HE 267/2010

Hallituksen esitys Eduskunnalle SSDR-ohjelmistoradioteknologiaa koskevasta tutkimus- ja kehitystiedon vaihdosta Suomen, Ranskan, Italian, Puolan, Espanjan, Ruotsin ja Amerikan yhdysvaltojen välillä tehdyn sopimuksen hyväksymisestä sekä laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta

esityksen pääasiallinen sisältö

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi SSDR-ohjelmistoradioteknologiaa koskevasta tutkimus- ja kehitystiedon vaihdosta Suomen, Ranskan, Italian, Puolan, Espanjan, Ruotsin ja Amerikan yhdysvaltojen välillä tehdyn sopimuksen sekä lain sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta.

Sopimuksessa sovitaan yleisistä periaatteista ohjelmistoradioteknologian tutkimus- ja kehittämishankkeita koskevan tiedon-vaihdon käynnistämisessä, toteuttamisessa ja hallinnoinnissa.

Sopimus tulee voimaan kun viimeinen osapuoli on allekirjoittanut sen. Sopimus tulee Suomen osalta voimaan päivänä, jona Suomi on ilmoittanut muille sopimuspuolille saaneensa päätökseen sopimukseen sitoutumiseksi tarvittavat kansalliset toimenpiteet.

Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta. Lakiin ehdotetaan otettaviksi säännökset sopimuksen mukaisesti vaihdettujen tietojen salassapidosta, Suomen viranomaisten oikeudesta luovuttaa salassa pidettäviä tietoja sekä säännökset sopimuksen vierailuja koskevien velvoitteiden toteuttamiseksi. Esitykseen sisältyvä lakiehdotus ehdotetaan tulevaksi voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti sopimuksen kanssa.


ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ  1
SISÄLLYS 2
YLEISPERUSTELUT 3
1 JOHDANTO 3
2 NYKYTILA 3
3 ESITYKSEN TAVOITTEET JA KESKEISET EHDOTUKSET 4
4 ESITYKSEN VAIKUTUKSET 4
4.1 Taloudelliset vaikutukset 4
4.2 Vaikutukset yrityksiin 5
4.3 Vaikutukset viranomaisten toimintaan 5
4.4 Yhteiskunnalliset vaikutukset 5
5 ASIAN VALMISTELU 5
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 6
1 SOPIMUKSEN SISÄLTÖ JA SEN SUHDE SUOMEN LAINSÄÄDÄNTÖÖN 6
2 LAKIEHDOTUKSEN PERUSTELUT 9
3 VOIMAANTULO 10
4 EDUSKUNNAN SUOSTUMUKSEN TARPEELLISUUS JA KÄSITTELYJÄRJESTYS
4.1 Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus 10
4.2 Käsittelyjärjestys 13
LAKIEHDOTUS 14
Laki SSDR-ohjelmistoradioteknologiaa koskevasta tutkimus- ja kehitystiedon vaihdosta Suomen, Ranskan, Italian, Puolan, Espanjan, Ruotsin ja Amerikan yhdysvaltojen välillä tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta 14
SOPIMUSTEKSTI 15

YLEISPERUSTELUT

1 Johdanto

Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa 2004 (VNS 6/2004 vp) todetaan, että Suomi osallistuu täysipainoisesti Euroopan unionin (EU) voimavara- ja materiaaliyhteistyön kehittämiseen. Suomen puolustusmateriaalihankkeissa pyritään nykyisin aktiivisesti yhteistyöhön muiden maiden kanssa.

Ohjelmistoradiota pidetään uudentyyppisenä tulevaisuuden viestintäteknologisena kehitysmahdollisuutena. Ohjelmistoradioalan teknologialla on tulevaisuudessa merkitystä yhteensopivan tietoliikenteen kehittämisessä puolustus- ja turvallisuusalalla. Ohjelmistoradiolla voidaan yhdistää aiempia lukuisia eri radioita yhdeksi, ohjelmistoilla muokattavaksi ja määriteltäväksi viestivälineeksi.

Ohjelmistoradion käytettävyysalue ulottuu maanpuolustuksen ja sotilaallisen kriisihallinnan tarpeiden lisäksi myös viranomaisyhteistyöhön ja siviilikriisinhallintaan. Kaikissa niissä on tärkeä turvata tiedonkulku ja tilannetietoisuus osapuolten kesken. Ohjelmistoradioteknologian avulla voidaan edistää puolustustarvikkeiden yhdenmukaisuutta, ja teknistä yhteentoimivuutta. Kehitteillä oleva teknologia tarjoaa uusia viestintäpalveluja, joita soveltamalla on mahdollista parantaa sotilaallista puolustuskykyä.

Ohjelmistoradioteknologiaan sisältyy sekä ohjelmistoradioihin että niiden aaltomuotoihin liittyvää teknologiatyötä. Aaltomuoto on se toiminto, joka hoitaa tiedon siirron laitealustasta toiseen.

Sopimus SSDR- ohjelmistoradioteknologiaa koskevasta tutkimus- ja kehitystiedon vaihdosta (SSDR, Secure Software-Defined Radio) on osa laajempaa ohjelmisto-radioalan kehityshanketta puolustusvoimissa. Eurooppalaiseen ohjelmistoradiokokonaisuuteen osallistuminen luo Suomelle merkittäviä yhteistyö- ja verkottumismahdollisuuksia, koska ohjelmalla voidaan jatkaa Suomen aiempaa kansallista ohjelmistoradioalan työtä.

Sopimus edellyttää Suomessa eduskunnan hyväksymistä, koska siihen arvioidaan sisältyvän eduskunnan suostumusta edellyttäviä lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä.

2 Nykytila

Suomi on pyrkinyt viime vuosina edistämään meille keskeistä ohjelmistoradioalan kansainvälistä yhteistyötä erityisesti Euroopan puolustusviraston (EDA) hankkeissa.

Suomi on tehnyt kansallisesti merkittävää ohjelmistoradioteknologia-alan tutkimus- ja kehitystyötä. Suomen puolustusvoimat on aiemmin toteuttanut toimivan ohjelmistoradion kokeilulaitteiston. Yhteistyökumppaneina näissä hankkeissa puolustusvoimilla on ollut muun muassa Elektrobit Oy ja Oulun yliopisto. Suomi on eri yhteyksissä kannattanut eurooppalaisia ja kansainvälisiä yhteishankkeita ohjelmistoradioalalla.

Puolustusvoimissa pidetään tärkeänä turvata ohjelmistoradioiden ja aaltomuotojen kansainvälinen yhteensopivuus, kehittää prototyyppi tulevaisuuden taistelukentälle soveltuvasta yhteisestä tiedonsiirtoalustasta, varmistaa kotimaisen teollisuuden osaaminen, mahdollistaa maa- ja merivoimien aaltomuotojen käyttöönotto 2010-luvulla osana taktisen tiedonsiirron kokonaisarkkitehtuuria, turvata kotimaisten aaltomuotojen käyttö-mahdollisuus, testata aaltomuotojen siirrettävyyttä sekä turvata tulevaisuuden ohjelmistoradion viranomaisyhteensopivuus.

Mahdollisesta ohjelmistoradioita koskevasta puolustusvoimien sarjahankinnasta tehdään päätökset tämän vuosikymmenen lopulla kun prototyyppihankkeen tulokset ovat käytettävissä.

Suomi päätti vuonna 2008 osallistumisesta merkittävään yhteiseurooppalaiseen OCCAR:n hallinnoimaan ohjelmistoradioalan kokeilulaitteistohankkeeseen European Secure Software Defined Radio Technology Demonstrator Programme, ESSOR TDP, niin sanottu ESSOR-ohjelmistoradiohanke, (SopS 79/2008 ja 80/2008), joka käynnistyi samana vuonna. Hankkeen muut osapuolet ovat Ranska, Italia, Espanja, Ruotsi ja Puola. Kyse on Euroopan puolustusviraston käynnistämästä hankkeesta.

Suomen ja Puolaa lukuun ottamatta muiden ESSOR-maiden sekä Australian, Ison-Britannian, Pohjois-Irlannin, Saksan ja Yhdysvaltojen välillä on tehty pöytäkirja ohjelmistoradioteknologiaa koskevasta COALWNW-ohjelmasta (COALWNW, Coalition Wideband Networking Waveform, SopS 83/2009). Pöytäkirja koskee tutkimusyhteistyötä ja standardointia ohjelmistoradioihin liittyvän aaltomuototeknologian alalla.

Sen lisäksi, että eurooppalainen ja Euroopan puolustusviraston yhteydessä tapahtuva materiaaliyhteistyö on Suomen puolustushallinnon etujen mukaista, tarvitaan yhteensopivuuden varmistamistoimia Yhdysvaltain kanssa ja yhteydenpitoa muiden keskeisten alan toimijoiden hankkeisiin ja ohjelmiin.

Yhdysvaltojen ohjelmistoradioalan JTRS-hanke on luovuttanut osan käyttämästään ohjelmistoradioarkkitehtuurista (SCA, Software Communication Architecture) vapaaseen käyttöön. ESSOR–hankkeen yhtenä tavoitteena on kehittää mahdollisimman SCA–yhteensopiva eurooppalainen ohjelmistoradioarkkitehtuuri ja mahdollistaa ohjelmistoradioiden mahdollisimman hyvä yhteentoimivuus myös Yhdysvaltojen JTRS-radioiden kanssa.

3 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Esityksen tavoitteena on saattaa voimaan monenvälinen SSDR-tiedonvaihtosopimus ja sillä tavoin parantaa maiden välistä yhteistyötä sekä vaihtaa SSDR-ohjelmistoradiota koskevaa tutkimus- ja kehitystietoa.

Esitys sisältää myös ehdotuksen laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta.

Sopimuksen mukainen toiminta edellyttää tietojen vaihtoa sekä vaihdettujen tietojen suojan järjestämistä. Kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annettu laki (588/2004) ei kuitenkaan ole sovellettavissa sopimuksessa tarkoitettuihin toimintoihin, koska sitä varten luovutettavat tiedot eivät ole turvallisuusluokiteltuja tietoja. Vaihdettavien tietojen salassapitoon tulisi sovellettaviksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999, julkisuuslaki) säännökset. Näiden avulla ei voida taata sellaista suojaa, mitä sopimukseen merkityt velvoitteet merkitsisivät.

Sopimuksessa tarkoitettua tiedonvaihtoa varten Suomen viranomaiselle annetut ja sen laatimat asiakirjat olisi pidettävä salassa eikä niitä saisi luovuttaa tai käyttää muuhun kuin siihen tarkoitukseen, mitä varten ne on annettu, ellei asiakirjan luovuttaja olisi antanut siihen suostumustaan.

Suomen viranomaisella olisi salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus antaa sopimuksessa tarkoitettua toimintaa varten sopimuksen osapuolille asiakirjoja ja tietoja.

Viranomaisen oikeuteen ja elinkeinonharjoittajan velvollisuuteen sallia sopimuksessa tarkoitetut vierailut sovellettaisiin vastaavasti, mitä kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain 18 §:ssä säädetään vierailuista kansainvälisen tietoturvallisuusvelvoitteen toteuttamiseksi.

4 Esityksen vaikutukset

Sopimuskokonaisuus täydentää tärkeällä tavalla ohjelmistoradioalan yhteistyötä mahdollistaessaan tiedon vaihdon osallistujamaiden välillä. Kyseessä on väline tiedon vaihdon kautta edistää yhteensopivuutta, puolustusmateriaaliyhteistyötä ja verkottumista eurooppalaisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin sekä edistää huoltovarmuutta.

4.1 Taloudelliset vaikutukset

Esitykseen sisältyvän sopimuksen ja lain hyväksymisellä ei ole vaikutusta valtion talousarvioon. Koska sopimus koskee tiedon vaihtoa, se ei itsessään aiheuta sanottavia kustannuksia, vaan nämä liittyvät COALWNW- ja ESSOR-hankkeisiin.

Myöhemmissä vaiheissa syntyvien mahdollisten ohjelmistoradioalan hankkeiden kustannusten rahoitus pyrittäisiin sisällyttämään kyseisten vuosien talousarvioon. Ohjelmistoradio-ohjelmalla tavoitellaan myös tulevaisuudessa aikaansaatavia kustannushyötyjä. Resurssien käyttöä voidaan tehostaa ja harjoittaa puolustusmateriaaliyhteistyötä muiden asiasta kiinnostuneiden maiden kanssa.

4.2 Vaikutukset yrityksiin

Vaikka hankkeen alkuvaiheessa pääpaino on viranomaisten yhteistyössä, hankeosallistumisella on kuitenkin jatkossa merkitystä myös kotimaisille ohjelmistoradioalan teknologiaan liittyville yrityksille. Mahdollisimman aikaisella osallistumisella yhteistyöhön voidaan parhaiten vaikuttaa tuleviin teknologiaratkaisuihin, jotka saattavat merkittävästi edistää myös kansallisen teollisuuden osallistumismahdollisuuksia tulevaisuudessa.

Tiedon siirtoa koskevat järjestelyt parantavat myös suomalaisten alan yritysten mahdollisuuksia olla mukana aktiivisena toimijana teknologian jatkokehityksessä.

4.3 Vaikutukset viranomaisten toimintaan

Suomessa sopimuksen käytännön toteutuksesta vastaa pääesikunnan johtamisjärjestelmäosasto ja puolustusvoimien teknillinen tutkimuslaitos. Esityksellä ei ole vaikutusta viranomaisten tehtäviin tai keskinäisiin toimivaltasuhteisiin.

4.4 Yhteiskunnalliset vaikutukset

Suomalaisosallistuminen tähtää konkreettisiin yhteentoimivuus- ja teknologiahyötyihin ohjelmistoradioteknologian alalla. Ohjelmistoradio-aihepiirin osaamista täydentävänä hanke on Suomen intressissä ja laajentaa tietopohjaa ja tiedon vaihdon mahdollisuuksia. Ohjelma laajentaa mahdollisuuksia meneillään olevaan kansainväliseen yhteistyöhön. Koska ohjelmistoradioteknologialla on liittymiä myös siviiliviestiliikenteen kehittymiseen, alan osaamisen kehittäminen voi heijastua myös kaksikäyttö- ja siviiliteknologian alalle ja laajempaan tieteelliseen tutkimustoimintaan radioviestinnän alalla.

5 Asian valmistelu

Vuonna 2007 Yhdysvaltain puolustushallinto kutsui Australian, Iso-Britannian, Italian, Ranskan, Ruotsin, Saksan ja Suomen keskustelemaan mahdollisesta ohjelmistoradioaaltomuotoyhteistyöstä tavoitteenaan aikaan saada yhteinen aaltomuotomäärittely ja myöhemmin myös mahdollinen yhteinen aaltomuotototeutus.

COALWNW-pöytäkirjaa ja monenvälistä SSDR- tiedonvaihtosopimusta on neuvoteltu rinnakkaisina. Molempien sopimusten neuvottelut käytiin osapuolten kesken syksyn 2008 ja kevään 2010 aikana. Suomen puolelta neuvotteluihin osallistuivat pääesikunnan ja puolustusvoimien teknisen tutkimuslaitoksen edustajat.

Esitys on valmisteltu puolustusministeriössä. Esitysluonnoksesta on saatu lausunto oikeusministeriöltä ja ulkoasiainministeriöltä. Lausunnoissa esitetyt seikat on otettu huomioon esitysluonnosta viimeisteltäessä.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1 Sopimuksen sisältö ja sen suhde Suomen lainsäädäntöön

Johdanto. Sopimuksen johdanto sisältää toteamukset puolustussovellutusten yhteentoimivuuden tuomista eduista ja keskinäisestä tarpeesta tehostaa yhteistoimintaa hyödyntämällä kehitteillä olevaa sotilasviestintäteknologiaa.

I artikla.Termien ja lyhenteiden määritelmät. Jaksossa määritellään keskeisimmät sopimuksessa käytetyt termit ja lyhenteet.

Perustuslakivaliokunta on katsonut, että jos sopimuksessa määritellyt käsitteet koskevat lainsäädännön alaan kuuluvia asioita, määritelmät vaikuttavat välillisesti sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien aineellisten määräysten sisältöön ja soveltamiseen, ja kuuluvat siksi itsekin lainsäädännön alaan (PeVL 6/2001 vp, PeVL 24/2001 vp ja PeVL 48/2004 vp). Sopimuksen I artiklaan sisältyvistä määritelmistä turvallisuusluokiteltua tietoa ja valvottua turvallisuusluokittelematonta tietoa koskevat määritelmät kuuluvat edellä mainituin perustein lainsäädännön alaan.

II artikla.Tavoite ja laajuus. Monenvälisen SSDR-tiedonvaihtosopimuksen tavoitteena on mahdollistaa ohjelmistoradioiden siirrettävyys ja standardointi, luoda ohjelmistoradioiden yhteiset sertifiointivaatimukset, varmistaa yhteentoimivuus ja yhteiset toimintaperiaatteet sekä määritellä yhteiset tietoturvallisuusvaatimukset.

Ohjelmistoradioteknologian tutkimus- ja kehittämistiedon vaihdon tulee tapahtua vastavuoroisesti ja tasapuolisesti niin, että osapuolten välillä vaihdettu tutkimus- ja kehittämistieto on suunnilleen samanarvoista määrällisesti ja laadullisesti.

Artiklassa määrätään muun ohella siitä, minkälaista tietoa sopimuksen nojalla voidaan vaihtaa. Sopimuksen tarkoituksena on mahdollistaa myös sellaisten asiakirjojen vaihto sopimuspuolten välillä, jotka ovat Suomessa salassa pidettäviä.

Sopimuksen nojalla ei saa vaihtaa tai toimittaa tuotetietoa, puolustustarvikkeita tai -palveluja.

Osapuolten tulee toimia kansallisia lakejaan ja osapuolten velvollisuuksia noudattaen ja edellyttäen, että sopimuksen mukaiseen tarkoitukseen on käytettävissä tarvittavat varat.

III artikla.Hallinto. Artiklassa määritellään osapuolten vastuulliset viranomaiset ja näiden tehtävät. Suomessa vastuullisena viranomaisena toimii puolustusvoimien Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosasto.

Artiklassa määrättyjen viranomaisten tehtävänä on muun muassa huolehtia tämän sopimuksen mukaisen työn päivittäisestä hallinnoinnista, ratkaista sopimukseen liittyviä kysymyksiä ja ongelmia, laatia vuosittaiset tavoitteet ohjelmistoradion tutkimus- ja kehittämistiedon vaihdolle ja ylläpitää niitä, huolehtia sopimuksen turvallisuusnäkökohtien valvonnasta ja toimia kansallisena ohjelmistoradion tutkimus- ja kehittämistiedon vaihdon keskuksena.

IV artikla. Viestintäkanavat ja vierailut. Vain viranomaisilla ja laitoksilla on valtuudet vaihtaa ohjelmistoradion tutkimus- ja kehittämistietoa. Viranomaisten tulee toimittaa osapuolten välillä vaihdettu tieto muiden sopimuspuolten vastaaville viranomaisille virallisia kanavia myöten.

Kunkin osapuolen tulee sallia muiden osapuolten luetteloon merkittyjen laitosten tai viranomaisten henkilöstön vierailut laitoksiinsa ja viranomaisyksikköihinsä sillä edellytyksellä, että osapuolet ovat antaneet vierailuille virallisen luvan ja vierailevasta henkilöstöstä on tehty asianmukaiset turvallisuusselvitykset. Lisäksi tietoihin saavat tutustua ainoastaan ne, jotka niitä todella tarvitsevat.

Kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain 18 §:ssä säädetään sekä vierailuista viranomaisten että elinkeinonharjoittajien toimitiloihin. Määräys on tyypillisesti katsottu lainsäädännön alaan kuuluviksi myös kahdenvälisissä tietoturvallisuusvelvoitteissa.

Koska kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annettua lakia ei voitaisi soveltaa kaikkiin sopimuksessa tarkoitettuihin vierailuihin, voimaansaattamislain 2 §:n 3 momenttiin ehdotetaan sisällytettäväksi nimenomainen säännös siitä, että viranomaisen oikeuteen ja elinkeinonharjoittajan velvollisuuteen sallia sopimuksessa tarkoitetut vierailut sovellettaisiin vastaavasti, mitä kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain 18 §:ssä säädetään vierailuista kansainvälisen tietoturvallisuusvelvoitteen toteuttamiseksi.

Turvallisuusselvityksen kohteena olevista henkilöistä sekä selvityksessä sovellettavasta menettelystä säädetään turvallisuusselvityksistä annetussa laissa, joten sopimuksen turvallisuusselvityksiä koskevat määräykset kuuluvat lainsäädännön alaan.

Kaikkien vierailijoiden on noudatettava isäntänä toimivan osapuolen turvallisuusmääräyksiä. Vierailijoille luovutettavaa tai heidän saatavilleen saatettavaa tutkimus- ja kehittämistietoa käsitellään siten kuin se olisi toimitettu vierailijat lähettäneelle osapuolelle, ja tähän tietoon sovelletaan tämän sopimuksen määräyksiä.

Pyynnöt, jotka koskevat osapuolen henkilöstön vierailua toisten osapuolten laitoksissa koordinoidaan virallisten kanavien kautta, ja niiden on noudatettava isäntänä toimivan maan vakiintuneita vierailumenettelyjä. Vierailupyynnöissä tulee mainita tämän sopimuksen nimi sekä ehdotus käsiteltävistä aiheista. Kun vierailupyyntöihin sisältyy myös vierailuja isäntämaassa toimeksi saajien toimitiloissa, jotka ovat tämän sopimuksen määräysten ulkopuolella, pyyntöjen tulee noudattaa vierailuja toimeksi saajien toimitiloissa koskevia kyseisen maan vierailumenettelyjä.

Luettelot kunkin osapuolen henkilöstöstä, jonka edellytetään vierailevan toistuvasti toisen osapuolen viranomaisyksiköissä tai laitoksissa, toimitetaan virallisten kanavien välityksellä toistuvia kansainvälisiä vierailuja koskevia menettelyjä noudattaen.

V artikla. Talousjärjestelyt. Kukin osapuoli vastaa täysimääräisesti kustannuksista, joita sille aiheutuvat sopimuksen mukaisen tiedonvaihdon toteuttamisesta, johtamisesta ja hallinnoinnista. Varoja ei siirretä osapuolten välillä.

Osapuolen tulee viipymättä ilmoittaa muille osapuolille, jos siltä puuttuu varoja tehtävien toteuttamiseen.

Siinä tapauksessa että osapuoli lopettaa tai vähentää sopimuksen mukaisen tietoon liittyvän toiminnan, osapuolet neuvottelevat välittömästi keskenään sopimuksen irtisanomisesta tai sen jatkamisesta muutettuna tai supistettuna.

VI artikla.Sopimuksia koskevat järjestelyt. Sopimus ei anna valtuuksia solmia sopimuksia tämän sopimuksen mukaisesta ohjelmistoteknologian tutkimus- ja kehittämistiedon vaihdosta toisen osapuolen puolesta. Lisäksi tämä sopimus ei aseta velvoitteita tehdä sopimuksia tämän sopimuksen mukaisen tutkimus- ja kehittämistiedon vaihtojen toteuttamiseksi.

VII artikla.SSDR T&K-tiedon luovuttaminen ja käyttö. Artiklassa määrätään, että osapuolet vaihtavat vain SSDR-ohjelmistoradiota koskevaa tutkimus- ja kehittämistietoa. Osapuoli saa käyttää tai sallia toimeksisaajansa tukihenkilöstön käyttää puolestaan sopimuksen nojalla vaihdettua tietoa vain tieto- ja arviointitarkoituksiin laitoksissaan.

Tiedot vastaanottava osapuoli ei saa käyttää tietoa muuhun tarkoitukseen kuin siihen, johon se toimitettiin, ilman tiedot toimittavan osapuolen etukäteen antamaa nimenomaista kirjallista suostumusta. Tiedot vastaanottava osapuoli ei saa luovuttaa sopimuksen perusteella vaihdettua tietoa toimeksi saajille tai muille henkilöille, lukuun ottamatta toimeksi saajan tukihenkilöstöä, ilman tiedot toimittavan osapuolen etukäteen antamaa nimenomaista kirjallista suostumusta.

Tiedot vastaanottavan osapuolen tulee varmistaa, että sen toimeksi saajan tukihenkilöstö, toimeksi saajat ja kaikki muut henkilöt, joille se luovuttaa sopimuksen nojalla saatua tietoa, velvoitetaan oikeudellisesti sitovasti noudattamaan sopimuksen määräyksiä ja erityisesti kyseisen tiedon käyttöön, valvontaan ja suojaamiseen liittyviä määräyksiä.

Sopimuksella ei siirretä tiedon omistusoikeutta. Tieto pysyy tiedot toimittavan osapuolen, toimeksi saajan tukihenkilöstön tai sen toimeksi saajien omaisuutena.

Tietoa vaihdetaan vain, jos se voidaan tehdä aiheuttamatta velvoitteita omistusoikeuksien haltijoille ja niin, että tieto luovutetaan tiedot luovuttavan osapuolen julkistamista koskevien lakien, politiikan ja säännösten mukaisesti. Kaikki omistusoikeuden alainen tieto tulee identifioida, merkitä ja käsitellä sopimuksen ohjeiden mukaisesti.

Tiedon siirrosta kolmansille osapuolillemäärätään sopimuksen X artiklassa.

Julkisuuslaissa säädetään viranomaisten asiakirjojen julkisuudesta. Julkisuuslain 24 §:n 1 momentissa säädetään salassa pidettävistä asiakirjoista. Kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annettua lakia sovelletaan puolestaan erityissuojattaviin tietoaineistoihin. Näillä tarkoitetaan muun muassa salassa pidettäviä asiakirjoja ja materiaaleja, jotka on toimitettu Suomen viranomaiselle ja joiden lähettäjä on kansainvälisen, Suomea sitovan sopimuksen tai muun kansainvälisen velvoitteen mukaisesti tehnyt niihin turvallisuusluokkaa koskevan merkinnän.

Kaikkia tiedonsiirtoja toteutettaessa noudatetaan tiedot luovuttavan osapuolen sovellettavia vientivalvontalakeja ja määräyksiä. Luovuttavan osapuolen tulee varmistaa, että soveltuvat vientivalvontamerkinnät on tehty sen tietoon ennen siirtoa vastaanottavalle osapuolelle.

Puolustustarvikkeiden vientivalvonnasta säädetään puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta annetussa laissa (242/1990). Puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta annetulla asetuksella (108/1997) ja puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta annetun asetuksen täytäntöönpanosta annetulla puolustusministeriön päätöksellä (192/1997) annetaan tarkemmat säännökset siitä, mitä tuotteita pidetään laissa tarkoitettuina puolustustarvikkeina sekä niihin liittyvänä teknologiana ja tietotaitona.

Kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta säädetään kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetussa laissa (562/1996) sekä kaksikäyttötuotteiden ja -teknologian vientiä koskevan yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta annetussa neuvoston asetuksessa (EY) N:o 428/2009 ja neuvoston yhteisessä toiminnassa tiettyihin sotilaallisiin loppukäyttöihin liittyvän teknisen avun valvonnasta (2000/401/YUTP). Neuvoston asetuksen liitteessä 1 on yksityiskohtaisesti lueteltu valvonnan alaiset kaksikäyttötuotteet mukaan lukien niihin liittyvät ohjelmistot ja teknologiat.

Artiklan määräykset kuuluvat edellä mainituin perustein lainsäädännön alaan ja ne vaativat eduskunnan hyväksynnän.

VIII artikla. Valvottu turvallisuusluokittelematon tieto. Artikla sisältää määräykset turvallisuusluokittelemattoman tiedon käsittelystä, käytöstä, luovuttamisesta ja valvonnasta.

Tällaista tietoa käytetään ainoastaan sopimuksen nojalla sallittuihin käyttötarkoituksiin ja saanti rajoitetaan henkilöihin jotka sitä välttämättä tarvitsevat sopimuksen em. sallittua käyttöä varten.

Sopimuksen määritelmän mukaan valvotun turvallisuusluokittelemattoman tiedon saatavuutta ja jakelua rajoitetaan sovellettavien kansallisten säädösten tai määräysten mukaan. Tällaista tietoa voi olla tieto, jonka turvallisuusluokitus on poistettu mutta jota valvotaan edelleen. Tieto tulee merkitä asianmukaisesti. Esimerkiksi Yhdysvallat käsittelee valvottuna turvallisuusluokittelemattomana tietona muun muassa tietoja, jotka eivät ole turvallisuusluokiteltuja, mutta ovat vientivalvontarajoitusten alaisia. Valvottua turvallisuusluokittelematonta tietoa voi olla myös tieto, johon sisältyy liike- tai ammattisalaisuuksia tai teollis- ja tekijänoikeuksiin liittyviä julkistamis- ja käyttörajoituksia.

Koska sopimuksen mukaisesti Suomeen luovutettava tieto ei ole lähettäjävaltiossa turvallisuusluokiteltua tietoa, sen salassapitoon ja käsittelyyn ei voida soveltaa kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annettua lakia. Sopimuksen mukaisesti saadun tiedon käyttöön ja edelleen luovuttamiseen liittyy kuitenkin selkeitä rajoituksia. Suomessa asiakirjat ovat perustuslain 12 §:n 2 momentissa säädetyn pääsäännön mukaan julkisia. Asiakirjan julkisuuden rajoittaminen on mahdollista välttämättömistä syistä lailla. Artiklaan sisältyvät määräykset kuuluvat siten lainsäädännön alaan.

IX artikla.Turvallisuus. Osapuolten tarkoituksena on toteuttaa sopimuksen tarkoittama tiedonvaihto turvallisuusluokittelemattomalla tasolla. Sopimuksen nojalla ei luovuteta eikä tuoteta turvallisuusluokiteltua tietoa.

X artikla. Siirrot kolmansille osapuolille. Hankkeessa syntyneen tiedon tai sen perusteella tuotetun tiedon myyminen tai luovuttaminen kolmannelle osapuolelle edellyttää luovuttavan osapuolen kirjallista ennakkosuostumusta.

Suomessa viranomaisten asiakirjojen julkisuus on pääsääntö. Luottamuksellisen, suojattavan ja turvallisuusluokitellun materiaalin ja tiedon suojaamista ja luovuttamista koskevat sopimuksen määräykset kuuluvat näin ollen lainsäädännön alaan. Sopimuksen VII ja VIII artiklojen yksityiskohtaisissa perusteluissa kuvataan asiakirjojen julkisuuteen ja tiedon luovuttamiseen liittyvää lainsäädäntöä.

XI artikla.Riitojen ratkaiseminen. Sopimusta täytäntöön pantaessa syntyvät tai siihen liittyvät riidat osapuolten välillä ratkaistaan yksinomaan neuvotteluilla osapuolten kesken, eikä niitä saateta kansallisen tai kansainvälisen tuomioistuimen eikä muun henkilön tai yhteisön ratkaistavaksi.

Kyse ei ole pakollisesta ja sitovasta riitojenratkaisusta. Artiklan määräykset eivät näin ollen kuulu lainsäädännön alaan.

XII artikla.Muuttaminen, luopuminen, irtisanominen, voimaantulo ja voimassaolo. Sopimusta voidaan muuttaa osapuolten kirjallisella sopimuksella.

Sopimus voidaan irtisanoa milloin tahansa osapuolten kirjallisella sopimuksella. Jos osapuolet päättävät irtisanoa sopimuksen, osapuolet neuvottelevat keskenään asianmukaisella tasolla ennen irtisanomisen ajankohtaa varmistaakseen, että irtisanominen tapahtuu mahdollisimman tasapuolisin ehdoin.

Jos osapuoli katsoo tarpeelliseksi luopua sopimuksesta, luopumiseen sovelletaan sopimuksen määräyksiä. Luopuva osapuoli jatkaa osallistumista luopumisen voimaantulopäivään asti.

Osapuoli voi irtisanoa osallistumisensa sopimukseen ilmoittamalla asiasta muille osapuolille kirjallisesti 120 päivää etukäteen. Osapuolet keskustelevat ilmoituksesta välittömästi päättääkseen asianmukaisesta menettelystä.

Osapuolten oikeudet ja velvollisuudet, jotka perustuvat sopimuksen VII artiklaan (T&K-tiedon luovuttaminen ja käyttö), VIII artiklaan (Valvottu turvallisuusluokittelematon tieto), IX artiklaan (Turvallisuus), X artiklaan (Siirrot kolmansille osapuolille), ja tähän XII artiklaan (Muuttaminen, irtisanominen, luopuminen, voimaantulo ja voi-massaolo), ovat voimassa sopimuksen irtisanomisen tai voimassaolon päättymisen estämättä.

Koska sopimus sisältää lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä, eduskunnan hyväksyminen on sen voimaantulon edellytyksenä Suomessa. Tämän vuoksi artiklaan on sisällytetty määräys siitä, että sopimus tulee voimaan sinä päivänä, jona viimeinen osapuoli on allekirjoittanut sen, lukuun ottamatta Suomea, joka ei ole sopimuksen osapuoli ennen kuin se ilmoittaa muille osapuolille, että Suomen eduskunta on hyväksynyt sopimuksen.

Voimaantulomääräyksen on tulkittava tarkoittavan sitä, että sopimus voi tulla Suomen osalta voimaan vasta sen jälkeen kun Suomi on saanut päätökseen sopimuksen sitoutumiseksi tarvittavat perustuslain 8 luvun mukaiset kansalliset toimenpiteet. Perustuslain 8 luvussa säädetyn kansainvälisten velvoitteiden hyväksymismenettelyn mukaan tasavallan presidentti päättää Suomen sitoutumisesta kansainvälisiin velvoitteisiin. Eduskunnan hyväksyminen on tarpeen silloin, kun velvoite sisältää eduskunnan toimivaltaan kuuluvia määräyksiä. Tasavallan presidentti tekee kuitenkin aina lopullisen sitoutumispäätöksen riippumatta siitä, edellyttääkö velvoite eduskunnan hyväksymistä.

Sopimus on voimassa 15 vuotta. Osapuolet neuvottelevat viimeistään kuusi vuotta ennen sopimuksen voimassaolon päättymistä ja päättävät sen voimassaolon jatkamisesta. Sopimuksen voimassaoloa voidaan tämän jälkeen jatkaa osapuolten kirjallisella suostumuksella.

2 Lakiehdotuksen perustelut

1 §. Pykälä sisältää tavanomaisen blankettilain säännöksen, jolla saatetaan voimaan lailla ne sopimuksen määräykset, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan. Lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä selostetaan edellä yksityiskohtaisten perustelujen yhteydessä ja jäljempänä eduskunnan suostumuksen tarpeellisuutta koskevassa jaksossa.

2 §. Pykälä sisältää sopimuksen mukaisesti vaihdettujen ja tuotettujen tietojen salassapitoa, salassa pidettävien tietojen luovuttamista sekä vierailujen järjestämistä koskevat säännökset. Säännökset ovat tarpeen sen vuoksi, että sopimuksen mukaan luovutettavat tiedot eivät ole turvallisuusluokiteltuja, minkä vuoksi kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annettua lakia ei voida suoraan soveltaa kaikkeen hankkeessa käsiteltävään tietoon.

Pykälän 1 momentin nojalla sopimuksessa tarkoitettua kehittämistyötä varten Suomen viranomaiselle annetut ja sen laatimat asiakirjat on pidettävä salassa eikä niitä saa luovuttaa tai käyttää muuhun kuin siihen tarkoitukseen, mitä varten ne on annettu, ellei asiakirjan luovuttaja ole antanut siihen suostumustaan.

Sopimuksen määräykset edellyttävät sen puitteissa vaihdettujen ja tuotettujen tietojen tehostettua suojaa, minkä vuoksi ja kun kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista koskevaa lakia ei voida soveltaa mainittuihin tietoihin, voimaansaattamislain 2 §:n 1 momenttiin ehdotetaan otettavaksi asiasta nimenomainen säännös. Pykälän 1 momentin säännös koskee valvottua turvallisuusluokittelematonta tietoa.

Pykälän 2 momentin mukaan Suomen viranomaisella on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus antaa sopimuksessa tarkoitettua toimintaa varten sopimuksen osapuolille asiakirjoja ja tietoja. Yleiset säännökset salassa pidettävien tietojen antamisesta ulkomaan viranomaiselle ja kansainväliselle toimielimelle sisältyvät julkisuuslain 30 §:ään, minkä lisäksi turvallisuusviranomaisten välisestä salassa pidettävien tietojen vaihdosta säädetään kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain 5 §:ssä.

Pykälän 3 momentin mukaan viranomaisen oikeuteen ja elinkeinonharjoittajan velvollisuuteen sallia sopimuksessa tarkoitetut vierailut sovelletaan vastaavasti, mitä kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain 18 §:ssä säädetään vierailuista kansainvälisen tietoturvallisuusvelvoitteen toteuttamiseksi.

3 §. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti kuin sopimus Suomen osalta tulee voimaan.

3 Voimaantulo

Sopimus tulee voimaan kun viimeinen osapuoli on allekirjoittanut sen. Sopimuksen XII artiklan mukaan Suomen puolustusministeriö ilmoittaa kirjallisesti muille osapuolille, kun Suomen eduskunta on hyväksynyt sopimuksen. Sopimus tulee Suomen osalta voimaan ilmoituksessa mainittuna päivänä. Tarkoituksena on, että sopimus tulee Suomen osalta voimaan Suomen ilmoituksesta, joka annetaan, kun perustuslain 8 luvun mukaiset kansalliset menettelyt sopimukseen sitoutumiseksi on saatettu loppuun.

Esitykseen sisältyvä laki on tarkoitettu tulemaan voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan, kun sopimus tulee voimaan.

4 Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja käsittelyjärjestys
4.1 Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus

Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy muun muassa sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Perustuslakivaliokunnan tulkintakäytännön mukaan määräys on luettava lainsäädännön alaan kuuluvaksi, jos se koskee jonkin perustuslaissa turvatun perusoikeuden käyttämistä tai rajoittamista, jos määräys muutoin koskee yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteita, jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on perustuslain mukaan säädettävä lailla tai jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on jo voimassa lain säännöksiä taikka siitä on Suomessa vallitsevan käsityksen mukaan säädettävä lailla.

Perustuslakivaliokunnan mukaan kansainvälisen velvoitteen määräys kuuluu näiden perusteiden mukaan lainsäädännön alaan siitä riippumatta, onko määräys ristiriidassa vai sopusoinnussa Suomessa lailla annetun säännöksen kanssa (PeVL 11/2000 vp, PeVL 12/2000 vp ja PeVL 45/2000 vp).

Määritelmät

Sopimuksen I artiklassa määritellään sopimuksessa käytettyjä keskeisiä termejä ja lyhenteitä. Perustuslakivaliokunta on katsonut, että jos sopimuksessa määritellyt käsitteet koskevat lainsäädännön alaan kuuluvia asioita, määritelmät vaikuttavat välillisesti sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien aineellisten määräysten sisältöön ja soveltamiseen, ja kuuluvat siksi itsekin lainsäädännön alaan (PeVL 6/2001 vp, PeVL 24/2001 vp ja PeVL 48/2004 vp).

Sopimuksen I artiklaan sisältyvistä määritelmistä turvallisuusluokiteltua tietoa ja valvottua turvallisuusluokittelematonta tietoa koskevat määritelmät kuuluvat edellä mainituin perustein lainsäädännön alaan.

Tietojen julkisuus ja tietoturvallisuus

Suomessa viranomaisten asiakirjojen julkisuus on pääsääntö. Jokaisella on perustuslain 12 §:n 2 momentin mukaan oikeus saada tieto viranomaisen julkisesta asiakirjasta. Tätä oikeutta voidaan rajoittaa välttämättömistä syistä vain lailla. Näitä säännöksiä on viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa sekä kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetussa laissa.

Kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetussa laissa säädetään viranomaisten toimenpiteistä kansainvälisten tietoturvallisuusvelvoitteiden toteuttamiseksi. Lakia sovelletaan myös elinkeinonharjoittajan ja tämän palveluksessa olevaan, kun elinkeinonharjoittaja on sopimusosapuolena turvallisuusluokitellussa sopimuksessa tai osallistuu tällaista sopimusta edeltävään hankintakilpailuun tai toimii tällaisen elinkeinonharjoittajan alihankkijana. Lain 2 §:n mukaan erityissuojattavalla tietoaineistolla tarkoitetaan sellaisia salassa pidettäviä asiakirjoja ja materiaaleja sekä asiakirjoista ja materiaaleista saatavissa olevia tietoja sekä näiden perusteella tuotettuja asiakirjoja ja materiaaleja, jotka kansainvälisen tietoturvallisuusvelvoitteen mukaisesti on turvaluokiteltu. Erityissuojattava tieto on lain 6 §:n 1 momentin mukaan pidettävä salassa. Saman lainkohdan 2 momentin mukaan erityissuojattavaa tietoaineistoa saa käyttää ja luovuttaa vain siihen tarkoitukseen, jota varten se on annettu, jollei se, joka on määritellyt aineiston turvallisuusluokan, ole antanut siihen suostumustaan. Erityissuojattavaa tietoaineistoa käsittelevän viranomaisen on pidettävä huolta siitä, että tietoaineistoon on pääsy vain niillä, jotka tarvitsevat tietoja tehtäviensä hoitamisessa.

Sopimuksen II artiklassa määrätään muun ohella siitä, minkälaista tietoa sopimuksen nojalla voidaan vaihtaa. Vaikka sopimuksen IX artiklassa määrätään, että tiedon vaihto on tarkoitus suorittaa turvallisuusluokittelemattomana eikä sopimuksen nojalla saa luovuttaa tai tuottaa turvallisuusluokiteltua tietoa, sopimuksen tarkoituksena on mahdollistaa myös sellaisten asiakirjojen vaihto sopimuspuolten välillä, jotka ovat Suomessa salassa pidettäviä. Sopimuksen II artiklan määräykset merkitsevät poikkeusta lailla annettuihin salassapitosäännöksiin. Määräykset kuuluvat näin ollen lainsäädännön alaan. Sopimuksen IV artiklassa määrätään osapuolten vierailuista osapuolten laitoksiin sekä sopimuksen ulkopuolisten toimeksisaajien toimitiloihin. Kaikkien vierailijoiden on noudatettava isäntänä toimivan osapuolen turvallisuusmääräyksiä. Vierailijoille luovutettavaa tai heidän saatavilleen saatettavaa tietoa käsitellään siten kuin se olisi luovutettu vierailijat lähettäneelle osapuolelle.

Artiklan tarkoituksena on suojata turvallisuusluokiteltua tietoa ja valvottua turvallisuusluokittelematonta tietoa sopimuksen tarkoituksen toteuttamiseksi. Artiklassa määriteltyyn vierailuoikeuteen ei sisälly julkista vallan käyttöä ja tarkastusoikeutta, joka olisi ristiriidassa perustuslain kanssa (PeVL 39/1997 vp).

Artiklan mukaan vierailuun ovat oikeutettuja henkilöt, joista on tehty asianmukaiset turvallisuusselvitykset ja joilla on tehtäviinsä liittyvä tiedonsaantitarve. Turvallisuusselvityksen tekemisessä on otettava huomioon perustuslain 10 §:n 1 momentissa säädetty yksityiselämän suoja ja velvollisuus säätää henkilötietojen suojasta lailla.

Suomessa turvallisuusselvityksen kohteena olevista henkilöistä sekä selvityksessä sovellettavasta menettelystä säädetään turvallisuusselvityksistä annetussa laissa.

Artiklan 4 kappaleen määräys luo välillisesti myös yksityisille tilausten saajille velvollisuuden sallia vierailut omiin toimitiloihinsa. Pyynnöissä noudatetaan kyseisen maan lakia.

Edelleen on otettava huomioon perustuslain 80 §, jonka mukaan yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista on säädettävä lailla. Tämän säännöksen nojalla olisi perusteltua, että määräyksen mukaisesta, myös luonnollista henkilöä koskevasta velvoitteesta tulisi säätää lailla.

Vastaavankaltaisista velvoitteista säädetään kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetussa laissa. Sen vuoksi voimaansaattamislakiin on otettu viittaussäännös kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain 18 §:ään, jossa säädetään kansainvälisen toimielimen ja sopimusvaltioiden edustajien vierailuista.

Sopimuksen VII artiklassa asetetaan rajoituksia tutkimus- ja kehitystiedon luovuttamiselle ja käytölle sekä määrätään valvotun turvallisuusluokittelemattoman tiedon luottamuksellisuuden asianmukaisesta merkitsemisestä.

Tiedon salassapito- ja luokitusmerkintöjen tekemisestä säädetään julkisuuslain 25 §:ssä ja kansainvälisistä tietoturvavelvoitteista annetun lain 8 §:ssä. Sopimuksen määräykset edellyttävät täten eduskunnan hyväksyntää.

Sopimuksen VIII artikla sisältää määräykset valvotun turvallisuusluokittelemattoman tiedon käsittelystä, käytöstä, luovuttamisesta ja valvonnasta.

Sopimuksen määritelmän mukaan valvotun turvallisuusluokittelemattoman tiedon saatavuutta ja jakelua rajoitetaan sovellettavien kansallisten säädösten tai määräysten mukaan. Tällaista tietoa voi olla tieto, jonka turvallisuusluokitus on poistettu mutta jota valvotaan edelleen. Tieto tulee merkitä asianmukaisesti.

Koska sopimuksen mukaisesti Suomeen annettava tieto ei ole lähettäjävaltiossa turvallisuusluokiteltua tietoa, sen salassapitoon ja käsittelyyn ei voida soveltaa kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annettua lakia. Sopimuksen mukaisesti saadun tiedon käyttöön ja edelleen luovuttamiseen liittyy kuitenkin selkeitä rajoituksia. Suomessa asiakirjat ovat perustuslain 12 §:n 2 momentissa säädetyn pääsäännön mukaan julkisia. Asiakirjan julkisuuden rajoittaminen on mahdollista välttämättömistä syistä lailla.

Voimaansaattamislakiin ehdotetaan sisällytettäväksi nimenomainen asiasisältöinen säännös siitä, että sopimuksessa tarkoitettua kehittämistyötä varten Suomen viranomaiselle annetut ja sen laatimat asiakirjat on pidettävä salassa eikä niitä saa luovuttaa tai käyttää muuhun kuin siihen tarkoitukseen, mitä varten ne on annettu, ellei asiakirjan luovuttaja ole antanut siihen suostumustaan. Lisäksi voimaansaattamislain 2 §:n 2 momentissa säädettäisiin, että Suomen viranomaisella on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus antaa sopimuksessa tarkoitettua toimintaa varten sopimuksen osapuolille asiakirjoja ja tietoja.

Sopimuksen IX artiklassa määrätään, että tiedon vaihto toteutetaan turvallisuusluokittelemattomalla tasolla. Sopimuksen mukaan hankkeessa ei vaihdeta tai tuoteta turvallisuusluokiteltua tietoa. Koska sopimuksen mukaan luovutetaan muuta kuin turvallisuusluokiteltua tietoa, sopimuksen nojalla luovutettavaan ja vastaanotettavaan tietoon ei voitaisi soveltaa kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annettua lakia, vaikka sopimuksessa olevat velvoitteet ovat laajempia kuin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa.

Sopimuksen X artiklassa määrätään tiedon suojaamisesta ja luovuttamisesta. Jaksossa asetetaan rajoituksia tiedon luovuttamiselle kolmannelle osapuolelle. Osapuoli ei saa luovuttaa tietoa ilman tiedon toimittaneen osapuolen kirjallista ennakkosuostumusta.

Edellä kuvatut tietojen julkisuutta, vierailuja ja tietoturvallisuutta koskevat sopimuksen määräykset kuuluvat näin ollen lainsäädännön alaan ja edellyttävät eduskunnan hyväksymistä.

Vientivalvontamääräykset

Puolustustarvikkeiden vientivalvonnasta säädetään puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta annetussa laissa. Puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta annetulla asetuksella ja puolustustarvikkeiden maastaviennistä ja kauttakuljetuksesta annetun asetuksen täytäntöönpanosta annetulla puolustusministeriön päätöksellä annetaan tarkemmat säännökset siitä, mitä tuotteita pidetään laissa tarkoitettuina puolustustarvikkeina sekä niihin liittyvänä teknologiana ja tietotaitona.

Kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta säädetään kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta annetussa laissa. Kaksikäyttötuotteista vientirajoitusten kohteena ovat lain 2 §:ssä mainitut tuotteet. Kaksikäyttötuotteiden vientivalvonnasta säädetään lisäksi kaksikäyttötuotteiden ja -teknologian vientiä, siirtoa, välitystä ja kauttakulkua koskevan yhteisön valvontajärjestelmän perustamisesta annetussa neuvoston asetuksessa ja neuvoston yhteisessä toiminnassa tiettyihin sotilaallisiin loppukäyttöihin liittyvän teknisen avun valvonnasta, jonka neuvosto on hyväksynyt Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 14 artiklan perusteella. Neuvoston asetuksessa liitteessä 1 on yksityiskohtaisesti lueteltu valvonnan alaiset kaksikäyttötuotteet mukaan lukien niihin liittyvät ohjelmistot ja teknologiat. Edellä mainitun lain tai neuvoston asetuksen nojalla valvonnanalaisen kaksikäyttötuotteen vienti ja yhteisötoimitus on sallittu vain luvan perusteella. Lain mukaan lupa voidaan jättää myöntämättä muun muassa jos tavara tai palvelu on tuotu Suomeen jälleenvientirajoituksin tai -kielloin.

Sopimuksen VII artiklassa määrätään paitsi tutkimus- ja kehitystiedon luovuttamisesta ja käytöstä myös tiedon siirtoon sovellettavista kansallisista vientivalvontalaeista ja -määräyksistä. Myynneistä ja siirroista kolmansille osapuolille määrätään X artiklassa. Nämä sopimusmääräykset kuuluvat lainsäädännön alaan ja vaativat näin ollen eduskunnan hyväksynnän.

Immateriaalioikeudet

Artiklan VII mukaan sopimuksen mukaisen tiedonvaihdon perusteella saajalle ei siirry immateriaalioikeuksia. Immateriaalioikeuksia sisältävä tieto on merkittävä artiklan VII edellyttämin merkinnöin.

Immateriaalioikeuksien suojasta säädetään muun muassa patenttilaissa (550/1967) ja tekijänoikeuslaissa (404/1961).

Yksinoikeuksien suojasta säädetään Suomessa lailla, joten määräykset kuuluvat lainsäädännön alaan ja vaativat siten eduskunnan hyväksynnän.

4.2 Käsittelyjärjestys

Edellä sanotuilla perusteilla sopimus ei sisällä määräyksiä, jotka koskisivat perustuslakia sen 94 §:n 2 momentissa tai 95 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Sopimus voidaan hallituksen käsityksen mukaan hyväksyä äänten enemmistöllä ja ehdotus sen voimaansaattamislaiksi voidaan hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään,

että Eduskunta hyväksyisi SSDR-ohjelmistoradioteknologiaa koskevasta tutkimus- ja kehitystiedon vaihdosta Suomen tasavallan hallituksen puolesta toimivan Suomen puolustusministeriön Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2010, Ranskan tasavallan puolustusministerin Bagneux´ssa 23 päivänä elokuuta 2010 , Italian tasavallan puolustusministeriön Roomassa 8 päivänä syyskuuta 2010, Puolan tasavallan puolustusministerin Varsovassa 20 päivänä syyskuuta 2010, Espanjan kuningaskunnan puolustusministeriön Madridissa 6 päivänä syyskuuta 2010, Ruotsin kuningaskunnan Försvarets Materielverkin Tukholmassa 15 päivänä syyskuuta 2010 ja Amerikan yhdysvaltojen puolustusministeriön Washingtonissa 17 päivänä elokuuta 2010 välillä tehdyn sopimuksen.

Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan annetaan samalla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Laki SSDR-ohjelmistoradioteknologiaa koskevasta tutkimus- ja kehitystiedon vaihdosta Suomen, Ranskan, Italian, Puolan, Espanjan, Ruotsin ja Amerikan yhdysvaltojen välillä tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

SSDR-ohjelmistoradioteknologiaa koskevasta tutkimus- ja kehitystiedon vaihdosta Suomen tasavallan hallituksen puolesta toimivan Suomen puolustusministeriön Helsingissä 1 päivänä lokakuuta 2010, Ranskan tasavallan puolustusministerin Bagneux´ssa 23 päivänä elokuuta 2010, Italian tasavallan puolustusministeriön Roomassa 8 päivänä syyskuuta 2010, Puolan tasavallan puolustusministerin Varsovassa 20 päivänä syyskuuta 2010, Espanjan kuningaskunnan puolustusministeriön Madridissa 6 päivänä syyskuuta 2010, Ruotsin kuningaskunnan Försvarets Materielverkin Tukholmassa 15 päivänä syyskuuta 2010 ja Amerikan yhdysvaltojen puolustusministeriön Washingtonissa 17 päivänä elokuuta 2010 tekemän sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

2 §

Edellä 1 §:ssä tarkoitetun sopimuksen mukaisesti siinä tarkoitetussa tiedon vaihdossa Suomen viranomaiselle annetut ja sen laatimat asiakirjat on pidettävä salassa eikä niitä saa luovuttaa tai käyttää muuhun kuin siihen tarkoitukseen, mitä varten ne on annettu, ellei asiakirjan luovuttaja ole antanut siihen suostumustaan.

Suomen viranomaisella on salassapitovelvollisuuden estämättä oikeus antaa sopimuksessa tarkoitettua toimintaa varten sopimuksen osapuolille asiakirjoja ja tietoja.

Viranomaisen oikeuteen ja elinkeinonharjoittajan velvollisuuteen sallia sopimuksessa tarkoitetut vierailut sovelletaan vastaavasti, mitä kansainvälisistä tietoturvallisuusvelvoitteista annetun lain (588/2004) 18 §:ssä säädetään vierailuista kansainvälisen tietoturvallisuusvelvoitteen toteuttamiseksi.

3 §

Tämän lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella.


Helsingissä 26 päivänä marraskuuta 2010

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Puolustusministeri
Jyri Häkämies

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.