksia Suomen kannalta. Suomelle ei aiheudu sopimuksen hyväksymisestä taloudellisia velvoitteita. Jäsenmaksua ei ole. Perustamissopimuksen XI artiklan mukaan IACAn toiminta rahoitetaan 1) osapuolten antamilla vapaaehtoisilla maksuosuuksilla ja lahjoituksilla, 2) yksityissektorin ja muiden lahjoittajien antamilla vapaaehtoisilla lahjoituksilla ja 3) lukukausimaksuilla, koulutuksen osallistumismaksuilla, teknisestä tuesta perittävillä palkkioilla sekä julkaisutoiminnan ja muiden palveluiden tuotolla sekä 4) tällaisista lahjoituksista, maksuista, tuloista sekä mm. muusta erityisvarallisuudesta kertyvillä tuloilla.

Sopimuksen hyväksymisellä ei ole henkilöstö- tai organisaatiovaikutuksia. Suomen edustus IACAn kokouksissa on tarkoitus hoitaa virkatyönä.

Sopimuksen hyväksyminen ei aiheuta tarvetta muuttaa lainsäädäntöä.

4 Asian valmistelu

Esityksestä on pyydetty lausunnot sisä- ja ulkoasiainministeriöiltä.

Lausuntopyyntöön vastasivat molemmat ministeriöt. Annetuissa lausunnoissa todettiin Suomen liittyminen IACAn jäseneksi positiiviseksi ja tärkeäksi. Liittyminen vahvistaa korruption torjuntaa Suomessa muun muassa laadukkaalla koulutuksella ja tutkimustiedolla sekä käytännön tietojen ja kokemusten vaihtamisella. Lausunnonantajien kommentit on otettu huomioon esitystä viimeisteltäessä.

yksityiskohtaiset perustelut

1 Sopimuksen sisältö ja sen suhde Suomen lainsäädäntöön

1 artikla. Perustaminen ja asema. Artiklan 1 kohdan mukaan akatemia perustetaan kansainväliseksi järjestöksi. Artiklan 2 kohdan mukaan akatemialla on täysi kansainvälinen oikeushenkilöllisyys. Artiklan 3 kohdan mukaan akatemialla on oikeustoimikelpoisuus mm. tehdä sopimuksia, hankkia ja luovuttaa kiinteää ja irtainta omaisuutta, olla kantajana ja vastaajana oikeudenkäyntimenettelyissä, ryhtyä muihin tarkoituksensa ja toimintansa toteuttamiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin. Akatemian tulee toimia tämän perustamissopimuksen mukaisesti.

Perustuslakivaliokunnan lausunnon (PeVL 38/2000 vp) mukaan oikeushenkilöllisyydestä sekä siihen liittyvästä oikeuskelpoisuudesta ja oikeudellisesta toimintakyvystä säädetään Suomessa lailla. Näin ollen 1 artiklan määräys akatemian oikeushenkilöllisyydestä kuuluu lainsäädännön alaan. Määräys ei edellytä muutoksia voimassa oleviin säädöksiin.

2 artikla.Tarkoitus ja toiminta. Artiklassa luetellaan akatemian tehtävät. Akatemian tarkoituksena on edistää korruption tehokasta estämistä ja torjuntaa tarjoamalla korruptionvastaista ammatillista ja muuta koulutusta ryhtymällä tutkimaan kaikkia korruptioon liittyviä näkökohtia ja helpottamalla niiden tutkimusta, tarjoamalla muita korruption torjunnassa kyseeseen tulevia teknisen avun muotoja ja edistämällä kansainvälistä yhteistyötä ja verkostoitumista korruption torjunnassa.

Artiklan 2 kohdan mukaan akatemian toiminnan tulee olla akateemisen vapauden periaatteen mukaista, täyttää korkeimmat akateemiset ja ammatilliset normit ja käsitellä korruptiota ilmiönä laajasti ja poikkitieteellisesti kulttuurinen monimuotoisuus, sukupuolten tasa-arvo sekä korruptiota koskeva viimeaikainen maailmanlaajuinen ja aluetason kehitys asianmukaisesti huomioon ottaen.

3 artikla. Sijaintipaikka. Artiklan 1 kohdan mukaan akatemia sijoitetaan Itävallan Laxenburgiin akatemian ja Itävallan tasavallan välillä sovittavin ehdoin. Artiklan 2 kohdan mukaan akatemia voi perustaa toimitiloja muihin sijaintipaikkoihin toimintansa tueksi.

4 artikla.Toimielimet. Artiklan mukaan akatemialla tulee olla osapuolten yleiskokous, hallintoneuvosto, kansainvälinen ylemmän johtoportaan neuvottelukunta, kansainvälinen akateeminen neuvottelukunta ja dekaani.

5 artikla. Osapuolten yleiskokous. Artiklan 1 kohdan mukaan yleiskokous toimii perustamissopimuksen osapuolten välisenä foorumina, jota kuullaan akatemian yleiseen menettelytapaan ja muihin sopimuksen kannalta kiinnostaviin seikkoihin liittyen. Artiklan 2 kohdan mukaan yleiskokous koostuu osapuolten edustajista. Kukin osapuoli nimittää yhden edustajan yleiskokouksen jäseneksi. Kullakin yleiskokouksen jäsenellä on yksi ääni.

Artiklan 3 kohdan mukaan yleiskokous hyväksyy akatemian menettelytapoihin ja hallintoon liittyviä suosituksia hallintoneuvoston harkittaviksi, hyväksyy akatemian työohjelman sekä tulo- ja menoarvion sellaisina kuin hallintoneuvosto niitä ehdottaa, harjoittaa varainkeruutoimintaa akatemian hyväksi perustamissopimuksen XI artiklan mukaisesti, valitsee hallintoneuvoston jäsenet perustamissopimuksen VI artiklan mukaisesti, päättää hallintoneuvoston jäsenten erottamisesta kahden kolmasosan enemmistöllä, tarkastelee akatemian toiminnan edistymistä mm. hallintoneuvoston raporttien perusteella, hyväksyy kansainvälisiä sopimuksia ja hyväksyy toimitilojen perustamisen muihin sijaintipaikkoihin.

Artiklan 4 kohdan mukaan yleiskokous kokoontuu vähintään kerran vuodessa ja tekee päätöksensä yksinkertaisella äänten enemmistöllä, ellei perustamissopimuksessa toisin määrätä. Yleiskokous vahvistaa työjärjestyksensä ja valitsee toimihenkilönsä puheenjohtajansa ja kaksi varapuheenjohtajaansa mukaan luettuina. Hallintoneuvoston jäsenet ja dekaani voivat osallistua yleiskokouksen kokouksiin ilman äänioikeutta.

6 artikla.Hallintoneuvosto. Artiklan 1 kohdan mukaan akatemiaa johtaa hallintoneuvosto, jossa on yhteensä yksitoista jäsentä. Yleiskokous valitsee yhdeksän jäsentä ottaen asianmukaisesti huomioon heidän pätevyytensä ja kokemuksensa sekä tasapuolisen maantieteellisen jakauman periaatteen. Lisäksi sekä UNODC että Itävallan tasavalta oikeutetaan kumpikin nimittämään yksi jäsen. Hallintoneuvoston jäsenet palvelevat yksilöinä kuuden vuoden virkakauden ajan, ja heidät voidaan valita/nimittää uudelleen enintään yhdeksi lisäkaudeksi. Ensimmäisissä vaaleissa viisi jäsentä valitaan ainoastaan kolmeksi vuodeksi.

Artiklan 2 kohdassa määritellään hallintoneuvoston tehtävät tarkemmin. Hallintoneuvosto päättää akatemian toiminnan strategiasta, menettelytavoista ja suuntaviivoista. Se vahvistaa akatemian toimintaa sääntelevät säännöt mukaan luettuna varainhoitoasetukset ja henkilöstösäännöt sekä nimittää dekaanin neljän vuoden toimikaudeksi, joka voidaan uusia. Lisäksi hallintoneuvosto arvioi dekaanin toimintaa ja tarvittaessa irtisanoo tämän. Hallintoneuvosto perustaa tarvittaessa neuvottelukuntia ja valitsee niiden jäsenet sekä valitsee asiantuntijaneuvottelukunnan ja kansainvälisen akateemisen neuvottelukunnan jäsenet heidän pätevyytensä ja kokemuksensa, tasapuolisen maantieteellisen jakauman periaatteen sekä sukupuolten tasa-arvon asianmukaisesti huomioon ottaen. Hallintoneuvosto esittää myös akatemian työohjelman sekä tulo- ja menoarvion yleiskokouksen hyväksyttäviksi, nimittää riippumattoman ulkopuolisen tilintarkastajan ja hyväksyy akatemian vuosittaisen tarkastetun tilinpäätöksen. Hallintoneuvoston tehtävänä on raportoida yleiskokoukselle akatemian toiminnan edistymisestä sekä tarkastella yleiskokouksen esittämiä akatemian menettelytapoihin ja hallinnointiin liittyviä suosituksia. Hallintoneuvosto vahvistaa akatemian taloudellisten voimavarojen varmistamiseen tarkoitettuja strategioita ja suuntaviivoja sekä avustaa dekaanin tämänsuuntaisia ponnistuksia. Lisäksi hallintoneuvosto määrittelee akatemian akateemiseen toimintaan osallistuvien tahojen osallistumisehdot, hyväksyy yhteistyösuhteiden luomisen perustamissopimuksen XIII artiklan mukaisesti ja esittää kansainvälisiä sopimuksia yleiskokouksen hyväksyttäviksi. Hallintoneuvosto myös arvioi akatemian toimintaa dekaanin raporttien perusteella ja esittää tätä toimintaa koskevia suosituksia.

Artiklan 3 kohdan mukaan hallintoneuvosto kokoontuu vähintään kerran vuodessa akatemian sijaintipaikassa ja tekee päätöksensä yksinkertaisella äänten enemmistöllä, ellei perustamissopimuksessa toisin määrätä. Kullakin jäsenellä on yksi ääni. Hallintoneuvosto vahvistaa menettelytapasääntönsä ja valitsee toimihenkilönsä puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa mukaan luettuina ja voi perustaa komiteoita, jos tämä katsotaan tarpeelliseksi akatemian tehokkaan toiminnan kannalta.

7 artikla. Kansainvälinen asiantuntijaneuvottelukunta. Artiklan 1 kohdan mukaan hallintoneuvostoa neuvoo kansainvälinen asiantuntijaneuvottelukunta (International Senior Advisory Board, ISAB), jonka enintään viidentoista jäsenen tulee olla monilla akatemian toiminnan kannalta tärkeillä aloilla erittäin ansioituneita henkilöitä. Artiklan 2 kohdan mukaan asiantuntijaneuvottelukunnan tehtävänä on pohtia akatemian toimintaa sekä tarjota havaintoja ja neuvoja siitä, miten korkeimmat akatemian tarkoitukseen liittyvät normit voidaan saavuttaa ja miten niitä voidaan pitää yllä. Artiklan 3 kohdan mukaan kansainvälisen asiantuntijaneuvottelukunnan jäsenet palvelevat yksilöinä kuuden vuoden virkakauden ajan ja heidät voidaan valita uudelleen. Ensimmäisissä vaaleissa seitsemän jäsentä valitaan vain kolmeksi vuodeksi.

Artiklan 4 kohdan mukaan kansainvälinen asiantuntijaneuvottelukunta kokoontuu vähintään kerran vuodessa ja tekee päätöksensä yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Kullakin jäsenellä on yksi ääni. Kansainvälinen asiantuntijaneuvottelukunta vahvistaa menettelytapasääntönsä ja valitsee toimihenkilönsä puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa mukaan luettuina. Artiklan 5 kohdan mukaan kansainvälinen asiantuntijaneuvottelukunta voi suositella hallintoneuvostolle 1 kohdan kriteerit täyttäviä henkilöitä kansainväliseen asiantuntijaneuvottelukuntaan valittaviksi.

8 artikla.Kansainvälinen akateeminen neuvottelukunta. Artiklan 1 kohdan mukaan hallintoneuvostoa neuvoo koulutukseen ja tutkimukseen liittyvissä asioissa kansainvälinen akateeminen neuvottelukunta (International Academic Advisory Board, IAAB), jonka enintään viidentoista jäsenen tulee olla ansioituneita akateemisia henkilöitä tai korruptionvastaisen toiminnan ja koulutuksen, korruption torjuntaan liittyvän rikosoikeuden ja poliisitoiminnan sekä/tai muiden akatemian toiminnan kannalta tärkeiden alojen pätevimpiä asiantuntijoita. Artiklan 2 kohdan mukaan kansainvälisen akateemisen neuvottelukunnan jäsenet palvelevat yksilöinä kuuden vuoden virkakauden ajan ja heidät voidaan valita uudelleen. Ensimmäisissä vaaleissa seitsemän jäsentä valitaan vain kolmeksi vuodeksi.

Artiklan 3 kohdan mukaan kansainvälinen akateeminen neuvottelukunta kokoontuu vähintään kerran vuodessa ja tekee päätöksensä yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Kullakin jäsenellä on yksi ääni. Kansainvälinen akateeminen neuvottelukunta vahvistaa menettelytapasääntönsä ja valitsee toimihenkilönsä puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa mukaan luettuina. Artiklan 4 kohdan mukaan kansainvälinen akateeminen neuvottelukunta voi suositella hallintoneuvostolle 1 kohdan kriteerit täyttäviä henkilöitä kansainväliseen akateemiseen neuvottelukuntaan nimitettäviksi.

9 artikla. Dekaani. Artiklassa luetellaan dekaanin tehtävät. Artiklan 1 kohdan mukaan dekaani vastaa akatemian päivittäisestä hallinnoinnista ja olennaisilta osin sen ohjelmasta. Dekaani raportoi ja on tilivelvollinen hallintoneuvostolle. Artiklan 2 kohdan mukaan dekaani edustaa akatemiaa ulkoisesti, varmistaa akatemian asianmukaisen hallinnoinnin henkilöstö ja taloushallinto mukaan luettuina, laatii akatemian työohjelman sekä tulo- ja menoarvion hallintoneuvoston tarkasteltaviksi ja yleiskokouksen vahvistettaviksi. Työohjelman tulee sisältää tutkimuksen etusija-asettelut, koulutustoiminta, opetussuunnitelmat ja työvälineiden kehittämisen.

Dekaani panee työohjelman sekä tulo- ja menoarvion täytäntöön, esittää hallintoneuvostolle vuosi ja ad hoc raportit akatemian toiminnasta akatemian vuosittainen tarkastettu tilinpäätös mukaan luettuna, esittää yhteistyösuhteiden luomista perustamissopimuksen XIII artiklan mukaisesti hallintoneuvoston hyväksyttäväksi, koordinoi akatemian työskentelyä tämän perustamissopimuksen osapuolten sekä tarvittaessa muiden kansainvälisten ja kansallisten instituutioiden, toimistojen ja verkostojen työskentelyn kanssa yleiskokouksen ja hallintoneuvoston kyseeseen tulevat suositukset ja suuntaviivat sekä kansainvälisen asiantuntijaneuvottelukunnan ja kansainvälisen akateemisen neuvottelukunnan neuvot huomioon ottaen, ryhtyy sopimuksiin ja järjestelyihin akatemian puolesta ja neuvottelee kansainvälisiä sopimuksia hallintoneuvoston tarkasteltaviksi ja yleiskokouksen hyväksyttäviksi, hakee akatemialle aktiivisesti asianmukaista rahoitusta ja hyväksyy akatemian nimissä vapaaehtoisia maksuosuuksia ja lahjoituksia hallituksen asianmukaisten strategioiden ja suuntaviivojen sekä varainhoitoasetusten mukaisesti sekä ryhtyy muihin hallintoneuvoston mahdollisesti määrittelemiin toimeksiantoihin tai muuhun hallintoneuvoston mahdollisesti määrittelemään toimintaan.

10 artikla. Akateeminen ja hallintohenkilöstö. Artiklan mukaan akatemia pyrkii palkkaamaan ja pitämään palveluksessaan mahdollisimman pätevää akateemista ja hallintohenkilöstöä. Tehokkuuden ja kustannustehokkuuden maksimoimiseksi akatemia laatii suunnitelman ja tekee asianmukaiset järjestelyt osa-aikaista tai vierailevaa akateemista henkilöstöä varten ja kannustaa valtioita, kansainvälisiä järjestöjä, yliopistoja ja muita kyseeseen tulevia instituutioita harkitsemaan akatemian mm. tilapäisiä henkilöstön siirtoja henkilöstön hankinnan tueksi.

11 artikla. Akatemian rahoitus. Artiklan mukaan siitä huolimatta, että pitkän aikavälin tavoitteena on tehdä akatemiasta omavarainen, akatemian resursseja ovat mm. perustamissopimuksen osapuolten antamat vapaaehtoiset maksuosuudet ja lahjoitukset, yksityissektorin ja muiden lahjoittajien antamat vapaaehtoiset lahjoitukset, lukukausimaksut, koulutusworkshopien osallistumismaksut, teknisestä tuesta perittävät palkkiot sekä julkaisutoiminnan ja muiden palvelujen tuotto sekä tällaisista lahjoituksista, maksuista, tuloista sekä mm. trusteista ja erityisvarallisuudesta kertyvät tulot.

Artiklan 2 kohdan mukaan akatemian tilivuosi alkaa tammikuun 1 päivänä ja päättyy joulukuun 31 päivänä.

Artiklan 3 kohdan mukaan akatemian tileille tehdään hallintoneuvoston perustamissopimuksen VI artiklan 2 kohdan mukaisesti vahvistamien varainhoitoasetusten perusteella vuosittainen riippumaton ulkoinen tarkastus, jonka tulee täyttää korkeimmatkin läpinäkyvyys-, tilivelvollisuus ja laillisvaatimukset. Artiklan 4 kodassa perustamissopimuksen osapuolia kannustetaan ryhtymään varainkeruutoimintaan akatemiaa varten mm. järjestämällä yhteisiä lahjoittajakonferensseja.

12 artikla.Kuuleminen ja tiedonvaihto. Artiklan 1 kohdan mukaan perustamissopimuksen osapuolet pitävät toisensa ajan tasalla ja kuulevat toisiaan jäsenistöä kiinnostavista perustamissopimuksen mukaista yhteistyötään koskevista seikoista joko yleiskokouksen kokoontumisissa tai tarpeen vaatiessa muina ajankohtina. Artiklan 2 kohdan mukaan tämän artiklan mukainen kuuleminen sekä tiedon ja asiakirjojen vaihto tapahtuu kunkin osapuolen soveltamien, tietojen paljastamista koskevien sääntöjen ja niiden järjestelyjen mukaisesti, joista osapuolet mahdollisesti päättävät taatakseen vaihdettavien tietojen luottamuksellisuuden, rajoituksellisuuden ja turvallisuuden. Kaikkia kyseisiä järjestelyjä noudatetaan myös perustamissopimuksen päättymisen jälkeen ja kunkin osapuolen osalta myös sen jälkeen, kun kyseinen osapuoli on vetäytynyt tästä sopimuksesta.

13 artikla. Yhteistyösuhteet. Artiklassa todetaan, että akatemia voi luoda yhteistyösuhteita sellaisten valtioiden, sellaisten muiden kansainvälisten järjestöjen sekä sellaisten julkisten tai yksityisten tehojen kanssa, jotka voivat osaltaan edistää akatemian työskentelyä.

14 artikla. Erioikeudet ja vapaudet. Artiklan 1 kohdan mukaan akatemia, yleiskokouksen jäsenet, hallintoneuvoston jäsenet, kansainvälisen asiantuntijaneuvottelukunnan ja kansainvälisen akateemisen neuvottelukunnan jäsenet, dekaani sekä henkilöstö ja asiantuntijat nauttivat akatemian ja Itävallan tasavallan välillä sovittavista erioikeuksista ja vapauksista. Artiklan 2 kohdan mukaan akatemia voi ryhtyä sopimuksiin muiden valtioiden kanssa varmistaakseen asianmukaiset erioikeudet ja vapaudet.

15 artikla.Korvausvastuu. Artiklan mukaan perustamissopimuksen osapuolet eivät ole yksin tai yhteisesti vastuussa akatemian veloista, vastattavista tai muista sitoumuksista. Tämänsisältöinen lausunto tulee sisällyttää jokaiseen akatemian perustamissopimuksen XIV artiklan perusteella tekemään sopimukseen.

16 artikla. Muutokset. Artiklan mukaan perustamissopimusta voidaan muuttaa ainoastaan perustamissopimuksen kaikkien osapuolten suostumuksella. Kyseisestä suostumuksesta tulee ilmoittaa sopimuksen tallettajalle kirjallisesti. Muutokset tulevat voimaan, kun tallettaja vastaanottaa ilmoituksen tämän perustamissopimuksen kaikilta osapuolilta tai muuna osapuolten sopimana ajankohtana.

17 artikla. Siirtymäsäännökset. Artiklan 1 kohdan mukaan osapuolet tunnustavat 29 päivänä tammikuuta 2010 päivättyyn, kansainvälisen korruptionvastaisen akatemian perustamista Itävallan Laxenburgiin koskevaan muistioon sisältyvät akatemian perustamista ja ensivaiheen toimintaa koskevat siirtymäjärjestelyt ja sopivat noudattavansa niitä, kunnes akatemian päätöksentekoelimet ovat täysin toimintakuntoisia. Artiklan 2 kohdan mukaan hallintoneuvosto voi tehdä mihin tahansa akatemian perustamiseksi ja sen toiminnan aloittamiseksi tehtyihin sitoumuksiin vaikuttavan tai osapuolet (UNODC, ”Akatemian ystävät” yhdistys tai Itävallan tasavalta) vastuuseen saattavan päätöksen ainoastaan yksimielisesti.

18 artikla. Voimaantulo ja tallettaja. Artiklan 1 kohdan mukaan perustamissopimus on avoinna allekirjoittamista varten Yhdistyneiden kansakuntien jäsenvaltioille (jäljempänä ”valtiot”) ja hallitustenvälisille järjestöille (jäljempänä ”kansainväliset järjestöt”) 31 päivänä joulukuuta 2010 asti. Se on ratifioitava tai hyväksyttävä. Artiklan 2 kohdan mukaan valtiot ja kansainväliset järjestöt, jotka eivät ole allekirjoittaneet sopimusta, voivat liittyä siihen myöhemmin. Artiklan 3 kohdan mukaan sopimus tulee voimaan kuudenkymmenen vuorokauden kuluttua siitä päivästä, jona kolme valtiota tai kansainvälistä järjestöä on tallettanut ratifiointi-, hyväksymis- tai liittymisasiakirjan.

Artiklan 4 kohdan mukaan jokaisen sellaisen valtion tai kansainvälisen järjestön kohdalla, joka ratifioi tai hyväksyy tämän sopimuksen tai liittyy tähän sopimukseen sen voimaantulopäivän jälkeen, tämä sopimus tulee voimaan kuusikymmentä vuorokautta sen ratifiointi-, hyväksymis- tai liittymiskirjan tallettamispäivän jälkeen. Artiklan 5 kohdan mukaan Itävallan tasavallan Eurooppa- ja kansainvälisten asioiden ministeri on tämän sopimuksen tallettaja.

19 artikla. Riidanratkaisu. Artiklan mukaan kaikki sellaiset akatemian ja tämän sopimuksen minkä tahansa osapuolen väliset tai tämän sopimuksen osapuolten väliset tämän sopimuksen tai minkä tahansa lisäsopimuksen tulkintaan tai soveltamiseen liittyvät riidat tai kaikki sellaiset akatemiaan tai osapuolten suhteisiin vaikuttavat kysymykset, joita ei pystytä ratkaisemaan neuvotteluin tai sovittua riidanratkaisumenettelyä noudattaen, saatetaan kolmen välimiehen muodostaman välimiesoikeuden lopullisesti ratkaistaviksi. Kumpikin riidan osapuoli valitsee yhden välimiehen, ja kaksi ensimmäistä välimiestä valitsevat kolmannen, joka toimii välimiesoikeuden puheenjohtajana. Ellei riidan jompikumpi osapuoli ole valinnut välimiestään kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun toinen osapuoli on nimittänyt oman välimiehensä, tai elleivät ensimmäiset kaksi välimiestä pääse yhteisymmärrykseen kolmannesta välimiehestä kuuden kuukauden kuluessa kahden ensimmäisen välimiehen nimittämisestä, Kansainvälisen tuomioistuimen puheenjohtaja nimittää kyseisen toisen tai kolmannen välimiehen riidan kumman tahansa osapuolen pyynnöstä.

Välimiesoikeuden käsittely tulee kysymykseen vasta äärimmäisenä riidanratkaisukeinona. Määräyksen on katsottava Suomessa lainsäädännön alaan kuuluvaksi, koska kyse on sopimuksesta, joka sisältää lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä ja Suomi sitoutuu määräyksellä pakolliseen ja sitovaan riitojenratkaisuun ja riidan ratkaisu voi vaikuttaa siihen, miten Suomessa laintasoisena säänneltyä asiaa koskevaa määräystä on sovellettava. Määräys sitoo perustamissopimukseen liittyneen osapuolen harkintavaltaa ja sen hyväksyminen sen vuoksi edellyttää eduskunnan suostumusta.

20 artikla. Irtisanominen. Artiklan 1 kohdan mukaan mikä tahansa tämän sopimuksen osapuoli voi irtisanoa sopimuksen ilmoittamalla siitä tallettajalle kirjallisesti. Irtisanominen tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun tallettaja on saanut kyseisen ilmoituksen.

Artiklan 2 kohdan mukaan sopimuksen osapuolen luopuminen sopimuksesta ei rajoita eikä vähennä kyseisen osapuolen mahdollista maksuosuutta eikä muulla tavoin rajoita sitä, jos tällainen maksuosuus on tehty ennen luopumisen voimaantulopäivää.

21 artikla.Lakkauttaminen. Artiklan 1 kohdan mukaan sopimuksen osapuolet voivat yksimielisesti toimiessaan päättää sopimuksen milloin tahansa ja lakkauttaa akatemian ilmoittamalla siitä tallettajalle kirjallisesti. Niitä akatemian varoja, joita mahdollisesti on jäljellä kaikkien sen lakisääteisten velvoitteiden maksamisen jälkeen, käsitellään yleiskokouksen yksimielisen päätöksen mukaisesti. Artiklan 2 kohdan mukaan sopimuksen määräyksiä sovelletaan edelleen sen lakkauttamisen jälkeen siinä määrin kuin on tarpeen, jotta varoista voitaisiin luopua ja tilinpäätös laatia hyvässä järjestyksessä.

Perustamissopimus on laadittu Wienissä 2 päivänä syyskuuta 2010 arabian, kiinan, englannin, ranskan, venäjän ja espanjan kielillä kaikkien näiden tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset.

2 Lakiehdotuksen perustelut

1 §. Lain 1 §:n mukaan kansainvälisen korruptionvastaisen akatemian (IACA) perustamisesta kansainväliseksi järjestöksi Wienissä 2 päivänä syyskuuta 2010 tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan voimaan lain tasoisina sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut. Lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä on selvitetty eduskunnan suostumuksen tarpeellisuutta käsittelevässä jaksossa.

2 §. Laki ehdotetaan saatettavaksi voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti, kun perustamissopimus tulee Suomen osalta voimaan.

3 Voimaantulo

Sopimus kansainvälisen korruptionvastaisen akatemian perustamisesta kansainväliseksi järjestöksi oli avoinna allekirjoittamista varten Yhdistyneiden kansakuntien jäsenmaille 2 päivästä syyskuuta 2010 31 päivään joulukuuta 2010. Sopimus tuli kansainvälisesti voimaan 8 päivänä maaliskuuta 2011 eli kuudentenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona kolmas ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymisasiakirja talletettiin. Sopimuksen voimaantulon jälkeen tähän sopimukseen liityttäessä se tulee voimaan kunkin valtion kohdalla kuusikymmentä vuorokautta sen ratifiointi-, hyväksymis- tai liittymisasiakirjan tallettamispäivän jälkeen. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan kuin sopimus tulee Suomen osalta voimaan.

4 Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja käsittelyjärjestys

Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä tai ovat muutoin merkitykseltään huomattavia taikka vaativat perustuslain mukaan muusta syystä eduskunnan hyväksymisen. Perustuslain 95 §:n 1 momentin mukaan valtiosopimuksen ja muun kansainvälisen velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan voimaan lailla. Muilta osin kansainväliset velvoitteet saatetaan voimaan valtioneuvoston asetuksella.

Perustuslain 95 §:n 3 momentin mukaan laissa kansainvälisen velvoitteen voimaansaattamisesta voidaan säätää, että sen voimaantulosta säädetään asetuksella. Perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön mukaan eduskunnan hyväksymistoimivalta kattaa kaikki aineelliselta luonteeltaan lain alaan kuuluvat kansainvälisen velvoitteen määräykset. Määräykset luetaan kuuluviksi lainsäädännön alaan, jos (1) määräys koskee jonkin perustuslaissa turvatun perusoikeuden käyttämistä tai rajoittamista, (2) määräys muutoin koskee yksilön oikeuksien tai velvollisuuksien perusteita, (3) määräyksen tarkoittamasta asiasta on perustuslain mukaan säädettävä lailla, (4) määräyksen tarkoittamasta asiasta on voimassa lain säännöksiä tai (5) jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on Suomessa vallitsevan käsityksen mukaan säädettävä lailla. Kysymykseen ei vaikuta, onko jokin määräys ristiriidassa vai sopusoinnussa Suomessa lailla annetun säännöksen kanssa (PeVL 11/2000 vp, PeVL 12/2000 vp ja PeVL 45/2000 vp).

IACAn perustamissopimus sisältää lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä ja edellyttää perustuslain 94 §:n mukaisesti eduskunnan suostumusta. Lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä on selostettu esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa.

Perustamissopimuksen 1 artiklan mukaan akatemia perustetaan kansainväliseksi järjestöksi, jolla on täysi kansainvälinen oikeushenkilöllisyys ja oikeustoimikelpoisuus. Perustuslakivaliokunnan lausunnon (PeVL 38/2000 vp) mukaan oikeushenkilöllisyydestä sekä siihen liittyvästä oikeuskelpoisuudesta ja oikeudellisesta toimintakyvystä säädetään Suomessa lailla. Näin ollen 1 artiklan määräys akatemian oikeushenkilöllisyydestä kuuluu lainsäädännön alaan. Määräys ei edellytä muutoksia voimassa oleviin säädöksiin.

Sopimuksen 19 artiklassa määrätään riitojen ratkaisusta. Artiklan mukaan kaikki sellaiset akatemian ja tämän sopimuksen minkä tahansa osapuolen väliset tai tämän sopimuksen osapuolten väliset tämän sopimuksen tai minkä tahansa lisäsopimuksen tulkintaan tai soveltamiseen liittyvät riidat tai kaikki sellaiset akatemiaan tai osapuolten suhteisiin vaikuttavat kysymykset, joita ei pystytä ratkaisemaan neuvotteluin tai sovittua riidanratkaisumenettelyä noudattaen, saatetaan kolmen välimiehen muodostaman välimiesoikeuden lopullisesti ratkaistaviksi. Välimiesoikeuden käsittely tulee kysymykseen vasta äärimmäisenä riidanratkaisukeinona. Jos sopimuksessa, joka muutoinkin sisältää lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä, on määräyksiä pakollisesta ja osapuolia sitovasta menettelystä sopimuksen tulkintaa tai sen soveltamista koskevan riidan ratkaisemisesta osapuolten välillä, voi riidan ratkaisu vaikuttaa siihen, miten Suomessa laintasoisena säänneltyä asiaa koskevaa määräystä on sovellettava. Tällaisissa tapauksissa riitojen ratkaisemista koskeva määräys kuuluu lainsäädännön alaan (PeVL 31/2001 vp).

IACAn jäsenyys on osa Suomen kansainvälistä yhteistyötä. Kysymyksessä on perustuslain 1 §:n 3 momentissa tarkoitetun periaatteen mukainen osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja ihmisoikeuksien turvaamiseksi sekä yhteiskunnan kehittämiseksi. Mainitulla perustuslain säännöksellä on merkitystä arvioitaessa sitä, onko kansainvälisen velvoitteen jokin määräys ristiriidassa perustuslain säännösten kanssa valtion täysivaltaisuudesta. Perustuslakiuudistuksen esitöihin pohjautuvassa käytännössään valiokunta on lähtenyt siitä, että sellaiset kansainväliset velvoitteet, jotka ovat tavanomaisia nykyaikaisessa kansainvälisessä yhteistoiminnassa ja jotka vain vähäisessä määrin vaikuttavat valtion täysivaltaisuuteen, eivät ole sellaisenaan ristiriidassa perustuslain täysivaltaisuutta koskevien säännösten kanssa (ks. esim. PeVL 38/2001 vp, s. 5/I). Valtion täysivaltaisuuden kannalta on huomattava, että perustussopimuksen määräyksiä voidaan muuttaa vain osapuolten yksimielisellä päätöksellä.

IACAn perustamissopimus ei sisällä määräyksiä, jotka koskisivat perustuslakia sen 94 §:n 2 momentissa tai 95 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Perustamissopimus voidaan hallituksen käsityksen mukaan hyväksyä äänten enemmistöllä ja ehdotus sen voimaansaattamislaiksi voidaan hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään, että

eduskunta hyväksyisi kansainvälisen korruptionvastaisen akatemian (IACA) perustamisesta kansainväliseksi järjestöksi Itävallassa syyskuussa 2010 tehdyn ja maaliskuussa 2011 voimaantulleen sopimuksen. Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Laki kansainvälisen korruptionvastaisen akatemian perustamisesta kansainväliseksi järjestöksi tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Kansainvälisen korruptionvastaisen akatemian perustamisesta kansainväliseksi järjestöksi Wienissä 2 päivänä syyskuuta 2010 tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

2 §

Sopimuksen muiden määräysten voimaansaattamisesta ja tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.


Helsingissä 27 päivänä kesäkuuta 2013

Pääministerin estyneenä ollessa, ulkoasiainministeri
ERKKI TUOMIOJA

Oikeusministeri
Anna-Maja Henriksson

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.