HE 206/1998

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annettua lakia siten, että reformuloidun moottoribensiinin suurinta sallittua bentseenipitoisuutta alennettaisiin ja sitä koskevaan määritelmään lisättäisiin uutena kohtana säännös aromaattisten hiilivetyjen enimmäispitoisuudesta.

Lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, jolla poistettaisiin kaksinkertainen verotus silloin, kun moottoribensiinistä lastauksen yhteydessä varastolla tai jakeluasemalla talteenotetut hiilivedyt muutetaan takaisin bensiiniksi verottomassa varastossa.

Lisäksi ammattimaisten kasvihuoneviljelijöiden kevyestä polttoöljystä saamaa veronpalautusta ehdotetaan korotettavaksi. Veronpalautus ehdotetaan myönnettäväksi myös kasvihuoneviljelyssä käytetystä raskaasta polttoöljystä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian sen tultua hyväksytyksi ja vahvistetuksi.


PERUSTELUT

1. Nykytila
1.1. Moottoribensiinin veroporrastus

Suomessa otettiin käyttöön vuonna 1993 moottoribensiinin ja dieselöljyn valmisteverojen porrastus, joka perustui polttoaineen ympäristölle haitallisten päästöjen määrään. Veroporrastuksen tarkoituksena oli taloudellisena ohjauskeinona kannustaa yrityksiä kehittämään ja tuomaan markkinoille aikaisempaa puhtaampia polttoaineita. Liikennepolttoaineiden veroporrastus säilyi Suomen liityttyä Euroopan unioniin, jäljempänä EU, sillä Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyssä sopimuksessa Suomi sai oikeuden jatkaa liikennepolttoaineiden valmisteverojen porrastamista niiden ympäristövaikutusten perusteella. Sittemmin veroporrastusta koskeva lupa sisällytettiin luvan antamisesta jäsenvaltioille soveltaa tai edelleen soveltaa tiettyihin erityistarkoituksiin käytettyihin kivennäisöljyihin valmisteveron alennuksia tai vapautuksia valmisteverosta direktiivissä 92/81/ETY säädetyn menettelyn mukaisesti annettuun neuvoston päätökseen 97/425/EY. Nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain (1472/1994), jäljempänä polttoaineverolaki, mukaan moottoribensiinin veroporrastus on suuruudeltaan viisi penniä litralta ja dieselöljyn 15 penniä litralta.

Polttoaineiden veroporrastuksella voidaan edistää vähimmäisvaatimuksia parempien polttoaineiden kehittämistä ja lisätä niiden osuutta kulutuksesta. Polttoaineiden laatuvaatimuksista säädetään varsinaisesti tiettyjen nestemäisten polttoaineiden rikkipitoisuudesta annetussa neuvoston direktiivissä 93/12/ETY sekä bensiinin ja dieselpolttoaineiden laadusta ja neuvoston direktiivin 93/12/ETY muuttamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä, jäljempänä laatudirektiivi. Suomen käyttämät valmisteveroporrastukset ovat ohjanneet liikennepolttoaineiden kehitystyötä ja kulutusta halutulla tavalla siten, että polttoainemarkkinoilla on ollut tarjolla ympäristöystävällisempiä tuotteita kuin tällä hetkellä voimassa olevat direktiivin määräykset edellyttävät. Tämä puolestaan helpottaa Suomessa toimivien polttoainealan yrityksien sopeutumista tiukkeneviin laatuvaatimuksiin.

1.2. Bensiinistä haihtuvien hiilivetyjen talteenottaminen ja niiden verokohtelu

Suomessa on toiminnassa tällä hetkellä noin 1800 polttoaineiden jakeluasemaa, joihin bensiiniä toimitetaan säiliöautokuljetuksilla noin 15:stä aluevarastosta. Kun säiliöajoneuvoihin lastataan bensiiniä varastoilla ja sitä puretaan säiliöajoneuvoista jakeluasemien säiliöihin, bensiinistä vapautuu tuolloin erilaisia kaasumaisia orgaanisia yhdisteitä, jäljempänä bensiinihöyryjä, joista tärkeimpiä ovat erilaiset hiilivedyt. Koska vapautuvat bensiinihöyryt ovat haitallisia ihmisten terveydelle ja ympäristölle, niiden määrää pyritään vähentämään erilaisten toimenpiteiden avulla. Yhtenä keinona päästöjen vähentämisessä on bensiinistä vapautuvien hiilivetyjen talteenottaminen öljyvarastoilla ja jakeluasemilla ja niiden muuttaminen takaisin bensiiniksi nesteytyslaitoksessa.

Ensimmäinen bensiinihöyryjen nesteytyslaitos aloitti toimintansa Suomessa vuonna 1991. Tällä hetkellä eri puolilla Suomea toimii 8 nesteytyslaitosta. Orgaanisten yhdisteiden haihtumisen vähentämisestä säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 94/63/EY bensiinin varastoinnista ja sen jakelusta varastoalueilta huoltoasemille aiheutuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöjen torjunnasta. Suomessa direktiivin määräykset toteutettiin valtioneuvoston päätöksellä bensiinin varastoinnista ja jakelusta aiheutuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjen rajoittamisesta (468/1996), joka tuli voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1996. Päätöksessä tarkoitetut päästöjen rajoitustoimenpiteet on toteutettava asteittain vuoden 2005 alkuun mennessä. Kokonaisuudessa bensiinihöyryjen talteenotto-ohjelman edellyttämien investointien on arvioitu aiheuttavan öljyalalle noin 150―200 miljoonan markan kustannukset.

Valmisteverotuksen kannalta bensiinihöyryjen talteenottaminen ja nesteyttäminen takaisin bensiiniksi on hankalaa, koska näin tuotettu bensiini verotetaan käytännössä kahteen kertaan. Valmisteverotusjärjestelmän keskeisen verovelvollisen eli valtuutetun varastonpitäjän on suoritettava valmistevero niistä tuotteista, jotka luovutetaan kulutukseen verottomasta varastosta. Käytännössä valtuutettu varastonpitäjä eli tässä tapauksessa öljy-yhtiö suorittaa valmisteveron siitä määrästä bensiiniä, mikä varastolla lastataan säiliöautoon jakeluaseman varastoon toimitettavaksi. Bensiinihöyryn talteenotto tapahtuu kahdessa eri vaiheessa, varastoalueella ja jakeluasemalla. Bensiinistä verottomalla varastolla talteenotetut bensiinihöyryt johdetaan putkistoa pitkin suoraan varastolla sijaitsevalle nesteytyslaitokselle bensiiniksi nesteyttämistä varten. Vastaavasti säiliöajoneuvon purkaessa bensiinin jakeluaseman säiliöön vapautuvat hiilivedyt kerätään talteenottolaitteistolla varustetun ajoneuvon säiliöön toimitettavaksi edelleen nesteytyslaitokseen, joka sijaitsee verottoman varaston alueella. Takaisin bensiiniksi nesteytetyt hiilivedyt siirretään edelleen varastosäiliöihin luovutettavaksi kulutukseen, ja siten ne verotetaan toiseen kertaan. Koska valmistevero on suoritettu verottomassa varastossa säiliöautoon lastatun bensiinimäärän perusteella ja koska verottomaan varastoon palautetaan eri tuote eli verotetusta bensiinistä vapautuneet ja talteenotettut hiilivedyt, ei suoritettua valmisteveroa ole mahdollista hyvittää varastonpitäjälle voimassa olevien säännösten mukaan. Jos verottomaan polttoainevarastoon palautettaisiin verotettua bensiiniä, saisi varastonpitäjä vähentää valmisteverotuksessaan palautetusta bensiinistä suorittamansa veron.

Eräissä maissa on otettu käyttöön talteenotettujen bensiinihöyryjen hyvitysjärjestelmä kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi. Hyvitysjärjestelmä on käytössä ainakin Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Saksassa, Itävallassa, Sveitsissä, Hollannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Näissä valtioissa hyvityksen laskentaperusteet vaihtelevat laitoskohtaisiin mittauksiin perustuvasta järjestelmästä kiinteään hyvitysprosenttiin. Hyvityksen edellytyksiä on täsmennetty maakohtaisilla lisävaatimuksilla. Hyvitys vaihtelee eri maissa 0,12―0,17 tilavuusprosentin välillä kulutukseen luovutetun bensiinin määrästä.

Asiaa on myös selvitetty komission ja jäsenvaltioiden edustajista koostuvassa valmisteverokomiteassa, jossa komissio esitti mielipiteenään, että jäsenvaltioiden on ryhdyttävä toimenpiteisiin kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi, ja että kukin jäsenvaltio voi itse valita omiin erityisolosuhteisiinsa parhaiten soveltuvat keinot.

1.3. Kasvihuoneviljelijöiden energiaverotus

Vuoden 1997 alussa Suomessa tuli voimaan energiaverotusta koskeva uudistus, joka toteutettiin sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetulla lailla (1260/1996) sekä muuttamalla polttoaineverolakia. Uudistuksessa luovuttiin sähköntuotannon polttoaineiden verottamisesta ja ryhdyttiin verottamaan lopputuotetta eli sähköä. Samalla sähköstä kannettava vero porrastettiin kahteen eri luokkaan siten, että alempaa sähköveroa suoritetaan teollisuudessa kulutetusta sähköstä. Myös ammattimaisessa kasvihuoneviljelyssä käytetystä sähköstä suoritetaan alemman luokan mukaista sähköveroa, koska kasvihuoneviljely varsin energiavaltaisena alana katsottiin tarpeelliseksi rinnastaa tältä osin teollisuuteen.

Samassa yhteydessä korotettiin myös kevyestä polttoöljystä suoritettavaa valmisteveroa 11 penniä litralta. Korotus toteutettiin siten, että lämmityksessä käytettävän kevyen polttoöljyn ja sähkön veronkorotus ei muuttanut niiden välistä kilpailutilannetta. Koska kasvihuoneviljelmillä käytetään runsaasti kevyttä polttoöljyä kasvihuoneiden lämmityksessä ja esimerkiksi kasvihuoneviljelyssä tarvittavan hiilidioksidin tuottamisessa, vaikuttaa kulutetun polttoaineen hinta myös tuotantokustannuksiin. Kasvihuoneviljelyn polttoaineverot olivat jo ennen vuoden 1997 alussa tapahtunutta kevyen polttoöljyn valmisteveron korotusta huomattavasti korkeampia kuin tärkeimmissä kilpailijamaissa, Hollannissa ja Tanskassa. Veronpalautusjärjestelmä toimii siten, että kasvihuoneviljelijät ostavat polttoaineen normaalisti verolliseen hintaan ja vain siitä osasta, joka kulutetaan kasvihuoneen toiminnassa, myönnetään hakemuksesta palautusta. Koska yksityiskäytössä tai maataloudessa kulutetusta kevyestä polttoöljystä ei ole oikeutta saada palautusta, hakijan on luotettavasti selvitettävä polttoaineen käyttö. Palautuksen saamiseksi ammattimaisen kasvihuoneviljelijän on tehtävä hakemus kasvihuoneviljelmän sijaintipaikan piiritullikamarille joko koko kalenterivuoden ajalta tai erikseen kalenterivuoden ensimmäiseltä ja jälkimmäiseltä puolivuotisjaksolta. Hallinnollisen työn vähentämiseksi polttoaineveroa ei palauteta, mikäli hakemusajanjaksolla kulutettu polttoaineen määrä on pienempi kuin 10 000 litraa eli maksetun palautuksen määrä on vähintään 1 100 markkaa.

Ammattimaisia kasvihuoneviljelijöitä, jotka käyttävät kevyttä polttoöljyä on lähes 1 900. Noin 400 kasvihuoneviljelijää käyttää tällä hetkellä joko muiden polttoaineiden ohella tai ainoana polttoaineenaan raskasta polttoöljyä. Ammattimaisessa kasvihuoneviljelyssä käytetystä raskaasta poltto-öljystä ei ole mahdollista saada veronpalautusta.

Mineraaliöljyjen rakenteiden yhdenmukaistamisesta annetun neuvoston direktiivin 92/81/ETY 8 artiklan 2 kohdan f alakohdan mukaan jäsenvaltiot saavat soveltaa alennettua valmisteveroa tai poistaa veron kokonaan, jos polttoaineita käytetään kasvihuoneviljelyssä. Tämän vuoksi kasvihuoneviljelijöille myönnettävän kevyen polttoöljyn palautuksen korotukselle ja laajentamiselle raskaaseen polttoöljyyn ei tarvitse erikseen hakea komissiolta poikkeuslupaa.

2. Ehdotetut muutokset
2.1. Moottoribensiinin veroporrastus

Polttoaineiden laatudirektiivin osittain jo vuoden 2000 alussa voimaan tulevat bensiinin laatuvaatimuksien muutokset tarkoittavat käytännössä sitä, että lähes kaikki Suomessa kyseessä olevan ajankohdan jälkeen myytävä moottoribensiini kuuluisi edullisimpaan veroluokkaan. Bensiinin veroporrastuksella ei olisi siten enää sillä haluttua ohjaavaa vaikutusta. Dieselöljyn osalta laatudirektiivin muutokset eivät aiheuta tarvetta muuttaa veroporrastusta koskevia säännöksiä. Jotta veroporrastus edelleen kannustaisi bensiinin tuotekehittelyä ympäristöystävällisempään suuntaan ja edistäisi tällaisen bensiinin kulutusta, ehdotetaan, että reformuloidun moottoribensiinin määritelmää muutettaisiin siten, että reformuloidun moottoribensiinin suurin sallittu bentseenipitoisuus alennettaisiin nykyisestä kolmesta tilavuusprosentista enintään yhteen tilavuusprosenttiin. Tämä muutos on laatudirektiivin mukaan toteutettava viimeistään vuoden 2000 alkuun mennessä.

Lisäksi ehdotetaan, että reformuloidun moottoribensiinin määritelmään lisättäisiin uutena kohtana säännös aromaattisten hiilivetyjen pitoisuudesta, joka saisi olla enintään 35 tilavuusprosenttia. Laatudirektiivin mukaan bensiinin on oltava tämän vaatimuksen mukaista vuoden 2005 alkuun mennessä. Uusien ja aikaisempaa tiukempien määritelmien osittainen käyttöönottaminen verotuksessa jo vuoden 1999 aikana helpottaisi myös vuoden 2005 laatuvaatimuksiin sopeutumista. Laatudirektiivissä on myös joitakin muita viimeistään vuoden 2005 alkuun mennessä toteuttavia laatuvaatimuksia, joita ei kuitenkaan ole vielä tässä vaiheessa tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön määriteltäessä reformuloitua moottoribensiiniä.

Bensiinin valmisteveron määrää ei esitetä muutettavaksi ja siten myös ympäristöystävällisen, reformuloidun bensiinin valmistevero on edelleen viisi penniä litralta alempi kuin bensiinin peruslaadun.

2.2. Bensiinistä haihtuvien hiilivetyjen talteenottaminen ja niiden verokohtelu

Kaksinkertaisen verotuksen estämiseksi ehdotetaan, että valtuutettu varastonpitäjä saisi vähentää verokaudelta suoritettavasta valmisteverosta säiliöajoneuvon lastauksen ja purkauksen yhteydessä moottoribensiinistä talteenotetuista hiilivedyistä suoritetun veron ja huoltovarmuusmaksun, mikäli talteenotettu hiilivety nesteytetään bensiiniksi verottomassa varastossa. Käytännössä asian tekee monimutkaiseksi se, että palautuvan bensiinihöyryn koostumus ja määrä on hankalasti selvitettävissä ilman huomattavia mittauskustannuksia. Vallitsevista olosuhteista ja käytetystä laitteistosta riippuen talteenottoaste vaihtelee saadun selvityksen mukaan 0,14―0,17 tilavuusprosentin välillä silloin, kun haihtuvat hiilivedyt otetaan talteen sekä varastolla että jakeluasemalla ja laitteet toimivat normaalisti.

Esityksessä ehdotetaan, että suoritettavasta valmisteverosta ja huoltovarmuusmaksusta tehtävään vähennykseen oikeuttava hiilivedyn litramäärä olisi 0,14 tilavuusprosenttia kulutukseen luovutetun moottoribensiinin määrästä, jos bensiinistä vapautuvat hiilivedyt otetaan talteen sekä verottomassa varastossa että jakeluasemalla. Niitä tilanteita varten, joissa talteenotto tapahtuu vain verottomassa varastossa vähennykseksi ehdotetaan 0,07 tilavuusprosenttia kulutukseen luovutetusta moottoribensiinin määrästä. Järjestelmän pitämiseksi yksinkertaisena ja luotettavana vähennyksen saisi tehdä vain se valtuutettu varastonpitäjä, joka on luovuttanut tuotteen verolliseen ja huoltovarmuusmaksun alaiseen kulutukseen. Väärinkäytösmahdollisuuksien ja virhetilanteiden vähentämiseksi sekä tarkastus- ja valvontatyön helpottamiseksi vähennykseen oikeuttava veron ja huoltovarmuusmaksun määrä laskettaisiin aina sen bensiinin laadun mukaan, jonka verot ja maksut ovat alhaisimmat eli tällä hetkellä lyijyttömän reformuloidun moottoribensiinin mukaan.

Tarkoituksena on, että kysymyksessä olevaa säännöstä voitaisiin tarvittaessa muuttaa vastaamaan paremmin käytännössä esiintyviä tilanteita sitä mukaa, kun sekä verovelvolliset että käytännön verotusta toimittava tullilaitos saavat asiassa lisäkokemusta.

2.3. Kasvihuoneviljelijöiden energiaverotus

Kevyen polttoöljyn valmisteveroa on korotettu 29 pennistä litralta kahdesti vuoden 1997 jälkeen siten, että valmisteveron määrä on tällä hetkellä 37,9 penniä litralta. Tätä yhteensä 8,9 pennin veronkorotusta polttoainelitralle ei ole hyvitetty kasvihuoneviljelijöille, vaikka heidän tuotantokustannustensa rakenteessa tai kilpailutilanteessa suhteessa kilpailijamaiden tuottajiin ei ole tapahtunut muutosta. Tämän vuoksi ehdotetaan, että kasvihuoneviljelijöitä hyvitettäisiin kahden viimeksi toteutetun kevyen polttoöljyn valmisteveron korotusta vastaavalla määrällä eli kasvihuoneviljelyyn käytetystä kevyestä polttoöljystä suoritettavaa palautusta nostettaisiin 8,9 pennillä litralta. Käytännön palautusmenettelyn helpottamiseksi palautettavaksi määräksi ehdotetaan 20 penniä.

Vaikka raskaan polttoöljyn käyttäjien lukumäärä ei ole kovin suuri, raskaan polttoöljyn vero on näille kasvihuoneviljelijöille taloudellisesti merkittävä, koska kyseisten viljelijöiden viljelypinta-alat ja siten myös heidän käyttämänsä raskaan polttoöljyn määrät ovat suuria. Tämän vuoksi ehdotetaan, että myös osa raskaasta polttoöljystä suoritetusta valmisteverosta palautettaisiin kasvihuoneviljelijöille. Raskaan polttoöljyn veronpalautuksen määrän perusteeksi ehdotetaan vuoden 1997 alun jälkeen tapahtuneet valmisteveron korotukset. Raskaan polttoöljyn valmisteveroa on nostettu vuoden 1997 alun jälkeen 8,3 penniä kilolta. Veronpalautuksen määrä ehdotetaan pyöristettäväksi kahdeksaan penniin kilolta.

Voimassa olevan polttoaineverolain mukaan kevyestä polttoöljystä suoritettua valmisteveroa ei palauteta kasvihuoneviljelijälle, mikäli hakemuksessa tarkoitettuna ajanjaksona kulutetun polttoaineen määrä on vähemmän kuin 10 000 litraa eli palautettavan veron määrä on vähintään 1 100 markkaa. Kevyestä polttoöljystä veronpalautuksen korotuksen jälkeen maksettava pienin palautus olisi 2 000 markkaa. Koska esityksen mukaan kasvihuoneviljelijä voisi saada palautusta sekä käyttämästään kevyestä että raskaasta polttoöljystä ja sama veronpalautuksen hakija voi käyttää samalla hakemuskaudella molempia polttoaineita, ei palautettavan veron määrän rajoittaminen voi perustua enää kulutetun polttoaineen määrään. Tämän vuoksi pienimmän palautettavan määrän rajoittamisen ehdotetaan perustuvan markkamäärään. Raskaan polttoöljyn käyttäjille myönnettävä veronpalautus toisi hakemusmenettelyn piiriin uusia pelkästään raskasta polttoöljyä käyttäviä kasvihuoneviljelijöitä noin 200 kappaletta, koska muut raskaan polttoöljyn käyttäjät ovat jo tällä hetkellä tehneet hakemuksia kasvihuoneviljelmällä kuluttamastaan kevyestä polttoöljystä. Jotta hakemusten määrä ja siten myös palautusmenettelystä aiheutuva työmäärä ja kustannukset eivät nousisi, pienimmäksi palautettavaksi määräksi ehdotetaan 3 500 markkaa.

3. Esityksen vaikutukset

Nestemäisistä polttoaineista kannetaan valmisteveroa vuodessa yli 11 miljardia markkaa. Ehdotettu veron vähennysoikeus talteenotetuista hiilivedyistä aiheuttaisi valtiolle vuoden 1997 moottoribensiinin kulutusmäärillä noin 11miljoonan markan verotuottojen alenemisen. Kysymyksessä ei kuitenkaan ole varsinaisesti tulonsiirto öljy-yhtiöille, sillä ehdotetulla säännöksellä poistettaisiin moottoribensiinin kaksinkertainen verotus.

Ehdotettu muutos reformuloidun bensiinin määritelmässä saattaa hieman lisätä bensiinin jalostuskustannuksia, mutta sen vaikutusta bensiinin vähittäismyyntihintaan on vaikea arvioida. Verotuottoihin esityksellä ei olisi vaikutuksia.

Ehdotetut muutokset kasvihuoneviljelijöiden veronpalautusjärjestelmään aiheuttaisivat valtiolle lisämenoja siten, että kevyen polttoöljyn veronpalautuksen korotus lisäisi palauttavaa määrää noin viidellä miljoonalla markalla. Vastaavasti raskaasta polttoöljystä palautettava valmistevero lisäisi valtion kustannuksia vajaalla viidellä miljoonalla markalla. Yhteensä muutos aiheuttaisi valtiolle noin 10 miljoonan markan suuruisen lisämenon. Koska toisaalta kuluneen kahden vuoden aikana tehdyt kevyen ja raskaan polttoöljyn veronkorotukset ovat niin suuria, että ne heikentävät kasvihuoneviljelijöiden toimintaedellytyksiä, on selvää, että ilman edellä mainittuja toimenpiteitä kasvihuoneviljelyn työllistävä vaikutus vähenisi lähivuosina. Kasvihuoneviljelyn työllistäväksi vaikutukseksi on arvioitu 7 000 henkilötyövuotta. Tällöin pienetkin vähennykset työpaikkojen lukumäärässä saattaisivat vaikuttaa valtion kokonaisverotuottoihin edellä mainitun 10 miljoonan markan verran. Tämän vuoksi on arvioitu, että nyt esitetyt muutokset kasvihuoneviljelijöiden veronpalautussäännöksiin eivät ainakaan pitkällä aikavälillä juuri vähentäisi valtion kokonaisverotulojen kertymää.

Esityksellä ei olisi organisatorisia vaikutuksia. Esitys lisäisi jonkin verran valmisteverotusta toimittavan ja sen valvontaa hoitavan tullilaitoksen työtä, mutta lisääntynyt työmäärä pyrittäisiin hoitamaan nykyisillä voimavaroilla.

4. Asian valmistelu
4.1. Valmisteluvaiheet

Esitys on valmisteltu virkatyönä valtiovarainministeriössä yhteistyössä Tullihallituksen kanssa. Hiilivetyjen talteenottoa koskevien säännösten valmisteluun ovat lisäksi osallistuneet Tullilaboratorio ja Öljyalan keskusliitto.

4.2. Eduskunnan lausumat

Vastauksessaan (EV 76/1998 vp) hallituksen esitykseen energiaverotusta koskevan lainsäädännön uudistamiseksi (HE 55/1998 vp) eduskunta edellytti muun muassa, että hallitus valmistelee kasvihuoneviljelyn energiaverorasituksen alentamiseksi toimenpide-ehdotukset siten, että uudistus tulee voimaan vuoden 1999 alusta lukien.

5. Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdollisimman pian sen jälkeen kun se on hyväksytty ja vahvistettu.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Laki nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta 29 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1472/1994) 2 §:n 1 momentin 6 kohta sekä 10 a §:n 1 ja 2 momentti,

sellaisina kuin niistä ovat 10 a §:n 1 ja 2 momentti laissa 1259/1996, sekä

lisätään lakiin uusi 6 a § seuraavasti:

2 §

Tässä laissa tarkoitetaan:

6) reformuloidulla moottoribensiinillä tuotetta, joka alla mainittujen ominaisuuksien osalta vastaa asianomaista raja-arvoa:

Ominaisuus Raja-arvo

Happipitoisuus 2 v 02 v 2,7 %

Bentseenipitoisuus Enintään 1 tilavuus-%

Höyrynpaine:

- tuote, joka on luovutettu kulutukseen

1.6.-31.8., sanotut päivät mukaan luettuina Enintään 70 kPa

- tuote, joka on luovutettu kulutukseen

1.9.-31.5., sanotut päivät mukaan luettuina Enintään 90 kPa

Aromaattisten hiilivetyjen pitoisuus Enintään 35 tilavuus-%

6 a §

Valtuutetulla varastonpitäjällä on oikeus vähentää verokaudelta suoritettavasta valmisteverosta ja huoltovarmuusmaksusta asianomaisen verokauden aikana moottoribensiinistä talteenotetuista hiilivedyistä verolliseen ja huoltovarmuusmaksun alaiseen kulutukseen luovutuksen perusteella suoritettava valmistevero ja huoltovarmuusmaksu, joiden määrä on tämän lain liitteenä olevan verotaulukon tuoteryhmän 1 mukainen. Vähennysoikeuden edellytyksenä on, että talteenotetut hiilivedyt nesteytetään bensiiniksi verottomassa varastossa.

Vähennykseen oikeuttavien hiilivetyjen määrä on edellä 6 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla lasketusta kulutukseen luovutetusta moottoribensiinin määrästä;

1) 0,14 tilavuusprosenttia, jos bensiinistä vapautuvat hiilivedyt otetaan talteen sekä verottomassa varastossa että jakeluasemalla;

2) 0,07 tilavuusprosenttia, jos bensiinistä vapautuvat hiilivedyt otetaan talteen verottomassa varastossa.

Vähennyksen on oikeutettu tekemään se valtuutettu varastonpitäjä, jonka verottomasta varastosta bensiini on luovutettu kulutukseen.

10 a §

Sillä, joka harjoittaa ammattimaisesti kasvihuoneviljelyä, on oikeus hakemuksesta saada takaisin ammattimaiseen kasvihuoneviljelyyn käyttämästään kevyestä polttoöljystä suoritettua valmisteveroa 20 penniä litralta ja raskaasta polttoöljystä kahdeksan penniä kilolta.

Hakemus on tehtävä kasvihuoneviljelmän sijaintipaikan piiritullikamarille. Palautusta voi hakea kalenterivuoden tai erikseen tammi-kesäkuun ja erikseen heinä-joulukuun aikana käytetystä kevyestä tai raskaasta polttoöljystä. Palautusta on haettava viimeistään kuuden kuukauden kuluessa edellä mainitun ajanjakson päättymisestä. Veronpalautusta ei suoriteta, jos palautettavan veron määrä on alle 3 500 markkaa.



Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 199 .

Lain 6 a §:ää sovelletaan moottoribensiiniin, joka on luovutettu kulutukseen valtuutetun varastonpitäjän verottomasta varastosta lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen.

Lain 10 a §:n 1 ja 2 momenttia sovelletaan kevyeen ja raskaaseen polttoöljyyn, joka on hankittu ja käytetty lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen. Kevyeen polttoöljyyn, joka on hankittu ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleita säännöksiä.


Helsingissä 23 päivänä lokakuuta 1998

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Ministeri
Jouko Skinnari

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.