HE 202/2002

Hallituksen esitys Eduskunnalle Singaporen kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Singaporen kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi kesäkuussa 2002 tehdyn sopimuksen.

Sopimus rakentuu eräin poikkeuksin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) laatimalle mallisopimukselle. Sopimus sisältää määräyksiä, joilla sopimusvaltiolle myönnetään oikeus verottaa eri tuloja, kun taas toisen sopimusvaltion on vastaavasti luovuttava käyttämästä omaan verolainsäädäntöönsä perustuvaa verottamisoikeuttaan tai muulla tavoin myönnettävä huojennusta verosta, jotta kansainvälinen kaksinkertainen verotus vältetään. Lisäksi sopimuksessa on muun muassa syrjintäkieltoa ja verotustietojen vaihtoa koskevia määräyksiä.

Sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona sopimusvaltioiden hallitukset ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään sopimuksen voimaantulolle asetetut edellytykset.

Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen eräiden lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti sopimuksen kanssa.


YLEISPERUSTELUT

1. Nykytila

Suomen ja Singaporen välillä tehtiin 23 päivänä lokakuuta 1981 sopimus tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi (SopS 48/1982). Sopimusta sovellettiin Suomessa ensimmäisen kerran vuodelta 1983 toimitetussa verotuksessa.

Kaksinkertaisen verotuksen välttämisen alalla tapahtuneen kehityksen johdosta on Singaporen kanssa voimassa olevaa verosopimusta pidettävä vanhentuneena ja siten tarkistusta kaipaavana. Lisäksi on sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen sekä Suomen että Singaporen verolainsäädäntöön tehty olennaisia muutoksia. Näistä syistä uuden sopimuksen tekeminen Singaporen kanssa on ollut tarkoituksenmukaista.

2. Asian valmistelu

Sopimusta koskevat neuvottelut käytiin Singaporessa marraskuussa 2001, jolloin neuvottelujen päätteeksi parafoitiin englannin kielellä laadittu sopimusluonnos.

Sopimus allekirjoitettiin Singaporessa 7 päivänä kesäkuuta 2002.

Sopimus noudattaa pääasiallisesti Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) laatimaa mallia kahdenkeskiseksi verosopimukseksi. Poikkeamat tästä mallista koskevat muun muassa merenkulusta ja ilmakuljetuksesta saadun tulon, osingon, koron, rojaltin ja itsenäisestä ammatinharjoittamisesta saadun tulon verottamista.

Sekä Suomi että Singapore soveltavat veronhyvitysmenetelmää päämenetelmänä kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi.

3. Esityksen taloudelliset vaikutukset

Sopimuksen tarkoituksesta johtuu, että sopimusvaltio ja muut sopimuksessa tarkoitettujen verojen saajat eivät käytä verottamisoikeuttaan sopimuksessa määrätyissä tapauksissa tai että ne sopimuksessa edellytetyllä tavalla muutoin myöntävät huojennusta verosta. Sopimusmääräysten soveltaminen merkitsee Suomen osalta tällöin, että valtio ja kunnat sekä evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnat luopuvat vähäisestä osasta verotulojaan, jotta kansainvälinen kaksinkertainen verotus vältettäisiin.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Sopimuksen sisältö

1 artikla. Tässä artiklassa määritetään ne henkilöt, joihin sopimusta sovelletaan. Artikla on OECD:n mallisopimuksen mukainen. Sopimusta sovelletaan henkilöihin, jotka asuvat sopimusvaltiossa tai molemmissa sopimusvaltioissa. Sanonta "sopimusvaltiossa asuva henkilö" määritellään 4 artiklassa.

2 artikla. Verot, joihin sopimusta sovelletaan, määritellään ja mainitaan tässä artiklassa. Suomen varallisuusveroa ei ole sisällytetty sopimuksen soveltamisalaan, koska Singaporessa ei ole vastaavaa veroa eikä kaksinkertaista verotusta siten voi syntyä.

3—5 artikla. Näissä artikloissa määritellään eräät sopimuksessa esiintyvät sanonnat. Eräin poikkeamin artiklat ovat OECD:n mallisopimuksen mukaisia. Sopimuksen 3 artiklassa on yleisiä määritelmiä. Sanonta "sopimusvaltiossa asuva henkilö" määritellään 4 artiklassa. Tämän artiklan määräykset poikkeavat sanamuodoltaan OECD:n mallisopimuksesta muun muassa siinä, että kaksoisasumistapauksessa muun kuin luonnollisen henkilön kotipaikka ratkaistaan sopimusvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten keskinäisin sopimuksin (4 artiklan 3 kappale). Sanonta "kiinteä toimipaikka", joka määritellään 5 artiklassa ja joka on tärkeä erityisesti liiketulon verotusta koskevan 7 artiklan soveltamisen kannalta, poikkeaa OECD:n mallisopimuksesta muun muassa siinä, että rakennus-, kokoonpano- tai asennustoiminnan suorittamispaikkaa pidetään kiinteänä toimipaikkana jo kun toiminta on kestänyt yli kuusi kuukautta (5 artiklan 3 kappaleen a kohta), kun tämä ajanjakso mallisopimuksen mukaan on 12 kuukautta. Suomen ja muiden teollistuneiden maiden välisissä verosopimuksissa tämä aika on miltei poikkeuksetta myös 12 kuukautta. Kiinteän toimipaikan muodostaa saman kohdan mukaan myös rakennus-, kokoonpano- tai asennustoimintaan liittyvä valvontatoiminta, jos viimeksi mainittu toiminta kestää yli kuusi kuukautta. Tällaisella määräyksellä ei ole vastinetta OECD:n mallisopimuksessa. Sanonnalle "kiinteä toimipaikka" on lisäksi annettu OECD:n mallisopimusta laajempi sisältö siinä, että konsulttipalvelujen saatavana pitäminen, kun se tapahtuu työntekijöitä tai muuta henkilöstöä käyttämällä, muodostaa kiinteän toimipaikan, jos tällainen toiminta kestää yli 183 päivää kahdentoista kuukauden aikana (5 artiklan 3 kappaleen b kohta).

Määritelmiä on myös sopimuksen muissa artikloissa. Niinpä määritellään esimerkiksi sanonnat "osinko", "korko" ja "rojalti" niissä artikloissa, joissa käsitellään näiden tulolajien verotusta (10, 11 ja 12 artikla).

6 artikla. Kiinteästä omaisuudesta saatua tuloa voidaan verottaa siinä sopimusvaltiossa, jossa omaisuus on. Tällaiseen tuloon rinnastetaan artiklan mukaan muun muassa tulo, joka saadaan kiinteistöyhteisön osakkeen tai muun yhteisöosuuden perusteella hallitun huoneiston käytöstä tai vuokralleannosta. Niin ollen voidaan esimerkiksi tuloa, jonka suomalaisen asunto-osakeyhtiön osakkeenomistaja saa niin sanotun osakehuoneiston vuokralleannosta, verottaa Suomessa.

7 artikla. Tämän artiklan mukaan sopimusvaltiossa olevan yrityksen saamasta liiketulosta voidaan verottaa toisessa sopimusvaltiossa vain, jos yritys harjoittaa toimintaansa viimeksi mainitussa valtiossa olevasta kiinteästä toimipaikasta. Kiinteän toimipaikan käsite määritellään sopimuksen 5 artiklassa. Milloin liiketuloon sisältyy tuloja, joita käsitellään erikseen sopimuksen muissa artikloissa, näihin tuloihin sovelletaan tässä tarkoitettuja erityismääräyksiä (6 kappale).

8 artikla. Tämä artikla sisältää merenkulusta ja ilmakuljetuksesta saadun tulon osalta poikkeuksia 7 artiklan määräyksiin. Tulosta, jonka sopimusvaltiossa oleva yritys saa kansainvälisestä merenkulusta tai ilmakuljetuksesta, verotetaan vain tässä valtiossa, silloinkin kun tulo on luettava kuuluvaksi kiinteään toimipaikkaan, joka yrityksellä on toisessa sopimusvaltiossa (1 kappale). Artiklan 2 kappaleeseen sisältyy tarkentavia määräyksiä sellaisen tulon osalta, joka saadaan laivan tai ilma-aluksen vuokralle antamisesta miehittämättömänä taikka tavarankuljetukseen käytettävän kontin käytöstä, kunnossapidosta tai vuokralle antamisesta.

9 artikla. Etuyhteydessä keskenään olevien yritysten saamaa tuloa saadaan tämän artiklan mukaan oikaista, jos perusteetonta voitonsiirtoa voidaan näyttää. Suomessa tällä määräyksellä on merkitystä verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 31 §:n soveltamisen kannalta.

10 artikla. Osingosta voidaan verottaa siinä sopimusvaltiossa, jossa osingon saaja asuu (1 kappale). Jos kuitenkin singaporelaisen yhtiön maksaman osingon saajana on suomalainen yhtiö, osinko on Suomessa vapautettu verosta, jos saaja hallitsee välittömästi vähintään 10 prosenttia osingon maksavan yhtiön äänimäärästä (23 artiklan 1 kappaleen b kohta). Osingosta voidaan artiklan 2 kappaleen a kohdan mukaan verottaa myös siinä sopimusvaltiossa, jossa osingon maksavan yhtiön kotipaikka on (lähdevaltio), jollei se ole siellä verosta vapaa 4 kappaleen nojalla. Artiklan 4 kappaleen ja sitä täydentävän 5 kappaleen mukaan osingosta ei veroteta lähdevaltiossa, jos osingon saajana on toisen sopimusvaltion hallitus, keskuspankki tai julkisyhteisö taikka tässä kappaleessa tarkoitettu valtion kokonaan tai pääasiallisesti omistama laitos. Artiklan 2 kappaleen a kohdan määräysten mukaan vero lähdevaltiossa on rajoitettu 5 prosenttiin osingon kokonaismäärästä, jos osingon saajana on yhtiö, joka hallitsee vähintään 10 prosenttia osingon maksavan yhtiön äänimäärästä, ja muissa tapauksissa 10 prosenttiin osingon kokonaismäärästä, jollei 7 kappaleen määräyksiä ole sovellettava. Syntynyt kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa veronhyvityksellä 23 artiklan 1 kappaleen a kohdan määräysten mukaisesti. Artiklan 2 kappaleen a kohtaa ei tällä hetkellä sovelleta kummastakaan valtiosta maksettaviin osinkoihin. Artiklan 2 kappaleen b kohdan mukaan tätä kohtaa nimittäin sovelletaan niin kauan kuin Suomessa asuvalla luonnollisella henkilöllä Suomen lainsäädännön mukaan on oikeus veronhyvitykseen Suomessa asuvan yhtiön maksaman osingon osalta. Tällöin Suomessa asuvan yhtiön Singaporessa asuvalle henkilölle maksama osinko on vapaa Suomessa osingosta määrättävästä verosta. Määräykset ovat Suomen verosopimuksissaan nykyisin noudattaman käytännön mukaiset. Lisäksi Singaporen nykyisen lainsäädännön mukaan Singaporessa ei osingon maksavan yhtiön tulosta suoritettavan veron lisäksi peritä osingosta veroa (2 kappaleen c kohta).

11 artikla. Korosta voidaan verottaa siinä sopimusvaltiossa, jossa koron saaja asuu (1 kappale). Korosta voidaan 2 kappaleen mukaan verottaa myös siinä sopimusvaltiossa, josta se kertyy (lähdevaltio), jollei se ole siellä verosta vapaa 3 kappaleen nojalla. Artiklan 3 kappaleen ja sitä täydentävän 4 kappaleen mukaan korosta ei veroteta lähdevaltiossa, jos koron saajana on toisen sopimusvaltion hallitus, keskuspankki, paikallisviranomainen tai julkisyhteisö taikka tässä kappaleessa tarkoitettu valtion kokonaan tai pääasiallisesti omistama laitos. Artiklan 2 kappaleen määräysten mukaan vero lähdevaltiossa saa olla enintään 5 prosenttia koron kokonaismäärästä, jollei 6 kappaleen määräyksestä muuta johdu. Syntynyt kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa veronhyvityksellä 23 artiklan 1 kappaleen a kohdan määräysten mukaisesti. Suomelle lähdevaltion verottamisoikeutta koskevilla määräyksillä ei ole juuri mitään käytännön merkitystä jo siitä syystä, että luonnollisen henkilön, joka ei asu Suomessa, ja ulkomaisen yhteisön on tuloverolain (1535/1992) 9 §:n 2 momentin mukaan vain eräissä harvinaisissa ja vähämerkityksellisissä tapauksissa suoritettava Suomessa veroa täältä saadusta korosta.

12 artikla. Rojaltista voidaan verottaa siinä sopimusvaltiossa, jossa rojaltin saaja asuu. OECD:n mallisopimuksesta poiketen voidaan 2 kappaleen mukaan kuitenkin rojaltista verottaa myös siinä sopimusvaltiossa, josta se kertyy (lähdevaltio). Tällöin vero lähdevaltiossa saa olla enintään 5 prosenttia rojaltin kokonaismäärästä, jollei 4 kappaleen määräyksiä ole sovellettava. Rojaltista, joka maksetaan kiinteän omaisuuden käyttöoikeudesta, sekä kaivoksen tai muiden luonnon varojen hyväksikäytöstä verotetaan 6 artiklan mukaan. Syntynyt kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa veronhyvityksellä 23 artiklan 1 kappaleen a kohdan määräysten mukaisesti.

13 artikla. Myyntivoiton verottaminen säännellään tässä artiklassa. Kiinteän omaisuuden ja kiinteistöyhteisön luovutuksesta saadusta myyntivoitosta voidaan verottaa siinä sopimusvaltiossa, jossa omaisuus on (1 kappale). Tällaiseen myyntivoittoon rinnastetaan artiklan 2 kappaleen mukaan muun muassa myyntivoitto, joka saadaan kiinteistöyhteisön osakkeen tai muun yhteisöosuuden luovuttamisesta. Näin ollen voidaan esimerkiksi myyntivoitosta, jonka suomalaisen asunto-osakeyhtiön osakkeenomistaja saa niin sanotun osakehuoneiston luovutuksesta, verottaa Suomessa. Voitosta, joka saadaan sopimusvaltiossa asuvan henkilön toisessa sopimusvaltiossa olevaan kiinteään toimipaikkaan tai kiinteään paikkaan kuuluvan irtaimen omaisuuden luovutuksesta, voidaan verottaa tässä toisessa valtiossa (3 kappale). Voitosta, joka saadaan kansainväliseen liikenteeseen käytetyn laivan tai ilma-aluksen taikka tällaisen laivan tai ilma-aluksen käyttämiseen liittyvän irtaimen omaisuuden luovutuksesta, verotetaan vain siinä sopimusvaltiossa, jossa luovuttaja asuu (4 kappale). Voitosta, joka saadaan muun kuin tässä artiklassa nimenomaan mainitun omaisuuden luovutuksesta, verotetaan vain siinä sopimusvaltiossa, jossa luovuttaja asuu (5 kappale).

14 artikla. Itsenäisestä ammatinharjoittamisesta saatua tuloa verotetaan vain siinä sopimusvaltiossa, jossa tulon saaja asuu, jollei hänellä ole toimintansa harjoittamista varten toisessa sopimusvaltiossa kiinteää paikkaa, esimerkiksi vastaanotto- tai toimistohuoneistoa. Viimeksi mainitussa tapauksessa voidaan kiinteään paikkaan kuuluvasta tulosta verottaa siinä valtiossa, jossa tämä kiinteä paikka on. Lisäksi voidaan tulosta verottaa siinä valtiossa, jossa toimintaa harjoitetaan, jos tulon saaja oleskelee tässä valtiossa toiminnan harjoittamista varten enemmän kuin 183 päivää kahdentoista kuukauden aikana, vaikka hänellä ei ole kiinteää paikkaa siellä. Vastaavia määräyksiä on eräissä aikaisemmissakin Suomen tekemissä verosopimuksissa.

15—17 artikla. Näihin artikloihin sisältyvät yksityistä palvelusta (15 artikla), johtokunnan jäsenen palkkiota (16 artikla) sekä taiteilijoita ja urheilijoita (17 artikla) koskevat määräykset ovat eräin täsmennyksin ja poikkeamin OECD:n mallisopimuksen ja Suomen verosopimuksissaan noudattaman käytännön mukaiset.

18 artikla. Yksityiseen palvelukseen perustuvaa eläkettä verotetaan 1 kappaleessa olevan pääsäännön mukaan vain saajan kotivaltiossa. Sopimusvaltion sosiaaliturvaa koskevan lainsäädännön nojalla maksettuja eläkkeitä, esimerkiksi Suomen TEL-eläkettä, ja muita etuuksia voidaan verottaa kummankin sopimusvaltion lainsäädännön mukaan (2 kappale). Syntynyt kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa veronhyvityksellä 23 artiklan 1 kappaleen a kohdan määräysten mukaisesti.

19 artikla. Julkisesta palveluksesta saatua tuloa verotetaan 1 kappaleen a kohdassa olevan pääsäännön mukaan vain siinä sopimusvaltiossa, josta maksu tapahtuu. Vastaava pääsääntö on 2 kappaleen a kohdan mukaan voimassa tällaisen palveluksen perusteella maksettavan eläkkeen osalta. Artiklan 1 kappaleen b kohdassa ja 2 kappaleen b kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa palkkatuloa tai eläkettä verotetaan kuitenkin vain saajan kotivaltiossa. Artiklan 3 kappaleessa mainituin edellytyksin verotetaan taas julkisesta palveluksesta saatua tuloa ja tällaisen palveluksen perusteella saatua eläkettä niiden määräysten mukaan, jotka koskevat yksityisestä palveluksesta saatua tuloa ja tällaisen palveluksen perusteella saatua eläkettä.

20 artikla. Tässä artiklassa on määräyksiä opiskelijoiden ja harjoittelijoiden saamien tulojen verovapaudesta eräissä tapauksissa. Artikla on asialliselta sisällöltään tavanomainen. Samankaltainen artikla sisältyy useaan Suomen viime vuosina tekemään verosopimukseen.

21 artikla. Tulosta, jota ei ole käsitelty 6—20 artiklassa, verotetaan vain siinä sopimusvaltiossa, jossa tulon saaja asuu, jollei tulo kerry toisessa sopimusvaltiossa olevasta lähteestä. Viimeksi mainitussa tapauksessa tulosta voidaan verottaa myös tässä toisessa valtiossa.

22 artikla. Tässä artiklassa on etuuksien rajoittamista koskevia määräyksiä. Artiklan mukaan sopimuksessa tarkoitettu vapautus verosta tai alennus veroon Suomessa olevasta lähteestä kertyneen tulon osalta rajoitetaan Singaporeen siirrettyyn tai siellä vastaanotettuun tuloon, jos Singaporen lainsäädännön mukaan tulosta verotetaan vain Singaporeen siirretyn tai siellä vastaanotetun määrän perusteella, jollei 2 kappaleen määräyksiä ole sovellettava (1 kappale). Artiklan 3 kappaleen määräyksillä rajoitetaan lisäksi sopimusetujen myöntämistä eräissä tapauksissa.

23 artikla. Veronhyvitysmenetelmä on tämän artiklan mukaan molemmissa sopimusvaltioissa päämenetelmä kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi. Suomea koskevat määräykset ovat 1 kappaleessa ja Singaporea koskevat 2 kappaleessa. Artiklan 1 kappaleen a kohdan määräykset rakentuvat sille sopimuksessa omaksutulle periaatteelle, että tulon saajaa verotetaan siinä sopimusvaltiossa, jossa hän asuu (kotivaltio), myös sellaisesta tulosta, josta sopimuksen mukaan voidaan verottaa toisessa sopimusvaltiossa (lähdevaltio). Kotivaltiossa maksettavasta verosta vähennetään kuitenkin vero, joka sopimuksen mukaisesti on maksettu samasta tulosta toisessa sopimusvaltiossa. Kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta on lisäksi voimassa, mitä kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetussa laissa (1552/1995) säädetään. Veronhyvitysmenetelmää ei tietenkään sovelleta Suomessa niissä tapauksissa, joissa osinko on vapaa Suomen verosta 1 kappaleen b kohdan määräysten nojalla.

24—27 artikla. Näihin artikloihin sisältyvät syrjintäkieltoa (24 artikla), keskinäistä sopimusmenettelyä (25 artikla), verotusta koskevien tietojen vaihtamista (26 artikla) sekä diplomaattisten edustustojen ja konsuliedustustojen jäseniä (27 artikla) koskevat määräykset ovat eräin vähäisin poikkeamin OECD:n mallisopimuksen ja Suomen verosopimuksissaan noudattaman käytännön mukaiset.

28 artikla. Sopimuksen voimaantuloa koskevat määräykset sisältyvät tähän artiklaan.

Nykyinen Suomen ja Singaporen välinen sopimus lakkaa olemasta voimassa sinä ajankohtana, josta lukien uuden sopimuksen määräyksiä sovelletaan.

29 artikla. Sopimuksen päättymistä koskevat määräykset sisältyvät tähän artiklaan. Sopimuksen on määrä olla voimassa toistaiseksi.

1. Lakiehdotuksen perustelut

Perustuslain 95 §:n 1 momentissa edellytetään, että kansainvälisen velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan valtionsisäisesti voimaan erityisellä voimaansaattamislailla.

Esitys sisältää ehdotuksen blankettilaiksi (Laki Singaporen kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta).

1 §. Lakiehdotuksen 1 §:llä voimaansaatetaan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset.

2 §. Tarkempia säännöksiä lain täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

3 §. Voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Laki on tarkoitus saattaa voimaan samanaikaisesti sopimuksen kanssa.

2. Voimaantulo

Sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona sopimusvaltioiden hallitukset ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään sopimuksen voimaantulolle asetetut edellytykset. Voimaantulon jälkeen sopimuksen määräyksiä sovelletaan Suomessa lähdeveron osalta tuloon, joka saadaan sopimuksen voimaantulovuotta lähinnä seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen, sekä muiden tuloverojen osalta veroihin, jotka määrätään sopimuksen voimaantulovuotta lähinnä seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen alkavilta verovuosilta, ja Singaporessa veroon, joka määrätään sopimuksen voimaantulovuotta toiseksi seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen alkavilta verotusvuosilta.

Nykyinen Suomen ja Singaporen välinen sopimus lakkaa olemasta voimassa sinä ajankohtana, josta lukien uuden sopimuksen määräyksiä sovelletaan.

3. Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja säätämisjärjestys

Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä.

Sopimuksen tulon verottamista koskevat 6—21 artiklat, joissa määrätään tulon verottamisoikeuden jaosta tai kansallisen veron alentamisesta taikka siitä vapauttamisesta, sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Tämän vuoksi sopimus vaatii näiltä osin eduskunnan hyväksymisen.

Sopimuksen kaksinkertaisen verotuksen poistamista koskeva 23 artikla sekä erityisiä määräyksiä koskevat 24-26 artiklat sisältävät joko suoraan tai välillisesti verotukseen liittyviä määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan. Myös näiltä osin sopimuksen määräykset edellyttävät eduskunnan hyväksymistä.

Sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset eivät ole sellaisia, jotka edellyttäisivät perustuslain 94 §:n 2 momentissa tarkoitettua säätämisjärjestystä. Esitykseen sisältyvä lakiehdotus voidaan siten hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 § :n mukaisesti esitetään,

että Eduskunta hyväksyisi Singaporessa 7 päivänä kesäkuuta 2002 Suomen tasavallan ja Singaporen tasavallan välillä tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen.

Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotus

Lakiehdotukset

Laki Singaporen kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Singaporessa 7 päivänä kesäkuuta 2002 Suomen tasavallan ja Singaporen tasavallan hallituksen välillä tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

2 §

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

3 §

Tämä lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella.


Helsingissä 18 päivänä lokakuuta 2002

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Ministeri
Suvi-Anne Siimes

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.