HE 248/2010

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion eritysrahoitusyhtiöstä annetun lain 6 §;ää. Esityksellä laajennettaisiin valtion erityisrahoitusyhtiön oikeutta salassapitosäännösten estämättä luovuttaa yhtiön asiakkaina olevien yritysten tietoja Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskukselle. Sen lisäksi ehdotetaan, että yhtiö voisi luovuttaa tietoja yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä annetun lain mukaiseen järjestelmään.

Luovutettavat tiedot käsittäisivät yritystä ja yrityksen taloudellista tilaa koskevia 'tietoja ja arvioita toiminnan kannattavuudesta.

Muutos parantaisi työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla syntyneen yritystiedon kustannustehokasta hyödyntämistä valtion muussa yritysrahoitustoiminnassa.

Laki on tarkoitettu tulevan voimaan vuoden vaihteessa 2010—2011.


ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ  1
SISÄLLYS 2
1 Nykytila ja ehdotetut muutokset 3
2 Esityksen vaikutukset 5
3 Asian valmistelu 5
4 Riippuvuus muista esityksistä 5
YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT 6
1 LAKIEHDOTUKSEN PERUSTELUT 6
2 VOIMAANTULO 7
3 SUHDE PERUSTUSLAKIIN JA SÄÄTÄMISJÄRJESTYS 7
LAKIEHDOTUS 8
Valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta 8
LIITE 9
RINNAKKAISTEKSTI 9
Valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta 9

Yleisperustelut

1 Nykytila ja ehdotetut muutokset

Valtion erityisrahoitusyhtiön, Finnvera Oyj:n, tarkoituksesta ja tehtävistä säädetään valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998), jäljempänä yhtiölaki, 1 ja 2 §:ssä. Yhtiön tarkoituksena on rahoituspalveluja tarjoamalla edistää ja kehittää erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa sekä yritysten kansainvälistymistä ja vientitoimintaa.

Yhtiölle on asetettu tehtäväksi harjoittaa rahoitustoimintaa antamalla ja hallinnoimalla luottoja, takuita, takauksia ja muita vastuusitoumuksia sekä hankkimalla varoja viennin rahoittamiseksi ja tekemällä pääomasijoituksia. Yhtiö tekee myös yritysten rahoitukseen liittyviä tutkimuksia ja selvityksiä sekä harjoittaa yritysten kehittämis- ja palvelutoimintaa ja neuvontaa.

Finnvera Oyj:n toiminnassa rahoitusmarkkinoilla korostuvat toiminnan luottamuksellisuuden ja luotettavuuden vaatimukset. Näiden varmistamiseksi yhtiön toimielimien jäsenille ja palveluksessa oleville on asetettu yhtiölain 5 §:ssä salassapitovelvollisuus. Säännös on vastaavanlainen kuin pankkisalaisuutta ilmentävä säädös luottolaitoslain (121/2007) 141 §:ssä.

Yhtiölain 6 §:ssä säädetään yhtiön, sen toimielimen jäsenen ja yhtiön palveluksessa olevan tiedonantovelvollisuudesta. Säännöksen mukaan yhtiön tulee antaa työ- ja elinkeinoministeriölle ja ELY-keskukselle näiden pyynnöstä tietoja, jotka ovat tarpeellisia käsiteltäessä yritystuesta annetussa laissa (1068/2000) tarkoitettuja avustushakemuksia. Tämän lisäksi yhtiön on annettava ministeriölle myös muita yhtiön toimialaan kuuluvia tai yhtiön valvonnan kannalta tarpeellisia tietoja. Myös yhtiön tilintarkastajalla on velvollisuus antaa tällaisia tietoja.

Pykälän toisen momentin mukaan yhtiön toimielimen jäsen sekä yhtiön palveluksessa oleva voi 5 §:ssä säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä antaa työ- ja elinkeinoministeriölle sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tietoja, jotka koskevat yhtiön asiakkaan tai muun henkilön taloudellista asemaa tai yksityistä olosuhdetta, jos tietojen antaminen on julkisen rahoituksen yhteensovittamisen taikka yritystukiasioiden viranomaiskäsittelyn kannalta tarpeellista.

Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksesta, jäljempänä Tekes, ja sille asetetuista tehtävistä säädetään laissa (717/2008) ja valtioneuvoston asetuksessa (1146/2008) Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksesta. Tekesin myöntämiin tukiin sovelletaan valtionavustuslakia (688/2001) ja valtioneuvoston asetusta tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoituksesta (298/2008). Tekesin tehtävänä on asiantuntemuksellaan ja rahoitustoiminnallaan edistää teknologian ja innovaatioiden kehittämistä sekä tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tulosten laaja-alaista hyödyntämistä elinkeinotoiminnassa, työelämässä ja muualla yhteiskunnassa.

Finnvera Oyj ja Tekes kuuluvat molemmat työ- ja elinkeinoministeriön koordinoiman Yritys-Suomi -konseptin ensimmäisen tason yrityspalveluorganisaatioihin ja toteuttavat työ- ja elinkeinoministeriön yhteistä yritysasiakkuusstrategiaa. Yritysasiakkuusstrategiassa hallinnonalan toimijat tavoittelevat yhteistä asiakkuuden johtamisen mallia, joka edellyttää nykyistä laajempaa asiakkuuksiin liittyvän tiedon vaihtoa. Nykyinen lainsäädäntö ei ole mahdollistanut Finnvera Oyj:n asiakastietojen luovuttamista muille kuin yhtiölain 6 §:ssä mainituille tahoille. Yhtiölain 5 §:n salassapitosäännös sisältää Finnvera Oyj:n asiakkuutta koskevan tiedon salassapitovelvoitteen. Tämä on merkinnyt kieltoa ilmaista kolmansille osapuolille, onko tietty henkilö tai yritys Finnvera Oyj:n asiakas vai ei. Käytännössä on menetelty siten, että Finnvera Oyj:n asiakkaat ovat voineet antaa kirjallisen suostumuksen tietojensa luovuttamiseen.

Tietojen luovutusmahdollisuuksia on lisätty lailla yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä annetussa laissa (240/2007). Lain tarkoituksena on parantaa valtionhallinnon yrityspalveluja sekä tehostaa niiden yhteensovittamista ja valvontaa. Lain 2 momentin mukaan yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmään sekä siihen talletettujen tietojen ja sen kautta välitettyjen tietojen julkisuuteen sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999) sekä henkilötietojen käsittelyyn henkilötietolakia (523/1999). Lain 4 §:n mukaan yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmä on työ- ja elinkeinoministeriön ylläpitämä tietojärjestelmä, johon talletetaan asiakasta koskevia perustietoja ja jonka kyselyjärjestelmän kautta välitetään asiakasta koskevia tietoja yrityspalveluja hoitavien viranomaisten sekä valtion erityisrahoitusyhtiön välillä. Asiakastietojärjestelmän tarkoituksena on parantaa lain 5 §:n mukaan yrityspalvelujen suuntaamista ja yritysten arviointia niille myönnettäviä yrityspalveluja harkittaessa sekä tehostaa myönnettyjen yritystukien valvontaa.

Yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä annetun lain 6 §:ssä on säännös asiakastietojärjestelmän kautta saatavissa olevista tiedoista. Säännökseen ei sisälly valtion erityisrahoitusyhtiön asiakkaiden asiakkuustietoja. Lakia koskevaan hallituksen esityksen HE 249/2006 vp 6 §:n 2 momenttiin sisältyi säännös, joka olisi mahdollistanut valtion erityisrahoitusyhtiön laatimia yritysanalyysejä koskevan tiedon välittämisen järjestelmän kautta. Säännös kuitenkin poistettiin eduskuntakäsittelyssä sillä perusteella, että niiden tallettamiseen tietojärjestelmään saattaisi liittyä ongelmia tietojen ajantasaisuuden ja yritysten liike- ja ammattisalaisuuksien vuoksi (TaVM 24/2006 vp). Seurauksena valtion erityisrahoitusyhtiön tietoja ei ole voitu luovuttaa tietojärjestelmään. Yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmän tietosisältö on koostunut lähinnä julkisista tietolähteistä saatavasta tiedosta.

Finnvera Oyj ja Tekes tekevät asiakkaistaan omat taustaselvitykset ja –analyysit ennen rahoitusta koskevaa päätöksentekoa. Finnvera Oyj:n kokonaisasiakasmäärä on noin 29 000 ja Tekesin noin 4 000. Organisaatioilla on yhteisiä asiakkaita noin 3 000. Finnvera Oyj:ssä tehdään niin kutsuttu yritystutkimus, jonka yhteydessä arvioidaan rahoitusta hakevan yrityksen liiketoimintaedellytykset. Yritystutkimus koostuu tilinpäätösanalyysistä ja yhtiön toteutuneen liiketoiminnan kehityksen kuvauksesta, rahoitettavan hankkeen kuvauksesta sekä yhtiön taloudellisen kehityksen ennustamisesta ja yhtiön liiketoimintaan ja talouteen sisältyvien riskien arvioinnista. Finnvera Oyj:n asiakkaista yritystutkimuksen kautta syntynyt tieto kattaa asiakassuhteeseen liittyvät perustiedot, kuten asiakkuuden, asiakkaan taloudellisen aseman sekä julkisuuslain (621/1999) 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaiset liike- ja ammattisalaisuudet.

Tekesin rahoitusta voivat saada kaiken kokoiset yritykset, julkisen ja kolmannen sektorin toimijat sekä tutkimuslaitokset. Rahoitusta voi saada myös julkiseen tutkimukseen.

Valtionhallinnon resurssien tehokas käyttötavoite puoltaa kertaalleen hankitun yritystiedon hyödyntämistä toisen julkista tukea myöntävän organisaation rahoituspäätöksissä. Yhteisen asiakasrajapinnan vuoksi olisi taloudellisesti järkevää hyödyntää kertaalleen hankittuja tilinpäätösanalyysi- ja yritystutkimustietoja erityisesti samalla hallinnonalalla toimittaessa ja siten myös vältettäisiin päällekkäiset yritystutkimukset yhteisten asiakkaiden osalta. Lisäksi Yritys-Suomi-asiakasstrategian kannalta arvioituna konsernitoimijoiden oikeuttaminen toistensa asiakastietoon lisäisi julkisen päätöksenteon taustalla olevan yritysarvioinnin yhdenmukaisuutta, kun samaa yritysasiakasta koskeva arvio tehtäisiin vain kerran.

Esityksessä ehdotetaan, että valtion erityisrahoitusyhtiöllä olisi oikeus luovuttaa asiakkuustietoja myös Tekesille. Lisäksi lakiin ehdotetaan otettavaksi viittaussäännös tietojen luovuttamisesta yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmään. Esityksen tarkoituksena on luoda edellytykset valtion erityisrahoitusyhtiön asiakastietojen luovuttamiseen järjestelmään. Luovutettavat tiedot käsittäisivät yrityksen taloudellista asemaa ja yrityksen vastuuhenkilöitä koskevia tietoja sekä tietoja yrityksen edellytyksistä kannattavaan toimintaan. Tällaiset tiedot sisältyisivät keskeisesti valtion erityisrahoitusyhtiön laatimiin yritystutkimuksiin ja yritysanalyyseihin.

Tietojen vaihtamisen kautta voidaan entistä tarkemmin toisaalta rakentaa palveluja yritysten tarpeisiin ja toisaalta poistaa tarpeetonta toimintaa. Lisäksi palvelua voidaan tarpeen mukaan keskittää tiettyihin asiakassegmentteihin, mikä parantaisi yrityspolitiikan vaikuttavuutta.

Lakiehdotukseen on otettu lain muuttamisen tavoitteista johtuvat välttämättömät muutokset. Myöhemmin tapahtuvan yhtiötä koskevan lainsäädännön kokonaistarkastelun yhteydessä on tarkoituksena tehdä muut tarpeelliset muutokset yhtiölakiin.

2 Esityksen vaikutukset

Finnvera Oyj:n yritystutkimustiedon ja asiakkaiden taloudellista tilaa koskevan tiedon luovuttaminen Tekesille tehostaa valtionhallinnon yrityspalvelujen yhteensovittamista Yritys-Suomi –konseptissa. Esityksellä laajennetaan sitä viranomaispiiriä, jolle Finnvera Oyj:n palveluksessa olevat voivat luovuttaa Finnvera Oyj:n asiakkaita koskevia määrättyjä tietoja 5 §:ssä säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä.

Esitys on osa työ- ja elinkeinoministeriön asiakkuusstrategian toteuttamista. Lisäksi se on osa pidemmällä aikavälillä toteutettavaa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan viranomaisten kesken tapahtuvaa yritysasiakkaiden tietojenvaihdon tehostamista, millä odotetaan olevan myönteinen vaikutus valtion yrityspalvelutoimintaan. Tavoitetilana on, että työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan eri virastoissa voitaisiin merkittävästi vähentää päällekkäistä työtä tietojen keräämisessä. Lisäksi jo hankitun yritystiedon hyödyntäminen toisissa virastoissa olisi kustannustehokasta. Yrityksen hallinnollisen taakan vähentämisen näkökulmasta asiakastietojen vaihdon toteutuminen hyödyttäisi yritysasiakkaita siten, että yrityksiä vaivattaisiin harvemmilla kyselyillä, jolloin aikaa ja voimavaroja vievä paperityö vähentyisi.

Esityksellä ei ole suoraa vaikutusta valtion talousarvioon.

3 Asian valmistelu

Esitys on valmisteltu virkatyönä työ- ja elinkeinoministeriössä yhteistyössä Finnvera Oyj:n kanssa. Esityksestä on pyydetty lausunnot oikeusministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, ympäristöministeriöltä, maa- ja metsätalousministeriöltä, Finnvera Oyj:ltä, Suomen Yrittäjät ry:ltä, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry:ltä, Teknologiateollisuusyhdistys ry:ltä ja Finanssialan keskusliitto ry:ltä.

Esitystä on pidetty lausunnoissa yleisesti kannattavana. Lausunnoissa on kiinnitetty huomiota siihen, että esitys tehostaa julkista rahoitustoimintaa ja vähentää yritysten hallinnollista taakkaa. Lausunnoissa on myös kiinnitetty huomiota tietosuojakysymyksiin ja siihen, että luovuttaa saisi vain sellaisia tietoja, jotka ovat välttämättömiä tietojen vastaanottajan työtehtävien kannalta. Huomiota on kiinnitetty myös siihen, että tietojen luovuttajana olevaa yhtiötä koskevat pankkisalaisuuden kaltaiset säännöt ja tietojen saajina olevia valtion viranomaisia laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta.

Lausunnot on mahdollisuuksien mukaan pyritty ottamaan huomioon jatkovalmistelussa.

4 Riippuvuus muista esityksistä

Esitys liittyy työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalle kuuluvan yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä annetun lain (240/2007) muutosesitykseen HE 107/2010 vp, joka on eduskunnan käsiteltävänä. Mainittua lakia ehdotetaan muutettavan muun muassa siten, että tietojärjestelmässä mukana olevien viranomaisten ja valtion erityisrahoitusyhtiön yhteisiä asiakkaita koskeva tiedonvaihto mahdollistuisi myös teknisen käyttöyhteyden avulla. Esityksen mukaan ehdotetaan muutettavaksi lain 4, 6 ja 10 §. Lakiehdotuksen 4 §:n 1 momentin mukaan yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmässä välitetään asiakasta koskevia ja lakiehdotuksessa määriteltyjä tietoja yrityspalveluja hoitavien viranomaisten sekä valtion erityisrahoitusyhtiön välillä. Lakiehdotuksen 6 §:ssä märitellään yritysasiakastietojärjestelmän kautta saatavissa olevat tiedot. Säännöksen mukaan asiakastietojärjestelmän kautta voidaan käsitellä lakiehdotuksen 1 momentissa tarkoitettujen perustietojen lisäksi muun ohella tiedot siitä, onko yritys ollut valtion erityisrahoitusyhtiön asiakkaana. Lisäksi voidaan välittää tiedot yrityksen saamista yrityspalveluista ja arvioit yrityksen edellytyksistä kannattavan toimintaan.

Lakiehdotuksen 10 §:n mukaan asiakastietojärjestelmästä saa luovuttaa tietoja työ- ja elinkeinoministeriölle, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, työ- ja elinkeinotoimistolle, maa- ja metsätalousministeriölle, Tekes-teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskukselle, valtion eritysrahoitusyhtiölle ja maaseutuvirastolle yrityspalvelujen toteuttamista varten. Lisäksi lakiehdotuksen 6 §:n 1 momentissa tarkoitettuja tietoja saa luovuttaa ulkoasiainministeriölle, opetusministeriölle, opetushallitukselle ja Finpro ry:lle. Voimaantuloa koskevan säännösehdotuksen mukaan lakia sovellettaisiin myös niihin tietoihin, jotka viranomainen tai valtion erityisrahoitusyhtiö on saanut ennen lainvoimaan tuloa. Lakiehdotus ei siten velvoittaisi tietojen luovuttamiseen, vaan luovuttaja harkitsisi, mitä tietoja luovutetaan ja millä tavalla.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1 Lakiehdotuksen perustelut

6 §. Yhtiön tiedonantovelvollisuus ja valvonta. Pykälän 2 momentissa ehdotetaan laajennettavaksi valtion erityisrahoitusyhtiön tietojen luovuttamismahdollisuuksia käsittämään myös Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen. Pykälän 2 momentissa säädetään työ- ja elinkeinoministeriön sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen mahdollisuudesta saada tietoja 5 §:ssä säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä yhtiön toimielimen jäseneltä ja varajäseneltä sekä yhtiön palveluksessa olevalta. Momentissa tiedoilla tarkoitetaan tietoja yhtiön asiakkaan tai muun henkilön taloudellisesta asemasta tai yksityisestä olosuhteesta, jos tietojen antaminen on julkisen rahoituksen yhteensovittamisen taikka yritystukiasioiden viranomaiskäsittelyn kannalta tarpeellista. Tietojen luovuttamismahdollisuuden laajentaminen koskemaan Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskusta on tarpeen, jotta voidaan tehostaa yritystiedon käyttömahdollisuuksia ja parantaa yritysrahoituksen kohdentamista työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla. Luovutettavan tiedon saajan on otettava huomioon, että tietoon liittyy yhtiölain 5 §:n mukainen salassapitovelvoite. Ehdotettu säännös koskisi esimerkiksi manuaalisesti yksittäistapauksissa luovutettavaa tietoa.

Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan otettavaksi viittaussäännös yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä annettuun lakiin. Mainitussa laissa säädetään luovutettavien tietojen käyttötarkoituksesta, sisällöstä, tietojen laadusta huolehtimisesta, tietojen julkisuudesta sekä niiden välittämisestä ja luovuttamisesta. Eduskunnassa on käsiteltävänä hallituksen esitys HE 107/2010 vp laiksi yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä annetun lain muuttamiseksi. Esitykseen liitetyn lakiehdotuksen mukaan tietojen luovuttaminen asiakastietojärjestelmään voisi tapahtua myös konekielisesti. Nyt ehdotetun säännöksen tarkoituksena on mahdollistaa yhtiön konekielinen tietojen luovutus. Luovutettava tietosisältö ehdotetaan 2 momentista poiketen määriteltäväksi samalla tavoin, kuin se määritellään yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä annettua lakia koskevassa hallituksen esityksessä.

Tiedon luovuttaminen asiakastietojärjestelmään on ehdotetun säännöksen mukaan luovuttajan harkinnassa. Vastaavasti tiedon luovuttaminen yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä annetun lain nojalla on luovuttajan harkinnassa. Tietojen luovuttajana yhtiön on harkittava luovutettavan tiedon tietosisältö ottaen huomioon yhtiötä koskeva lainsäädäntö. Yhtiölain 5 §:n mukaisella salassapitosäännökselle on merkitystä myös luovutuksen saajan kannalta. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun KHO 24.5.2002 T 1229 mukaan eivät yksityistä sektoria koskevat salassapitosäännökset sellaisenaan siirry julkishallinnossa sovellettaviksi, kun niiden soveltamisalan piiriin kuuluvat asiakirjat ja tiedot ovat viranomaisen hallussa. Julkisuuslakia sovelletaan viranomaisten hallussa oleviin asiakirjoihin. Kuitenkin ratkaisun mukaan pankkisalaisuudella on merkitystä, kun pyydettyjen asiakirjojen julkisuutta arvioidaan tulkittaessa julkisuuslain salassapitosäännöksiä.

Nykyinen 6 §:n 3 momentti tulee uudeksi 6 §:n 4 momentiksi.

2 Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan vuodenvaihteessa 2010—2011.

3 Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys

Lakiehdotuksessa tarkennetaan niitä edellytyksiä, joiden vallitessa valtion erityisrahoitusyhtiö voi luovuttaa tietoja. Perustuslakivaliokunnan käytännön perusteella voidaan havaita tarkkuudeltaan kahdentyyppistä tietojen saamista ja luovuttamista koskevaa sääntelyä. Toisaalta on sääntelyä, jossa tarkoitetut tietosisällöt on pyritty luettelemaan laissa tyhjentävästi. Toisaalta esiintyy sellaista sääntelyä, jossa tietosisältöjä ei ole samalla tavoin luetteloitu. Edellisen tapauksen osalta tietojen saantioikeus ja tietojen luovutusmahdollisuus voivat liittyä jonkin tarkoituksen kannalta tarpeellisiin tietoihin, kun taas jälkimmäisessä tapauksessa sääntelyyn liittyy vaatimus tietojen välttämättömyydestä jonkin tarkoituksen kannalta (PeVL 14/2001 vp). Ehdotuksen 6 §:n 2 momentin mukaan voidaan luovuttaa siinä yksilöidyt tiedot, jos ne ovat tarpeellisia julkisen rahoituksen yhteensovittamisen kannalta tai yritystukiasioiden viranomaiskäsittelyn kannalta. Lakiehdotuksen 3 momentin mukaisesta tietojen luovutuksen tarpeellisuudesta säädetään yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä annetussa laissa. Lakiehdotus ei ole siten perustuslain kannalta ongelmallinen.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Laki Valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain 6 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetun lain (443/1998) 6 §:n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 1519/2009, sekä

lisätään 6 §:ään, sellaisena kuin se on laissa 1519/2009, uusi 3 momentti, jolloin nykyinen 3 momentti siirtyy 4 momentiksi, seuraavasti:

6 §
Yhtiön tiedonantovelvollisuus ja valvonta

Yhtiön toimielimen jäsen ja varajäsen sekä yhtiön palveluksessa oleva voi sen estämättä, mitä 5 §:ssä säädetään salassapitovelvollisuudesta, antaa työ- ja elinkeinoministeriölle, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Tekes - teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskukselle tietoja, joita hän on saanut yhtiön asiakkaan tai muun henkilön taloudellisesta asemasta tai yksityisestä olosuhteesta taikka liike- ja ammattisalaisuudesta, jos tietojen antaminen on julkisen rahoituksen yhteensovittamisen tai yritystukiasioiden viranomaiskäsittelyn kannalta tarpeellista.

Sen estämättä, mitä 5 §:ssä säädetään salassapitovelvollisuudesta, yhtiö voi luovuttaa tietoja yrityksestä, yrityksen taloudellisesta asemasta ja yrityksen vastuuhenkilöistä taikka tietoja yrityksen edellytyksistä kannattavaan toimintaan välitettäväksi yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmän kautta siten kuin yrityspalvelujen asiakastietojärjestelmästä annetussa laissa (240/2007) säädetään.

Yhtiön valvonnassa tulee soveltuvin osin ottaa huomioon ne periaatteet, joita Finanssivalvonta noudattaa luottolaitoksia valvoessaan.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 2010.


Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 2010

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Työministeri
Anni Sinnemäki

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.