HE 169/2002

Hallituksen esitys Eduskunnalle Marokon kanssa tulo- ja omaisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen muuttamista koskevan pöytäkirjan hyväksymisestä ja laiksi pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Marokon kanssa tulo- ja omaisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi vuonna 1973 tehdyn sopimuksen muuttamista koskevan pöytäkirjan.

Pöytäkirjalla muutetaan niitä sopimuksen määräyksiä, jotka koskevat sopimuksen piiriin kuuluvia veroja, toimivaltaisen viranomaisen määritelmää, osingon ja koron verottamista sekä kaksinkertaisen verotuksen poistamismenetelmää.

Pöytäkirja tulee voimaan kuudentenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona sopimusvaltioiden hallitukset ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään pöytäkirjan voimaantulolle asetetut edellytykset.

Esitykseen sisältyy lakiehdotus pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti pöytäkirjan kanssa.


YLEISPERUSTELUT

1. Nykytila

Suomen ja Marokon välillä tehtiin 25 päivänä kesäkuuta 1973 sopimus tulo- ja omaisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi (SopS 8/1980). Sopimusta sovellettiin Suomessa ensimmäisen kerran vuodelta 1981 toimitetussa verotuksessa.

Suomessa nykyisin käytössä olevassa yhtiöveron hyvitysjärjestelmässä aikaisempien säännösten mukaista niin sanottua ketjuverotuskieltoa ei enää ole. Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen on lisäksi molempien maiden verolainsäädäntöä muiltakin osin olennaisesti uudistettu. Näistä syistä sopimuksen muuttaminen on tullut ajankohtaiseksi.

2. Asian valmistelu

Sopimuksen muuttamista koskevat neuvottelut käytiin Rabatissa helmikuussa 1997, jolloin neuvottelujen päätteeksi parafoitiin ranskan kielellä laadittu pöytäkirjaluonnos. Pöytäkirjaluonnosta on tämän jälkeen vielä tarkistettu eräiltä osin kirjeenvaihdolla.

Sopimus allekirjoitettiin Rabatissa 1 päivänä lokakuuta 2001.

3. Esityksen taloudelliset vaikutukset

Pöytäkirjan tarkoituksesta johtuu, että sopimusvaltio ja muut pöytäkirjassa tarkoitettujen verojen saajat eivät käytä verottamisoikeuttaan pöytäkirjassa määrätyissä tapauksissa tai että ne pöytäkirjassa edellytetyllä tavalla muutoin myöntävät huojennusta verosta. Määräysten soveltaminen merkitsee Suomen osalta tällöin, että valtio ja kunnat sekä evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan seurakunnat luopuvat vähäisestä osasta verotulojaan, jotta kansainvälinen kaksinkertainen verotus vältettäisiin.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Pöytäkirjan sisältö

I artikla. Tällä artiklalla on sopimuksen piiriin kuuluvin Suomen ja Marokon verojen luettelot kirjoitettu uudelleen. Suomen verojen luettelosta on poistettu merimiesvero, koska sitä ei vuoden 1985 jälkeen ole enää ollut Suomen verojärjestelmässä. Luetteloon on lisätty korkotulon lähdeverosta annetun lain (1341/1990) mukaan pidätettävä lopullinen vero. Lisäksi luettelossa ollut maininta tulo- ja omaisuusverosta on korvattu maininnoilla valtion tuloverot, yhteisöjen tulovero ja valtion varallisuusvero.

II artikla. Tällä artiklalla on sopimuksen yleisiä määritelmiä koskevan 3 artiklan 1 kohdan j alakohta kirjoitettu uudelleen. Uuden kohdan mukaan Suomessa toimivaltaisella viranomaisella tarkoitetaan valtiovarainministeriötä, sen valtuuttamaa edustajaa tai sitä viranomaista, jonka valtiovarainministeriö määrää toimivaltaiseksi viranomaiseksi ja Marokossa valtiovaranministeriä tai hänen valtuutettuaan.

III artikla. Tällä artiklalla on sopimuksen osinkoja koskeva 10 artiklan 1, 2 ja 3 kohta kirjoitettu uudelleen. Nykyinen 1 ja 2 kohta on yhdistetty uudeksi 1 kohdaksi ja 2 kohdan loppuosa on lisätty uudeksi 3 kohdaksi sekä nykyinen 3 kohta poistettu tarpeettomana. Uuden 1 kohdan mukaan osingosta voidaan edelleen verottaa siinä sopimusvaltiossa, jossa osingon saaja asuu. Osingosta voidaan verottaa myös siinä sopimusvaltiossa, jossa osingon maksavan yhtiön kotipaikka on (lähdevaltio). Tällöin vero lähdevaltiossa on rajoitettu 15 prosenttiin osingon kokonaismäärästä. Artiklan 1 kohdan määräyksiä ei tällä hetkellä sovelleta Suomesta Marokkoon maksettaviin osinkoihin. Artiklan uuden 2 kohdan mukaan tätä kohtaa nimittäin sovelletaan niin kauan kuin Suomessa asuvalla luonnollisella henkilöllä Suomen lainsäädännön mukaan on oikeus veronhyvitykseen Suomessa asuvan yhtiön maksaman osingon osalta. Tällöin Suomessa asuvan yhtiön Marokossa asuvalle henkilölle maksama osinko on vapaa Suomessa osingosta määrättävästä verosta. Määräykset ovat Suomen verosopimuksissaan nykyisin noudattaman käytännön mukaiset.

IV artikla. Tällä artiklalla on sopimuksen korkoja koskeva 11 artiklan 1, 2 ja 3 kohta kirjoitettu uudelleen sekä nykyinen 3, 4, 5 ja 6 kohta numeroitu uudelleen 4, 5, 6 ja 7 kohdaksi. Uuden 1 kohdan mukaan korosta voidaan verottaa myös siinä sopimusvaltiossa, jossa koron saaja asuu. Uuden 2 kohdan mukaan lähdevaltion verottamisoikeus on rajoitettu, OECD:n mallisopimuksen mukaisesti, 10 prosenttiin koron kokonaismäärästä, jollei se ole siellä verosta vapaa 3 kohdan nojalla. Viimeksi mainitun kohdan mukaan korosta ei veroteta lähdevaltiossa, jos koron maksamisen perusteena oleva laina on sellainen kuin tässä kohdassa tarkoitetaan tahi koron saajana on tässä kohdassa tarkoitettu raha- tai luottolaitos. Nykyinen 3, 4, 5 ja 6 kohta on muutettu uudeksi 4, 5, 6 ja 7 kohdaksi muuttamatta niiden asiasisältöä.

V artikla. Tällä artiklalla on sopimuksen 23 artikla kirjoitettu uudelleen. Suomea koskevat määräykset ovat 1 kohdassa ja Marokkoa koskevat 2 kohdassa. Artiklan 1 kohdan a alakohdan määräykset rakentuvat sille sopimuksessa omaksutulle periaatteelle, että tulon saajaa verotetaan siinä sopimusvaltiossa, jossa hän asuu (kotivaltio), myös sellaisesta tulosta, josta sopimuksen mukaan voidaan verottaa toisessa sopimusvaltiossa (lähdevaltio). Kotivaltiossa maksettavasta verosta vähennetään kuitenkin vero, joka sopimuksen mukaisesti on maksettu samasta tulosta toisessa sopimusvaltiossa. Kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta on lisäksi voimassa, mitä kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetussa laissa (1552/1995) säädetään. Veronhyvitysmenetelmää ei tietenkään sovelleta Suomessa niissä tapauksissa, joissa osinko on vapaa Suomen verosta 1 kohdan b alakohdan määräysten nojalla.

VI artikla. Pöytäkirjan voimaantuloa koskevat määräykset sisältyvät tähän artiklaan.

2. Lakiehdotuksen perustelut

Perustuslain 95 §:n 1 momentissa edellytetään, että kansainvälisen velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan valtionsisäisesti voimaan erityisellä voimaansaattamislailla.

Esitys sisältää ehdotuksen blankettilaiksi (Laki Marokon kanssa tulo- ja omaisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen muuttamista koskevan pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta).

1 §. Lakiehdotuksen 1 §:llä voimaansaatetaan pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset.

2 §. Tarkempia säännöksiä voidaan antaa tasavallan presidentin asetuksella.

3 §. Voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Laki on tarkoitus saattaa voimaan samanaikaisesti pöytäkirjan kanssa.

3. Voimaantulo

Pöytäkirja tulee voimaan kuudentenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona sopimusvaltioiden hallitukset ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään pöytäkirjan voimaantulolle asetetut edellytykset. Voimaantulon jälkeen pöytäkirjan määräyksiä sovelletaan Suomessa lähdeveron osalta tuloon, joka saadaan pöytäkirjan voimaantulovuotta lähinnä seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen, sekä muiden tuloverojen ja varallisuusveron osalta veroihin, jotka määrätään pöytäkirjan voimaantulovuotta lähinnä seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen alkavilta verovuosilta.

4. Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja säätämisjärjestys

Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä.

Pöytäkirjan osingon ja koron verottamista koskevat III ja IV artiklat, joissa määrätään niissä mainitun tulon verottamisoikeuden jaosta tai kansallisen veron alentamisesta taikka siitä vapauttamisesta sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Tämän vuoksi pöytäkirja vaatii näiltä osin eduskunnan hyväksymisen.

Pöytäkirjan kaksinkertaisen verotuksen poistamista koskeva V artikla sisältää joko suoraan tai välillisesti verotukseen liittyviä määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan. Myös näiltä osin pöytäkirjan määräykset edellyttävät eduskunnan hyväksymistä.

Pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset eivät ole sellaisia, jotka edellyttäisivät perustuslain 94 §:n 2 momentissa tarkoitettua säätämisjärjestystä. Esitykseen sisältyvä lakiehdotus voidaan siten hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 § :n mukaisesti esitetään,

että Eduskunta hyväksyisi ne Suomen tasavallan ja Marokon kuningaskunnan välillä tulo- ja omaisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen muuttamisesta Rabatissa 1 päivänä lokakuuta 2001 allekirjoitetun pöytäkirjan määräykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumuksen.

Koska pöytäkirja sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotukset

Laki Marokon kanssa tulo- ja omaisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen muuttamista koskevan pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Rabatissa 1 päivänä lokakuuta 2001 Suomen tasavallan ja Marokon kuningaskunnan välillä tulo- ja omaisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen (SopS 8/1980) muuttamista koskevan pöytäkirjan lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

2 §

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta voidaan antaa tasavallan presidentin asetuksella.

3 §

Tämä lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella.


Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 2002

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Ministeri
Suvi-Anne Siimes

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.