HE 255/2010

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annetun lain muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annettua lakia. Työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla ansaittavien työtulojen enimmäismäärää ehdotetaan korotettavaksi. Uusi ansaintaraja olisi maaliskuun alusta 2011 maksuun tulevan takuueläkkeen suuruinen.

Ansaintarajan määrä ehdotetaan sidottavaksi kansaneläkeindeksiin. Vuoden 2011 indeksitasossa ansaintaraja olisi 687,74 euroa kuukaudessa. Ansaintarajan ylittyessä työkyvyttömyyseläke jätettäisiin nykyiseen tapaan lepäämään. Laki koskee sekä työeläkelakien että kansaneläkelain mukaisia työkyvyttömyyseläkkeitä. Lakia sovelletaan myös työkyvyttömyyseläkkeenä myönnettyihin takuueläkkeisiin.

Esitys liittyy valtion vuoden 2011 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2011, ja se olisi voimassa vuoden 2013 loppuun.


PERUSTELUT

1 Nykytila

Kansaneläkejärjestelmässä on vuodesta 1999 ollut mahdollista jättää työkyvyttömyyseläke lepäämään. Vuodesta 2002 kansaneläkelaissa (347/1956) on ollut 588,65 euron suuruinen ansaintaraja. Jos työkyvyttömyyseläkkeen saajan kuukausiansiot ovat ylittäneet kyseisen rajan, hänen eläkkeensä maksaminen lakkautetaan. Myös uuden kansaneläkelain (568/2007) mukaan toistaiseksi myönnetty täysimääräinen työkyvyttömyyseläke voitiin jättää lepäämään vähintään kuuden kuukauden ja enintään viiden vuoden ajaksi. Kansaneläkelaissa säädetty ansaintaraja on kiinteä, sitä ei ole tarkistettu vuosittain kansaneläkeindeksillä.

Vuoden 2010 alusta työkyvyttömyyseläkkeen lepäämäänjättämisjärjestelmä ulotettiin koskemaan myös työeläkelakien mukaisia työkyvyttömyyseläkkeitä sekä kansaneläkelain mukaisia määräaikaisia työkyvyttömyyseläkkeitä. Myös henkilöt, jotka saavat työeläkevähenteistä työkyvyttömyyseläkettä kansaneläkejärjestelmästä, voivat jättää eläkkeensä lepäämään. Uudistus toteutettiin säätämällä määräaikainen laki työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä (738/2009; määräaikaislaki), joka koskee sekä työ- että kansaneläkejärjestelmää. Laki on voimassa vuoden 2013 loppuun.

Vuoden 2010 alusta voimaan tullutta määräaikaislakia sovelletaan, kun kansaneläkelain mukainen työkyvyttömyyseläke jätetään lepäämään. Määräaikaislailla korotettiin eläkkeen ohella ansaittavissa olevien työansioiden raja 588,65 eurosta 600 euroon. Sokeat ja pysyvästi liikuntakyvyttömät ovat edelleen kansaneläkelain 12 §:n 4 momentin perusteella oikeutettuja työkyvyttömyyseläkkeeseen riippumatta heidän työansioidensa määrästä. Määräaikaislain ansaintarajaa sovelletaan myös takuueläkkeestä annetun lain (703/2010) mukaisiin työkyvyttömyyseläkkeen lisäksi myönnettyihin takuueläkkeisiin.

Työeläkelakien mukaista täyttä työkyvyttömyyseläkettä saava saa ansaita eläkkeen rinnalla enintään 40 prosenttia työkyvyttömyyttä edeltäneestä vakiintuneesta keskiansiosta, aina kuitenkin vähintään 600 euroa kuukaudessa. Jos henkilö on osatyökyvyttömyyseläkkeellä, hän saa ansaita enintään 60 prosenttia työkyvyttömyyttä edeltävästä keskiansoista, aina kuitenkin vähintään 600 euroa kuukaudessa. Täysi työkyvyttömyyseläke muutetaan osatyökyvyttömyyseläkkeeksi, jos sekä 40 prosentin raja että 600 euron raja ylittyvät vähintään vuoden ajan. Eläke jätetään lepäämään, jos sekä 60 prosentin raja että 600 euron raja ylittyvät.

Työkyvyttömyyseläke voi olla lepäämässä vähintään kolmen kuukauden ja enintään kahden vuoden ajan. Jos henkilön ansiotulot alenevat alle laissa säädetyn ansaintarajan, keskeytetyn eläkkeen maksamista jatketaan ilman uutta työkyvyn arviointia. Voimassa olevat säännökset mahdollistavat siten sen, että työkyvyttömyyseläkkeen saaja voi kokeilla työssä käyntiä ilman pelkoa eläkkeen menettämisestä tai alenemisesta. On myös mahdollista jättää eläke uudelleen lepäämään sen jälkeen, kun eläkettä on välillä maksettu vähintään kolmen kuukauden ajan. Tuona väliaikana työansioiden määrä ei saa ylittää laissa säädettyä ansaintarajaa.

Työstä, jota tehdään eläkkeen ollessa lepäämässä, karttuu uutta työeläkettä. Karttumaprosentti on sama kuin eläkkeen rinnalla tehdystä työstä eli 1,5 prosenttia vuosityöansiosta. Jos henkilö haluaa jatkaa pysyvästi työelämässä kahden vuoden jälkeen, hänen työkyvyttömyyseläkkeensä lakkautetaan eläkkeen lepäämään jättämisestä lukien. Samasta ajankohdasta lukien hänelle karttuu uutta työeläkettä iänmukaisin karttumaprosentein.

Eläkkeen olleessa lepäämässä henkilön työssä käymistä tuetaan maksamalla hänelle vammaisetuuksista annetun lain (570/2007) mukaista ylintä 16 vuotta täyttäneen vammaistukea. Tuen määrä on vuoden 2010 indeksitasossa 387,26 euroa kuukaudessa. Edellytyksenä vammaistuen maksamiselle on, että kaikki henkilölle myönnetyt työkyvyttömyyseläkkeet ovat samanaikaisesti lepäävinä. Lisäksi edellytetään, että henkilöllä on eläkkeen lepäämäänjättämishetkellä maksussa eläkettä saavan hoitotuki, jonka tasoltaan korkeampi vammaistuki korvaa.

Määräaikaislakiin otettu 600 euron kiinteä ansaintaraja auttaa erityisesti niitä työeläkelakien mukaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevia henkilöitä, joilla on pieni työkyvyttömyyttä edeltänyt vakiintunut keskiansio. Heidän työeläkelakien mukaisten prosenttirajojen perusteella määräytyvä ansiorajansa jäisi alle 600 euron rajan ja estäisi usein käytännössä työskentelyn työkyvyttömyyseläkkeellä. Työeläkelakien mukaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevan henkilön ansaintarajaa sovellettaessa ratkaisevaa on, kumpi ansaintarajoista, prosenttiraja vai kiinteä 600 euron raja, on hänelle korkeampi. Kummankin rajan tulee ylittyä, jotta eläke jätetään lepäämään.

Käytännössä 600 euron ansaintarajaa sovelletaan työeläkejärjestelmässä täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä olevista henkilöistä niihin, joiden työkyvyttömyyttä edeltänyt vakiintunut keskiansio on enintään 1500 euroa. Tällaisilla henkilöillä vakiintuneesta keskiansiosta laskettava 40 prosentin ansaintaraja tulee vastaan 600 euron kuukausityötuloilla. Osatyökyvyttömyyseläkettä saavalla 600 euron kuukausirajaa sovelletaan prosenttirajan sijasta, jos henkilön vakiintuneet keskiansiot ovat enintään 1000 euroa.

Ansaintarajan tulisi mahdollistaa työkyvyttömyyseläkettä saavilla satunnaisten ja lyhytaikaisten töiden vastaanottaminen ilman työkyvyttömyyseläkkeen maksamisen keskeyttämistä ja eläkkeen lepäämään jättämistä. Toisaalta ei ole työkyvyttömyyseläkejärjestelmien tavoitteiden ja rahoituksen kestävyyden kannalta mahdollista, että henkilö voi saada työskentelyn perusteella huomattavia ansiotuloja samalla kun nostaa eläkettä. Lepäämäänjättämisen kiinteää ansaintarajaa korotettiin vuoden 2010 alusta. Voimassa oleva 600 euron ansaintaraja parantaa jo merkittävästi niiden työeläkettä saavien työntekomahdollisuuksia, joilla on alhainen vakiintunut keskiansiotaso. Vuoden 2010 poikkeuksellisessa työllisyys- ja taloustilanteessa määräaikaislakiin otettua 600 euron ansaintarajaa pidettiin tähän nähden riittävänä. Uudistuksella pyrittiin erityisesti saamaan työelämän piiriin kokonaan työelämän ulkopuolella olevia työkyvyttömyyseläkettä saavia.

Ansaintarajaa ei myöskään sidottu mihinkään indeksiin, koska vuoden 2010 alusta voimaan tullut laki on määräaikainen. Nelivuotinen määräaikaislaki on voimassa vuoden 2013 loppuun, minkä jälkeen oli tarkoitus arvioida pysyvämmän lainsäädännön tarve ja tehdä mahdollisesti tarvittavat tarkistukset lain sisältöön.

Määräaikaislain eduskuntakäsittelyn yhteydessä eduskunta hyväksyi lausuman, jossa eduskunta edellytti, että lakia sovellettaessa 600 euron ansiorajan ja eläkkeen lepäämistä koskevan kahden vuoden enimmäisajan toimivuutta seurataan ja arvioidaan niiden muutostarpeet lainsäädännön jatkovalmistelussa.

2 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Uutta takuueläkettä aletaan maksaa vuonna 2011 maaliskuun alusta niille, joiden kokonaiseläketaso jäisi muuten alle takuueläkkeestä annetussa laissa säädetyn vähimmäismäärän. Takuueläkkeen määrä on vuoden 2011 indeksitasossa 687,74 euroa kuukaudessa.

Sosiaaliturvan uudistamiskomitean loppuraportissa (STM:n selvityksiä 2009:62) todetaan, että hallituksen tulisi takuueläkkeen käyttöönoton yhteydessä arvioida myös eläkkeen lepäämään jättämisen kiinteämääräisen ansaintarajan tarkistamista suhteessa takuueläkkeen määrään.

Esityksen tavoitteena on mahdollistaa se, että satunnaisessa tai lyhytaikaisessa työssä olevat työkyvyttömyyseläkeläiset voisivat työpanostaan lisäämällä kasvattaa nykyisen 600 euron kiinteän ansaintarajan tuntumassa olevien työansioidensa määrää ilman, että eläke jouduttaisiin samalla jättämään lepäämään. Ansaintarajan vuosittaisella tarkistamisella mahdollistettaisiin myös sellaisten pysyvämmin työssä käyvien työkyvyttömyyseläkeläisten palkan vuosittainen tarkistaminen, joiden ansiot ovat lähellä nykyistä kiinteää ansaintarajaa. Ansaintarajan korottamisella pyritään myös kannustamaan nykyisin kokonaan työelämän ulkopuolella olevia työkyvyttömyyseläkeläisiä kokeilemaan työssäkäyntiä. Tavoitteena on, että ansaintaraja olisi vähintään takuueläkkeen määrittelemän vähimmäiseläketason suuruinen. Muussa tapauksessa takuueläkettä saavan tulot voisivat eläkkeen lepäämään jättämisen vuoksi alentua, jos hän ei ole oikeutettu ylimpään vammaistukeen.

Työkyvyttömyyseläkettä saaviin sovellettavaa ansaintarajaa ehdotetaan korotettavaksi siten, että se vastaisi tasoltaan voimaan tulevan takuueläkkeen tasoa. Uusi ansaintaraja olisi 687,74 euroa kuukaudessa. Ansaintarajaan ehdotettu korotus ylittäisi korotuksen, joka vastaisi kansaneläkeindeksin kehitystä vuodesta 2002, jolloin kiinteä 588,65 euron ansaintarajan otettiin lakiin.

Ansaintarajan määrä ehdotetaan samalla kytkettäväksi kansaneläkeindeksiin, jolloin rajaa tarkistettaisiin takuueläkkeen tapaan vuosittain. Ansaintaraja olisi siten myös jatkossa käytännössä samansuuruinen kuin takuueläke.

3 Esityksen vaikutukset
3.1 Vaikutukset eläkkeensaajiin

Määräaikaislain perusteluissa arvioitiin, että noin 200 henkilöä jättäisi vuosittain työkyvyttömyyseläkkeensä lepäämään. Heistä noin puolen arvioitiin saavan 16 vuotta täyttäneen ylimmän vammaistuen. Heinäkuussa 2010 määräaikaislain perusteella lepäämään jätettyjä kansaneläkkeitä oli 118. Ylintä vammaistukea maksettiin 11 määräaikaislain perusteella kansaneläkkeensä lepäämään jättäneelle. Työeläkelakien mukaisia työkyvyttömyyseläkkeitä oli elokuussa 2010 työnteon vuoksi keskeytettyinä 386. Vuonna 2009 työnteon vuoksi keskeytettyjen työeläkkeiden kokonaismäärä oli 659.

Lepäämään jätettyjen kansaneläkkeiden määrä on vuodessa kasvanut noin 40 prosenttia. Lukumäärän kasvuun on vaikuttanut se, että lepäämäänjättämismahdollisuus laajeni koskemaan myös muita kuin täyttä toistaiseksi myönnettyä kansaneläkettä saavia. Työeläkepuolella työnteon määrässä ei ole havaittavissa merkittävää muutosta. Määräaikaislaki on ollut voimassa alle vuoden, joten tarkempia tietoja sen vaikutuksista saadaan myöhemmin.

Maaliskuussa 2011 sovellettavaksi ehdotettu 687,74 euron suuruinen ansaintaraja mahdollistaisi nykyistä suuremman lisäansion työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla. Tämän oletetaan kannustavan nykyistä useampia kokeilemaan työssäkäyntiä työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla. Vuosittain lepäämään jätettävien eläkkeiden lukumäärän ei oleteta olennaisesti muuttuvan nykyisestä.

3.2 Taloudelliset vaikutukset

Esityksen valtiontaloudelliset vaikutukset arvioidaan vähäisiksi. Valtion rahoittamat kansaneläkemenot nousisivat, kun eläkettä nykyisestä poiketen maksettaisiin niille työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeutetuille, jotka ansaitsevat 601—687,74 euroa kuukaudessa. Myös työeläkejärjestelmän eläkemenot kasvaisivat tällä ansiotasovälillä. Työeläkemenojen lisäys arvioidaan enintään muutamaksi sadaksi tuhanneksi euroksi, kansaneläkkeissä eläkemenojen kasvuksi arvioidaan noin 150 000 euroa. Valtion rahoittamissa vammaistukimenoissa tulisi puolestaan säästöä, kun nykyjärjestelmän mukaista eläkkeen lepäämään jättämiseen kannustavaa ylintä vammaistukea ei maksettaisi. Vammaistukimenojen aleneminen jäisi kuitenkin kansaneläkemenojen kasvua pienemmäksi, arviolta noin 100 000 euroon. Valtion menojen nettolisäys olisi siten noin 50 000 euroa vuodessa.

Esitys saattaa aiheuttaa jonkin verran tietojärjestelmien muutoskuluja eläkelaitoksissa. Myös uudesta ansaintarajasta tiedottamisesta aiheutuu kuluja.

Esitys ei toisi lainsäädännöllisiä muutoksia niille työkyvyttömyyseläkkeeseen oikeutetuille, joiden ansiotulot ylittävät 687,74 euroa kuukaudessa. Lakiesityksen antamisen ja sen käsittelyn mukanaan tuoma kasvava tietoisuus mahdollisuudesta kokeilla työssäkäyntiä ilman pelkoa työkyvyttömyyseläkkeen menettämisestä voisi kuitenkin jossain määrin lisätä lepäämään jätettyjen eläkkeiden määrää. Tämä vähentäisi eläkemenoja ja lisäsi vammaistukimenoja. Muutosten arvioidaan kuitenkin jäävän vähäisiksi.

4 Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä. Valmistelun yhteydessä on kuultu Kansaneläkelaitoksen, Eläketurvakeskuksen, Kuntien eläkevakuutuksen, Valtiokonttorin ja keskeisten työmarkkina- ja yrittäjäjärjestöjen edustajia sekä Vammaisfoorumi ry:tä.

5 Riippuvuus muista esityksistä

Esitys liittyy valtion vuoden 2011 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

6 Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulemaan voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2011 eli samaan aikaan kun takuueläkkeestä annettu laki tulee voimaan. Laki olisi voimassa vuoden 2013 loppuun.

Korotettua ansaintarajaa sovellettaisiin myös eläkkeisiin, jotka ovat lepäämässä lain voimaan tullessa. Lepäämään jätetty eläke on suurempi kuin sen sijaan mahdollisesti myönnetty ylin vammaistuki. Lepäämään jätetyt eläkkeet palautettaisiin lain voimaan tullessa maksuun, jos henkilön ansiotulot ovat 601—687,74 euroa kuukaudessa.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Laki työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annetun lain (738/2009) 3 §, 4 §:n 1 ja 3 momentti sekä 5 §:n 1 momentti, sellaisena kuin niistä on 5 §.n 1 momentti laissa (715/2010), ja

lisätään lakiin uusi 10 a § seuraavasti:

3 §
Työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen ansaintaraja

Työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä saavan työansiot eivät vaikuta työkyvyttömyyseläkkeen maksamiseen, jos:

1) täyden työkyvyttömyyseläkkeen saajan työansiot ovat enintään 40 prosenttia työkyvyttömyyden alkamista edeltäneestä vakiintuneesta keskiansiosta tai, jos edellä tarkoitettu 40 prosenttia vakiintuneesta keskiansioista on vähemmän kuin 687,74 euroa, enintään 687,74 euroa kuukaudessa; tai

2) osatyökyvyttömyyseläkkeensaajan työansiot ovat enintään 60 prosenttia työkyvyttömyyden alkamista edeltäneestä vakiintuneesta keskiansiosta tai, jos edellä tarkoitettu 60 prosenttia vakiintuneesta keskiansiosta on vähemmän kuin 687,74 euroa, enintään 687,74 euroa kuukaudessa.

4 §
Työeläkelakien mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen jättäminen lepäämään

Jos työeläkelakien mukaista työkyvyttömyyseläkettä saava on ansiotyössä ja tästä työstä saadut työansiot ylittävät sekä 3 §:ssä mainitun 687,74 euron ansaintarajan kuukaudessa että 60 prosenttia työkyvyttömyyden alkamista edeltäneestä vakiintuneesta keskiansiosta, työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen keskeytetään ja eläke jätetään lepäämään eläkkeensaajan ilmoituksesta tai eläkelaitoksen aloitteesta.


Jos 1 momentissa tarkoitettujen työansioiden arvioidaan ylittävän yli vuoden ajan sekä 3 §:n 1 kohdassa tarkoitetun 687,74 euron ansaintarajan että 40 prosenttia työkyvyttömyyden alkamista edeltäneestä vakiintuneesta keskiansiosta, täysi työkyvyttömyyseläke muutetaan osatyökyvyttömyyseläkkeeksi muutosta seuraavan kuukauden alusta.

5 §
Kansaneläkelain mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen ansaintaraja ja eläkkeen jättäminen lepäämään

Kansaneläkelain mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen ja takuueläkkeestä annetun lain 7 §:n 1 momentin 2 ja 3 kohdan sekä 2 momentin 2 kohdan mukaisen takuueläkkeen maksamiseen ei vaikuta, jos eläkkeensaajan työansiot ovat enintään 687,74 euroa kuukaudessa. Jos eläkkeensaaja ansaitsee enemmän kuin 687,74 euroa kuukaudessa, työkyvyttömyyseläkkeen ja takuueläkkeen maksaminen keskeytetään ja eläke jätetään lepäämään eläkkeensaajan ilmoituksesta tai Kansaneläkelaitoksen aloitteesta.


10 a §
Indeksisidonnaisuus

Ansaintarajan rahamäärä sidotaan hintatason muutoksiin siten kuin kansaneläkeindeksistä annetussa laissa (456/2001) säädetään.

Tässä laissa olevat rahamäärät vastaavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 2011 tammikuussa maksettavina olevien kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.


Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2011 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2013.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.


Helsingissä 12 päivänä marraskuuta 2010

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Peruspalveluministeri
Paula Risikko

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.