HE 91/2009

Hallituksen esitys Eduskunnalle Montenegron kanssa sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hy-väksyisi sijoitusten edistämisestä ja suojaa-misesta Suomen ja Montenegron välillä mar-raskuussa 2008 tehdyn sopimuksen. Sopi-muksella halutaan varmistaa suotuisat edelly-tykset toisen sopimuspuolen kansalaisten ja yritysten sijoituksille toisessa sopimusmaassa sekä tunnustetaan tarve suojella niitä.

Sopimus tulee voimaan 30 päivän kuluttua siitä, kun sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännöissään so-pimuksen voimaantulolle asetetut vaatimuk-set. Esitykseen sisältyy lakiehdotus eräiden lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaasaattamisesta.

Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan kuin sopimus tulee voimaan.


YLEISPERUSTELUT

1 Nykytila

Yleistä

Suomen ja Serbia ja Montenegron välinen sijoitusten edistämistä ja suojaamista koske-va sopimus allekirjoitettiin 23 päivänä tou-kokuuta 2005.

Serbia ja Montenegron valtioliiton hajoa-misesta johtuen sopimusta ei kuitenkaan voi-tu sellaisenaan enää saattaa voimaan ja sopi-mus tuli tehdä uusien osapuolien kanssa erik-seen.

Montenegro julistautui itsenäiseksi kesä-kuussa 2006. Suomi tunnusti Montenegron 29 päivänä kesäkuuta 2006 ja diplomaat-tisuhteet maiden välillä solmittiin pian tämän jälkeen.

Suomen ja Montenegron väliset taloussuh-teet ovat toistaiseksi olleet vähäiset. Vuonna 2007 Suomen viennin arvo Montenegroon oli noin 6,7 miljoonaa euroa. Pääasiassa vietiin koneita, laitteita ja kuljetusvälineitä. Suomen tuonti Montenegrosta oli noin 18 000 euroa.

Sijoitusten edistämistä ja suojaamista kos-keva sopimuksen osalta Suomi ja Monteneg-ro sopivat kirjeenvaihdolla, että sopimukseen tehdään tarvittavat sopimuspuolia ja niiden maa-aluetta koskevat muutokset, jonka jäl-keen se allekirjoitetaan uudelleen. Muilta osin sopimus perustuu Serbia ja Monteneg-ron kanssa allekirjoitettuun sopimukseen.

Serbian kanssa uusi sopimus on tarkoitus allekirjoittaa myöhemmin sovittavana ajan-kohtana.

Suomella on voimassa investointisuojaso-pimukset 62 maan kanssa.

Suomella on ennestään voimassa sijoitus-ten suojelua koskevat sopimukset seuraavien maiden kanssa: Albania (SopS 16/1999), Al-geria (SopS 9/2007), Arabiemiraattien liitto (SopS 22/1997), Argentiina (SopS 21/1996), Armenia (SopS 32/2007), Azerbaidzhan (SopS 8/2005), Bosnia ja Hertsegovina (SopS 77/2001), Bulgaria (SopS 50/1999), Chile (SopS 23/1996), Dominikaaninen tasa-valta (SopS 36/2007), Ecuador (SopS 79/2001), Egypti (SopS 11/2005), El Salva-dor (SopS 11/2003), Etelä-Afrikan tasavalta (SopS 8/2001), Etiopia (SopS 42/2007), Fi-lippiinit (SopS 52/1999), Georgia (SopS 5/2008), Guatemala (SopS 107/2006), Indo-nesia (SopS 82/2008), Intia (SopS 30/2003), Iran (SopS 82/2004), Jordania (SopS 7/2008), Kazakstan (SopS 63/2008), Kiina (SopS 87/2006), Kirgisia (SopS 163/2004), Korean tasavalta (SopS 25/1996), Kroatia (SopS 92/2002), Kuwait (SopS 32/1997), Latvia (SopS 5/1993), Libanon (SopS 4/2000), Liettua (SopS 119/1992), Makedo-nia (SopS 21/2002), Malesia (SopS 79/1987), Marokko (SopS 28/2003), Mauritius (SopS 90/2008), Meksiko (SopS 54/2000), Moldova (SopS 42/1997), Mongolia (SopS 87/2008), Mosambik (SopS 93/2005), Namibia (SopS 42/2005), Nigeria (SopS 34/2007), Oman (SopS 18/1999), Peru (SopS 33/1996), Puola (SopS 28/1998), Qatar (SopS 37/2003), Ro-mania (SopS 121/1992), Slovakia (SopS 37/1996), Slovenia (SopS 37/2000), Sri Lan-ka (SopS 54/1987), Tansania (SopS 94/2002), Thaimaa (SopS 35/1996), Tshekki (SopS 34/1994), Tunisia (SopS 52/2003), Turkki (SopS 29/1995), Ukraina (SopS 102/2005), Unkari (SopS 20/1989), Uruguay (SopS 84/2004), Uzbekistan (SopS 74/1993), Valko-Venäjä (SopS 58/2008), Venäjä (tehty Neuvostoliiton kanssa, SopS 58/1991, muu-tospöytäkirja SopS 57/1999), Vietnam (SopS 27/1996) sekä Viro (SopS 104/1992).

2 Esityksen tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

Sopimukseen liittyvät määräykset tähtäävät lähinnä elinkeinoelämän sijoituksiin kohdis-tuvan mielivaltaisen kohtelun mahdollisuuk-sien vähentämiseen ja sijoitusympäristön en-nakoitavuuden lisäämiseen kohdemaassa. Sopimus pyrkii vähentämään ulkomaisiin si-joituksiin liittyvää poliittista maariskiä ja alentamaan siten yritysten sijoituskynnystä. Sopimuksella halutaan vaikuttaa myös ulko-maisiin sijoituksiin liittyviä rahoituskustan-nuksia alentavasti.

Sopimuksessa määritellään sijoittajan, si-joituksen ja tuoton käsitteet sekä sopimuksen maantieteellinen soveltamisala. Sopimuksella edistetään sijoituksia yleisesti ja suojellaan maahan tehtyjä sijoituksia.

Sopimuksen mukaan kumpikin sopimus-puoli myöntää alueellaan toisen sopimuspuo-len sijoittajien sijoituksille oikeudenmukai-sen kohtelun sekä täysimääräisen ja jatkuvan suojan. Sijoituksiin on sovellettava vähintään yhtä edullista kohtelua kuin omien sijoittaji-en tai suosituimmuusasemassa olevien mai-den sijoittajien sijoituksille, riippuen siitä kumpi kohtelu on sijoittajan kannalta edulli-sempi.

Sopimuksen tarkoittamia sijoituksia ei voi pakkolunastaa tai kansallistaa muuten kuin ainoastaan syrjimättömyyden pohjalta ja yleisen edun sitä edellyttäessä. Toimenpitee-seen voidaan ryhtyä vain välitöntä, riittävää ja tosiasiallista korvausta vastaan asianmu-kaisin laillisin menettelyin.

Sodasta, aseellisesta selkkauksesta, hätäti-lasta tai vastaavasta johtuva sijoitusten kär-simä vahinko on hyvitettävä tai korvattava vähintään samantasoisesti kuin oman maan tai suosituimmuusasemassa olevien maiden sijoittajien osaksi tuleva hyvitys.

Sopimus mahdollistaa varojen välittömän siirtovapauden vaihdettavissa valuutoissa.

Jos sijoittajan ja toisen sopimuspuolen vä-lillä syntyy riitaisuuksia, on sopimuksessa määräykset tuomioistuin- ja kansainvälisestä välimiesmenettelystä. Sopimuksen tulkintaan ja soveltamiseen liittyvät erimielisyydet sopi-japuolten välillä ratkaistaan kutakin yksittäis-tapausta varten perustettavassa kansainväli-sessä välimiesoikeudessa.

Esitys sisältää ehdotuksen blankettilaiksi, jolla saatetaan voimaan sopimuksen lainsää-dännön alaan kuuluvat määräykset.

3 Esityksen taloudelliset vaikutukset

Esityksellä ei ole suoranaisia valtiontalou-dellisia vaikutuksia. Esityksellä pyritään edistämään suomalaisten yritysten toiminta-mahdollisuuksia toisessa sopimusmaassa luomalla niiden sijoitustoiminnalle suo-tuisammat ja turvatummat edellytykset.

4 Asian valmistelu

Serbia ja Montenegron valtioliiton hajoa-misesta johtuen sopimusta 23 päivänä touko-kuuta 2005 valtionvarainministeri Antti Kal-liomäen allekirjoittamaa Suomen ja Serbia ja Montenegron välistä sijoitusten edistämistä ja suojaamista koskevaa sopimusta ei voitu sellaisenaan enää saattaa voimaan.

Suomi ja Montenegro sopivat kirjeenvaih-dolla, että sopimukseen tehdään tarvittavat sopimuspuolia ja niiden maa-aluetta koskevat muutokset, jonka jälkeen se allekirjoitetaan uudelleen. Muilta osin sopimus perustuu Serbia ja Montenegron kanssa allekirjoitet-tuun sopimukseen.

Ulkoasiainministeriö pyysi sopimuksen hyväksymistä varten lausunnot ennen valtio-liiton hajoamista ministeriön ulkopuolisilta tahoilta: oikeusministeriöltä, valtiovarainmi-nisteriöltä, opetusministeriöltä, kauppa- ja teollisuusministeriöltä, sosiaali- ja terveys-ministeriöltä, työministeriöltä, ympäristömi-nisteriöltä, Finnfundilta, Finnvera Oyj:ltä, Finpro ry:ltä, Invest in Finlandilta, Kemian-teollisuus ry:ltä, Keskuskauppakamarilta, Metalliteollisuuden keskusliitto ry:ltä Metsä-teollisuus ry:ltä, Suomen Pankilta, Suomen Pankkiyhdistys ry:ltä sekä Elinkeinoelämän keskusliitto ry:ltä.

Koska uuteen sopimukseen ei tehty merkit-täviä muutoksia uusia lausuntoja ei pyydetty.

Sopimus allekirjoitettiin Podgoricassa 14 päivänä marraskuuta 2008. Suomen puolesta sopimuksen allekirjoitti suurlähettiläs Ari Heikkinen ja Montenegron puolesta taloudel-lisen kehityksen ministeri Branimir Gvoz-denovic.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1 Sopimuksen sisältö ja sen suhde Suomen lainsäädäntöön

Artiklat

1 artikla.Määritelmät. Artiklassa määri-tellään sopimuksessa käytetyt käsitteet sijoi-tus, sijoittaja, tuotto ja sopimuspuolten alu-eet. Mikään varallisuuden sijoitus- tai jäl-leensijoitusmuodon muutos ei vaikuta varal-lisuuden luonteeseen sijoituksena.

2 artikla.Sijoitusten edistäminen ja suo-jaaminen. Artiklan mukaan sopimuspuolet sitoutuvat edistämään toistensa sijoittajien si-joituksia ja sallivat sijoitukset lakiensa ja määräystensä mukaisesti sekä myöntävät niille oikeudenmukaisen kohtelun ja täysi-määräisen ja jatkuvan suojan ja turvan. Sijoi-tuksiin ja niihin liittyvään liiketoimintaan ei saa isäntävaltion taholta kohdistua kohtuut-tomia tai mielivaltaisia toimenpiteitä.

3 artikla.Sijoitusten kohtelu. Artikla vel-voittaa isäntäsopimuspuolen takaamaan toi-sen sopimuspuolen sijoit¬tajille ja näiden si-joituksille vähintään yhtä edullisen kohtelun kuin omille sijoittajilleen ja näiden sijoituk-sille tai suosituimman maan kohtelun sen mukaan, kumpi on sijoittajan kannalta edulli-sempi.

4 artikla.Poikkeukset sijoitusten kohtelus-ta. Artiklassa määritellään poikkeukset pää-sääntönä olevasta suosituimmuuskohtelusta. Muun muassa alueelliset taloudelliset järjes-töt ja tulliliitot erotetaan sopimuksen ulko-puolelle siten, että niistä koituvia etuja ei velvoiteta ulottamaan toisen sopimuspuolen sijoittajiin. Samoin sopimuksen ulkopuolelle suljetaan kansainvälisistä verosopimuksista aiheutuvat etuudet.

5 artikla.Pakkolunastus. Omaisuuden pakkolunastukselle tai kansallistamiselle ase-tetaan tiukempia edellytyksiä kuin kansalli-sessa lainsäädännössä on tapana. Niihin voi ryhtyä ainoastaan yleisen edun vaatiessa ja syrjimättömyyden pohjalta. Korvauksen on oltava välitön, riittävä ja tosiasiallinen. Kor-vauksen saaja on oikeutettu saamaan korva-ussummalle käyvän koron maksupäivään as-ti. Korvauksen saajalla on oikeus saada lu-nastuspäätös nopeasti uudelleen tarkasteluun isäntävaltion tuomioistuimessa tai muussa toimivaltaisessa viranomaisessa.

6 artikla.Menetysten korvaaminen. Artik-lassa on määräykset siltä varalta, että sopi-muspuolen sijoittajien sijoituksille tapahtuu menetyksiä sodan, kapinan, kansallisen hätä-tilan, mellakan tai muun vastaavan häiriötilan johdosta. Mikäli isäntävaltiona oleva sopi-muspuoli suorittaa asian johdosta sijoittajille korvauksia, on toisen sopimuspuolen sijoitta-jia kohdeltava vähintään yhtä edullisesti kuin isäntävaltion omia tai kolmannen valtion si-joittajia.

Isäntävaltio on 2 kappaleen mukaan kui-tenkin tietyin lisäedellytyksin välittömästi vastuussa siitä toisen sopimuspuolen sijoitta-jille koituneesta vahingosta, jonka sen ase-voimat tai viranomaiset ovat aiheuttaneet ta-kavarikoimalla tai tuhoamalla näiden omai-suutta.

7 artikla.Vapaat siirrot. Sopimuksessa taataan vapaa siirto-oikeus pääomille, tuo-toille, maksuille, korvauksille ja ulkomaisten työntekijöiden ansiotuloille edellyttäen, että verovelvollisuuksista on huolehdittu. Siirto-jen tulee tapahtua viipymättä ja rajoituksitta vapaasti vaihdettavassa valuutassa voimassa olevaan markkinaehtoiseen vaihtokurssiin. Artiklassa säädetään myös käyvän kurssin määrittelystä poikkeustapauksissa. Mikäli sopimuspuoli aiheuttaa siirron viivästymisen, siirtoon sisältyy kyseisen valuutan markkina-koron mukainen korko siitä päivästä alkaen, jona siirtoa on pyydetty, siirtopäivään saak-ka, ja kyseinen sopimuspuoli vastaa sen maksamisesta.

8 artikla.Sijaantulo. Artiklassa tunnuste-taan sopimuspuolten oikeudet sijaantulijana vahinkojen korvaustapauksissa.

9 artikla.Sijoittajan ja sopimuspuolen vä-liset riidat. Artiklassa määritellään menette-lytavat sopimuspuolen ja toisen sopimuspuo-len sijoittajan välisten riitojen ratkaisussa. Artiklan alussa todetaan neuvottelujen ensisi-jaisuus riitatilanteissa. Jos neuvottelut eivät kolmen kuukauden kuluessa johda ratkai-suun, voi sijoittaja viedä riidan isäntävaltion toimivaltaiseen tuomioistuimeen tai välimiesmenettelyyn.

Välimiesmenettelyyn turvautuessaan sijoit-taja voi viedä riidan sijoituksia koskevien rii-tojen kansainvälisen ratkaisukeskuksen (IC-SID) välimiesmenettelyyn, menettelyyn IC-SID:n ylimääräisten järjestelyjen mukaisesti, jos vain toinen sopimuspuoli on ICSID:n jä-sen tai tilapäiseen välimiesoikeuteen, joka perustetaan Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälisen kauppaoikeuden komitean (UNCITRAL) välimiesmenettelysääntöjen mukaisesti, jolleivät osapuolet toisin sovi.

Sijoittaja, joka on saattanut riidan kansalli-seen tuomioistuimeen, voi kuitenkin vielä saattaa sen jonkin tässä artiklassa mainitun välimiesoikeuden käsiteltäväksi, jos hän luo-puu tapauksen ajamisesta kansallisessa oi-keuden käynnissä ja vetää tapauksen pois en-nen kuin kansallinen tuomioistuin on antanut tapauksen asiasisältöä koskevan tuomion.

Sopimuspuolet sopivat, että välimiesmenet-tely toteutetaan kumman tahansa riidan osa-puolen pyynnöstä sellaisessa valtiossa, joka on ulkomaisten välitystuomioiden tunnusta-misesta ja täytäntöönpanosta tehdyn yleisso-pimuksen (SopS 8/1962; New Yorkin yleis-sopimus) sopimuspuoli.

Sopimuspuolet antavat suostumuksensa sil-le, että sopimuspuolen ja toisen sopimuspuo-len sijoittajan välinen riita saatetaan väli-miesmenettelyyn yllä mainituin tavoin.

Sopimuspuolet sitoutuvat olemaan vetoa-matta missään vaiheessa välitysmenettelyä sijoittajan vastaisesti siihen, että tämä on saanut korvauksen kärsimästään vahingosta vakuutussopimuksen perusteella. Sopimus-puolet tunnustavat annettujen tuomioiden lo-pullisuuden ja sitovuuden sekä täytäntöönpa-non alueellaan.

10 artikla.Sopimuspuolten väliset riidat. Artikla koskee sopimuspuolten eli hallitusten välisiä sopimuksen tulkinnasta ja soveltami-sesta aiheutuvia riitoja, jotka artiklan 1 kap-paleen mukaan tulee mahdollisuuksien mu-kaan ratkaista diplomaattiteitse. Mikäli riitaa ei ole saatu ratkaistuksi kuuden kuukauden kuluessa, voi kumpikin sopimusvaltio artik-lan 2 kappaleen mukaan saattaa riidan tila-päisen välimiesoikeuden käsiteltäväksi.

Välimiesoikeuden perustamista, kokoon-panoa ja menettelytapoja koskevat määräyk-set on kirjattu artiklan 3 kappaleeseen 5.

11 artikla.Luvat. Artiklan mukaan sopi-muspuolet kohtelevat lakiensa mukaisesti suotuisasti sijoituksiin liittyviä lupahake-muksia ja myöntävät luvat nopeasti. Sopi-muspuolet sitoutuvat myöntämään lainsää-däntönsä puitteissa sijoituksiin liittyvän avainhenkilöstön ja lähimpien perheenjäsen-tensä oleskelu- ja työluvat.

12 artikla.Muiden määräysten soveltami-nen. Sopimuspuolen sijoittajien sijoituksille turvataan sopimukseen verrattuna parem¬mat oikeudet silloin, kun hän on niihin kansalli-sen lainsäädännön tai kansainvälisen oikeu-den velvoitteiden mukaan oikeutettu. Kum-pikin sopimuspuoli noudattaa muita velvoit-teita, joita sillä mahdollisesti on toisen sopi-muspuolen sijoittajan yksittäisen sijoituksen osalta.

13 artikla.Sopimuksen soveltaminen. Ar-tiklan mukaan sopimuksen määräyksiä sovel-letaan sekä tuleviin että sopimuk¬sen voimas-saolopäivänä olemassa oleviin sijoituksiin. Sopimus ei kuitenkaan koske riitoja, jotka ovat syntyneet, eikä sellaisia vaateita, jotka on ratkaistu ennen sopimuksen voimaantu-loa.

14 artikla.Neuvottelut. Artiklan mukaan sopimuspuolet konsultoivat sopimukseen liit-tyvistä asioista jommankumman sopimus-puolen pyynnöstä erikseen sovittavalla taval-la.

15 artikla.Avoimuusperiaate. Artikla si-sältää määräykset noudatettavasta avoimuus-periaatteesta, jonka mukaan sopimuspuolet julkaisevat viipymättä kaikki toisen osapuo-len sijoittajien sijoituksiin mahdollisesti vai-kuttavat lait ja määräykset. Sopimus ei vel-voita sopimuspuolia luovuttamaan luotta-muksellisia, omistamiseen liittyviä, lainval-vontaa haittaavia tietoja sekä tietoja, joiden paljastaminen olisi ko. sopimuspuolen asia-kirjajulkisuutta koskevan lainsäädännön vas-taista tai haittaisi yksittäisten sijoittajien oi-keutettuja kaupallisia etuja.

16 artikla.Sopimuksen voimaantulo, voi-massaoloaika ja voimassaolon päättyminen. Artikla sisältää tavanomaiset loppumääräyk-set sopimuksen voimaantulosta. Sopi¬mus tu-lee voimaan kolmenkymmenen päivän kulut-tua siitä, kun kumpikin sopimuspuoli on il-moittanut toisilleen sopimuksen valtionsi-säisten voimaansaattamisedellytysten täytty-misestä.

Sopimus on voimassa viisitoista vuotta ja sen jälkeen samoin ehdoin, kunnes jompi-kumpi sopimuspuoli ilmoittaa toiselle osa-puolelle irtisanovansa sopimuksen kahden-toista kuukauden kuluttua. Irtisanomisen jäl-keinen niin sanottu suoja-aika on viisitoista vuotta.

Vertailu Suomen mallisopimukseen

Sopimus vastaa pitkälti Suomen tämän het-kistä mallisopimusta. Erot mallisopimukseen ovat sanamuodollisia eikä niillä ole vaikutus-ta sopimuksen sisältöön.

Sopimuksen sijoitusten kohtelua koskevas-ta 3 artiklasta puuttuu mallisopimuksen kap-pale 4, jolla kielletään toisen osapuolen si-joittajien sijoituksiin kohdistuvat suoritus-vaateet.

Sopimuksen pakkolunastuksia koskevasta 5 artiklan 2 kappaleessa ei ole mallisopimuk-sesta poiketen avattu pakkolunastetun omai-suuden arvon määrittelyä.

Sopimuksen 9 artiklan kappaleesta 2, jossa taataan sijoittajalle mahdollisuus valita sopi-vin välimiesmenettely sijoituksia koskevissa riidoissa sopimuspuolen kanssa, ei ole mal-lissopimuksesta poiketen yleistä viittausta mihin tahansa aikaisemmin hyväksyttyyn vä-limiesmenettelyyn.

Sopimuksesta puuttuu mallisopimuksesta poiketen yleisiä poikkeamia koskeva artikla.

Sopimus on mallisopimuksesta poiketen voimassa viisitoista vuotta ja sen jälkeen sa-moin ehdoin, kunnes jompikumpi sopimus-puoli ilmoittaa toiselle osapuolelle irtisano-vansa sopimuksen kahdentoista kuukauden kuluttua. Irtisanomisen jälkeinen niin sanottu suoja-aika on myös mallisopimuksesta poike-ten viisitoista vuotta.

2 Lakiehdotusten perustelut

1 §. Lain 1 §:llä saatetaan voimaan sopi-muksen lainsäädännön alaan kuuluvat mää-räykset.

2 §. Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan ta-savallan presidentin asetuksella. Laki on tar-koitus saattaa voimaan samanaikaisesti kuin sopimus tulee voimaan.

3 Voimaantulo

Sopimus tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtio-säännöissään sopimuksen voimaantulolle asetetut vaatimukset. Sopimuksen voimaan-saattamista koskeva laki ehdotetaan tulemaan voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan kuin sopimus tulee voimaan.

4 Eduskunnan suostumuksen tar-peellisuus ja käsittelyjärjestys
4.1 Eduskunnan suostumuksen tarpeel-lisuus

Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimuk-set ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia mää-räyksiä. Perustuslakivaliokunnan tulkinta-käytännön mukaan määräys on luettava lain-säädännön alaan kuuluvaksi, jos määräys koskee jonkin perustuslaissa turvatun perus-oikeuden käyttämistä tai rajoittamista, jos määräys muutoin koskee yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteita, jos määräyk-sen tarkoittamasta asiasta on perustuslain mukaan säädettävä lailla tai jos määräyksen tarkoittamasta asiasta on jo voimassa lain säännöksiä taikka siitä on Suomessa vallitse-van käsityksen mukaan säädettävä lailla. Pe-rustuslakivaliokunnan mukaan kansainväli-sen velvoitteen määräys kuuluu näiden pe-rusteiden mukaan lainsäädännön alaan siitä riippumatta, onko määräys ristiriidassa vai sopusoinnussa Suomessa lailla annetun sään-nöksen kanssa (PeVL 11/2000 vp ja PeVL 12/2000 vp).

Sopimuksen 1 artiklassa määritellään so-pimuksessa käytetyt käsitteet. Sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien aineellisten sopimusmääräysten sisältöön ja soveltami-seen välillisesti vaikuttavat määräykset kuu-luvat lainsäädännön alaan. Sopimuksen 1 ar-tiklan määräykset kuuluvat lainsäädännön alaan ja edellyttävät eduskunnan suostumus-ta.

Sopimuksen 5 artiklan mukaan sopimus-puoli saa pakkolunastaa toisen sopimuspuo-len sijoittajien tekemiä sijoituksia ainoastaan artiklassa tarkemmin määritellyillä ehdoilla. Artiklassa on lisäksi määräyksiä tällaisen toi-menpiteen johdosta maksettavista korvauk-sista ja niihin liittyvistä koroista. Perustuslain 15 §:n mukaan jokaisen omaisuus on turvattu ja omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla. Lisäksi artiklan edellä mainitut määrä-ykset korvausten maksamisesta voivat olla osittain ristiriidassa pakkolunastuslainsää-dännön kanssa. Sopimuksen 5 artiklan mää-räykset kuuluvat lainsäädännön alaan.

Sopimuksen 6 artiklan 2 kappaleen mukaan sopimuspuolella on välitön vastuu tietyin edellytyksin vahingosta, joita sen asevoimat tai viranomaiset ovat aiheuttaneet takavari-koimalla tai tuhoamalla toisen sopimuspuo-len sijoittajan tekemän sijoituksen tai sijoi-tuksen osan. Valmiuslain (1080/1991) 37 §:n 1 momentin mukaan siinä tarkoitettujen toi-menpiteiden johdosta kärsitystä vahingosta suoritetaan täysi korvaus. Pykälän 2 momen-tin mukaan vahingosta suoritetaan kuitenkin vain kohtuullinen korvaus, jos vahinkoa on vahingon kärsineen varallisuusolot ja muut olosuhteet huomioon ottaen pidettävä vähäi-senä tai jos valtiontaloudelliset tai kansanta-loudelliset syyt sitä vahinkojen suuren mää-rän vuoksi välttämättä vaativat. Sopimuksen 6 artiklan määräykset yhdessä 5 artiklan määräysten kanssa voivat olla ristiriidassa valmiuslain korvaussäännösten kanssa tai ai-nakin voivat valtioneuvoston harkintaa rajoit-taen vaikuttaa tapaan, jolla valmiuslain sään-nöksiä sovelletaan. Määräykset kuuluvat sen vuoksi lainsäädännön alaan.

Sopimuksen 9 artiklassa määritellään sijoit-tajan ja sopimuspuolen välisissä riidoissa noudatettavat menettelyt. Sopimuspuolet hy-väksyvät omien tuomioistuintensa lisäksi myös välimiesoikeuden toimivallan sijoituk-sia koskevissa riitaisuuksissa. Välitystuomiot ovat lopullisia ja sitovia. Artiklassa tarkoite-tussa välimiesmenettelyssä voi tulla Suomea sitovalla tavalla vahvistetuksi, miten tiettyä lainsäädännön alaan kuuluvaa sopimusmää-räystä on tulkittava. Sopimuksen 9 artiklan määräykset kuuluvat lainsäädännön alaan.

Sopimuksen 10 artiklan mukaan sopimuk-sen tulkintaa ja soveltamista koskevat sopi-muspuolten väliset riitaisuudet voidaan rat-kaista erityisessä välimiesmenettelyssä. Vä-limiesoikeuden päätös on sitova ja se voi koskea asioita, jotka kuuluvat Suomessa lain-säädännön alaan. Artiklassa tarkoitetussa vä-limiesmenettelyssä voi tulla Suomea sitovalla tavalla vahvistetuksi, miten tiettyä lainsää-dännön alaan kuuluvaa sopimusmääräystä on tulkittava. Tällaisen oikeudellisesti sitovan tulkinnan voidaan katsoa jossain määrin kos-kettavan valtion täysivaltaisuutta ja kuuluvan lainsäädännön alaan.

4.2 Käsittelyjärjestys

Yleisperustelujen nykytilaa käsittelevässä jaksossa on lueteltu Suomen voimassa olevat sijoitusten suojelua koskevat sopimukset. Kaikkien sopimusten lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamista koskevat lait on säädetty tavallisen lain sää-tämisjärjestyksessä. Nyt käsiteltävänä oleva sopimus sijoitusten edistämisestä ja suojaa-misesta Mauritiuksen tasavallan kanssa ei poikkea voimassa olevista sopimuksista sää-tämisjärjestyksen kannalta merkityksellisissä kohdin. Esitykseen sisältyvä lakiehdotus voi-daan siten hyväksyä tavallisen lain säätämis-järjestyksessä.

Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 §:n mukaisesti esitetään, että

Eduskunta hyväksyisi sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta Podgo-ricassa 14 päivänä marraskuuta 2008 Suomen tasavallan hallituksen ja Mon-tenegron hallituksen välillä tehdyn so-pimuksen.

Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan sa-malla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Laki Montenegron kanssa sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta tehdyn sopimuksen lain-säädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Sijoitusten edistämisestä ja suojaamisesta Podgoricassa 14 päivänä marraskuuta 2008 Suomen tasavallan hallituksen ja Monteneg-ron hallituksen välillä tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

2 §

Tämän lain voimaantulosta säädetään tasa-vallan presidentin asetuksella.


Helsingissä 12 päivänä kesäkuuta 2009

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri
Paavo Väyrynen

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.