HE 279/1998

Hallituksen esitys Eduskunnalle Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Jordanian Hasemiittisen kuningaskunnan välisen Euro-Välimeri -assosiaatiosopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hy väksyisi Brysselissä 24 päivänä marraskuuta 1997 allekirjoitetun Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Jordanian Hasemiittisen kuningaskunnan välisen Euro-Välimeri -assosiaatiosopimuksen.

Sopimuksen keskeisenä kauppapoliittisena tavoitteena on teollisuustuotteiden kaupan asteittainen vapauttaminen. Siihen päästäkseen sopimuspuolet perustavat vapaakauppa-alueen enintään 12 vuoden pituisen siirtymäkauden aikana. Myös maataloustuotteiden sekä palvelujen kauppaa pyritään vapauttamaan asteittain. Yritysten toimintaedellytyksiä puolestaan tulevat parantamaan sijoittautumisoikeutta, kilpailun esteiden poistamista sekä pääomien liikkumisen vapautta koskevat määräykset.

Sopimuksella on myös tarkoitus kehittää yhteistyötä sekä taloudellisella, yhteiskunnallisella että myös kulttuurin alalla. Erityisen tärkeä tavoite on alueellisen yhteistyön edistäminen taloudellisen ja poliittisen vakauden luojana.

Sopimuksen päämäärien toteuttamiseksi sopimuspuolet käynnistävät säännöllisen poliittisen, taloudellisen ja yhteiskunnallisen vuoropuhelun.

Sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen omien hyväksymismenettelyjensä päätökseen saattamisesta. Voimaan tullessaan sopimus korvaa Brysselissä 18 päivänä tammikuuta 1977 allekirjoitetut Euroopan talousyhteisön ja Jordanian sekä Euroopan hiili- ja teräsyhteisön ja Jordanian väliset sopimukset.

Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten hyväksymisestä. Lain on tarkoitus tulla voimaan samanaikaisesti sopimuksen kanssa.


YLEISPERUSTELUT

1. Nykytila ja sopimuksen merkitys
1.1. EY:n ja Jordanian assosiaatiosopimuksen tausta ja valmistelu

Euroopan unionin uuden Välimeripolitiikan tavoitteena on unionin ja Välimeren alueen kattava kumppanuusjärjestely, jolla pyritään lisäämään alueen vakautta, turvallisuutta ja hyvinvointia tehostamalla poliittista, taloudellista ja yhteiskunnallista yhteistyötä alueen maiden kanssa. Monenvälistä yhteistyötä tulee täydentämään uusien kahdenvälisten, vastavuoroisuuteen perustuvien Euro-Välimeri -assosiaatiosopimusten verkko. Nämä sopimukset ovat laaja-alaisia yhteistyösopimuksia, joiden kauppapoliittisena tavoitteena on vapaakauppa-alueen perustaminen asteittain vuoteen 2010 mennessä. Yhteisö on jo poistanut vanhojen, ei-vastavuoroisten sopimusten perusteella suurimman osan teollisuustuotteiden tulleista ja kaikki määrälliset rajoitukset.

Jordanian lisäksi Euro-Välimeri -assosiaatiosopimukset on allekirjoitettu Tunisian, Israelin ja Marokon kanssa. Näistä Tunisian sopimus on tullut voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1998 (SopS 25―26/1998) muiden vielä odottaessa ratifiointiprosessien loppuun suorittamista. Palestiinalaishallinnon puolesta toimivan Palestiinan vapautusjärjestön kanssa on solmittu väliaikainen assosiaatiosopimus, joka on tullut voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1997. Varsinaiseen sopimukseen tähtäävät neuvottelut on määrä käynnistää viimeistään toukokuussa 1999. Sopimusneuvottelut Egyptin, Libanonin, Algerian ja Syyrian kanssa ovat käynnissä.

Juridisen perustan Euro-Välimeri -assosiaatiosopimuksille muodostaa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 238 artikla. Assosiaatiosopimukset ovat laaja-alaisia jaetun toimivallan sopimuksia (sekasopimuksia), jotka sisältävät sekä yhteisön että jäsenmaiden toimivaltaan kuuluvia asioita. Sopimusten kauppa- ja maatalouspoliittisten määräysten osalta yhteisöllä on yksinomainen toimivalta. Useat sopimusten kattamat yhteistyöalat kuitenkin sisältävät myös jäsenmaiden toimivaltaan kuuluvia asioita. Näin ollen sopimusten voimaantulo edellyttää sekä yhteisön että jäsenmaiden hyväksymistä, minkä lisäksi vaaditaan Euroopan parlamentin puoltava lausunto.

Euroopan yhteisöjen ja Jordanian väliset kaupallis-taloudelliset suhteet ovat perustuneet 18 päivänä tammikuuta 1977 allekirjoitettuihin Euroopan talousyhteisön ja Jordanian sekä Euroopan hiili- ja teräsyhteisön ja Jordanian välisiin sopimuksiin. Liittyessään Euroopan unioniin Suomi samalla sitoutui soveltamaan Euroopan yhteisöjen Jordanian kanssa tekemien mainittujen sopimusten määräyksiä. Voimaan tullessaan Euro-Välimeri -assosiaatiosopimus korvaa nämä vanhat sopimukset. Suomella ei ennen Euroopan unionin jäsenyyttä ole ollut kahdenvälisiä kaupallisia sopimuksia Jordanian kanssa.

Avaussanat Jordanian Euro-Välimeri -assosiaatiosopimukselle lausuttiin 12 ja 13 päivänä kesäkuuta 1995, kun yleisten asiain neuvosto hyväksyi sitä koskevan neuvotteluvaltuutuksen. Sopimus parafoitiin Maltalla 16 päivänä huhtikuuta 1997 ja allekirjoitettiin Brysselissä 24 päivänä marraskuuta 1997. Euroopan parlamentti antoi siitä puoltavan lausuntonsa 2 päivänä heinäkuuta 1998.

Sopimusneuvotteluissa ongelmaksi nousi maataloustuotteiden tuontia koskeva evoluutiolauseke, jonka komissio oli jäsenmaita kuulematta lisännyt sopimusehdotukseen ja jonka poistamisen Jordania vasta pitkällisten neuvottelujen jälkeen hyväksyi. Vastamyönnytyksenä Jordanian tomaattitiivisteen tuontikiintiö nostettiin 4000 tonniin. Jordanialle on lisäksi päätetty Lähi-idän rauhanprosessiin liittyen myöntää ylimääräistä rahoitusapua runsaat 10 miljoonaa ecua.

1.2. Sopimuksen pääasiallinen sisältö

Jordanian Euro-Välimeri -assosiaatiosopimus kattaa asteittain toteutettavan vapaakaupan ohella poliittisen vuoropuhelun sekä sisältää määräyksiä taloudellisesta yhteistyöstä, erityisesti talouskasvua ja työllisyyttä edistävillä aloilla. Tärkeä näkökohta on alueellisen yhteistyön tukeminen. Sopimukseen sisältyy myös määräyksiä palvelujen vapauttamisesta, sijoittautumisoikeuden ja pääomien liikkuvuuden laajentamisesta sekä kilpailun edistämisestä. Edelleen sopimuksella halutaan kehittää yhteistyötä yhteiskunnallisella ja sosiaalisella, kuten myös kulttuurin alalla.

Erityisesti taloudellinen yhteistyö kattaa sangen moninaisia aloja. Sopimuksen mainittuun osastoon on koottu 17 yhteistyöalaa; näiden joukossa tiede ja tekniikka, ympäristö, teollinen yhteistyö, investoinnit, maatalous, liikenne, energia ja matkailu. Myös tulliyhteistyö kuuluu tähän ryhmään, ja sitä täydentävät määräykset rahanpesusta ja huumausaineiden vastaisesta toiminnasta. Niin ikään yhteiskunnallisen yhteistyön kohteita on sopimuksessa lueteltu useampia.

Jordanian Euro-Välimeri -assosiaatiosopimusta tulee hallinnoimaan ministeritasoinen, vähintään kerran vuodessa kokoontuva assosiaationeuvosto. Siinä ovat edustettuina EU:n neuvosto, EY:n komissio sekä Jordanian hallitus. Assosiaationeuvostoa avustaa sen alainen virkamiestasoinen assosiaatiokomitea. Sopimukseen sisältyvän yleismääräyksen nojalla assosiaationeuvosto tarkastelee tärkeitä itse sopimukseen liittyviä kysymyksiä, mutta myös muita sopimuspuolten yhteistä etua koskevia niin kahdenvälisiä kuin kansainvälisiäkin kysymyksiä. Sen sijaan assosiaationeuvoston päätösvalta on (jaetun toimivallan mukaisesti) rajattu sopimuksessa erikseen mainittuihin asioihin. Tehdyt päätökset sitovat sopimuspuolia, joiden on toteutettava niiden täytäntöönpanon vaatimat toimenpiteet. Assosiaationeuvosto voi myös tarvittaessa antaa suosituksia. Päätöksistä ja suosituksista tulee kuitenkin vallita yksimielisyys.

1.3. Sopimuksen poliittinen merkitys

Euroopan yhteisöjen ja Jordanian välisen Euro-Välimeri -assosiaatiosopimuksen yhtenä tavoitteena on luoda puitteet poliittiselle vuoropuhelulle. Pyrkimyksenä on keskinäisten suhteiden lujittamisen lisäksi lähentää sopimuspuolten näkemyksiä kansainvälisissä kysymyksissä sekä erityisesti vahvistaa alueellista turvallisuutta ja vakautta. Vuoropuhelua käydään kaikista kummankin sopimuspuolen yhteistä etua koskevista aiheista, ja sen perimmäisenä tarkoituksena on edesauttaa uusien yhteistyömuotojen toteuttamista. Sopimuksessa poliittisen vuoropuhelun keinoja luetellaan useita: sitä on tarkoitus käydä aina ministeritasolta (assosiaationeuvosto) virkamiestapaamisiin asti. Kaiken kaikkiaan sopimuksella luodaan entistä paremmat monenväliset institutionaaliset puitteet Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Jordanian välisten poliittisten suhteiden kehittämiselle. Kahdenvälisiä poliittisia suhteita assosiaatiosopimus ei kuitenkaan korvaa, vaan ainoastaan täydentää niitä.

1.4. Sopimuksen kauppapoliittinen merkitys

Sopimuksen mukaan yhteisö ja Jordania perustavat GATT-sääntöjen mukaisen vapaakauppa-alueen asteittain enintään 12 vuoden pituisen siirtymäkauden aikana. (GATT on lyhennys englanninkielisistä sanoista General Agreement on Tariffs and Trade eli suomennettuna Tullitariffeja ja kauppaa koskeva yleissopimus.) Myös maataloustuotteiden kauppaa pyritään vapauttamaan asteittain. Tullien poistamisen myötä sopimus parantaa Euroopan unionin teollisuustuotteiden vientimahdollisuuksia Jordaniaan. Maataloustuotteiden osalta yhteisön tavoitteena on saada niille suosituimmuusasema. Kuten edellä esityksen kohdassa 1.1 on todettu, Euroopan yhteisö on jo vanhojen yhteistyösopimusten nojalla poistanut suurimman osan teollisuustuotteiden tulleista ja kaikki määrälliset rajoitukset.

Sopimuspuolet pidättäytyvät sellaisista kansallisista verotuksen kaltaisista toimenpiteistä, jotka saattavat toisen sopimuspuolen tuotteet välittömästi tai välillisesti eriarvoiseen asemaan. Assosiaatiosopimus ei kuitenkaan estä ylläpitämästä eikä perustamasta tulliliittoja, vapaakauppa-alueita tai rajakauppajärjestelyitä, mikäli ne eivät vaikuta sopimuksen edellyttämiin kaupan vapauttamiseen tähtääviin järjestelyihin.

Sopimuksessa laajennetaan sijoittautumisoikeus koskemaan yrityksiä. Edelleen sopimuksella pyritään palvelujen tarjoamisen ja pääomien liikkumisen vapauttamiseen. Niin ikään kaikki kilpailua rajoittavat tai kaikki markkinatilannetta vääristävät toimenpiteet ovat sopimuksen periaatteiden kanssa yhteensopimattomia.

2. Esityksen vaikutukset
2.1. Taloudelliset vaikutukset

Suomen viennin arvo Jordaniaan vuonna 1997 oli tullitilastojen mukaan noin 47 miljoonaa markkaa. Viennin valtaosan ― liki 58 prosenttia ― muodostivat puunjalostusteollisuuden tuotteet, toiseksi suurimman ryhmän koneiden, laitteiden ja kuljetusvälineiden osuuden oltua runsaat 25 prosenttia. Tullien asteittainen poistuminen avaa siten hyvät mahdollisuudet viennin määrän kasvattamiselle.

Jordaniasta Suomeen suuntautuvan tuonnin arvo on tähän asti ollut sangen vähäinen. Vuonna 1997 se oli runsaat 0,5 miljoonaa markkaa. Kyseisenä vuonna suurimman eli runsaan 32 prosentin osuuden muodostivat sähkökoneet ja -laitteet, tekstiilituotteiden yllettyä vajaaseen 24 prosenttiin.

Mitä erityisesti maataloustuotteiden tuontiin tulee, ei sen asteittainen vapauttaminen uhkaa maamme etuja, koska Suomella ei sanottavasti ole kilpailevaa tuotantoa. Suomelle merkitystä omaavien maataloustuotteiden (tomaatti, mansikka, sipuli, peruna) satokaudet osuvat Jordaniassa pääsääntöisesti eri aikaan kuin Suomessa, joten tuonnin (vuonna 1997: 24 000 markkaa / 4,8 prosenttia) mahdollinen lisääntyminen ei vaikuttane Suomen markkinoihin.

Assosiaatiosopimuksen kattaessa useita yhteistyöaloja voidaan sekä taloudellisen yhteistyön että kaupan Suomen ja Jordanian välillä olettaa lisääntyvän. Tämä yhteistyö saattaa myös erikseen sovittavissa tapauksissa edellyttää siihen liittyvien toimintojen rahoittamista joko Euroopan yhteisön budjetin kautta tai Suomen taholta. Näitä mahdollisia vaikutuksia ei kuitenkaan tässä yhteydessä voida arvioida tarkemmin. Niitä koskeva päätöksenteko toteutetaan aikanaan valtion talousarvion puitteissa.

2.2. Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset

Esityksellä ei ole organisaatioon tai henkilöstöön kohdistuvia vaikutuksia. Sopimuksen hallinnointiin liittyvät assosiaationeuvoston ja -komitean kokoukset voidaan hoitaa kansainvälisen käytännön edellyttämällä tavalla lähtökohtaisesti nykyisellä henkilöstöllä.

2.3. Ympäristövaikutukset

Esityksellä ei ole välittömiä ympäristövaikutuksia. Ympäristönsuojelulla on kuitenkin sopimuspuolten välisessä yhteistyössä tärkeä osuus: ympäristönsuojelua ja ekologisen tasapainon säilyttämistä korostetaan taloudellisen yhteistyön eri muotojen merkittävänä osa-alueena.

2.4. Vaikutukset eri kansalaisryhmien asemaan

Jordanian Euro-Välimeri -assosiaatiosopimus ― poiketen Tunisian, Israelin ja Marokon sopimuksista ― ei sisällä sellaisia määräyksiä, joilla jordanialaisille työntekijöille taattaisiin yhteisön sen jäsenvaltion sosiaalietuudet, jonka alueella he työskentelevät. Työntekijöiden asemaa koskevia kysymyksiä on sivuttu sopimuksen yhteiskunnallista yhteistyötä koskevassa osastossa, minkä lisäksi sopimuksen varsinaisen tekstiosan loppuun on kirjattu yhteinen julistus työntekijöistä. Kyseiset sopimuskohdat eivät kuitenkaan velvoita yhteiskunnallista vuoropuhelua pidemmälle meneviin toimenpiteisiin.

3. Asian valmistelu

Hallituksen esitys on valmisteltu virkatyönä ulkoasiainministeriössä. Sopimusta koskevasta hallituksen esityksestä on pyydetty lausunnot valtiovarainministeriöltä, kauppa- ja teollisuusministeriöltä, maa- ja metsätalousministeriöltä, ympäristöministeriöltä, opetusministeriöltä, liikenneministeriöltä, sosiaali- ja terveysministeriöltä, sisäasiainministeriöltä, työministeriöltä sekä tullihallitukselta. Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 59 §:n mukaisesti sopimuksen voimaansaattamista koskeva lakiesitys lähetetään myös Ahvenanmaan maakuntapäivien hyväksyttäväksi.

YKSITYISKOHTAISET PERUSTELUT

1. Sopimuksen sisältö

1 artikla

Artiklan ensimmäisessä kohdassa todetaan sopimuksella perustettavan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden välille assosiaatioksi kutsuttava yhteistyöjärjestely. Artiklan toiseen kohtaan on puolestaan kirjattu sopimuksen kokonaistavoitteet. Niitä ovat puitteiden luominen poliittiselle vuoropuhelulle, tavaroiden, palvelujen ja pääomien kaupan asteittainen vapauttaminen, sopimuspuolten välisten tasapainoisten taloudellisten ja yhteiskunnallisten suhteiden kehittäminen sekä elinolosuhteiden ja työllisyyden parantaminen ynnä tuottavuuden ja rahoituksellisen vakauden edistäminen. Edelleen tavoitteena on kehittää alueellista yhteistyötä niin rauhanomaisen rinnakkaiselon kuin vakaiden taloudellisten ja poliittisten olojen turvaamiseksi. Sopimuksella ei liioin suljeta pois yhteistyön edistämistä myös muilla yhteistä etua koskevilla aloilla.

2 artikla

Sopimuspuolten välisten suhteiden ja koko sopimuksen selkärankana on ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen mukaisesti kansanvallan periaatteiden ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen.

I OSASTO

POLIITTINEN VUOROPUHELU

3 artikla

Artiklassa sopimuspuolet sitoutuvat aloittamaan säännöllisen poliittisen vuoropuhelun, jolla keskinäisten suhteiden ja molemminpuolisen ymmärtämyksen lujittamisen lisäksi erityisesti pyritään vahvistamaan alueellista turvallisuutta ja vakautta. Samalla sopimuspuolet pyrkivät muutenkin lähentämään näkemyksiään kansainvälisissä kysymyksissä ― etenkin silloin, kun jomman kumman sopimuspuolen välitön intressi antaa siihen aihetta. Poliittisella vuoropuhelulla voidaan myös edistää yhteisiä aloitteita.

4 artikla

Poliittista vuoropuhelua käydään kaikista kummankin sopimuspuolen yhteistä etua koskevista aiheista, ja sen perimmäisenä tarkoituksena on edesauttaa uusien yhteistyömuotojen toteuttamista erityisesti jo aiemmin mainittuja yhteisiä päämääriä rauhaa, turvallisuutta, ihmisoikeuksia, kansanvaltaa ja alueellista kehitystä silmällä pitäen.

5 artikla

Artiklan ensimmäisessä kohdassa poliittiselle vuoropuhelulle tarjotaan useita keinoja. Vuoropuhelua on tarkoitus käydä aina ministeritasolta (pääasiassa assosiaationeuvosto) eriasteisten virkamiesten tapaamisiin asti. Artiklassa painotetaan myös kaikenlaisen diplomaattitasolla tapahtuvan kanssakäymisen tärkeyttä. Artiklan toisessa kohdassa todetaan poliittista vuoropuhelua käytävän myös Euroopan parlamentin ja Jordanian parlamentin välillä.

II OSASTO

TAVAROIDEN VAPAA LIIKKUVUUS

PERUSPERIAATTEET

6 artikla

Artiklaan sisältyy yksi sopimuksen keskeisimmistä tavoitteista: yhteisön ja Jordanian välisen vapaakauppa-alueen perustaminen. Se tapahtuu asteittain sopimuksen voimaantulosta alkavan enintään 12 vuoden pituisen siirtymäkauden aikana noudattaen paitsi assosiaatiosopimuksen, myös tullitariffeja ja kauppaa koskevan vuoden 1994 yleissopimuksen määräyksiä. (Jäljempänä mainittuun yleissopimukseen viitataan sen englanninkielisellä lyhennyksellä GATT, joka tulee sanoista General Agreement on Tariffs and Trade.)

1 LUKU

TEOLLISUUSTUOTTEET

7 artikla

Artiklassa määritellään luvun "Teollisuustuotteet" soveltamisala. Luvun määräykset koskevat kaikkia yhteisöstä ja Jordaniasta peräisin olevia tuotteita, pois lukien Euroopan yhteisön perustamissopimuksen liitteessä II luetellut tuotteet. Nämä vapaakaupan ulkopuolelle jäävät tuotteet kuuluvat kaikki maataloustuotteiden ryhmään, joihin II liitteessä luetaan suomalaisittain perinteisten maataloustuotteiden lisäksi myös esimerkiksi elävät puut ja muut elävät kasvit, leikkokukat, hedelmät, mausteet ja kalataloustuotteet.

8 artikla

Artiklassa kielletään uusien tuontitullien tai niitä vastaavien maksujen käyttöön ottaminen yhteisön ja Jordanian välisessä kaupassa.

9 artikla

Artiklassa vahvistetaan jo vanhojen vuodelta 1977 peräisin olevien yhteistyösopimusten periaate, jonka mukaan Jordaniasta yhteisöön suuntautuvaan tuontiin ei sovelleta tulleja eikä määrällisiä rajoituksia.

10 artikla

Artiklan 1 kohdan mukaan yhteisö voi edelleen säilyttää maatalouden maksuosan tiettyjen jordanialaisten jalostettujen maataloustuotteiden tuonnissa. Nämä tuotteet on lueteltu sopimuksen liitteessä I. Maatalouden maksuosuudella tarkoitetaan kyseisten tuotteiden valmistuksessa käytettyjen yhteisön maataloustuotteiden markkinahintojen ja kolmansista maista tapahtuvan tuonnin tuontihintojen erotusta yhteisön mainittujen perustuotteiden kokonaiskustannusten ollessa suuremmat. Muodoltaan maksuosa voi olla kiinteä maksu tai arvotulli. Lisäksi maksuosaan noudatetaan soveltuvin osin maataloustuotteisiin sovellettavia jäljempänä seuraavia II osaston 2 luvun määräyksiä.

Artiklan 2 kohta puolestaan koskee yhteisöstä peräisin olevien jalostettujen maataloustuotteiden tuontia Jordaniaan. Nämä tuotteet on lueteltu assosiaatiosopimuksen liitteessä II. Jordania voi mainittuihin tuotteisiin edelleen soveltaa maatalouden maksuosaa, joka kuitenkin saa suuruudeltaan olla enintään puolet niin sanotun suosituimman maan asemassa oleviin maihin sovellettavista perustulleista. Niin ikään Jordanialla on oikeus ulottaa maatalouden maksuosa koskemaan myös sopimuksen liitteessä I mainittuja tuotteita edellyttäen, että tällaisesta laajentamisesta ilmoitetaan etukäteen assosiaatiokomitealle, joka voi asiassa tehdä kaikki tarvittavat päätökset. Lisäksi artiklan 2 kohdassa määritellään yhteisöstä peräisin olevien sopimuksen liitteessä II lueteltuihin tuotteisiin sovellettavien tuontitullien taso: se ei sopimuksen voimaantulon jälkeen saa ylittää 1 päivänä tammikuuta 1996 vallinnutta tasoa.

Artiklan 3 kohta velvoittaa Jordanian poistamaan sopimuksen liitteessä II mainittujen yhteisöstä peräisin olevien jalostettujen maataloustuotteiden teollisuusosaa rasittavat tullit ja vaikutukseltaan vastaavat maksut jäljempänä 11 artiklassa säädettyä aikataulua noudattaen.

Maatalouden maksuosia voidaan artiklan 4 kohdan mukaan alentaa, mikäli yhteisön ja Jordanian välisessä kaupassa alennetaan maatalouden perustuotteisiin kohdistuvia maksuja, tai jos jalostettuihin maataloustuotteisiin kohdistetaan keskinäisiä myönnytyksiä. Alennuksen vahvistaa 5 kohdan mukaisesti assosiaationeuvosto.

11 artikla

Artiklaan sisältyvät aikataulut Jordanian yhteisötuontiin soveltamien tullien alentamiseksi tai poistamiseksi. Sopimuksen voimaan tullessa poistetaan tullit ja vaikutukseltaan vastaavat maksut niiltä tuotteilta, joita ei ole lueteltu sopimuksen liitteissä II, III ja IV.

Artiklan 2 kohdan mukaan jalostettuja maataloustuotteita yhteisöstä Jordaniaan tuotaessa alennetaan tullien ja vaikutukseltaan vastaavien maksujen kokonaismäärää asteittain alkaen neljän vuoden kuluttua sopimuksen voimaantulosta; tällöin jokaista tullia ja maksua alennetaan 10 prosentilla perustullista laskettuna. Nämä tuotteet ovat niitä, joita on käsitelty edellä sopimuksen 10 artiklan 2 kohdan alakohdassa b ja saman artiklan 3 kohdassa mainitussa assosiaatiosopimuksen liitteessä II. Kyseisiä jalostettuja maataloustuotteita koskevia tulleja ja maksuja alennetaan aina vuosittain 10 prosenttia lisää, kunnes kahdeksan vuoden kuluttua sopimuksen voimaantulosta jokainen tulli ja maksu on alennettu 50 prosentilla perustullista.

Artiklan 3 ja 4 kohtaan on kirjattu aikataulut yhteisöstä peräisin olevien teollisuustuotteiden tullien ja vaikutukseltaan vastaavien maksujen asteittaiseksi poistamiseksi. Artiklan 3 kohdassa aikataulun kokonaispituus on neljä vuotta, ja sitä sovelletaan heti sopimuksen voimaantulosta alkaen sopimuksen liitteen III luettelossa A mainittuihin tuotteisiin. Samaisen liitteen III luettelon B tuotteisiin sovellettavien tullien ja vaikutukseltaan vastaavien maksujen poistaminen puolestaan alkaa vasta neljän vuoden kuluttua sopimuksen voimaantulosta, siirtymäajan käsittäessä täydet 12 vuotta.

Artiklan 5 kohdan mukaan assosiaationeuvosto tarkastelee uudelleen sopimuksen liitteessä IV lueteltuja yhteisöstä peräisin olevia teollisuustuotteita koskevia järjestelyjä neljän vuoden kuluttua sopimuksen voimaantulosta. Näiden tuotteiden tullien alentamisesta tai poistamisesta ei sopimukseen sisälly valmista aikataulua. Tämän uudelleentarkastelun yhteydessä assosiaationeuvosto vahvistaa aikataulun sopimuksen liitteessä IV mainittuihin tuotteisiin sovellettavien tariffien purkamiseksi.

Sopimuksen liitteissä III ja IV yhteisöstä peräisin olevat teollisuustuotteet on lueteltu tullitariffinumeroin.

Mikäli tullien alentaminen tai poistaminen aiheuttaa Jordanialle jonkin tietyn tuotteen osalta vakavia vaikeuksia, assosiaatiokomitea (suomenkielisessä sopimustekstissä virheellisesti assosiaationeuvosto) voi artiklan 6 kohdan mukaan yhteisestä sopimuksesta ottaa kyseisen aikataulun uudelleen tarkasteltavaksi ja tarvittaessa pidentää sitä enintään 12 vuoden siirtymäkaudeksi. Assosiaatiokomitean on tehtävä päätöksensä 30 päivän kuluessa siitä, kun uudelleen tarkastelua on Jordanian taholta pyydetty; muuten Jordania voi väliaikaisesti lykätä aikataulun toteuttamista korkeintaan yhdellä vuodella.

Artiklan 7 kohdassa määritellään edellä artiklan 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen tullien ja vaikutukseltaan vastaavien maksujen asteittaisten alennusten laskentaperusteena käytettävä perustulli: se on yhteisötuontiin 1 päivänä tammikuuta 1996 tosiasiallisesti sovellettu tulli. Jos mainitun päivämäärän jälkeen on suoritettu yleinen tariffialennus, sovelletaan artiklan 8 kohdan nojalla laskennassa perustullin asemesta tätä alennettua tullia alennuksen voimaantulosta lukien. Artiklan viimeinen 9 kohta velvoittaa Jordanian ilmoittamaan yhteisölle perustullinsa.

12 artikla

Edellä mainittuja tuontitullien poistamista koskevia määräyksiä sovelletaan tämän artiklan perusteella myös fiskaalitulleihin.

13 artikla

Artiklan 1 kohta oikeuttaa Jordanian tietyissä tapauksissa kantamaan edellä 11 artiklasta poikkeavia ajallisesti rajoitettuja, yhteisötuontia koskevia uusia tai korotettuja tulleja. Näitä toimenpiteitä voidaan soveltaa ainoastaan aloilla, jotka ovat varhaisessa kehitysvaiheessa, rakennemuutoksen kourissa tai vakavissa, etenkin yhteiskunnallisia ongelmia (kuten laaja työttömyys) aiheuttavissa vaikeuksissa. Poikkeustullien määrä on rajoitettu enintään 25 prosenttiin tullattavan tuotteen arvosta, minkä lisäksi niihin on edelleen sisällyttävä yhteisöstä peräisin olevien tuotteiden suosituimmuusosuus. Sen ohella tällaisten toimenpiteiden kohteena olevan tuonnin keskimääräinen vuotuinen kokonaisarvo saa olla korkeintaan 20 prosenttia yhteisön teollisuustuotteiden kolmen viimeksi kuluneen tilastovuoden kokonaistuonnin keskiarvosta.

Poikkeustoimenpiteitä on lupa soveltaa enintään viiden vuoden ajan, jollei assosiaatiokomitea vahvista niille pidempää voimassaoloaikaa. Pidennettynäkin siirtymäkausi päättyy viimeistään 12 vuoden kuluttua sopimuksen voimaantulosta. Sanotusta poiketen 12 vuoteen pidennettyä siirtymäkautta voidaan vielä artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa erityistapauksissa jatkaa enintään kolmella vuodella; tällöin on kyse uuden tuotantoalan perustamiseen tai jonkin alan rakennemuutokseen liittyvistä vakavista vaikeuksista.

Mikäli jonkin tuotteen kaikkien tullien, maksujen, määrällisten rajoitusten tai vaikutukseltaan vastaavien toimenpiteiden poistamisesta on ehtinyt kulua yli neljä vuotta, ei puheena olevia poikkeustoimenpiteitä saa enää kohdistaa tällaiseen tuotteeseen.

Päätösvalta poikkeustulleja koskevissa asioissa kuuluu assosiaatiokomitealle. Jordanian on ennalta ilmoitettava aikomistaan poikkeustoimenpiteistä assosiaatiokomitealle, jossa itse toimenpiteistä ja niiden laajuudesta käydään yhteisön pyynnöstä neuvotteluja. Jordanian on myös toimitettava assosiaatiokomitealle aikataulu käyttöön ottamiensa poikkeustullien poistamisesta. Tullit tulee poistaa vuosittain tasamääräisesti, ja poistaminen on aloitettava viimeistään kahden vuoden kuluttua poikkeustullien käyttöönotosta. Päätöksenteossaan assosiaatiokomitea ei ole sidottu Jordanian esittämään aikatauluun.

2 LUKU

MAATALOUSTUOTTEET

14 artikla

Edellä sopimuksen 7 artiklassa suljettiin vapaakaupan ulkopuolelle Euroopan yhteisön perustamissopimuksen liitteessä II luetellut maataloustuotteet. Näitä nimenomaisia tuotteita koskevat jäljempänä seuraavat molemminpuolisesti sovellettavat assosiaatiosopimuksen II osaston 2 luvun määräykset.

15 artikla

Artiklan mukaan sopimuspuolet vapauttavat asteittain edellisessä artiklassa mainittujen maataloustuotteidensa keskinäisen kaupan.

16 artikla

Artiklassa viitataan assosiaatiosopimuksen pöytäkirjoihin 1 ja 2. Näistä edellinen koskee jordanialaisiin maataloustuotteisiin yhteisössä sovellettavia järjestelyjä sekä jälkimmäinen vastaavasti yhteisöstä peräisin oleviin maataloustuotteisiin Jordaniassa sovellettavia järjestelyjä.

17 artikla

Artiklan 1 kohdan mukaan yhteisö ja Jordania suorittavat 1 päivän tammikuuta 2002 jälkeen tilannearvion, jonka tarkoituksena on määritellä maataloustuotteiden kaupan asteittaiseen vapauttamiseen tähtäävät toimenpiteet siten, että niitä voidaan ensimmäisen kerran soveltaa 1 päivästä tammikuuta 2003 lähtien.

Rajoittamatta artiklan 1 kohdan soveltamista sopimuspuolet voivat artiklan 2 kohdan mukaan assosiaationeuvostossa tarkastella tuotekohtaisesti sekä vastavuoroisuutta noudattaen mahdollisuuksia lisämyönnytysten tekemiseen.

3 LUKU

YHTEISET MÄÄRÄYKSET

18 artikla

Artikla koskee sopimuspuolten väliseen kauppaan kohdistuvia rajoituksia. Artiklan 1 ja 2 kohdassa kielletään kaikki tuonnin määrälliset rajoitukset, oli sitten kyse uusista (1 kohta) tai voimassa olevista toimenpiteistä (2 kohta). Uusien tuontitullien tai vaikutukseltaan vastaavien maksujen käyttöön ottaminen kiellettiin jo edellä sopimuksen 8 artiklassa, ja voimassa olevat poistetaan asteittain sopimuksen 11 artiklan sisältämien aikataulujen mukaisesti.

Artiklan 3 kohta puolestaan kieltää heti sopimuksen voimaan tullessa kaikki sopimuspuolten keskinäiseen vientiin kohdistuvat sekä uudet että vanhat rajoitukset: tullit, maksut, määrälliset rajoitukset tai vaikutukseltaan vastaavat toimenpiteet.

19 artikla

Artiklassa on varauduttu sellaiseen tilanteeseen, että sopimuspuoli muuttaa omia maatalouspolitiikkaa koskevia määräyksiään, jolloin sen koko maatalouspolitiikan suuntaviivat vastaavilta osin muuttuvat. Tällöin asianomaisella määräyksiään muuttavalla sopimuspuolella on artiklan 1 kohdan mukaan oikeus samalla muuttaa myös assosiaatiosopimuksesta johtuvia järjestelyjä vastaavien tuotteiden osalta. Artiklan 2 kohta kuitenkin velvoittaa kyseisen sopimuspuolen ilmoittamaan muutoksesta assosiaatiokomitealle, jonka sitten toinen sopimuspuoli voi omien etujensa turvaamiseksi kutsua koolle. Jos maataloustuotteita koskevia järjestelyjä edellä kuvatulla tavalla muutetaan, viimeksi mainitun sopimuspuolen tuonnille on artiklan 3 kohdan mukaan taattava sopimuksessa määrättyä vastaava etu. Artiklan soveltamisesta on 4 kohdan mukaan mahdollista neuvotella myös assosiaationeuvostossa.

20 artikla

Artiklan 1 kohdassa todetaan, että Jordaniasta peräisin olevien tuotteiden yhteisötuontiin ei sovelleta edullisempaa kohtelua kuin minkä yhteisön jäsenvaltiot toisilleen myöntävät. Sopimuksen määräykset eivät kuitenkaan artiklan 2 kohdan mukaan rajoita yhteisön lainsäädännön soveltamisesta Kanariansaariin 26 päivänä kesäkuuta 1991 annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 1911/91 määräysten soveltamista.

21 artikla

Artiklan 1 kohdassa kielletään sopimuspuolia sisäisen verotuksen kaltaisin toimenpitein saattamasta samankaltaisia tuotteitaan kaupallisesti eriarvoiseen asemaan. Artiklan 2 kohdassa puolestaan estetään ylisuuret vientituet, kun siinä kielletään antamasta vientituotteille maan sisäisistä välillisistä veroista palautusta, joka määrältään ylittää kyseisestä tuotteesta kannetut niin välittömät kuin välillisetkin verot.

22 artikla

Artiklan 1 kohdan mukaan sopimus ei estä ylläpitämästä eikä perustamasta tulliliittoja, vapaakauppa-alueita tai rajajärjestelyjä, mikäli ne eivät vaikuta assosiaatiosopimuksen edellyttämiin kaupan vapauttamista koskeviin järjestelyihin. Sen vuoksi artiklan 2 kohtaan on kummankin sopimuspuolen etujen turvaamiseksi kirjattu määräys, jonka mukaan yhteisön ja Jordanian välisiä neuvotteluja niin tulliliittojen ja vapaakauppa-alueiden perustamissopimuksista kuin muista kolmansien maiden kanssa harjoitettavaan kauppapolitiikkaan liittyvistä tärkeistä kysymyksistä käydään pääsääntöisesti ministeritasoisessa assosiaationeuvostossa. Erityisen tärkeäksi neuvottelujen käyminen, ja tällöin nimenomaan sopimuspuolten yhteisten etujen huomioon ottaminen, koetaan jonkin kolmannen maan liittyessä Euroopan unioniin.

23 artikla

Sopimuspuolen havaitessa toisen sopimuspuolen kanssa käymässään kaupassa esiintyvän GATT-sopimuksen VI artiklassa tarkoitettua polkumyyntiä, sillä on oikeus ryhtyä GATT-sopimuksen mainitun kohdan soveltamisesta tehdyn sopimuksen ja oman sisäisen lainsäädäntönsä mukaisiin toimenpiteisiin, kuitenkin noudattaen jäljempänä seuraavan 26 artiklan erilaisia kaupan suojatoimenpiteitä koskevia menettelytapamääräyksiä.

24 artikla

Tämä artikla puolestaan sallii asianmukaiset suojatoimenpiteet, mikäli jonkin tuotteen tuonti lisääntyy siinä määrin, että siitä uhkaa aiheutua vakavaa vahinkoa kansallisille tuottajille tai vakavia häiriöitä jollakin talouden alalla. Menettelytapojen osalta viitataan nytkin jäljempänä seuraavaan 26 artiklaan.

25 artikla

Artiklan määräyksillä pyritään poistamaan sopimuksen 18 artiklan 3 kohdassa edellytetystä vientikaupan vapauttamisesta mahdollisesti koituvat häiriötilat. Ensinnäkin häiriö voi syntyä, kun yhteisön ja Jordanian välisessä kaupassa tullittomia tuotteita jälleenviedään sellaiseen kolmanteen maahan, johon yhteisön ja Jordanian välisessä kaupassa viejänä oleva sopimuspuoli soveltaa vientirajoituksia. Toisena häiriötilanteena todetaan yhteisön ja Jordanian välisessä kaupassa viejänä olevalle sopimuspuolelle tärkeän tuotteen vakava puute tai sellaisen uhka. Edellä mainittujen tilanteiden aiheuttaessa viejänä olevalle sopimuspuolelle huomattavia vaikeuksia, tämä voi turvautua jäljempänä 26 artiklassa tarkoitettuihin suojatoimenpiteisiin. Nämä toimenpiteet eivät kuitenkaan saa olla syrjiviä, minkä lisäksi niiden kesto on rajattava mahdollisimman lyhyeen.

26 artikla

Artiklassa käsitellään menettelytapoja kaupan suojatoimenpiteiden toteuttamiseksi, ja siihen on viitattu edellä kolmasti. Artiklan 1 kohta koskee edellä 24 artiklassa tarkoitettua jonkin tuotteen liiallisen tuonnin aiheuttamaa häiriötilannetta. Vahinkoa kärsineen sopimuspuolen tällöin turvauduttua hallinnolliseen menettelyyn kauppavirtojen kehityksen nopeaksi selvittämiseksi sen on tästä toimenpiteestään ilmoitettava toiselle sopimuspuolelle.

Kaikissa edellä 23, 24 ja 25 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa tulee artiklan 2 kohdan mukaan vahinkoa kärsineen sopimuspuolen ennen suojatoimenpiteisiin ryhtymistä toimittaa assosiaatiokomitealle kaikki asiaa koskevat tiedot, jotta tilanteeseen voitaisiin löytää kumpaakin sopimuspuolta tyydyttävä ratkaisu. Mahdollisista suojatoimenpiteistä on viipymättä ilmoitettava assosiaatiokomitealle, jossa niistä ― ja etenkin niiden poistamisesta ― neuvotellaan säännöllisin väliajoin. Muutenkin on suojatoimenpiteet pyrittävä valitsemaan siten, että ne mahdollisimman vähän haittaavat sopimuksen normaalia soveltamista.

Artiklan 3 kohtaan sisältyvät tarkemmat ohjeet edellisessä kappaleessa selostetun 2 kohdan soveltamista silmällä pitäen. Ensimmäisessä alakohdassa (a) käsitellyssä polkumyyntitapauksessa tuojana olevan sopimuspuolen on ilmoitettava asiasta viejänä olevalle sopimuspuolelle heti viranomaistutkimuksen alettua. Ilmoitus käynnistää 30 päivän pituisen ajan, jonka kuluessa polkumyynti on GATT-sopimuksen VI artiklan mukaisesti lopetettava tai asia muuten sopimuspuolten kesken ratkaistava uhalla, että tuojana oleva sopimuspuoli voi sanotun määräajan umpeuduttua toteuttaa asianmukaiset suojatoimenpiteet.

Vastaavaa menettelyä noudatetaan myös artiklan 3 kohdan seuraavissa alakohdissa (b ja c) käsitellyissä liikatuonnin tai viennin vapauttamisen seurauksena syntyneissä edellä 24 ja 25 artiklassa tarkoitetuissa häiriötilanteissa. Erona on kuitenkin se, että näissä tapauksissa vahinkoa kärsineen sopimuspuolen on ilmoitettava kohtaamistaan vaikeuksista assosiaatiokomitealle, jolle toimivalta kyseisissä asioissa kuuluu. Tästä assosiaatiokomitealle tehdystä ilmoituksesta alkaa puolestaan kulua 30 päivän pituinen määräaika, jonka kuluessa ilmoitetut vaikeudet on joko poistettava tai asia assosiaatiokomiteassa kummankin sopimuspuolen hyväksymällä tavalla ratkaistava. Mikäli tässä ei onnistuta, saa vahinkoa kärsinyt sopimuspuoli toteuttaa asianmukaiset suojatoimenpiteet.

Artiklan 3 kohdan viimeinen alakohta (d) koskee kaikkia edellä 23, 24 ja 25 artiklassa tarkoitettuja kaupan häiriöitä, ja siihen on kirjattu määräys sellaisia välittömiä varotoimenpiteitä vaativia tilanteita ajatellen, jolloin assosiaatiokomitealle ennakolta ilmoittaminen tai siinä suoritettavan asian tarkastelun odottaminen ei poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi ole mahdollista. Tällöin vahinkoa kärsinyt sopimuspuoli voi heti toteuttaa sellaiset varotoimenpiteet, jotka ovat ehdottoman välttämättömiä tilanteen korjaamiseksi. Niistä on kuitenkin välittomästi ilmoitettava toiselle sopimuspuolelle.

27 artikla

Artiklassa mahdollistetaan sellaisten tavaroiden tuontia, vientiä tai kauttakuljetusta koskevien kieltojen tai rajoitusten asettaminen, joiden perusteena on julkinen moraali, yleinen järjestys tai turvallisuus, ihmisten ja eläinten terveys ja erilaisten kulttuuriarvojen sekä henkisen, teollisen ja kaupallisen omaisuuden suojeleminen. Viimeksi mainitulla omaisuudella tarkoitetaan tekijänoikeuksia, patenttia, tavaramerkkiä sekä muita vastaavia oikeuksia (immateriaalioikeudet). Myös kullan ja hopean kauppaa voidaan säädellä.Tällaiset kiellot ja rajoitukset eivät kuitenkaan saa muodostua keinoksi mielivaltaiselle syrjinnälle tai peitellylle kaupan rajoittamiselle.

28 artikla

Artiklassa todetaan, että sopimuksen II osastossa (Tavaroiden vapaa liikkuvuus) käytetyt ilmaisut "alkuperätuotteet" tai "peräisin olevat tuotteet", kuten myös niihin liittyvän hallinnollisen yhteistyön keinot, on määritelty sopimuksen pöytäkirjassa 3.

Artiklaa täydentää varsinaisen sopimustekstin loppuun kirjattu sopimuspuolten yhteinen julistus. Edistääkseen laajan Euro-Välimeren vapaakauppa-alueen asteittaista perustamista sopimuspuolet sopivat määritelmien "alkuperätuotteet" ja "peräisin olevat tuotteet" lisäämisestä sopimuksen pöytäkirjaan 3, tarkoituksenaan kahdenvälisen kumulaation toteuttaminen ennen Välimeren maiden välisten vapaakauppasopimusten tekemistä ja voimaantuloa. Lisäksi sopimuspuolet vahvistavat uudelleen sitoutumisensa alkuperäsääntöjen harmonointiin Euro-Välimeren vapaakauppa-alueella. Assosiaationeuvosto ryhtyy tarvittaessa toimiin pöytäkirjan 3 muuttamiseksi sanotun tavoitteen suuntaiseksi.

29 artikla

Sopimuspuolten välisessä kaupassa tavaroiden luokittelu tapahtuu yhdistettyä nimikkeistöä käyttäen.

III OSASTO

SIJOITTAUTUMISOIKEUS JA PALVELUJEN TARJOAMINEN

1 LUKU

Sijoittautumisoikeus

30 artikla

Artiklassa sijoittautumisoikeus laajennetaan koskemaan yrityksiä. Artiklan 1 kohdan ensimmäisessä alakohdassa (a) yhteisö ja sen jäsenvaltiot myöntävät jordanialaisille yrityksille sijoittautumisen osalta, sekä kolmannessa alakohdassa (c) johonkin jäsenvaltioon sijoittautuneille jordanialaisten yritysten sivuliikkeille toiminnan osalta, vähintään samat edut, kuin minkä tahansa kolmannen maan samankaltaiset yritykset ja sivuliikkeet saavat. Artiklan 1 kohdan toinen alakohta (b) koskee yhteisön johonkin jäsenvaltioon sijoittautuneita jordanialaisten yritysten tytäryrityksiä, joita toimintansa puolesta luvataan kohdella yhtäläisesti yhteisön samankaltaisiin yrityksiin verrattuna. Viimeksi mainittuun jordanialaisten yritysten tytäryrityksiä koskevaan artiklan 1 kohdan alakohtaan (b) liittyy kuitenkin yhteisön ja sen jäsenvaltioiden puolelta joukko varauksia, jotka on kirjattu sopimuksen liitteeksi V. Varaukset koskevat esimerkiksi kaivostoimintaa, kalastusta, kiinteistöjen ostamista sekä audiovisuaalisia ja televiestintäpalveluja.

Artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta (a) puolestaan koskee yhteisön yrityksiä, joita Jordania sijoittautumisen osalta kohtelee vähintään yhtä edullisesti kuin omia yrityksiään, tai minkä tahansa kolmannen maan yrityksiä sen mukaan, kumpi kohtelu on edullisempi. Tähän yhteisön yrityksiä koskevaan artiklan 2 kohdan alakohtaan (a) liittyen on Jordanian taholta asetettu varauksia, jotka on lueteltu sopimuksen liitteessä VI. Varauksissa on esimerkiksi rajoitettu omistusoikeutta rakennusurakoinnissa, kaupassa ja kaivostoiminnassa sekä julkisissa osakeyhtiöissä. Yhteisön yritysten Jordanian alueelle sijoittautuneita tytäryrityksiä ja sivuliikkeitä käsitellään artiklan 2 kohdan toisessa alakohdassa (b). Siinä Jordania sitoutuu kohtelemaan niitä toiminnan osalta vähintään yhtä edullisesti kuin omia yrityksiään tai niiden sivuliikkeitä, tai minkä tahansa kolmannen maan yritysten alueelleen sijoittautuneita tytäryrityksiä tai sivuliikkeitä, taas edullisemman kohtelun vaihtoehdon mukaisesti.

Artiklan 3 kohdan mukaan jordanialaisten yritysten tytäryrityksiä (1 kohdan alakohta b) sekä yhteisön yritysten tytäryrityksiä ja sivuliikkeitä (2 kohdan alakohta b) koskevilla määräyksillä ei kuitenkaan voi kiertää sellaisia sijoittautumismaan lakeja ja asetuksia, joilla säädetään pääsystä tietyille aloille tai tiettyyn toimintaan. Artiklan 3 kohdan loppuun on sopimuspuolten yritysten tytäryrityksiä ja sivuliikkeitä koskien kirjattu voimaantuloa selventävä määräys.

Tähän artiklaan liittyvät käsitteet (yhteisön yritys/yhtiö, jordanialainen yritys/yhtiö, tytäryritys/tytäryhtiö, sivuliike) määritellään jäljempänä sopimuksen 32 artiklassa.

Assosiaatiosopimuksen suomenkielisessä käännöksessä termejä "yhtiö" ja "yritys" on käytetty vaihtelevasti, kuitenkin kaikesta päätellen toistensa synonyymeina. Sama ilmiö on havaittavissa myös sopimuksen ruotsinkielisessä tekstissä, jossa vastaavasti vuorottelevat sanat "bolag" ja "företag". Käännökset eivät kuitenkaan ole identtisiä, vaan suomenkielisen tekstin käyttäessä sanaa "yhtiö", voi ruotsinkielisessä sopimuksessa samassa kohdassa esiintyä sana "företag" ― tai päinvastoin. Sekaannusten välttämiseksi onkin hallituksen esityksessä kaikilta osin päädytty käyttämään mainittuja termejä artiklakohtaisesti suomenkielisessä sopimustekstissä kulloinkin noudatetun linjan mukaisesti.

31 artikla

Artiklan 1 kohdassa todetaan, että edellä selostetut 30 artiklan määräykset eivät koske ilma-, sisävesi- eikä meriliikennettä. Kuitenkin artiklan 2 kohdassa sallitaan kummankin sopimuspuolen yhtiöiden tytäryhtiöidensä tai sivuliikkeidensä kautta harjoittaa toisen sopimuspuolen alueella kyseisten kuljetusmuotojen tiettyjä liitännäistoimintoja. Näiden tytäryhtiöiden tai sivuliikkeiden sijoittautumista ja toimintaa koskevien ehtojen tulee olla vähintään yhtä edulliset kuin sopimuspuolen omiin yhtiöihin, tai minkä tahansa kolmannen maan yhtiön tytäryhtiöihin tai sivuliikkeisiin sovellettavat ehdot sen mukaisesti, kummat ovat edullisemmat.

Esimerkkejä hyväksyttävistä kuljetusten liitännäistoiminnoista on lueteltu artiklan 2 kohdan alakohdissa (a-f) ;niistä mainittakoon merikuljetusten markkinointi ja myynti, sisämaan jatkokuljetukset sekä eräät huolintapalvelut. Luettelo ei ole tyhjentävä.

32 artikla

Artiklassa määritellään lähinnä kahteen edelliseen artiklaan liittyviä käsitteitä, joista seuraavaan on poimittu keskeisimmät. "Yhteisön yhtiöllä " (alakohta a) tarkoitetaan jonkin jäsenvaltion lakien mukaisesti perustettua yhtiötä, jonka rekisteröity toimipaikka, keskusjohto tai pääkonttori sijaitsevat yhteisön alueella. Vastaavasti määritellään "jordanialainen yhtiö". On kuitenkin huomattava, että pelkästään yhtiön rekisteröidyn toimipaikan sijainti ei ole kotipaikan määrittelyssä ratkaiseva kriteeri, vaan yhtiön toiminnalla on lisäksi oltava todellinen sekä jatkuva yhteys yhteisön jonkin jäsenvaltion tai vastaavasti Jordanian talouteen.

Yhtiön "tytäryhtiöllä" (alakohta b) tarkoitetaan ensin mainitun valvonnassa olevaa yhtiötä.

Yhtiön"sivuliikkeellä" (alakohta c) puolestaan tarkoitetaan liikepaikkaa, joka ei ole erillinen oikeushenkilö, mutta jolla oman johdon ja aineellisten edellytysten myötä on itsenäiset mahdollisuudet liiketoimiin kolmansien osapuolten kanssa. Muodoltaan sivuliike voi olla esimerkiksi emoyksikön jatke.

"Sijoittautuminen" (alakohta d) tarkoittaa yhteisön yhtiöiden tai jordanialaisten yhtiöiden oikeutta ryhtyä harjoittamaan taloudellista toimintaa perustamalla tytäryhtiöitä tai sivuliikkeitä toisen sopimuspuolen alueelle.

Artiklan viimeisessä alakohdassa (h) laajennetaan sopimuksen III osaston sijoittautumista koskevan 1 luvun ja palvelujen tarjoamista koskevan 2 luvun maantieteellistä soveltamisalaa. Laajennus koskee kansainvälisiä merikuljetuksia, merikuljetusosuuden sisältävät yhdistetyt kuljetusmuodot mukaan lukien. Sanotulta osin sopimuksen edellä mainittujen lukujen määräyksiä sovelletaan yhteisön jäsenvaltioiden tai Jordanian kansalaisiin sekä heidän valvonnassaan oleviin laivanvarustamoihin siinäkin tapauksessa, että kyseiset kansalaiset ja varustamoyhtiöt ovat sijoittautuneet yhteisön tai Jordanian alueen ulkopuolelle, mutta alukset on rekisteröity jossakin yhteisön jäsenvaltiossa tai Jordaniassa niissä vastaavasti voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

33 artikla

Artiklan 1 kohdassa sopimuspuolet ilmaisevat sen periaatteen, että yritysten sijoittautumista koskevilla säännöksillä ei ole tarkoitus luoda uusia rajoituksia sopimuspuolten yritysten toimintaedellytyksille sopimuksen allekirjoittamista edeltävään tilanteeseen verrattuna. Poikkeuksen mainittuun periaatteeseen saattaa artiklan 2 kohdan mukaan kuitenkin muodostaa sopimuksen 44 artikla, jota selostetaan jäljempänä.

34 artikla

Sijoittautuessaan toisen sopimuspuolen alueelle on sekä yhteisön yhtiöllä että jordanialaisella yhtiöllä tytäryrityksensä tai sivuliikkeensä toimesta artiklan 1 kohdan mukaan oikeus palkata omia kansalaisiaan niin sanottuihin avaintehtäviin. Edellytyksenä on, että tällaisissa tehtävissä työskentelevät henkilöt (avainhenkilöt) ovat yksinomaan sijoittautuneen yrityksen, sen tytäryrityksen tai sen sivuliikkeen palveluksessa. Mainittujen työntekijöiden oleskelu- ja työluvat ovat voimassa ainoastaan työsuhteen keston ajan. Työsuhteeseen sovelletaan vastaanottajamaan lainsäädäntöä.

Artiklan 2 kohdassa määritellään avainhenkilön käsite. Avainhenkilöt ovat artiklan edellisessä kohdassa tarkoitetun "yhtiökokonaisuuden" puitteissa "sisäisesti siirrettäviä henkilöitä", jotka toimivat sanotussa yhtiökokonaisuudessa joko johtavassa asemassa (alakohta a) tai tärkeissä asiantuntijatehtävissä (alakohta b). Lisäksi edellytyksenä on (alakohta c), että henkilösiirron suorittavan organisaation päätoimipaikka on sopimuspuolen alueella ja että siirto tapahtuu asianomaisen organisaation samankaltaista taloudellista toimintaa toisen sopimuspuolen alueella tehokkaasti harjoittavaan toimipaikkaan (tytäryhtiö, sivuliike). Kestoltaan siirron tulee olla väliaikainen.

Artiklan 3 kohta koskee yhteisön ja jordanialaisten yhtiöiden sijoittautumisen valmistelua. Siinä myönnetään sijoittautumisesta vastaaville, yhtiössä johtavassa asemassa oleville henkilöille oikeus toisen sopimuspuolen alueelle saapumiseen ja siellä väliaikaiseen oleskeluun silloin, kun yhtiöllä ei ole muuta edustajaa, konttoria, sivuliikettä tai tytäryritystä vastaavasti yhteisön jäsenvaltiossa tai Jordaniassa. Mainitut henkilöt eivät kuitenkaan saa suoraan osallistua myyntitoimintaan tai palvelujen tarjoamiseen.

35 artikla

Artiklassa on ilmaistu pyrkimys helpottaa yhteisön ja Jordanian kansalaisten luvanvaraisen ammattitoiminnan harjoittamista toistensa alueella. Sen vuoksi assosiaationeuvosto tarkastelee ammattipätevyyden vastavuoroisen tunnustamisen toteuttamiseksi tarvittavia toimenpiteitä.

36 artikla

Sopimuspuolella on oikeus soveltaa edellä 30 artiklan määräyksistä poikkeavia erityisiä sääntöjä toisen sopimuspuolen yhtiöiden sellaisiin sivuliikkeisiin, joita ei ole perustettu ensin mainitun alueella. Erilaisen kohtelun ― siis verrattuna sopimuspuolen alueella perustettuihin sivuliikkeisiin ― tulee perustua sivuliikkeiden välisiin oikeudellisiin tai rakenteellisiin eroihin, taikka rahoituspalvelujen osalta yhtiöiden toiminnan vakauteen liittyviin syihin. Sen lisäksi erilaisen kohtelun on rajoituttava vain ehdottoman välttämättömiin toimenpiteisiin.

2 LUKU

Rajojen yli tapahtuva palvelujen tarjoaminen

37 artikla

Artiklan 1 kohdassa sopimuspuolet sitoutuvat tekemään kaiken voitavansa vapauttaakseen asteittain rajojen yli tapahtuvan palvelujen tarjoamisen. Artiklan 2 kohdan mukaan assosiaationeuvosto antaa suosituksia tavoitteen toteuttamiseksi.

38 artikla

Artikla on tavallaan jatkoa edelliselle 37 artiklalle. Sen mukaan liikennepalvelujen vapauttamisesta voidaan tarvittaessa solmia erityissopimuksia.

39 artikla

Artikla koskee merikuljetuksia, joiden osalta sopimuspuolet tunnustavat artiklan 1 kohdassa periaatteen kansainvälisille markkinoille pääsyn ja kaupallisen liikenteen harjoittamisen rajoittamattomuudesta. Mainittua periaatetta noudattaessaan sopimuspuolet artiklan 2 kohdassa toteavat, että ne eivät ota käyttöön lastinjakojärjestelyjä (suomenkielisessä sopimustekstissä virheellisesti yhteisrahtausjärjestelyjä) tehdessään uusia kahdenvälisiä sopimuksia kuivan ja nestemäisen massatavaran kuljetuksesta sekä linjaliikenteestä kolmansien maiden kanssa. Lastinjakojärjestelyihin voidaan kuitenkin turvautua, milloin rahtiliikenteen harjoittaminen johonkin kolmanteen maahan ei poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi muuten olisi käytännössä mahdollista (artiklan 2 kohdan alakohta a).

Edelleen sopimuspuolet sitoutuvat poistamaan kaikki niin hallinnolliset, tekniset kuin muunkinlaiset esteet, jotka voisivat peitellysti rajoittaa kansainvälisten meriliikennepalvelujen vapaata tarjontaa tai vaikuttaa siihen syrjivästi (artiklan 2 kohdan alakohta b). Artiklan 2 kohdan viimeisessä kappaleessa sopimuspuolet takaavat toistensa aluksille tasavertaisen kohtelun erilaisten satamapalvelujen sekä niihin liittyvien maksujen ja kustannusten osalta.

3 LUKU

Yleiset määräykset

40 artikla

Sijoittautumisoikeuden ja palvelujen tarjoamisen osalta sopimuspuolet ovat asettaneet pidemmän aikavälin tavoitteekseen GATSsopimuksen V artiklassa määritellyn "taloudellista yhdentymistä koskevan sopimuksen". (GATS on lyhennys sanoista General Agreement on Trade in Services eli suomennettuna Palvelujen kauppaa koskeva yleissopimus. Jäljempänä mainittuun yleissopimukseen viitataan sen englanninkielisellä lyhennyksellä GATS.) Assosiaationeuvosto tarkastelee tavoitetta ensimmäisen kerran viimeistään viiden vuoden kuluttua sopimuksen voimaantulosta ottaen huomioon sopimuspuolten lainsäädäntöjen lähentämisessä tässä suhteessa mahdollisesti tapahtuneen kehityksen.

41 artikla

Sopimuksen nyt puheena olevan III osaston määräyksiä sovellettaessa noudatetaan artiklan 1 kohdan mukaan yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tai terveyden suojelemiseksi säädettyjä rajoituksia. Vastaavanlainen määräys on edellä tavaroiden vapaata liikkuvuutta koskien (sopimuksen II osasto) kirjattu 27 artiklaan.

Artiklan 2 kohdan mukaan sijoittautumisoikeutta ja palvelujen tarjoamista koskevan sopimuksen III osaston määräyksiä ei sovelleta toimintoihin, joihin vähäisessäkin määrin liittyy julkisen viranomaisen harjoittamaa vallankäyttöä.

42 artikla

Myös tämä artikla on nähtävä jonkinlaisena suojasäännöksenä. Sen mukaan sopimuspuolilla on täysi vapaus noudattaa omaa lainsäädäntöään luonnollisten henkilöiden maahantuloa, oleskelua, työskentelyä, työoloja ja sijoittautumista koskevissa kysymyksissä, kuten myös palvelujen tarjoamisessa, kunhan siten ei vain tehdä tyhjäksi sopimuksen III osaston jonkin erityisen määräyksen nojalla toiselle sopimuspuolelle muutoin kuuluvia etuja. Artiklan määräys ei kuitenkaan estä edellä 41 artiklaan sisältyvien rajoitusten soveltamista.

43 artikla

Sijoittautumisoikeutta ja palvelujen tarjoamista koskevia määräyksiä sovelletaan myös sopimuspuolten yhtiöiden yhteisessä valvonnassa ja yksinomaisessa omistuksessa oleviin yhtiöihin.

44 artikla

Artiklan määräyksellä halutaan varmistaa, että sopimuspuolten toisilleen sopimuksen III osaston asioissa myöntämä kohtelu on yhtenäinen GATS- sopimuksessa omaksutun linjan kanssa. Artiklan mukaan sopimuspuolet eivät voi myöntää toisilleen GATS-sopimuksen piiriin kuuluvien alojen tai toimenpiteiden osalta GATS-sopimusta pidemmälle meneviä etuja. Kohtelun tulee olla yhtenäistetty viimeistään yhtä kuukautta ennen GATS-sopimuksen asiaan liittyvien velvoitteiden voimaantuloa. Artiklan määräystä sovelletaan kaikkiin palvelualoihin, niiden osiin ja toimitustapoihin.

45 artikla

Artiklassa on varauduttu edellä sopimuksen 40 artiklassa ilmaistun tavoitteen toteutumiseen. Sikäli kun yhteisö, sen jäsenvaltiot tai Jordania ovat solmineet GATS-sopimuksen V artiklan mukaisia taloudellista yhdentymistä koskevia sopimuksia, ei näiden sopimusten velvoitteiden täyttämiseksi myönnettyä kohtelua oteta huomioon assosiaatiosopimuksen III osaston määräyksiä sovellettaessa.

46 artikla

Artiklan 1 kohdan mukaan sopimuksen III osaston muut määräykset eivät estä sopimuspuolta ryhtymästä toimenpiteisiin, jotka tähtäävät yritysten toimintailmapiirin vakauden säilyttämiseen. Tällaisten toimenpiteiden perusteina artiklassa mainitaan sijoittajien, tallettajien tai osakkaiden suojaaminen, kuten myös koko rahoitusjärjestelmän riippumattomuuden ja vakauden turvaaminen.

Artiklan 2 kohtaan puolestaan sisältyy yrityksiä suojaava salassapitoa koskeva määräys. Sen mukaan yksikään sopimuksen III osaston määräys ei velvoita sopimuspuolta paljastamaan yksittäisiä asiakastietoja eikä viranomaisten hallussa olevia luottamuksellisia tai yksityisiä tietoja.

Artiklan 2 kohtaa sivuaa varsinaisen sopimustekstin loppuun kirjattu sopimuspuolten yhteinen julistus tietosuojasta. Sen mukaan tietosuoja taataan kaikissa tilanteissa, joissa on kyse henkilötietojen siirtämisestä.

47 artikla

Artiklan tarkoituksena on estää sellainen tilanne, että jokin kolmas maa esimerkiksi bulvaanijärjestelyjen avulla, ja siten sopimuksen III osaston määräyksiä kiertäen, voisi päästä sopimuspuolten markkinoille. Sopimuspuolten vastatoimenpiteiden valinnalle eivät sanotut määräykset sen sijaan aseta rajoituksia.

IV OSASTO

MAKSUT, PÄÄOMIEN LIIKKUVUUS JA MUUT TALOUDELLISET ASIAT

1 LUKU

MAKSUT JA PÄÄOMIEN LIIKKUVUUS

48 artikla

Artiklassa todetaan, että assosiaatiosopimuksen puitteissa tapahtuvaan tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääomien liikkuvuuteen liittyvät juoksevat maksut vapautetaan rajoituksista, mikäli jäljempänä 51 ja 52 artiklassa ei toisin määrätä.

49 artikla

Artiklan 1 kohdan mukaan sopimuksella ei rajoiteta pääomien liikkumista yhteisöstä Jordaniaan eikä suoriin sijoituksiin liittyvien pääomien liikkumista Jordaniasta yhteisöön. Poikkeuksen saattavat muodostaa jäljempänä 50 ja 51 artiklan määräykset sekä edellä 30 artiklan 2 kohdan alakohdassa a oleva viittaus sopimuksen liitteeseen VI koskien Jordanian varauksia yhteisön yhtiöiden sijoittautumisesta sen alueelle.

50 artikla

Artiklaan sisältyy pääomien liikkumisen vapautta rajoittava poikkeussäännös. Edellä 49 artiklan määräykset eivät nimittäin estä sopimuspuolia edelleen soveltamasta sellaisia mahdollisia rajoituksia, jotka koskevat suoriin sijoituksiin liittyvää pääomien liikkumista (kiinteistöt ja sijoittautuminen mukaan lukien) ja jotka ovat voimassa assosiaatiosopimuksen voimaantulopäivänä. Sanottu ei vapauta sopimuspuolia noudattamasta muita assosiaatiosopimuksen määräyksiä eikä muita niitä sitovia kansainvälisiä velvoitteita.

Edellä mainitut vanhatkaan rajoitukset eivät saa estää yhteisön asukkaiden Jordaniaan tekemien sijoitusten tai niistä saatujen voittojen siirtoa ulkomaille. Sama vapaus koskee vastaavasti Jordanian asukkaiden yhteisöön tekemiä sijoituksia niistä saatuine voittoineen.

51 artikla

Artiklaan sisältyy toinen pääomien liikkuvuutta rajoittava määräys. Mikäli pääomien liikkuminen poikkeuksellisten olosuhteiden vuoksi aiheuttaa yhteisön tai Jordanian valuutta- tai rahapolitiikalle vakavia vaikeuksia, vastaavasti yhteisö tai Jordania voi ryhtyä niiden välisten pääomien liikkumista rajoittaviin toimenpiteisiin. Jo pelkkä vakavien häiriöiden uhka riittää perusteeksi suojautumiselle. Suojatoimenpiteiden tulee kuitenkin olla ehdottoman välttämättömiä, ja niitä toteutettaessa on noudatettava GATSsopimuksessa vahvistettuja periaatteita sekä Kansainvälisen valuuttarahaston sääntöjä. Rajoitukset eivät saa olla voimassa kuutta kuukautta kauempaa.

52 artikla

Tämä artikla puolestaan on suojasäännös vakavien maksutasevaikeuksien varalta, ja siihen nojautuen voidaan juokseviin maksuihin kohdistaa rajoituksia. Jos yhdellä tai useammalla yhteisön jäsenvaltiolla tai Jordanialla on vakavia maksutasevaikeuksia, tai näköpiirissä on sellaisten uhka, vastaavasti yhteisö tai Jordania voi ottaa käyttöön juoksevia maksuja koskevia ehdottoman välttämättömiä rajoituksia. Näiden rajoitusten toteuttamisen osalta viitataan GATT-sopimukseen sekä Kansainvälisen valuuttarahaston sääntöihin. Asiasta on viipymättä ilmoitettava toiselle sopimuspuolelle, sekä niin pian kuin mahdollista toimitettava tälle rajoitusten poistamisaikataulu.

Edelliseen 51 artiklaan ja 52 artiklaan liittyy sopimuspuolten yhteinen julistus sen varalta, että Jordanialle aiheutuu sopimuksen asteittaisen soveltamisen aikana vakavia maksutasevaikeuksia. Tällöin yhteisö ja Jordania voivat aloittaa neuvottelut löytääkseen parhaan keinon Jordanian auttamiseksi. Neuvottelut käydään yhdessä Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa.

2 LUKU

KILPAILU JA MUUT TALOUDELLISET ASIAT

53 artikla

Artiklan tarkoituksena on vapaan kilpailun turvaaminen yhteisön ja Jordanian välisessä kaupassa. Tätä tavoitetta silmällä pitäen artiklan 1 kohdassa on lueteltu sopimuksen vastaisiksi katsottavat toimenpiteet. Sellaisia ovat suoranaiset kartellit, mutta myös muut yhtiöiden yhdenmukaistetut menettelytavat, joiden tarkoituksena on kilpailun estäminen, rajoittaminen tai vääristäminen. Kiellettyä on myös määräävän markkina-aseman väärinkäyttäminen sekä julkisen tuen myöntäminen tiettyjen yhtiöiden tai tiettyjen tavaroiden tuotannon suosimiseksi.

Assosiaationeuvosto vahvistaa viiden vuoden kuluessa sopimuksen voimaantulosta säännöt koskien artiklan 1 kohdan tulkintaa. Tulkintalähteinä tullaan käyttämään Euroopan yhteisön ja Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamissopimusten asianomaisia määräyksiä sekä valtion tukien osalta yhteisön sääntöjä. Ylimenokautena tulkinnan lähtökohtana ovat GATT-sopimuksen määräykset. Edellä sanottu on todettu artiklan 2 ja 3 kohdassa.

Artiklan 4 kohta puolestaan koskee julkista tukea. Ensinnäkin sen alakohdassa a sallitaan Jordanialle oikeus yritystensä tukemiseen sopimuksen viiden ensimmäisen voimassaolovuoden ajan. Tällöin Jordania on rinnastettu sellaisiin yhteisön omiin alueisiin, joilla vallitsee poikkeuksellisen alhainen elintaso tai joilla työttömyys on vakava ongelma. Sellaisilla alueilla julkisen tuen käyttö on Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 92 artiklan 3 kohdan alakohdan a mukaan hyväksyttävää. Jatkossa assosiaationeuvostolla on mahdollisuus pidentää ajanjaksoa uusin viisivuotiskausin. Toiseksi artiklan 4 kohtaan sisältyy alakohdaksi b kirjattu määräys julkisen tuen käytön kontrolloimiseksi. Kumpikin sopimuspuoli on nimittäin velvollinen ilmoittamaan toiselle sopimuspuolelle vuosittain myöntämänsä tuen kokonaismäärän ja jakautumisen sekä antamaan pyynnöstä tiedot tukijärjestelmistä. Myös yksittäisistä erityistapauksista on pyynnöstä annettava tietoja.

Artiklan 5 kohtaan sisältyy kaksi maataloustuotteita koskevaa poikkeusta. Ensiksikin kielto julkisen tuen käyttämisestä ei koske assosiaatiosopimuksen II osaston 2 luvussa tarkoitettuja Euroopan yhteisön perustamissopimuksen liitteessä II lueteltuja maataloustuotteita. Toiseksi kartelleja ja yhtiöiden yhteenliittymiä koskevaa kieltoa arvioidaan samaisten maataloustuotteiden osalta eri perustein.

Artiklan 6 kohdassa on määräyksiä sen tilanteen varalta, että jomman kumman sopimuspuolen mielestä tämän artiklan 1 kohdan määräystä kilpailun vapaudesta on joltakin osin rikottu. Tällöin vahinkoa kärsinyt sopimuspuoli voi tietyin edellytyksin ryhtyä tarvittaviin suojatoimenpiteisiin joko neuvoteltuaan asiasta assosiaatiokomiteassa tai komitean käsittelyn viivästyessä joka tapauksessa 30 työpäivän kuluttua siitä, kun se on ilmoittanut assosiaatiokomitealle vaativansa neuvotteluja asiasta.

Artiklan viimeinen 7 kohta koskee sopimuspuolten välistä tietojen vaihtoa.

54 artikla

Artiklassa sopimuspuolet sitoutuvat asteittain mukauttamaan kaikki valtion kaupalliset monopolit sopimuksen henkeen taatakseen kansalaisilleen tasavertaisen kilpailuaseman tavaroiden hankinnan ja myynnin suhteen, ottaen samalla huomioon GATT-sopimuksen puitteissa tehdyt tai myöhemmin tehtävät sitoumukset. Aikaa valtion kaupallisten monopolien purkamiselle on annettu assosiaatiosopimuksen voimaantulon jälkeisen viidennen vuoden loppuun saakka. Tavoitteen saavuttamiseksi tehdyistä toimenpiteistä on raportoitava assosiaatiokomitealle.

55 artikla

Myös julkiset ja erityis- tai yksinoikeuksia omaavat yritykset menettävät yhteisön ja Jordanian välistä kauppaa häiritsevät, kilpailuasemaa parantavat mahdolliset erivapautensa. Tavoitteen toteuttamisaikataulu on sama, kuin edellä 54 artiklassa valtion kaupallisten monopolien osalta oli laita. Toteuttamisen valvonnasta sen sijaan edellisestä artiklasta poiketen huolehtii assosiaationeuvosto. Artiklan määräys ei kuitenkaan jatkossakaan estä näitä yrityksiä suorittamasta niille joko lainsäädännön perusteella tai muuten tosiasiallisesti kuuluvia erityistehtäviä.

56 artikla

Artiklan tarkoituksena on henkisen, teollisen ja kaupallisen omaisuuden (esimerkiksi tekijänoikeudet, tavaramerkkioikeudet, patenttioikeudet) suojan järjestäminen korkeimpien kansainvälisten standardien mukaisesti, valvonta- ja sanktiokeinot mukaan lukien. Artiklaa täydentää sopimuksen liite VII, jossa Jordania sitoutuu asteittain yhtymään siinä mainittuihin henkistä, teollista ja kaupallista omaisuutta koskeviin monenvälisiin yleissopimuksiin. Assosiaationeuvosto voi päätöksellään laajentaa liitteen sisältämää alan monenvälisten yleissopimusten joukkoa. Sopimuspuolet sitoutuvat säännöllisesti tarkastelemaan artiklan ja edellä mainitun sopimusliitteen määräysten täytäntöönpanoa. Mikäli artiklassa tarkoitetut kysymykset vaikeuttavat keskinäisen kaupankäynnin edellytyksiä, kokoontuvat sopimuspuolet pikaisesti neuvottelemaan kumpaakin tyydyttävän ratkaisun löytämiseksi.

Henkisen, teollisen ja kaupallisen omaisuuden käsite on määritelty artiklaa koskevassa sopimuspuolten yhteisessä julistuksessa, joka on kirjattu varsinaisen sopimustekstin loppuun.

57 artikla

Artiklassa sopimuspuolet ilmoittavat pyrkivänsä vähentämään standardoinnin ja yhdenmukaisuuden arvioinnissa välillään vallitsevia eroja. Sopimuspuolet ovat tarvittaessa valmiita solmimaan vaatimustenmukaisuuden arvioinnin molemminpuoliseen tunnustamiseen tähtääviä sopimuksia.

58 artikla

Artiklassa on lausuttu pyrkimys julkisten hankintojen asteittaiseen vapauttamiseen. Tavoitteen toteuttamista käsitellään assosiaationeuvostossa.

V OSASTO

TALOUDELLINEN YHTEISTYÖ

59 artikla: Tavoitteet

Artiklan 1 kohdassa sopimuspuolet sitoutuvat tiivistämään taloudellista yhteistyötä yhteiset edut ja edellä 1 artiklan kohdalla selostetut assosiaatiosopimuksen yleiset tavoitteet huomioon ottaen. Taloudellisen yhteistyön tavoitteena on artiklan 2 kohdan mukaan Jordanian omien ponnistuksien tukeminen kestävän taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen saavuttamiseksi.

60 artikla: Soveltamisala

Artiklan neljään ensimmäiseen kohtaan on kirjattu taloudellisen yhteistyön kehykset. Yhteistyö koskee ensisijaisesti sisäisistä vaikeuksista kärsiviä sekä erityisesti taloudellista kasvua ja työllisyyttä edistäviä aloja. Tärkeänä näkökohtana tuodaan esille Jordanian ja muiden Lähi-idän alueen maiden välinen taloudellinen yhteistyö. Myös ympäristön suojelun ja ekologisen tasapainon säilyttämisen merkitystä korostetaan. Artiklan viimeisessä eli viidennessä kohdassa sopimuspuolet ilmaisevat valmiutensa taloudellisen yhteistyön laajentamiseen sopimuksessa mainittujen alojen ulkopuolelle.

61 artikla: Menetelmät ja yksityiskohtaiset säännöt

Artiklassa luetellaan kuudessa kohdassa (a-f) taloudellisen yhteistyön keskeisimmät keinot. Ne ovat säännöllinen taloudellinen vuoropuhelu, säännöllinen tietojen ja ajatusten vaihto, neuvonta-, asiantuntija- ja koulutustoimien siirrot, erilaiset yhteiset hankkeet (seminaarit ja työryhmät), tekninen ja hallinnollinen apu, kuten myös avustaminen lainsäädännön valmistelussa sekä yhteisyritykset.

62 artikla: Alueellinen yhteistyö

Artiklassa sopimuspuolet sitoutuvat tukemaan alueellisen yhteistyön edistämiseen tähtääviä toimenpiteitä, joiden piiriin kuuluvista esimerkkeinä mainitaan alueen sisäinen kauppa, ympäristöasiat, taloudellisten infrastruktuurien kehittäminen, tieteellinen ja teknologinen tutkimus, kulttuuriasiat ja tulliasiat.

Artiklaa täydentää sopimuspuolten yhteinen julistus, jossa ne vahvistavat uudelleen paitsi sitoutumisensa Lähi-idän rauhanprosessiin, myös uskonsa siihen, että rauha olisi vakiinnutettava alueellisen yhteistyön avulla. Samalla yhteisö ilmoittaa olevansa valmis teknisten ja taloudellisten voimavarojensa puitteissa tukemaan Jordanian ja alueen muiden osapuolten ehdottamia yhteisiä kehityshankkeita.

63 artikla: Koulutus ja ammatillinen koulutus

Artiklassa sopimuspuolet ilmoittavat tavoitteekseen mahdollisimman tehokkaiden keinojen löytämisen koulutuksen ja ammatillisen koulutuksen tason merkittäväksi parantamiseksi. Kohteina mainitaan erityisesti julkiset ja yksityiset yhtiöt, kaupan palvelut, julkishallinto ja viranomaiset, tekniset toimistot sekä standardointi- ja sertifiointielimet. Erityistä huomiota kiinnitetään teollisuuden rakennemuutosta varten annettavaan ammatilliseen koulutukseen.

64 artikla: Yhteistyö tieteen ja tekniikan alalla

Yhteistyön tavoitteeksi mainitaan sopimuspuolten tieteellisten yhteisöjen välisten pysyvien yhteyksien perustaminen (a), Jordanian tutkimustoiminnan valmiuksien parantaminen (b) sekä teknisten innovaatioiden, uuden teknologian ja tietotaidon siirtämisen tehostaminen (c).

65 artikla: Ympäristö

Artiklan 1 kohtaan on kestävää kehitystä ja alueellisten ympäristöhankkeiden edistämistä silmällä pitäen kirjattu ympäristöyhteistyön tavoitteet. Ne ovat ympäristön heikkenemisen ehkäisy, saastumisen valvonta ja luonnonvarojen järkevän käytön varmistaminen. Artiklan 2 kohdassa puolestaan on lueteltu yhteistyön kohteita, joista tässä esimerkkeinä mainittakoon aavikoituminen, vesivarojen hallinta, energian käyttö sekä jätehuolto.

66 artikla: Teollinen yhteistyö

Teollisella yhteistyöllä halutaan erityisesti tukea yhteisön ja Jordanian yritysten välistä yhteistyötä, Jordanian teollisuuden nykyaikaistamista ja rakennemuutosta, yksityisyritteliäisyyttä, teknologian siirtoa, innovaatiota sekä tutkimusta ja kehitystä, inhimillisten voimavarojen vahvistamista sekä investointien rahoituksen saatavuuden parantamista.

Omalta osaltaan artiklassa sanottua täydentää sopimuspuolten yhteinen julistus hajautetusta yhteistyöstä. Siinä sopimuspuolet vahvistavat uudelleen pitävänsä tärkeinä hajautetun yhteistyön ohjelmia kokemusten vaihdon ja tietämyksen siirron välineenä Välimeren alueella sekä Euroopan yhteisön ja sen Välimeren alueen kumppaneiden välillä.

67 artikla: Investoinnit ja investointien edistäminen

Artiklassa todetaan yhteistyön tavoitteeksi suotuisan ja vakaan ympäristön luominen Jordaniaan suuntautuville investoinneille. Tavoitteen saavuttamiseksi sopimuspuolet ilmaisevat halunsa kehittää hallinnollisia menettelytapoja, juridisia puitteita, tuotannollisten investointien rahoittamiseksi tarkoitetuille pääomamarkkinoille pääsyä sekä jordanialaisten ja yhteisön yritysten välisiä yhteisyrityksiä.

68 artikla: Standardointi ja vaatimusten- mukaisuuden arviointi

Tämän alan yhteistyön tavoitteista ensimmäisenä mainitaan yhteisön standardointia, mittoja, laadunvalvontaa ja vaatimustenmukaisuuden arviointia koskevien sääntöjen käytön lisääminen (a). Toisena tavoitteena on Jordanian vaatimustenmukaisuuden arviointilaitosten tason parantaminen, mahdollisten asiaa koskevien keskinäisten sopimusten solmimista silmällä pitäen (b ; vrt. edellä 57 artikla). Kolmantena tavoitteena on rakenteellisten ja hallinnollisten puitteiden luominen henkisen, teollisen ja kaupallisen omaisuuden suojaamiseksi, standardoinnin hoitamiseksi sekä laatuvaatimusten vahvistamiseksi (c).

69 artikla: Lainsäädäntöjen lähentäminen

Artiklassa sopimuspuolet ilmoittavat tekevänsä voitavansa lainsäädännöllisten normiensa lähentämiseksi tarkoituksenaan helpottaa assosiaatiosopimuksen soveltamista.

70 artikla: Rahoituspalvelut

Sopimuspuolet sitoutuvat yhteistyössä lähentämään standardejaan ja sääntöjään tavoitteena Jordanian rahoitusalan vahvistaminen ja sen rakenteiden uudistaminen (a) sekä Jordanian pankki- ja vakuutustoiminnan ynnä muunkin rahoitusalan laskenta-, valvonta- ja säätelyjärjestelmien parantaminen (b).

71 artikla: Maatalous

Artiklassa on lueteltu maatalouden yhteistyön pääasialliset kohteet. Niistä mainittakoon tässä esimerkkeinä tuotannon monipuolistamiseen tähtäävien menettelytapojen tukeminen, ympäristöystävällisen maatalouden edistäminen, Jordaniassa ja yhteisössä toimivien alan yritysten kuin myös erilaisten järjestöjen ja ryhmittymien suhteiden lähentäminen, teknisen avun ja koulutuksen tarjoaminen sekä kasvinsuojelu- ja eläinlääkintästandardien yhdenmukaistaminen.

72 artikla: Liikenne

Yhteistyön tavoitteena on parantaa kaikilta osin Jordanian liikenteellisiä valmiuksia ja saattaa alan käytännöt vastaamaan yhteisössä noudatettuja toimintamalleja. Sanottuun sisältyy toimenpiteitä teiden, satamien ja lentokenttien infrastruktuurien nykyaikaistamiseksi, teknisten laitteiden ja välineiden tason parantamiseksi, kauttakuljetuksia koskevien vaatimusten asteittaiseksi helpottamiseksi sekä lento- ja rautatieliikenteen turvaamiseksi.

73 artikla: Tiedonvälityksen infrastruktuurit ja televiestintä

Tämän alueen keskeisiä yhteistyökohteita ovat yleinen televiestintä (a), tietotekniikan ja televiestinnän standardointi (b), uuden tietotekniikan välineiden levittäminen (c) sekä alan tutkimuksen tehostaminen (d).

74 artikla: Energia

Yhteistyön ensisijaisina kohteina mainitaan uusiutuvien energiamuotojen ja kotimaisten energialähteiden käytön lisääminen sekä energian säästämisen ja tehokkaan käytön edistäminen. Niin ikään mainitaan energiaverkkojen nykyaikaistaminen ja niiden Euroopan yhteisön verkkoihin liittämisen tukeminen, kuten myös kaasun, öljyn ja sähkön siirron mahdollistaminen.

75 artikla: Matkailu

Artiklassa on lueteltu alan yhteistyön keskeiset kohteet, joista esimerkkeinä tässä mainittakoon matkailuelinkeinoa koskevan tietämyksen lisääminen, yhteistyön edistäminen naapurivaltioiden alueiden ja kaupunkien kanssa, kulttuuriperinnön merkityksen korostaminen matkailun kannalta sekä matkailuelinkeinon kilpailukyvyn parantaminen kiinnittämällä erityisesti huomiota majoituspalvelujen hoitamisen ammatilliseen pätevyyteen.

76 artikla: Tulli

Tulliyhteistyötä kehittämällä sopimuspuolet artiklan 1 kohdan mukaan haluavat varmistaa, että kauppaa koskevia määräyksiä noudatetaan. Erityisinä yhteistyöalueina mainitaan tavaroiden tulliselvityksiin liittyvien tarkastusten ja menettelyjen yksinkertaistaminen (alakohta a) ja hallinnollisen yhtenäisasiakirjan sekä yhteisön ja Jordanian passitusjärjestelyt yhdistävän järjestelmän käyttöönotto (alakohta b).

Artiklan 2 kohdassa viitataan sopimuksen pöytäkirjaan 4 hallintoviranomaisten keskinäisestä avunannosta tulliasioissa. Pöytäkirjalla ei kuitenkaan rajoiteta muita sopimuksessa mainittuja yhteistyön muotoja, varsinkin mitä tulee huumausaineiden vastaiseen toimintaan ja rahanpesuun.Viimeksi mainittuja koskevia tarkempia määräyksiä on kirjattu jäljempänä seuraaviin 78 ja 79 artiklaan.

77 artikla: Tilastoalan yhteistyö

Yhteistyön tärkein tavoite on menetelmien yhdenmukaistaminen luotettavan pohjan aikaansaamiseksi erilaisille sopimuksen soveltamisalaan liittyville tilastoille.

78 artikla: Rahanpesu

Yhteistyön tavoitteena on artiklan 1 kohdan mukaan estää sopimuspuolten rahoitusjärjestelmien käyttö rikollisesta toiminnasta saatujen varojen alkuperän häivyttämiseen. Tässä yhteydessä mainitaan erityisesti huumausaineiden kauppa. Artiklan 2 kohdassa puolestaan korostetaan niin yhteisön kuin muiden asianomaisten kansainvälisten elinten taholta annettavaa teknistä ja hallinnollista apua rahanpesun vastaisessa toiminnassa.

79 artikla: Huumausaineiden vastainen toiminta

Artiklan 1 kohdassa on sopimuspuolten yhteistyön keskeiseksi tavoitteeksi asetettu huumausaineiden sekä huumaavien ja psyyken lääkkeiden tarjonnan ja laittoman kaupan vastaisten toimenpiteiden tehostaminen sekä näiden tuotteiden väärinkäytön ja laittoman kulutuksen vähentäminen. Artiklan 2 kohdan mukaan yhteisistä strategioista ja menetelmistä sovitaan yhdessä. Myös muista kuin yhteisesti toteutettavista toimenpiteistä neuvotellaan etukäteen, ja ne sovitetaan tarkoin yhteen. Artiklan 3 kohdan mukaan yhteistyön kohteita ovat tietojen vaihdon lisäksi sosiaali- ja terveydenhuoltoalan laitosten kehittäminen huumausaineista riippuvaisten henkilöiden hoitoa ja kuntoutusta varten, ennaltaehkäisy, koulutus ja tutkimus, kuten myös huumausaineiden sekä huumaavien ja psyyken lääkkeiden laittomaan valmistukseen soveltuvien aineiden saatavuuden ja käsittelyn kontrollin tiukentaminen.

VI OSASTO

YHTEISTYÖ YHTEISKUNNALLISTEN JA KULTTUURIASIOIDEN ALALLA

1 LUKU

YHTEISKUNNALLINEN VUOROPUHELU

80 artikla

Artiklan 1 kohdan mukaan sopimuspuolet aloittavat säännöllisen vuoropuhelun kaikista yhteiseen etuun liittyvistä yhteiskunnallisista kysymyksistä. Vuoropuhelulla pyritään artiklan 2 kohdan mukaan löytämään keinot, joilla edistetään työntekijöiden liikkuvuutta, sekä joilla samalla edistetään sopimuspuolten kansalaisten tasavertaista kohtelua ja yhteiskunnallista sopeutumista heidän laillisesti oleskellessaan toisen sopimuspuolen alueella. Artiklan 3 kohdassa on tuotu esiin vuoropuhelun tärkeimmät aiheet, joita ovat siirtolaisyhdyskuntien elin- ja työskentelyolosuhteet (a), siirtolaisuus (b), laiton maahanmuutto (c) sekä sopimuspuolten kansalaisten tasavertaisen kohtelun kaikinpuolinen edistäminen (d).

Artiklan aihepiiriin liittyy varsinaisen sopimustekstin loppuun kirjattu yhteinen julistus työntekijöistä koskien sopimuspuolten alueella laillisesti asuvien ja työskentelevien vierastyöläisten kohtelua. Julistuksen ja tämän artiklan taustalla tulee nähdä se seikka, että Jordanian Euro-Välimeri -assosiaatiosopimus ― poiketen Tunisian, Israelin ja Marokon sopimuksista ― ei sisällä sellaisia määräyksiä, joiden nojalla jordanialaisille työntekijöille taattaisiin yhteisön sen jäsenvaltion sosiaalietuudet, jonka alueella he työskentelevät. Askelta tähän suuntaan merkitsevät sopimuksen VI osaston yhteiskunnallista yhteistyötä koskevat määräykset, jotka eivät kuitenkaan velvoita yhteiskunnallista vuoropuhelua pidemmälle meneviin toimenpiteisiin.

81 artikla

Yhteiskunnallista vuoropuhelua käydään samalla tasolla ja samoja menettelytapoja noudattaen, kuin mitä edellä sopimuksen I osastossa on poliittisesta vuoropuhelusta lausuttu.

2 LUKU

YHTEISKUNNALLISEEN YHTEISTYÖHÖN LIITTYVÄT TOIMET

82 artikla

Artiklan 1 kohdassa sopimuspuolet korostavat yhteiskunnallisen kehityksen merkitystä todeten, että sen tulisi niveltyä taloudelliseen kehitykseen. Erityisesti tuodaan esille yhteiskunnallisten perusoikeuksien kunnioittaminen; seikka, jonka merkitystä painotettiin jo edellä sopimuksen 2 artiklassa ihmisoikeuksien yleismaailmallisesta julistuksesta puhuttaessa. Artiklan 2 kohdassa luetellaan sopimuspuolten keskeisiksi katsomat yhteiskunnallisen yhteistyön aiheet. Ne ovat siirtolaispaineen vähentäminen (a), kotimaahansa palautettujen laittomien maahanmuuttajien asema (b), tasa-arvo- ja perhesuunnittelukysymykset (c-d), sosiaaliturva- ja terveydenhuoltojärjestelmien parantaminen (e-f), slummialueiden elinolojen parantaminen (g) sekä nuorten vaihto- ja vapaa-ajan ohjelmien toteuttaminen (h).

Tätäkin artiklaa täydentää sopimuspuolten yhteinen julistus, jonka määräykset ovat selvästi pidemmälle meneviä, kuin edelliseen 81 artiklaan liittyvän työntekijöitä koskevan yhteisen julistuksen osalta oli laita. Julistuksen 1 kohdassa yhteisö ja sen jäsenvaltiot sekä Jordania ilmoittavat sopivansa yhteistyöstä laittoman maahanmuuton estämiseksi ja valvomiseksi. Tavoitteen saavuttamiseksi kumpikin sopimuspuoli tulee toisen sopimuspuolen vaatimuksesta sallimaan tämän toisen sopimuspuolen alueella laittomasti oleskelevien kansalaistensa paluun ilman lisämuodollisuuksia. Tavoitetta edistetään myös tarkoituksenmukaisin henkilöllisyystodistuksin. Julistuksen 2 kohdan mukaan kukin sopimuspuoli on valmis toisen sopimuspuolen vaatimuksesta tekemään kahdenvälisiä sopimuksia koskien tiettyjä laittoman maahanmuuton estämiseen ja valvontaan liittyviä velvoitteita. Julistuksen 3 kohdassa on assosiaationeuvostolle määrätty tehtäväksi tutkia muita yhteisiä ponnisteluja tavoitteen saavuttamiseksi. Julistuksen 4 kohdassa kumpaakin sopimuspuolta jälleen muistutetaan ihmisoikeusmääräyksistä, joiden rikkomiseen yhteisen julistuksen soveltaminen ei missään olosuhteissa saa johtaa.

83 artikla

Artiklan mukaan yhteistyöhankkeet voidaan järjestää yhdessä yhteisön jäsenvaltioiden ja asianomaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa.

84 artikla

Yhteiskunnallisen yhteistyön edistymistä arvioidaan työryhmässä, joka assosiaationeuvoston on määrä perustaa vuoden kuluessa sopimuksen voimaantulosta.

3 LUKU

KULTTUURIALAN YHTEISTYÖ JA TIEDONVAIHTO

85 artikla

Artiklan 1 kohdassa sopimuspuolet keskinäisen tietämyksen ja yhteisymmärryksen kehittämiseksi sitoutuvat aloittamaan jatkuvan kulttuurialan vuoropuhelun. Yhteistyöhankkeita suunniteltaessa kiinnitetään artiklan 2 kohdan mukaan erityistä huomiota nuorisoon, kirjalliseen ja audiovisuaaliseen ilmaisuun, kulttuuriperinnön vaalimiseen ja kulttuurin levittämiseen. Artiklan 3 kohdassa sopimuspuolet ilmaisevat yksimielisyytensä siitä, että yhteisön piirissä vireillä olevia kulttuuriyhteistyöohjelmia voidaan laajentaa koskemaan myös Jordaniaa. Artiklan 4 kohdassa viitataan yhteistyöhön tiedonvälityksen ja viestinnän alalla.

VII OSASTO

RAHOITUSYHTEISTYÖ

86 artikla

Artiklassa yhteisö ja sen jäsenvaltiot sitoutuvat tarjoamaan Jordanialle rahoitusyhteistyötä. Sen ensisijaisia kohteita ovat edellä sopimuksen V ja VI osastossa mainitut alat. Lisäksi pyritään Jordanian talouden nykyaikaistamiseen, sen taloudellisen infrastruktuurin parantamiseen ja sen teollisuuden kehittämiseen unohtamatta yhteiskunnallisen yhteistyön edellyttämiä toimenpiteitä.

87 artikla

Artiklan mukaan yhteisö tarkastelee Jordanian talouden elvyttämiseen ja vakauttamiseen sekä väestön sosiaalisen hyvinvoinnin parantamiseen tähtääviä rahoituksellisia toimenpiteitä läheisessä yhteistyössä niin Jordanian viranomaisten kuin muidenkin rahoittajien kanssa. Jälkimmäisistä tuodaan erityisesti esille kansainväliset rahoituslaitokset.

88 artikla

Sopimuksen soveltamisesta mahdollisesti aiheutuvien poikkeuksellisten makrotaloudellisten ja rahoituksellisten ongelmien koordinoitua ratkaisemista silmällä pitäen sopimuspuolet käyvät säännöllistä taloudellista vuoropuhelua edellä sopimuksen V osastossa tarkoitetulla tavalla. Erityisesti huomiota kiinnitetään kaupan ja rahoituksen kehityssuuntausten valvomiseen yhteisön ja Jordanian välisissä suhteissa.

Koko VII osastoa koskee varsinaisen sopimustekstin loppuun kirjattu sopimuspuolten yhteinen julistus. Sen mukaan yhteisö ja Jordania ryhtyvät tarvittaviin toimiin jordanialaisten yritysten kannustamiseksi ja niiden avustamiseksi teknisellä ja taloudellisella tuella. Päämääränä on toisaalta jo olemassa olevien toimintaedellytysten nykyaikaistaminen ja toisaalta uusien luominen.

VIII OSASTO

INSTITUTIONAALISET, YLEISET JA LOPPUMÄÄRÄYKSET

89 artikla

Artiklan mukaan sopimuspuolet perustavat ministeritasoisen assosiaationeuvoston, joka kokoontuu kerran vuodessa sekä tarvittaessa puheenjohtajansa kutsusta työjärjestyksessä määrätyin edellytyksin. Assosiaationeuvosto käsittelee kaikkia sopimukseen liittyviä tärkeitä kysymyksiä, kuten myös muita kahdenvälisiä tai kansainvälisiä kummankin sopimuspuolen etuja koskevia aiheita.

90 artikla

Artiklassa säädetään assosiaationeuvoston kokoonpanosta ja työjärjestyksestä. Assosiaationeuvostossa on jäseniä Euroopan unionin neuvostosta, Euroopan yhteisöjen komissiosta sekä Jordanian hallituksesta. Assosiaationeuvoston jäsenet voivat käyttää edustajaa assosiaationeuvoston itse vahvistaman työjärjestyksen mukaisesti. Euroopan unionin neuvoston ja Jordanian hallituksen jäsenet toimivat vuorotellen assosiaationeuvoston puheenjohtajana.

91 artikla

Assosiaationeuvoston päätösvalta on (jaetun toimivallan mukaisesti) rajattu sopimuksessa erikseen mainittuihin asioihin. Tehdyt päätökset sitovat sopimuspuolia, joiden on toteutettava niiden täytäntöönpanon vaatimat toimenpiteet. Assosiaationeuvosto voi myös tarvittaessa antaa suosituksia, joista erityissäännös sisältyy edellä sopimuksen rajojen yli tapahtuvaa palvelujen tarjoamista koskevan 37 artiklan 2 kohtaan. Päätöksistä ja suosituksista tulee kuitenkin vallita yksimielisyys.

92 artikla

Assosiaationeuvostoa avustamaan sopimuspuolet perustavat assosiaatiokomitean, joka assosiaationeuvoston alaisena vastaa sopimuksen täytäntöönpanosta. Assosiaationeuvosto voi joko kokonaan tai osittain siirtää toimivaltansa assosiaatiokomitealle.

93 artikla

Virkamiestasolla kokoontuvan assosiaatiokomitean muodostavat toisaalta Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan yhteisöjen komission jäsenten sekä toisaalta Jordanian hallituksen edustajat. Myös assosiaatiokomitea vahvistaa itse oman työjärjestyksensä ja myös sen puheenjohtajuus vuorottelee.

94 artikla

Assosiaatiokomitea käyttää päätösvaltaa sopimuksen hallinnoinnissa ja assosiaationeuvoston sen käsiteltäväksi osoittamissa asioissa. Myös assosiaatiokomitean päätöksistä tulee vallita yksimielisyys; tällöin nekin ovat sopimuspuolia sitovia ja täytäntöönpanoon velvoittavia.

95 artikla

Assosiaationeuvostolla on valta päättää sopimuksen täytäntöönpanossa tarvittavan työryhmän tai toimielimen perustamisesta. Edellä yhteiskunnallista yhteistyötä koskevaan sopimuksen 84 artiklaan suorastaan sisältyy määräys työryhmän perustamisesta.

96 artikla

Assosiaationeuvoston tehtäviin kuuluu myös Euroopan parlamentin ja Jordanian parlamentin yhteistyön ja yhteyksien järjestely. Yhteyksiä tarvitaan esimerkiksi edellä sopimuksen 5 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun sopimuspuolten parlamenttien välisen poliittisen vuoropuhelun toteuttamiseksi.

97 artikla

Assosiaationeuvosto voi myös jomman kumman sopimuspuolen aloitteesta toimia sopimuksen soveltamisesta tai tulkinnasta johtuvan riidan ratkaisijana. Assosiaationeuvoston riita-asiassa tekemä yksimielinen päätös sitoo sopimuspuolia, joiden tulee ryhtyä sen toteuttamisen vaatimiin toimenpiteisiin.

Mikäli riita ei ole ratkaistavissa assosiaationeuvoston päätöksellä, on kummallakin sopimuspuolella itsenäinen oikeus turvautua välimiesmenettelyyn. Kumpikin riidan osapuoli ― joista välimiesmenettelyä käytettäessä aina toinen on yhteisö ja sen jäsenvaltiot ― nimeää oman välimiehensä assosiaationeuvoston nimetessä vielä kolmannen välimiehen. Välimiesten päätökset ovat enemmistöpäätöksiä, mutta sellaisinakin kumpaakin riidan osapuolta sitovia ja täytäntöönpanoon velvoittavia.

98 artikla

Artiklassa suljetaan assosiaatiosopimuksen soveltamisalan ulkopuolelle turvallisuuteen ja sotilaalliseen puolustukseen liittyvät toimenpiteet. Siten sopimuspuolella on sopimuksesta riippumatta aina oikeus ryhtyä toimiin estääkseen keskeisten turvallisuusetujensa vastaisten tietojen ilmaiseminen (a), harjoittaa sotatarvikkeiden tuotantoa tai kauppaa (b) tai muuten varmistaa turvallisuutensa sisäisen tai ulkoisen kriisin kohdatessa (c).

99 artikla

Sen lisäksi, että sopimuksen useat määräykset rakentuvat sopimuspuolten tasavertaisen kohtelun periaatteelle, sisältyy tähän artiklaan yleinen syrjintäkielto. Sen mukaan sopimuspuolten toisiinsa soveltamat järjestelyt eivät saa vaikuttaa syrjivästi niiden kansalaisten, yhtiöiden tai yritysten välillä, kuten ei yhteisön puolella sen jäsenvaltioidenkaan välillä. Sanottu ei kuitenkaan estä soveltamasta sopimuksen erityismääräyksiä, jollaisia sisältyy esimerkiksi edellä 36, 41 ja 42 artiklaan.

100 artikla

Artikla käsittelee välitöntä verotusta. Ensinnäkään sopimuksella ei laajenneta verotuksellisia etuja yli sopimuspuolia mahdollisesti sitovan kansainvälisen sopimuksen tai järjestelyn. Toiseksi sopimus sallii kaikki veronkierron tai veropetosten ehkäisyyn tähtäävät toimenpiteet, kuten myös verovelvollisten alueellisen erityiskohtelun.

101 artikla

Artiklan 1 kohdassa sopimuspuolet sitoutuvat sopimuksen kaikinpuoliseen täyttämiseen. Artiklan 2 kohdassa on sopimuspuolelle myönnetty oikeus asianmukaisiin toimenpiteisiin siinä tapauksessa, että se katsoo toisen sopimuspuolen laiminlyöneen jonkin sopimusvelvoitteen täyttämisen. Erityisen kiireellisiä tapauksia lukuun ottamatta sopimuspuolen on ennen toimenpiteisiin ryhtymistään annettava assosiaationeuvostolle kaikki asiaa koskevat tiedot, jotta tilanteeseen voitaisiin löytää kumpaakin sopimuspuolta tyydyttävä ratkaisu. Etusijalla ovat sellaiset toimenpiteet, jotka mahdollisimman vähän haittaavat sopimuksen toimivuutta. Toimenpiteistä on viipymättä ilmoitettava assosiaationeuvostolle, jossa niistä toisen sopimuspuolen pyynnöstä on mahdollista neuvotella.

Varsinaisen sopimustekstin loppuun kirjatussa sopimuspuolten yhteisessä julistuksessa määritellään tarkemmin, mitä ilmaisulla "erityisen kiireellisissä tapauksissa" on puheena olevan 101 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu. Kyseessä on tällöin joko toisen tai kummankin sopimuspuolen taholta tapahtuva sopimuksen olennainen rikkominen, joka ilmenee joko sopimuksen perusteettomana hylkäämisenä tai sopimuksen 2 artiklassa sopimuksen olennaisiksi osiksi luettujen ihmisoikeusmääräysten rikkomisena. Yhteisen julistuksen 2 kohdassa on vastatoimenpiteiden asianmukaisuuden kriteeriksi asetettu niiden toteuttaminen kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Sopimuspuolen erityisen kiireellisessä tapauksessa ryhdyttyä 101 artiklan mukaisiin toimenpiteisiin voi toinen sopimuspuoli käynnistää menettelyn riidan ratkaisemiseksi.

102 artikla

Artiklassa todetaan kaikki sopimuksen pöytäkirjat ja liitteet sekä loppuasiakirjaan sisältyvät yhteiset julistukset ja kirjeenvaihto sopimuksen erottamattomaksi osaksi.

103 artikla

Artiklassa määritellään käsite "sopimuspuolet". Artiklasta käy ilmi assosiaatiosopimuksen luonne jaetun toimivallan sopimuksena, kun Euroopan unionista sopimuspuolena käytetty ilmaisu vaihtelee sen mukaan, kuuluuko kulloinkin puheena oleva asia yhteisön yksinomaisen vaiko jaetun toimivallan piiriin.

104 artikla

Artiklan mukaan sopimus on voimassa rajoittamattoman ajan. Se on kuitenkin yksipuolisesti irtisanottavissa kuuden kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen.

105 artikla

Artiklassa määritellään sopimuksen maantieteellinen ulottuvuus.

106 artikla

Artiklassa ilmoitetaan sopimus laaditun kahtena kappaleena kaikilla yhteisökielillä sekä arabiaksi, jokaisen tekstin ollessa yhtä todistusvoimainen. Sopimus on talletettu Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristön huostaan.

107 artikla

Sopimuksen viimeinen artikla on voimaantulosäännös. Sen 1 kohdan mukaan sopimuspuolet hyväksyvät sopimuksen omia menettelyjään noudattaen, ja se tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden (suomenkielisessä sopimustekstissä virheellisesti seuraavan kuukauden) ensimmäisenä päivänä, jona sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen hyväksymismenettelyjen loppuun saattamisesta. Artiklan 2 kohdassa todetaan sopimuksen voimaan tullessaan korvaavan 18 päivänä tammikuuta 1977 allekirjoitetut Euroopan talousyhteisön ja Jordanian sekä Euroopan hiili- ja teräsyhteisön ja Jordanian väliset sopimukset.

YHTEISET JULISTUKSET

Varsinaisen sopimustekstin loppuun on kirjattu kymmenen yhteistä julistusta, joissa sopimuspuolet määrittelevät tarkemmin jonkin artiklan sisältöä, vahvistavat sitoutuneisuuttaan johonkin sopimuksen osa-alueeseen tai ilmaisevat valmiutensa tarkastella tiettyjä erityiskysymyksiä. Kutakin yhteistä julistusta on edellä käsitelty aihepiirinsä mukaisen artiklan yhteydessä.Yhteiset julistukset ja niiden aiheet ovat seuraavat:

― Yhteinen julistus 28 artiklasta koskien tuotteiden alkuperää ja alkuperäsääntöjä

― 51 ja 52 artikloja koskeva yhteinen julistus liittyen Jordanian mahdollisiin maksutasevaikeuksiin sopimuksen asteittaisen soveltamisen aikana

― Yhteinen julistus henkisestä, teollisesta ja kaupallisesta omaisuudesta (56 artikla ja liite VII) sisältäen mainitun omaisuuden käsitteen määrittelyn

― Yhteinen julistus 62 artiklasta koskien alueellista yhteistyötä erityisesti Lähi-idän rauhanprosessin näkökulmasta

― Yhteinen julistus hajautetusta yhteistyöstä korostaen sen merkitystä kokemusten vaihdon ja tietämyksen siirron välineenä (ks. edellä 66 artikla)

― VII osastoa koskeva yhteinen julistus koskien jordanialaisten yritysten teknistä ja taloudellista tukemista (ks. edellä 86―88 artikla)

― Yhteinen julistus 101 artiklasta koskien toimenpiteitä sopimuksen olennaiseksi katsottavan rikkomisen varalta

― Yhteinen julistus työntekijöistä liittyen sopimuspuolten alueella laillisesti asuvien ja työskentelevien vierastyöläisten kohteluun (ks. edellä 80 artikla)

― Laittoman maahanmuuton estämiseksi tehtävää yhteistyötä koskeva yhteinen julistus käsitellen mm. tavoitteen saavuttamiseksi mahdollisesti solmittavia kahdenvälisiä sopimuksia (ks. edellä 80 ja 82 artikla)

― Yhteinen julistus tietosuojasta koskien henkilötietojen intimiteettisuojaa (ks. edellä 46 artiklan 2 kohta)

Liitteet ja pöytäkirjat

Sopimuksessa on lisäksi seitsemän liitettä ja neljä pöytäkirjaa, jotka kaikki 102 artiklan mukaan ovat erottamaton osa sopimusta. Liite I pitää sisällään sopimuksen 10 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut Jordaniasta peräisin olevat tuotteet, joihin yhteisö voi edelleen soveltaa maatalouden maksuosaa, sekä liite II vastaavasti ne sopimuksen 10 artiklan 2 kohdassa ja 11 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut yhteisöstä peräisin olevat tuotteet, joihin Jordania voi yhä soveltaa maatalouden maksuosaa. Liitteessä III puolestaan on luettelo niistä yhteisöstä peräisin olevista teollisuustuotteista, joihin Jordaniaan tuotaessa sovelletaan sopimuksen 11 artiklan 3 ja 4 kohdissa tarkoitettua tullien poistamisen aikataulua. Liitteessä IV on mainittu ne yhteisöstä peräisin olevat teollisuustuotteet, joihin sovellettavia järjestelyjä sopimuksen 11 artiklan 5 kohdan mukaan tarkastellaan assosiaationeuvostossa myöhemmin, tarkoituksena kuitenkin asteittain purkaa kyseisiä tuotteita rasittavat tullitariffit. Liitteissä III ja IV tuotteet on lueteltu tullitariffinumeroin. Liitteet V ja VI koskevat sopimuspuolten tekemiä sopimuksen 30 artiklan 1 ja 2 kohtaan liittyviä sijoittautumisoikeutta rajoittavia varauksia. Viimeisen liitteen VII aiheena ovat sopimuksen 56 artiklassa tarkoitetun henkisen, teollisen ja kaupallisen omaisuuden suojaa säätelevät monenväliset yleissopimukset.

Pöytäkirjat 1 ja 2 koskevat maataloustuotteiden tuontiin liittyviä vastavuoroisia järjestelyjä, ja niihin on viitattu sopimuksen 16 artiklassa. Pöytäkirjassa 3 määritellään sopimuksen 28 artiklaan liittyen käsitteet "alkuperätuotteet" ja "peräisin olevat tuotteet" sekä hallinnollisen yhteistyön menetelmät. Pöytäkirja 4 käsittelee sopimuksen 76 artiklaa täydentäen hallintoviranomaisten keskinäistä avunantoa tulliasioissa.

2. Voimaantulo

Jordanian Euro-Välimeri -assosiaatiosopimuksen 107 artiklan 1 kohdan mukaan sopimuspuolet hyväksyvät sopimuksen omia menettelyjään noudattaen. Sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona sopimuspuolet ovat ilmoittaneet toisilleen edellä mainittujen ratifiointimenettelyjensä loppuun saattamisesta.

Ahvenanmaan itsehallintolain mukaan maakunnalla on lainsäädäntövalta erinäisissä taloudellista toimintaa koskevissa asioissa, jotka EY:n perustamissopimuksen mukaan kuuluvat Euroopan yhteisöjen toimivaltaan. Hallituksen esitykseen liittyvän lain osalta on tarkoitus pyytää Ahvenanmaan maakuntapäivien suostumus Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/91) 59 §:n 2 momentin mukaisesti.

3. Säätämisjärjestys ja eduskunnan suostumuksen tarpeellisuus

Jordanian Euro-Välimeri -assosiaatiosopimus on luonteeltaan jaetun toimivallan sopimus, eli sen määräykset kuuluvat osittain jäsenvaltion ja osittain yhteisön toimivaltaan. Suomi hyväksyy siten omalta osaltaan sopimuksen hallitusmuodon 33 §:n ja valtiopäiväjärjestyksen 69 §:n mukaisesti. Sopimuksen määräykset assosiaationeuvoston perustamisesta, tehtävistä ja toimivallasta kuuluvat lainsäädännön alaan.

Assosiaationeuvostoa koskevat EU:n neuvoston päätökset ovat myös sellaisia hallitusmuodon 33 a §:ssä tarkoitettuja kansainvälisessä toimielimessä tehtäviä päätöksiä, joiden valmistelusta päättää valtioneuvosto, ottaen kuitenkin huomioon valtiopäiväjärjestyksen 4 a luvun säännökset eduskunnan osallistumisesta päätöksentekoon.

Assosiaationeuvosto on sopimuksella perustettava toimielin, joka valvoo sopimuksen täytäntöönpanoa ja tarkastelee sopimukseen liittyviä tärkeitä kysymyksiä. Se käyttää päätösvaltaa sopimuksessa erikseen määrätyissä asioissa. Assosiaationeuvosto kokoontuu ministeritasolla, ja siinä on jäseniä Euroopan unionin neuvostosta, Euroopan yhteisöjen komissiosta sekä Jordanian hallituksesta.

Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen noudattaman käytännön mukaan assosiaationeuvoston sopimuksen soveltamisesta ja täytäntöönpanosta tekemät päätökset voivat tietyin edellytyksin olla jäsenvaltioissa suoraan sovellettavaa oikeutta.

Assosiaationeuvoston toimivalta niillä sopimuksen kattamilla yhteistyöaloilla, jotka kuuluvat yhteisön yksinomaiseen toimivaltaan, ei ole ongelmallinen Suomen valtiosäännön kannalta. Osittain jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvilla aloilla, kuten sijoittautumisoikeus ja palvelujen tarjoaminen, sopimuksen määräykset eivät estä sopimuspuolia soveltamasta kansallista lainsäädäntöään esimerkiksi maahantuloa ja maassaoloa sekä työskentelyä ja työehtoja koskevissa kysymyksissä. Edellä mainituilla yhteistyöaloilla assosiaationeuvoston toimivalta rajoittuukin lähinnä erilaisten ohjelmien toteuttamiskeinojen tarkasteluun ja korkeintaan suositusten antamiseen.

Päätöksissään assosiaationeuvoston tulee olla yksimielinen. Jäsenvaltio on edustettuna assosiaationeuvostossa, jonka kokoukset pidetään normaalisti Euroopan unionin yleisten asiain neuvoston yhteydessä. Assosiaationeuvoston käsitellessä yhteisön toimivaltaan kuuluvia asioita periaatteena on, että yhteisön sisäisessä päätöksenteossa noudatetaan vastaavia menettelytapoja ja äänestyssääntöjä kuin päätettäessä yhteisön säädöksestä vastaavalla alalla. Mikäli assosiaationeuvostossa tehtävä sitova päätös kuuluu jäsenvaltion toimivaltaan, tehdään jäsenvaltioiden yhteistä kantaa koskeva päätös Euroopan unionin neuvostossa yksimielisesti.

Assosiaationeuvoston käsitellessä jäsenvaltion toimivaltaan kuuluvia asioita on jäsenvaltiolla mahdollisuus valmisteluvaiheessa vaikuttaa asian käsittelyyn. Kun assosiaationeuvostossa tehtävistä päätöksistä tulee vallita yksimielisyys, ei jäsenvaltio käytännössä joudu hyväksymään vastustamaansa päätöstä.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on Viron Eurooppa-sopimusta koskevassa lausunnossaan (PeVL 20/95 vp) todennut, että assosiaationeuvoston päätösvalta antaa verraten vähäisen mahdollisuuden siihen, että assosiaationeuvosto päättäisi jäsenvaltioiden toimivaltaan kuuluvista, valtiosääntömme kannalta lainsäädännön alaan jäävistä seikoista. Eduskunnan hyväksymän perustuslakivaliokunnan kannanoton mukaisesti Viron Eurooppa-sopimuksen eräiden määräysten hyväksymistä koskeva lakiehdotus voitiin käsitellä tavallisessa lainsäädäntöjärjestyksessä.

Koska Jordanian kanssa tehty Euro-Välimeri -assosiaatiosopimus niin institutionaalisilta puitteiltaan kuin assosiaationeuvoston toimi- ja päätösvallankin osalta vastaa Viron Eurooppa-sopimusta, voidaan hallituksen käsityksen mukaan myös Jordanian kanssa tehtyyn Euro-Välimeri -assosiaatiosopimukseen soveltaa tavallista lainsäädäntöjärjestystä.

Edellä olevan perusteella ja hallitusmuodon 33 §:n mukaisesti esitetään,

että Eduskunta hyväksyisi ne Brysselissä 24 päivänä marraskuuta 1997 tehdyn Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Jordanian Hasemiittisen kuningaskunnan välisen Euro-Välimeri -assosiaatiosopimuksen määräykset, jotka vaativat Eduskunnan suostumuksen.

Koska sopimus sisältää määräyksiä, jotka kuuluvat lainsäädännön alaan, annetaan samalla Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Laki Jordanian kanssa tehdyn Euro-Välimeri -assosiaatiosopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Brysselissä 24 päivänä marraskuuta 1997 tehdyn Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Jordanian Hasemiittisen kuningaskunnan välisen Euro-Välimeri -assosiaatiosopimuksen määräykset ovat, mikäli ne kuuluvat lainsäädännön alaan, voimassa niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.

3 §

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.


Helsingissä 23 päivänä joulukuuta 1998

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Ministeri
Ole Norrback

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.