HE 168/2002

Hallituksen esitys Eduskunnalle Vietnamin kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi Vietnamin kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi marraskuussa 2001 tehdyn sopimuksen.

Sopimus rakentuu eräin poikkeuksin Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) laatimalle mallisopimukselle. Sopimus sisältää määräyksiä, joilla sopimusvaltiolle myönnetään oikeus verottaa eri tuloja, kun taas toisen sopimusvaltion on vastaavasti luovuttava käyttämästä omaan verolainsäädäntöönsä perustuvaa verottamisoikeuttaan tai muulla tavoin myönnettävä huojennusta verosta, jotta kansainvälinen kaksinkertainen verotus vältetään. Lisäksi sopimuksessa on muun muassa syrjintäkieltoa ja verotustietojen vaihtoa koskevia määräyksiä.

Sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona sopimusvaltioiden hallitukset ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään sopimuksen voimaantulolle asetetut edellytykset.

Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen eräiden lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta. Ehdotettu laki on tarkoitettu tulemaan voimaan tasavallan presidentin asetuksella säädettävänä ajankohtana samanaikaisesti sopimuksen kanssa.


YLEISPERUSTELUT

1. Nykytila

Suomen ja Vietnamin välillä ei ole tällä hetkellä voimassa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehtyä sopimusta (verosopimus). Tällainen sopimus on kuitenkin omiaan helpottamaan investointien tekemistä sopimusvaltiosta toiseen sopimusvaltioon ja muutoinkin vahvistamaan sopimusvaltioiden välisiä taloudellisia suhteita.

2. Asian valmistelu

Sopimusta koskevat neuvottelut aloitettiin Helsingissä syyskuussa 1996. Neuvotteluja jatkettiin Hanoissa marraskuussa 1997, jolloin neuvottelujen päätteeksi parafoitiin englannin kielellä laadittu sopimusluonnos. Tämän jälkeen sopimusluonnosta on eräiltä osin tarkistettu kirjeenvaihdolla.

Sopimus allekirjoitettiin Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 2001.

Sopimus noudattaa pääasiallisesti Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) laatimaa mallia kahdenkeskiseksi verosopimukseksi. Poikkeamat tästä mallista koskevat muun muassa liiketulon, merenkulusta saadun tulon, osingon, koron, rojaltin ja itsenäisestä ammatinharjoittamisesta saadun tulon verottamista. Osa poikkeamista merkitsee, että sille sopimusvaltiolle, josta tulo kertyy, on annettu olennaisesti laajempi verottamisoikeus kuin OECD:n mallisopimus edellyttää. Tätä verottamisoikeuden laajennusta, joka on nähtävä myönnytyksenä Vietnamin hyväksi, voidaan kuitenkin pitää perusteltuna, kun otetaan huomioon Vietnamin asema kehitysmaana.

Sekä Suomi että Vietnam soveltavat veronhyvitysmenetelmää päämenetelmänä kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi.

3. Esityksen taloudelliset vaikutukset

Sopimuksen tarkoituksesta johtuu, että sopimusvaltio ja muut sopimuksessa tarkoitettujen verojen saajat eivät käytä verottamisoikeuttaan sopimuksessa määrätyissä tapauksissa tai että ne sopimuksessa edellytetyllä tavalla muutoin myöntävät huojennusta verosta. Sopimusmääräysten soveltaminen merkitsee Suomen osalta tällöin, että valtio ja kunnat luopuvat vähäisestä osasta verotulojaan, jotta kansainvälinen kaksinkertainen verotus vältettäisiin.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Sopimuksen sisältö

1 artikla. Tässä artiklassa määritetään ne henkilöt, joihin sopimusta sovelletaan. Artikla on OECD:n mallisopimuksen mukainen. Sopimusta sovelletaan henkilöihin, jotka asuvat sopimusvaltiossa tai molemmissa sopimusvaltioissa. Sanonta "sopimusvaltiossa asuva henkilö" määritellään 4 artiklassa. Eräässä tapauksessa sopimusta voidaan välillisesti soveltaa myös kolmannessa valtiossa asuvaan henkilöön. Tietojen vaihtamista koskevan 25 artiklan mukaan vaihdettavat tiedot voivat nimittäin koskea henkilöitä, jotka eivät asu kummassakaan sopimusvaltiossa.

2 artikla. Verot, joihin sopimusta sovelletaan, määritellään ja mainitaan tässä artiklassa. Suomen kirkollisveroa ja varallisuusveroa ei ole sisällytetty sopimuksen soveltamisalaan, koska Vietnamissa ei ole vastaavia veroja, eikä kaksinkertaista verotusta siten voi syntyä.

3—5 artikla. Näissä artikloissa määritellään eräät sopimuksessa esiintyvät sanonnat. Eräin poikkeamin artiklat ovat OECD:n mallisopimuksen mukaisia. Sopimuksen 3 artiklassa on yleisiä määritelmiä. Sanonta "sopimusvaltiossa asuva henkilö" määritellään 4 artiklassa. Tämän artiklan määräykset poikkeavat sanamuodoltaan OECD:n mallisopimuksesta muun muassa siinä, että kaksoisasumistapauksessa muun kuin luonnollisen henkilön kotipaikka ratkaistaan sopimusvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten keskinäisin sopimuksin (4 artiklan 3 kappale). Sanonta "kiinteä toimipaikka", joka määritellään 5 artiklassa ja joka on tärkeä erityisesti liiketulon verotusta koskevan 7 artiklan soveltamisen kannalta, poikkeaa OECD:n mallisopimuksesta muun muassa siinä, että sen on erikseen määritelty kattavan myös luonnonvarojen tutkimiseen käytetyn asennusrakennelman tai laitteiston, kun tällainen käyttö kestää yli 30 päivää. Lisäksi rakennus-, kokoonpano- tai asennustoiminnan suorittamispaikkaa pidetään kiinteänä toimipaikkana jo kun toiminta on kestänyt yli kuusi kuukautta (5 artiklan 3 kappaleen a kohta), kun tämä ajanjakso mallisopimuksen mukaan on 12 kuukautta. Suomen ja muiden teollistuneiden maiden välisissä verosopimuksissa tämä aika on miltei poikkeuksetta myös 12 kuukautta. Kiinteän toimipaikan muodostaa saman kohdan mukaan myös rakennus-, kokoonpano- tai asennustoimintaan liittyvä valvontatoiminta, jos viimeksi mainittu toiminta kestää yli kuusi kuukautta. Tällaisella määräyksellä ei ole vastinetta OECD:n mallisopimuksessa. Sanonnalle "kiinteä toimipaikka" on lisäksi annettu OECD:n malliverosopimusta laajempi sisältö siinä, että konsulttipalvelujen saatavana pitäminen, kun se tapahtuu työntekijöitä tai muuta henkilöstöä käyttämällä, muodostaa kiinteän toimipaikan, jos tällainen toiminta kestää yli kuusi kuukautta kahdentoista kuukauden aikana (5 artiklan 3 kappaleen b kohta). Edelleen verosopimus sisältää erityisen vakuutusyrityksiä, lukuun ottamatta jälleenvakuutusta harjoittavia yrityksiä, koskevan säännöksen (5 artiklan 6 kappale), jollaiselle ei ole vastinetta OECD:n malliverosopimuksessa. Säännöksen mukaan toisen sopimusvaltion alueella tapahtuva vakuutusmaksujen kantaminen tai siellä olevien riskien vakuuttaminen muodostaa kiinteän toimipaikan, ellei toimintaa harjoiteta itsenäisen edustajan välityksellä.

Määritelmiä on myös sopimuksen muissa artikloissa. Niinpä esimerkiksi sanonnat "osinko", "korko" ja "rojalti" määritellään niissä artikloissa, joissa käsitellään näiden tulolajien verotusta (10, 11 ja 12 artikla).

6 artikla. Kiinteästä omaisuudesta saatua tuloa voidaan verottaa siinä sopimusvaltiossa, jossa omaisuus on. Tällaiseen tuloon rinnastetaan artiklan mukaan muun muassa tulo, joka saadaan kiinteistöyhteisön osakkeen tai muun yhteisöosuuden perusteella hallitun huoneiston käytöstä tai vuokralleannosta. Näin ollen Suomessa voidaan verottaa esimerkiksi tuloa, jonka suomalaisen asunto-osakeyhtiön osakkeenomistaja saa niin sanotun osakehuoneiston vuokralleannosta.

7 artikla. Tämän artiklan mukaan sopimusvaltiossa olevan yrityksen saamasta liiketulosta voidaan verottaa toisessa sopimusvaltiossa vain, jos yritys harjoittaa toimintaansa viimeksi mainitussa valtiossa olevasta kiinteästä toimipaikasta. Kiinteän toimipaikan käsite määritellään sopimuksen 5 artiklassa. Artiklaan on sisällytetty kiinteän toimipaikan yrityksen pääkonttorille tai muulle konttorille maksamien tai sen tältä veloittamien rojaltien tai muiden käyttövastikkeiden, palveluista perittävien provisioiden tai velan korkojen vähennystä tai tulouttamista koskevat säännökset (3 kappale). Milloin liiketuloon sisältyy tuloja, joita käsitellään erikseen sopimuksen muissa artikloissa, näihin tuloihin sovelletaan tässä tarkoitettuja erityismääräyksiä (7 kappale).

8 artikla. Tämä artikla sisältää merenkulusta ja ilmakuljetuksesta saadun tulon osalta poikkeuksia 7 artiklan määräyksiin. Tulosta, jonka sopimusvaltiossa oleva yritys saa kansainvälisestä merenkulusta tai ilmakuljetuksesta, verotetaan vain tässä valtiossa, silloinkin kun tulo on luettava kuuluvaksi kiinteään toimipaikkaan, joka yrityksellä on toisessa sopimusvaltiossa (1 kappale). Säännöstä sovelletaan myös tuloon, joka saadaan osallistumisesta pooliin, yhteiseen liiketoimintaan tai kansainväliseen kuljetusjärjestöön (2 kappale).

9 artikla. Etuyhteydessä keskenään olevien yritysten saamaa tuloa saadaan tämän artiklan mukaan oikaista, jos perusteetonta voitonsiirtoa voidaan näyttää. Suomessa tällä määräyksellä on merkitystä verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 31 §:n soveltamisen kannalta.

10 artikla. Osingosta voidaan verottaa siinä sopimusvaltiossa, jossa osingon saaja asuu (1 kappale). Osingosta voidaan artiklan 2 kappaleen mukaan verottaa myös siinä sopimusvaltiossa, jossa osingon maksavan yhtiön kotipaikka on (lähdevaltio). Tällöin vero lähdevaltiossa on rajoitettu 5 prosenttiin osingon kokonaismäärästä, jos osingon saajana on yhtiö, joka välittömästi omistaa vähintään 70 prosenttia osingon maksavan yhtiön pääomasta. Jos osingon saajana on yhtiö, joka välittömästi omistaa vähemmän kuin 70 prosenttia, mutta vähintään 25 prosenttia osingon maksavan yhtiön pääomasta, vero lähdevaltiossa on rajattu 10 prosenttiin. Kaikissa muissa tapauksissa vero lähdevaltiossa on rajattu 15 prosenttiin osingon kokonaismäärästä. Artiklan 2 kappaleen mukaiset omistusosuusedellytykset poikkeavat OECD:n malliverosopimuksesta. Syntynyt kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa veronhyvityksellä 22 artiklan 2 kappaleen a tai b kohdan määräysten mukaisesti. Artiklan 1 ja 2 kappaleita ei tällä hetkellä sovelleta Suomesta Vietnamiin maksettaviin osinkoihin. Artiklan 3 kappaleen mukaan tätä kappaletta nimittäin sovelletaan niin kauan kuin Suomessa asuvalla luonnollisella henkilöllä Suomen lainsäädännön mukaan on oikeus veronhyvitykseen Suomessa asuvan yhtiön maksaman osingon osalta. Tällöin Suomessa asuvan yhtiön Vietnamissa asuvalle henkilölle maksama osinko on vapaa Suomessa osingosta määrättävästä verosta. Määräykset ovat Suomen verosopimuksissaan nykyisin noudattaman käytännön mukaiset.

11 artikla. Korosta voidaan verottaa siinä sopimusvaltiossa, jossa koron saaja asuu (1 kappale). Korosta voidaan 2 kappaleen mukaan verottaa myös siinä sopimusvaltiossa, josta se kertyy (lähdevaltio), jollei se ole siellä verosta vapaa 3 kappaleen nojalla. Viimeksi mainitun kappaleen mukaan korosta ei veroteta lähdevaltiossa, jos koron maksamisen perusteena oleva laina on sellainen kuin tässä kappaleessa tarkoitetaan tahi koron saajana on sopimusvaltio, sen paikallisviranomainen tai julkisyhteisö taikka tässä kappaleessa tarkoitettu raha- tai luottolaitos. Artiklan 2 kappaleen määräysten mukaan vero lähdevaltiossa saa olla enintään 10 prosenttia koron kokonaismäärästä, jollei 5 kappaleen määräyksestä muuta johdu. Syntynyt kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa veronhyvityksellä 22 artiklan 2 kappaleen a kohdan määräysten mukaisesti. Suomelle lähdevaltion verottamisoikeutta koskevilla määräyksillä ei ole juuri mitään käytännön merkitystä jo siitä syystä, että luonnollisen henkilön, joka ei asu Suomessa, ja ulkomaisen yhteisön on tuloverolain (1535/1992) 9 §:n 2 momentin mukaan vain eräissä harvinaisissa ja vähämerkityksellisissä tapauksissa suoritettava Suomessa veroa täältä saadusta korosta.

12 artikla. Rojaltista voidaan verottaa siinä sopimusvaltiossa, jossa rojaltin saaja asuu. OECD:n mallisopimuksesta poiketen voidaan 2 kappaleen mukaan kuitenkin rojaltista verottaa myös siinä sopimusvaltiossa, josta se kertyy (lähdevaltio). Tällöin vero lähdevaltiossa saa olla enintään 10 prosenttia rojaltin kokonaismäärästä, jollei 4 kappaleen määräyksiä ole sovellettava. Rojaltista, joka maksetaan kiinteän omaisuuden käyttöoikeudesta sekä kaivoksen tai muiden luonnon varojen hyväksikäytöstä, verotetaan 6 artiklan mukaan. Syntynyt kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa veronhyvityksellä 22 artiklan 2 kappaleen a kohdan määräysten mukaisesti.

13 artikla. Myyntivoiton verottaminen säännellään tässä artiklassa. Kiinteän omaisuuden luovutuksesta saadusta myyntivoitosta voidaan verottaa siinä sopimusvaltiossa, jossa omaisuus on (1 kappale). Tällaiseen myyntivoittoon rinnastetaan artiklan 2 kappaleen mukaan muun muassa myyntivoitto, joka saadaan kiinteistöyhteisön osakkeen tai muun yhteisöosuuden luovuttamisesta. Näin ollen voidaan esimerkiksi myyntivoitosta, jonka suomalaisen asunto-osakeyhtiön osakkeenomistaja saa niin sanotun osakehuoneiston luovutuksesta, verottaa Suomessa. Voitosta, joka saadaan sopimusvaltiossa asuvan henkilön toisessa sopimusvaltiossa olevaan kiinteään toimipaikkaan tai kiinteään paikkaan kuuluvan irtaimen omaisuuden luovutuksesta, voidaan verottaa tässä toisessa valtiossa (3 kappale). Voitosta, joka saadaan kansainväliseen liikenteeseen käytetyn laivan tai ilma-aluksen taikka tällaisen laivan tai ilma-aluksen käyttämiseen liittyvän irtaimen omaisuuden luovutuksesta, verotetaan vain siinä sopimusvaltiossa, jossa luovuttaja asuu (4 kappale). Artiklan 5 kappaleeseen otettiin Vietnamin aloitteesta määräys, jonka mukaan muiden kuin artiklan 2 kappaleessa tarkoitettujen osakkeiden tai muiden yhtiöosuuksien luovutuksesta saadun myyntivoiton verotusoikeus on kyseisen yrityksen asuinvaltiolla, jos luovutetut osakkeet tai osuudet ovat vähintään 15 prosenttia yhtiön osakepääomasta. Kyseinen määräys on poikkeuksellinen Suomen tekemissä verosopimuksissa ja poikkeaa myös OECD:n mallisopimuksesta. Kyseinen määräys tulee sovellettavaksi mm. silloin, kun Vietnamissa asuva henkilö myy yli 15 prosenttia suomalaisen osakeyhtiön osakkeista. Tuloa verotetaan tällöin poikkeuksellisesti Suomessa. Voitosta, joka saadaan muun kuin tässä artiklassa nimenomaan mainitun omaisuuden luovutuksesta, verotetaan vain siinä sopimusvaltiossa, jossa luovuttaja asuu (6 kappale).

14 artikla. Itsenäisestä ammatinharjoittamisesta saatua tuloa verotetaan vain siinä sopimusvaltiossa, jossa tulon saaja asuu, jollei hänellä ole toimintansa harjoittamista varten toisessa sopimusvaltiossa kiinteää paikkaa, esimerkiksi vastaanotto- tai toimistohuoneistoa. Viimeksi mainitussa tapauksessa voidaan kiinteään paikkaan kuuluvasta tulosta verottaa siinä valtiossa, jossa tämä kiinteä paikka on. Lisäksi voidaan OECD:n mallisopimuksesta poiketen tulosta verottaa siinä valtiossa, jossa toimintaa harjoitetaan, jos tulon saaja oleskelee tässä valtiossa toiminnan harjoittamista varten enemmän kuin 183 päivää kalenterivuoden aikana, vaikka hänellä ei ole kiinteää paikkaa siellä. Vastaavia määräyksiä on eräissä aikaisemmissakin Suomen tekemissä verosopimuksissa.

15—17 artikla. Näihin artikloihin sisältyvät yksityistä palvelusta (15 artikla), johtokunnan jäsenen palkkiota (16 artikla) sekä taiteilijoita ja urheilijoita (17 artikla) koskevat määräykset ovat eräin täsmennyksin ja poikkeamin OECD:n mallisopimuksen ja Suomen verosopimuksissaan noudattaman käytännön mukaiset.

18 artikla. Yksityiseen palvelukseen perustuvaa eläkettä verotetaan 1 kappaleessa olevan pääsäännön mukaan vain saajan kotivaltiossa. Sopimusvaltion sosiaaliturvaa koskevan lainsäädännön nojalla maksettuja eläkkeitä, esimerkiksi Suomen TEL-eläkettä, ja muita etuuksia voidaan verottaa kummankin sopimusvaltion lainsäädännön mukaan (2 kappale). Syntynyt kaksinkertainen verotus poistetaan Suomessa veronhyvityksellä 22 artiklan 2 kappaleen a kohdan määräysten mukaisesti. Tämä sääntely vastaa sitä käytäntöä, jota Suomi pyrkii noudattamaan verosopimuksissaan.

19 artikla. Julkisesta palveluksesta saatua tuloa verotetaan 1 kappaleen a kohdassa olevan pääsäännön mukaan vain siinä sopimusvaltiossa, josta maksu tapahtuu. Vastaava pääsääntö on 2 kappaleen a kohdan mukaan voimassa tällaisen palveluksen perusteella maksettavan eläkkeen osalta. Artiklan 1 kappaleen b kohdassa ja 2 kappaleen b kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa palkkatuloa tai eläkettä verotetaan kuitenkin vain saajan kotivaltiossa. Artiklan 3 kappaleessa mainituin edellytyksin verotetaan taas julkisesta palveluksesta saatua tuloa ja tällaisen palveluksen perusteella saatua eläkettä niiden määräysten mukaan, jotka koskevat yksityisestä palveluksesta saatua tuloa ja tällaisen palveluksen perusteella saatua eläkettä.

20 artikla. Tässä artiklassa on määräyksiä opiskelijoiden ja harjoittelijoiden saamien tulojen verovapaudesta eräissä tapauksissa. Artiklan 1 kappale on asialliselta sisällöltään OECD:n mallisopimuksen mukainen. Artiklan 2 kappale, joka koskee työtulon verovapautta, on tavanomainen ja sisältyy useaan Suomen viime vuosina tekemään verosopimukseen.

21 artikla. Tulosta, jota ei ole käsitelty 6—20 artiklassa, verotetaan vain siinä sopimusvaltiossa, jossa tulon saaja asuu, jollei tulo kerry toisessa sopimusvaltiossa olevasta lähteestä. Viimeksi mainitussa tapauksessa tulosta voidaan verottaa myös tässä toisessa valtiossa.

22 artikla. Veronhyvitysmenetelmä on tämän artiklan mukaan molemmissa sopimusvaltioissa päämenetelmä kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi. Suomea koskevat määräykset ovat 2 kappaleessa ja Vietnamia koskevat 1 kappaleessa. Artiklan 2 kappaleen a kohdan määräykset rakentuvat sille sopimuksessa omaksutulle periaatteelle, että tulon saajaa verotetaan siinä sopimusvaltiossa, jossa hän asuu (kotivaltio), myös sellaisesta tulosta, josta sopimuksen mukaan voidaan verottaa toisessa sopimusvaltiossa (lähdevaltio). Kotivaltiossa maksettavasta verosta vähennetään kuitenkin vero, joka sopimuksen mukaisesti on maksettu samasta tulosta toisessa sopimusvaltiossa. Kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta on lisäksi voimassa, mitä kansainvälisen kaksinkertaisen verotuksen poistamisesta annetussa laissa (1552/1995) säädetään. Veronhyvitysmenetelmää ei tietenkään sovelleta Suomessa niissä tapauksissa, joissa osinko on vapaa Suomen verosta 2 kappaleen b kohdan määräysten nojalla. Artiklan 2 kappaleen d kohdan määräykset merkitsevät, että Suomen verosta eräissä tapauksissa vähennetään Vietnamin vero, jota ei tosiasiallisesti ole maksettu, mutta joka olisi ollut maksettava, jollei Vietnamin lainsäädännössä olisi myönnetty erityistä veronhuojennusta maan taloudellisen kehityksen edistämiseksi (niin sanottu tax sparing credit). Lisäksi korosta ja rojaltista suoritettava vero katsotaan eräissä tapauksissa maksetuksi 10 prosentin verokannan mukaan. Jos Vietnamissa rajoitetusti verovelvolliselle maksetun koron tai rojaltin yleinen verokanta on alempi kuin 5 prosenttia, katsotaan kuitenkin Vietnamiin maksetun koron tai rojaltin määräksi 7 prosenttia maksun kokonaismäärästä ( 2 kappaleen e kohta). Vastaavia määräyksiä on muissakin Suomen ja kehitysmaiden välillä tehdyissä verosopimuksissa.

23—26 artikla. Näihin artikloihin sisältyvät syrjintäkieltoa (23 artikla), keskinäistä sopimusmenettelyä (24 artikla), verotusta koskevien tietojen vaihtamista (25 artikla) sekä diplomaattisten edustustojen ja konsuliedustustojen jäseniä (26 artikla) koskevat määräykset ovat eräin vähäisin poikkeamin OECD:n mallisopimuksen ja Suomen verosopimuksissaan noudattaman käytännön mukaiset.

27 artikla. Sopimuksen voimaantuloa koskevat määräykset sisältyvät tähän artiklaan.

28 artikla. Sopimuksen päättymistä koskevat määräykset sisältyvät tähän artiklaan. Sopimuksen on määrä olla voimassa toistaiseksi.

2. Lakiehdotuksen perustelut

Perustuslain 95 §:n 1 momentissa edellytetään, että kansainvälisen velvoitteen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset saatetaan valtionsisäisesti voimaan erityisellä voimaansaattamislailla.

Esitys sisältää ehdotuksen blankettilaiksi (Laki Vietnamin kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta).

1 §. Lakiehdotuksen 1 §:llä voimaansaatetaan sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset.

2 §. Tarkempia säännöksiä voidaan antaa tasavallan presidentin asetuksella.

3 §. Voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella. Laki on tarkoitus saattaa voimaan samanaikaisesti sopimuksen kanssa.

3. Voimaantulo

Sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona sopimusvaltioiden hallitukset ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä valtiosäännössään sopimuksen voimaantulolle asetetut edellytykset. Voimaantulon jälkeen sopimuksen määräyksiä sovelletaan molemmissa sopimusvaltioissa lähdeveron osalta tuloon, joka saadaan sopimuksen voimaantulovuotta lähinnä seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen, sekä muiden tuloverojen osalta veroihin, jotka määrätään sopimuksen voimaantulovuotta lähinnä seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen alkavilta verovuosilta.

4. Eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus ja säätämisjärjestys

Perustuslain 94 §:n 1 momentin mukaan eduskunta hyväksyy sellaiset valtiosopimukset ja muut kansainväliset velvoitteet, jotka sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä.

Sopimuksen tulon verottamista koskevat 6—21 artiklat, joissa määrätään tulon verottamisoikeuden jaosta tai kansallisen veron alentamisesta taikka siitä vapauttamisesta sisältävät lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Tämän vuoksi sopimus vaatii näiltä osin eduskunnan hyväksymisen.

Sopimuksen kaksinkertaisen verotuksen poistamista koskeva 22 artikla sekä erityisiä määräyksiä koskevat 23—25 artiklat sisältävät joko suoraan tai välillisesti verotukseen liittyviä määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan. Myös näiltä osin sopimuksen määräykset edellyttävät eduskunnan hyväksymistä.

Sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset eivät ole sellaisia, jotka edellyttäisivät perustuslain 94 §:n 2 momentissa tarkoitettua säätämisjärjestystä. Esitykseen sisältyvä lakiehdotus voidaan siten hyväksyä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.

Edellä olevan perusteella ja perustuslain 94 § :n mukaisesti esitetään,

että Eduskunta hyväksyisi Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 2001 Suomen tasavallan hallituksen ja Vietnamin sosialistisen tasavallan hallituksen välillä tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen.

Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Lakiehdotukset

Laki Vietnamin kanssa tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Helsingissä 21 päivänä marraskuuta 2001 Suomen tasavallan hallituksen ja Vietnamin sosialistisen tasavallan hallituksen välillä tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi ja veron kiertämisen estämiseksi tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvat määräykset ovat lakina voimassa sellaisina kuin Suomi on niihin sitoutunut.

2 §

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta voidaan antaa tasavallan presidentin asetuksella.

3 §

Tämä lain voimaantulosta säädetään tasavallan presidentin asetuksella.


Helsingissä 4 päivänä lokakuuta 2002

Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN

Ministeri
Suvi-Anne Siimes

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.