TT 2024:58
- Keywords
- Työehtosopimuksen tulkinta, Työehtosopimuksen rikkominen
- Year of case
- 2024
- Date of Issue
- Register number
- 42/03.04.02.02.00/2024
- Archival record
- H76
Asiassa oli kysymys siitä, oliko liikennelentäjiä koskevassa työehtosopimuksessa rajoitettu yhtiön ulkopuolisten kouluttajien käyttämistä simulaattorikoulutuksessa. Kysymys oli myös siitä, olivatko koulutustehtävät työehtosopimuksen määräysten perusteella osa kouluttajaksi valitun liikennelentäjän työtä.
Asia
Muu riita-asia
Kantaja
Suomen Liikennelentäjäliitto ry
Vastaajat
Palvelualojen työnantajat PALTA ry
Finnair Oyj
KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA
Suullinen valmistelu 16.10.2024
Pääkäsittely 3.12.2024
TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET
Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n välisessä 23.4.2021 — 30.9.2024 voimassa olleessa liikennelentäjiä koskevassa työehtosopimuksessa on muun ohessa seuraavat määräykset:
1 SOVELTAMISALA
1.1 Tällä sopimuksella määritetään Yhtiön palveluksessa olevien liikennelentäjien työehdot.
- - - - -
3 ULKOPUOLISET SOPIMUKSET
3.1 Mikäli Finnair Oyj päättää perustaa tai hankkia uuden tytärYhtiön, jonka asemapaikka on Suomessa ja/tai lentotoiminta ulottuu Suomeen, Yhtiö ja Yhdistys sitoutuvat neuvottelemaan järjestelyn vaikutuksesta Finnairin liikennelentäjien asemaan.
3.2 Mikäli Yhtiö tekee ulkopuolisen Yhtiön kanssa miehistönvuokraus- tai muun vastaavan sopimuksen, jonka perusteella liikennelentäjät lentävät ulkopuolisen Yhtiön koneilla, sovelletaan työhön tätä työehtosopimusta, ellei Yhdistyksen ja Yhtiön välillä muuta sovita.
3.3 Mikäli Yhtiö aikoo tehdä ulkopuolisen Yhtiön kanssa miehistönvuokraus- tai muun vastaavan sopimuksen, jonka perusteella toisen Yhtiön liikennelentäjät lentävät Yhtiön ansiolentolupaan merkityillä koneilla, sovitaan asiasta Yhtiön ja Yhdistyksen välillä.
3.3.1 Yhtiö voi tehdä kohdan 3.3 mukaisia sopimuksia toisen Yhtiön liikennelentäjien kouluttamisesta Yhtiön koneilla ilman kohdan 3.3 sopimusmenettelyä, mikäli toisen Yhtiön liikennelentäjät toimivat kaupallisella lennolla ylimääräisenä ohjaajana normaalin miehistökokoonpanon lisäksi, Yhtiön liikennelentäjien työtä vähentämättä. Ei-kaupallisella lennolla (ilman matkustajia ja/tai rahtia operoitu koulutuslento) voidaan kouluttaa toisen Yhtiön liikennelentäjiä rajoituksetta.
3.4 Mikäli Yhtiö aikoo tehdä toisen Yhtiön kanssa wet lease sopimuksen tai codeshare — sopimuksen, jossa Yhtiön riskillä oleva osuus lennon kapasiteetista on yli 50 % ja näiden sopimusten piiriin kuuluvien koneiden lentotoiminta ulottuu Suomeen, sovitaan asiasta Yhtiön ja Yhdistyksen välillä.
3.4.1 Yhtiö voi tehdä ulkopuolisten operaattoreiden kanssa kohdan 3.4 mukaisia wet lease- ja/tai codeshare — sopimuksia ilman kohdan 3.4 mukaista sopimusmenettelyä seuraavilla raja-arvoilla:
3.4.1.1 Ulkopuolinen operaattori, jonka asemapaikka on Suomessa, voi lentää PROP-luokan lentokoneilla ilman ASK-rajaa.
3.4.1.2 Ulkopuolinen operaattori, jonka asemapaikka on Suomessa, voi lentää ilman ASK-rajaa enintään 12 kappaleella REG-luokan lentokoneita, joiden suurin sertifioitu matkustajapaikkamäärä voi olla enintään 149.
3.4.1.3 Mikäli Yhtiön REG+NB -luokkien lentokoneiden yhteislukumäärä on enemmän kuin 36, voi ulkopuolinen operaattori, jonka asemapaikka on Suomessa, operoida REG-luokan enintään 149 paikkaisia lentokoneita alla olevan taulukon suhdeluvun (3:1) mukaisesti:
- - - - -
3.4.1.4 Ulkopuoliset operaattorit, joiden asemapaikka on muualla kuin Suomessa, voivat lentää PROP-, REG- ja NB-luokan lentokoneilla enintään 25 % Finnairin omilla PROP-, REG- ja NB-luokan lentokoneilla ja lentäjillä lentämästä reittiliikenteen ASK määrästä.
3.4.1.5 Kohdan 3.4.1.3 operaatioita voi ulkopuolinen operaattori lentää lähiliikenteen lennoilla pois lukien Kanarian saaret ja Dubai.
3.4.1.6 Kohdan 3.4.1.3 25 % prosentin kiintiöstä enintään puolet voidaan käyttää lentoihin Suomesta kohteisiin, jotka sijaitsevat leveyspiirin 44N pohjoispuolella.
3.4.1.7 Yhtiö voi ilman kohdan 3.4 mukaista sopimusmenettelyä vuokrata (wet lease) yhden (1) WB-luokan lentokoneen Yhtiön oman WB-luokan lentokoneiden ennalta arvaamattomien huoltotoimenpiteiden takia, tai tilanteessa, jossa uuden tilatun laajarunkokoneen toimitus myöhästyy toimittajan ilmoittamasta päivämäärästä. Oikeus korvaavaan WB-koneeseen on voimassa enintään 30 vuorokautta kerrallaan.
3.4.2 Yhtiö voi tehdä lomalentoliikenteessä wet lease — sopimuksia ilman kohdan 3.4 mukaista sopimusmenettelyä ulkopuolisten operaattorien kanssa seuraavilla raja- 6 arvoilla: Ulkopuoliset operaattorit voivat lentää enintään 20 % Yhtiön omilla ohjaaja- ja lentokoneresursseilla suoritetusta lomaliikenteen ASK-määrästä.
3.5 Yhtiö informoi kirjallisesti Yhdistystä ulkopuolisten Yhtiöiden kanssa tehdyistä kohtien 3.2, 3.3 ja 3.4 mukaisista sopimuksista viimeistään 14 vuorokauden kuluessa sopimusten solmimisesta.
3.6 Kohdan 3.4 mukaisten sopimusten piiriin kuuluvaa liikennettä käytetään mm. syöttöliikenteessä ja muussa Yhtiön omaa liikenneohjelmaa tukevassa liikenteessä.
3.7 Mikäli kohtien 3.2, 3.3 ja 3.4 perusteella käytävissä neuvotteluissa ei päästä yksimielisyyteen, asetetaan asian ratkaisemiseksi sovitteluelin, johon kumpikin osapuoli nimeää kaksi (2) edustajaa. Sovitteluelimen puheenjohtajaksi kutsutaan edustajien valitsema puolueeton henkilö. Ellei puheenjohtajasta päästä yksimielisyyteen, kutsutaan valtakunnansovittelija tähän tehtävään. Sovitteluelimen ratkaisu on molempia osapuolia sitova.
3.8 Jos Yhtiön liikennelentäjiä lomautetaan tai irtisanotaan tuotannollisten ja/tai taloudellisten syiden vuoksi sellaisessa liikennelajissa ja vastaavassa konetyypissä, jossa Yhtiöllä on voimassaolevia kohdan 3.4 mukaisia wet lease tai codeshare — sopimuksia, tulee kyseiset sopimukset irtisanoa enintään 6 kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, mikäli kyseiset lennot voidaan operoida Yhtiön toimesta omien miehistö- ja koneresurssien sitä rajoittamatta.
3.9 Asetetaan osapuolten työryhmä, jonka tehtävänä on seurata tämän luvun määräysten toimivuutta käytännössä, ja tehdä tarvittaessa ehdotuksia sopimusmääräysten tai käytäntöjen tarkistamisesta. Yhtiö ja Yhdistys nimeävät kumpikin kaksi (2) edustajaa työryhmään.
4 TEHTÄVÄT JA PÄTEVYYS
4.1 Liikennelentäjän tehtävänä on lentäminen, joka tapahtuu konsernin lentoYhtiön lukuun sen omistamilla tai hallitsemilla lentokoneilla, sekä muu sellainen lentämiseen liittyvä palvelus, jonka voidaan katsoa yleisesti kuuluvan liikennelentäjän työhön, tai joka on tarpeen hänen pätevyytensä säilyttämiseksi tai lisäämiseksi.
- - - - -
5 EDISTYMINEN, HAKUMENETTELY JA KOULUTUS
- - - - -
5.8 Muut tehtävät
5.8.1 Yhtiö julkistaa esimies-, kouluttaja-, projekti- ja muut vastaavat tehtävät liikennelentäjien haettavaksi.
5.8.1.1 Valittaessa liikennelentäjiä kohdan 5.8.1 tehtäviin voidaan virkaikäluettelon järjestyksestä poiketa.
5.8.1.2 Liikennelentäjällä on oikeus kieltäytyä kohdan 5.8.1 tehtävistä.
- - - - -
9. VUOROLISTA
- - - - -
9.4.2.3 Peruuntuneen työrupeaman tai sen osa tilalle voidaan suunnitella vain lentotyötä, simulaattoriharjoituksia tai maakoulutusta.
- - - - -
10. TYÖAJAT
- - - - -
10.6. Mikäli liikennelentäjän siirtokuljetus tapahtuu lentotyön jälkeen, voidaan työaikaa jatkaa siirtokuljetuksella reittiliikenteessä 18 tuntiin ja lomaliikenteessä 20 tuntiin saakka.
- - - - -
10.17 Työvuorot on suunniteltava siten, ettei kahden (2) peräkkäisen kalenteriyön (kello 23.00 — 06.00 välisenä aikana) lentotyöaika ylitä viittä (5) tuntia alkuperäisen lähtöpaikan paikallisajan mukaan laskettuna. Tätä sääntöä sovelletaan myös siirtokuljetuksen edeltäessä lentotehtävää.
- - - - -
11. RESERVIMIEHISTÖ JA VARALLAOLO
11.1 Reservimiehistö
- - - - -
11.1.6 Työrupeaman ilmoittaminen ja vastaanotto
- - - - -
11.1.6.5 Reservimiehistön työtehtävät voivat koostua lentotehtävistä, simulaattori- ja muusta koulutuksesta ja/tai maatyöstä, ei kuitenkaan omasta simulaattoritarkastuksesta tai muusta erityistä valmistautumista vaativasta tehtävästä.
- - - - -
11.2 Varallaolo
- - - - -
11.2.1 Varallaolon yhteiset säännöt
- - - - -
11.2.1.7 Varallaololta tuleva työtehtävä voi koostua lentotehtävistä, simulaattori- ja muusta koulutuksesta ja/tai maatyöstä, ei kuitenkaan omasta simulaattoritarkastuksesta tai muusta erityistä valmistautumista vaativasta tehtävästä, ellei kohdissa 11.2.2 tai 11.2.3 muuta johdu.
- - - - -
11.2.3 Kauko- ja aikaeroliikenteen varallaolo
- - - - -
11.2.3.6 MFF-vakanssilla liikennelentäjä ei ole velvollinen ottamaan vastaan kahden ohjaajan kauko- tai aikaerolentoa, mikäli:
11.2.3.6.1 edeltävänä päivänä on toteutunut lentotyö, jossa on työaikaa ennen kello 07.00 tai kello 23.45 jälkeen; tai
11.2.3.6.2 edeltävänä päivänä on toteutunut lentotyö, jossa on työaikaa 10 tuntia tai enemmän.
- - - - -
13 VAPAAPÄIVÄT
- - - - -
13.10 Yhdistyksen puheenjohtajalle annetaan vapautusta lentotyöstä yhdeksän päivää kuukaudessa tehtäviensä hoitamista varten. Näitä päiviä ei lasketa 13.7 mukaisiksi vähimmäisvapaapäiviksi. Muusta vapautuksesta sovitaan tapauskohtaisesti erikseen.
- - - - -
15 PALKKAUS
- - - - -
15.6 Erilliskorvaukset
- - - - -
15.6.9 Kouluttajakorvaus
15.6.9.1 Korvaus perustuu liikennelentäjän kohdassa 15.1 määriteltyyn henkilökohtaiseen tuntipalkkaan sekä alla mainittuihin kertoimiin.
15.6.9.2 Koulutukseen, luentoihin ja harjoituksiin käytetty aika merkitään yksinkertaisina tuntimäärinä asianomaisen työajaksi matka-, simulaattori- tai luokkapäiväkirjaan tehtyjen perusteella ja niistä kertyy kohdan 15.5 mukaisesti pisteitä.
15.6.9.3 Lennolla tapahtuvan koulutuksen korvaus
15.6.9.3.1 Korvausta maksetaan kaikilta lentokoneessa tehdyiltä työtunneilta sekä niiden briefauksesta.
15.6.9.3.2 Korvausta maksetaan koulutuksesta, joka edellyttää TRI- (tyyppikouluttaja) tai TRE- (tyyppitarkastuslentäjä) kelpuutuksen.
15.6.9.3.3 Korvauksen suuruus on 0,67 kertaa tuntipalkka.
15.6.9.3.4 Korvausta maksetaan reittitarkastajana (LFE) ja FAMlentojen reittikouluttajana (LFI) suoritetusta lennosta sekä lennolla tapahtuvasta tyyppikoulutuksesta.
15.6.9.3.5 Korvauksen suuruus on 0,33 kertaa tuntipalkka.
15.6.9.4 Simulaattorikouluttajan korvaus
15.6.9.4.1 Korvausta maksetaan jokaiselta työtunnilta.
15.6.9.4.2 Korvausta maksetaan simulaattorissa tapahtuvasta kouluttamisesta ja sen briefauksesta.
15.6.9.4.3 Korvausta maksetaan simulaattorissa tapahtuvasta tarkastuksesta ja sen briefauksesta.
15.6.9.4.4 Korvauksen suuruus on 1,00 kertaa tuntipalkka.
15.6.9.5 Luento- ja laitekouluttajakorvaus
15.6.9.5.1 Korvausta maksetaan jokaiselta työtunnilta.
15.6.9.5.2 Korvausta maksetaan vähintään kahdelta työtunnilta työpäivää kohden.
15.6.9.5.3 Korvausta maksetaan simulaattorissa (Presimu) tai lennonharjoittelulaitteella (FNTP, M/FTD) tapahtuvasta laite- tai järjestelmäkoulutuksesta ja niiden briefauksesta.
15.6.9.5.4 Korvausta maksetaan luennoista ja luokkaopetuksesta.
15.6.9.5.5 Korvauksen suuruus 0,50 kertaa tuntipalkka.
15.6.9.6 Valmistelukorvaus
15.6.9.6.1 Korvausta maksetaan erikseen hyväksytystä oppituntien, harjoitusohjelmien tai muun koulutuksen valmistelusta.
15.6.9.6.2 Korvauksen suuruus on 1,00 kertaa tuntipalkka.
15.6.9.6.3 Valmistelua ei lasketa työajaksi eikä siitä kerry kohdan 15.5 mukaisia pisteitä.
15.6.9.6.4 Valmisteluun käytetty aika ilmoitetaan palkkatoimistolle erikseen sovitulla tavalla.
- - - - -
17 RASKAUS JA RASKAUSAJAN PALKKAUS
- - - - -
17.2 Raskaana oleva liikennelentäjä voi halutessaan lopettaa lentotyön ja siirtyä Yhtiön osoittamaan muuhun työhön tai erityisäitiysvapaalle.
- - - - -
27 ERINÄISET MÄÄRÄYKSET
- - - - -
27.7 Kouluttajien määrän mitoitusperusteina pidetään simukouluttajilla 48 simulaattoriharjoitustuntia, muilla kouluttajilla 40 koulutus-, harjoitus- tai luentotuntia ja lennonopettajilla 25 block-tuntia kalenterikuukautta kohden. Siinä tapauksessa, että edellä sanotut tuntirajat säännönmukaisesti ylittyvät, miehistönkäyttö ilmoittaa ryhmän tilanteesta Yhtiön lentotoimintaryhmän johtajalle sekä Yhdistykselle, jotta opettajien määrää lisätään.
- - - - -
MÄÄRITELMÄT
- - - - -
Lentotyö: Lentotyö tarkoittaa työvuoroja, jotka sisältävät työtä joko lentokoneessa tai simulaattorissa.
- - - - -
Liikennelentäjä: Yhtiöön työsuhteessa oleva lentäjä.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n ja Finnair Oyj:n välillä 17.1.2024 solmitussa paikallisessa Qantas-operaatioiden työaikajärjestelyjä koskevassa sopimuksessa on ollut muun ohessa seuraavat määräykset:
7. Muut ehdot
- - - - -
7.4. Tällä sopimuksella hyväksytään seuraavat TES-poikkeukset, jotka ovat voimassa 30.9.2024 saakka.
- - - - -
7.4.2 Jatketaan TES-poikkeusta, joka sallii ulkopuolisten kouluttajien käyttämisen Finnairin koulutuksessa
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
ASIAN TAUSTA JA ERIMIELISYYS
Asiassa vallitsee erimielisyys ensinnäkin siitä, onko liikennelentäjiä koskevan työehtosopimuksen 4.1 kohtaa tulkittava yhdessä työehtosopimuksen 5.8.1 kohdan kanssa siten, että koulutustehtävät ovat osa kouluttajaksi valitun liikennelentäjän työtä. Lisäksi erimielisyys koskee sitä, onko työehtosopimuksessa rajoitettu ulkopuolisten kouluttajien käyttämistä simulaattorissa. Ulkopuolisilla kouluttajilla tarkoitetaan kouluttajia, jotka eivät ole Finnair Oyj:n palveluksessa olevia liikennelentäjiä.
Suomen Liikennelentäjäliitto ry ja Finnair Oyj olivat 17.1.2024 solmineet Qantas-operaatioiden työaikajärjestelyjä koskevan paikallisen sopimuksen (QF-sopimus). Suomen Liikennelentäjäliitto ry oli 16.2.2024 irtisanonut QF-sopimuksen päättymään 17.5.2024. QF-sopimuksen 7.4.2 kohdassa oli sovittu TES-poikkeuksen jatkamisesta, joka salli ulkopuolisten kouluttajien käyttämisen Finnair Oyj:n koulutuksessa. Finnair Oyj on käyttänyt ulkopuolisia kouluttajia QF-sopimuksen päättymisen jälkeen sopimatta asiasta Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n kanssa.
Asiassa on käyty erimielisyysneuvottelut paikallisesti 27.5.2024 ja liittojen välillä 31.5.2024 ja 10.6.2024.
KANNE
Vaatimukset
Suomen Liikennelentäjäliitto ry on vaatinut, työtuomioistuin:
1. vahvistaa, että liikennelentäjiä koskevan työehtosopimuksen 4.1 kohtaa tulee tulkita yhdessä työehtosopimuksen 5.8.1 kohdan kanssa siten, että koulutustehtävät ovat osa kouluttajaksi valitun liikennelentäjän työtä,
2 a. ensisijaisesti vahvistaa, että työehtosopimuksen 3.3 ja 3.3.1 kohtia on tulkittava siten, että Finnair Oyj:n on ennalta sovittava Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n kanssa muiden kuin Finnair Oyj:n palveluksessa olevien kouluttajien käyttämisestä simulaattorikoulutuksessa muussa kuin työehtosopimuksen 3.3.1 kohdassa nimenomaisesti yksilöidyssä tilanteessa tai
2 b. toissijaisesti vahvistaa, että työehtosopimuksen 3.3 ja 3.3.1 kohtia on tulkittava yhdessä Finnair Oyj:n ja Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n välisen pitkäaikaisen ja vakiintuneen sekä yhdenmukaisen käytännön muodostaman normin kanssa siten, että Finnair Oyj:n on ennalta sovittava Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n kanssa muiden kuin Finnair Oyj:n palveluksessa olevien kouluttajien käyttämisestä simulaattorikoulutuksessa muussa kuin työehtosopimuksen 3.3.1 kohdassa nimenomaisesti yksilöidyssä tilanteessa,
3. tuomitsee Finnair Oyj:n hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta,
4. tuomitsee Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n hyvityssakkoon valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä, ja
5. velvoittaa Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Finnair Oyj:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n oikeudenkäyntikulut asiassa 3.852,50 eurolla laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antopäivästä lukien.
Perusteet
Ulkopuolisten kouluttajien käyttö Finnairin koulutuksessa
Suomen Liikennelentäjäliitto ry oli QF-sopimuksen 7.4.2 kohdassa myöntänyt poikkeuksen työehtosopimuksen ulkopuolisten kouluttajien käyttöä koskevaan liikkeenjohto-oikeuden rajoitukseen. Poikkeuksella oli tarkoitettu Finnair Oyj:n oikeutta käyttää kouluttajia, jotka eivät olleet yhtiön palveluksessa olevia liikennelentäjiä.
Työehtosopimuksen 3 luvussa oli sovittu erikseen työehtosopimuskauden aikana sallitut, ulkopuolisia toimijoita koskevat, Finnair Oyj:n lentäjien työnsuojaan vaikuttavat sopimukset ja niiden rajoitukset sekä enimmäismäärät. Työehtosopimuksen ulkopuolista työvoimaa koskevissa määräyksissä oli nimenomaisesti yksilöity, milloin ulkopuolisen työvoiman käyttö oli sallittua. Yhtiön liikkeenjohto-oikeutta ulkopuolisen työvoiman käytön osalta oli rajoitettu siten, että yhtiön lentäjien työnsuojaan vaikuttavista sopimuksista tuli sopia Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n kanssa, ellei niistä ollut työehtosopimuksen 3 luvussa nimenomaisesti määrätty poikkeusta.
Työehtosopimuksen 3.3 kohdan sanamuoto ei sellaisenaan sisältänyt kouluttamista, mutta koulutusta ei ollut myöskään poissuljettu. Määräyksessä tarkoitetun lentotyön oli Finnair Oyj:n ja Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n välisessä käytännössä tulkittu tarkoittavan myös koulutustyötä. Tätä käsitystä tuki Finnair Oyj:n pitkäaikainen käytäntö hakea ja sopia ulkopuolista koulutusta koskevia tes-poikkeuksia sekä se, että työehtosopimuksen 3.3.1 kohdassa käsiteltiin lentotyön ohella myös koulutustoimintaa ja viitattiin koulutuksen osalta nimenomaisesti 3.3 kohdan määräykseen. Lentotyö oli työehtosopimuksessa määritelty tarkoittamaan työvuoroja joko lentokoneessa tai simulaattorissa, mistä syystä työehtosopimuksen 3.3 kohdassa tarkoitettua lentotyötä oli tulkittava siten, että se sisälsi varsinaisen lentämisen ja lentokoneessa tapahtuvan koulutuksen lisäksi myös työn simulaattorissa. Koulutustehtäviä koskevan työn suojaamisen tarkoitus kävi ilmi työehtosopimuksen 3.3.1 kohdan sanamuodosta, jossa todettiin ulkopuolinen koulutustyö toteutettavaksi siten, ettei Finnair Oyj:n liikennelentäjien työtä vähennetty. Työn suojaamisessa oli kyse työsuhdeturvasta.
QF-sopimuksen irtisanomisajan sekä ulkopuolisten kouluttajien käyttämistä koskevan tes-poikkeuksen päättymisen jälkeen Suomen Liikennelentäjäliitto ry ja Finnair Oyj eivät olleet sopineet ulkopuolisen työvoiman käyttöä koskevaa poikkeusta. Finnair Oyj oli tästä huolimatta jatkanut ulkopuolisten kouluttajien käyttämistä.
Koulutustoiminta oli osa kouluttajiksi valittujen liikennelentäjien työtä. Finnair Oyj:n koulutustoiminta käsitti sen palveluksessa olevien liikennelentäjien suorittaman teoria-, simulaattori- ja lentokoulutuksen. Koulutustehtävässä oli kyse sellaisesta työehtosopimuksen 4.1 kohdassa tarkoitetusta muusta lentämiseen liittyvä palveluksesta, jonka voitiin katsoa yleisesti kuuluvan liikennelentäjän työhön. Yhtiö valitsi kouluttajat liikennelentäjien joukosta, ja koulutustehtävissä toimi noin 20 prosenttia liikennelentäjien kokonaismäärästä. Työehtosopimus koski myös koulutustehtäviä, koska siinä oli kattavasti määrätty koulutustehtävien ehdoista ja eduista (kohdat 5.8.1, 10.17.5, 10.23, 15.6.9, 24.4.1, 27.7 sekä liitteet 2 ja 14). Näin ollen työehtosopimuksen 3 luvun liikkeenjohto-oikeuden rajoitus ja kohdassa 3.5 yksilöity Finnair Oyj:n tavanomaisesta poikkeava ulkopuolisia sopimuksia koskeva tiedonantovelvollisuus koskivat myös koulutustyötä.
Finnair Oyj käytti ulkopuolisia kouluttajia vuokratyövoimaan rinnastuvalla tavalla
Finnair Oyj:n käyttämien ulkopuolisten kouluttajien asema rinnastui vuokratyövoiman käyttämiseen, koska nämä ulkopuoliset kouluttajat kouluttivat yhtiön koulutusorganisaatiolle myönnetyllä koulutustoimiluvalla ja sen tiloissa sekä laitteilla taikka lentokoneessa. Koulutus annettiin Finnair Oyj:n järjestämän koulutuskokonaisuuden osana ja yhtiön omien kouluttajien ohella. Finnair Oyj vastasi ulkopuolisten kouluttajien työn aikataulutuksesta, työnjohdosta ja koulutuskokonaisuuden lopputuloksesta sekä ulkopuolisten kouluttajien työturvallisuudesta sen tiloissa ja laitteissa. Niin ikään koulutustoiminnan kokonaisuuden yrittäjäriski säilyi Finnair Oyj:llä. Yhtiö käytti ulkopuolisia kouluttajia omien kouluttajiensa rinnalla kouluttajaresurssin paikkaamiseksi. Ulkopuoliset kouluttajat eivät vastanneet itsenäisesti mistään kurssikokonaisuudesta, vaan he toimivat Finnair Oyj:n omien kouluttajien tavoin osana kokonaisuutta Finnair Oyj:n työnjohto-oikeuden alaisena.
Finnair Oyj:llä ei ollut oikeutta käyttää ulkopuolisia kouluttajia työvoiman vuokraukseen rinnastuvalla tavalla sopimatta siitä ennalta Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n kanssa, paitsi työehtosopimuksen 3.3.1 kohdassa yksilöidyn poikkeuksen mukaisesti.
Finnair Oyj:n aiemmin ulkomailla teettämissä tyyppikoulutuksissa oli ollut kyse koulutuskokonaisuuden hankkimisesta ulkopuoliselta koulutusorganisaatiolta, jossa vastuu sovitusta lopputuloksesta oli ollut toimeksisaajalla. Toimeksisaajan koulutettavaksi lähetetyt lentäjät olivat saaneet koulutuskokonaisuuden hyväkseen siten, että toimeksisaaja oli vastannut kurssin järjestämisestä, aikataulutuksesta ja tiloista sekä koulutukseen tarvittavien kouluttajien ja organisaation hankkimisesta maksettua hintaa vastaan. Toimeksisaaja oli vastannut koulutuksessa käytetyistä laitteista ja organisaation koulutustoimiluvan hyväksyttämisestä. Myös vastuu työnjohdosta ja työturvallisuudesta oli ollut toimeksisaajalla.
Finnair Oyj:n toimintakäsikirjan sisältö ja sen esittämät TES-poikkeushakemukset
Finnair Oyj:n toimintakäsikirjassa oli määrätty, että ”Lentotoiminnanharjoittajan perus-, muunto- ja vuosittaiset kertauskoulutusharjoitukset järjestetään normaalisti Finnairin kouluttajien ja tarkastajien toimesta, jotka osallistuvat myös reittilentämiseen. Luettelo näistä kouluttajista on tallennettu TMS:n” [Käännös englanninkielisestä tekstistä]. Toimintakäsikirja oli viranomaisella hyväksytetty, ja sen sisältö sitoi Finnair Oyj:tä.
Toimintakäsikirjassa oli esitetty viranomaisen asettamat vähimmäisrajoitteet lentotoiminnanharjoittajan lentotoiminnalle. Näissä rajoitteissa oli myös työntekijöitä suojaavia säännöksiä, kuten enimmäistyöaikarajoituksia. Tästä syystä toimintakäsikirjan sisältö oli vähimmäispakottavaa myös työnantajan ja työntekijän välisessä suhteessa pakottavan lainsäädännön tavoin.
Toimintakäsikirjan kirjauksen perusteella koulutustyön suorittaja ei ollut vapaasti Finnair Oyj:n harkintavallassa, mikäli se aikoi käyttää muita kuin kirjauksessa nimenomaan tarkoitettuja kouluttajia tai tarkastajia. Toimintakäsikirjassa käytetty ilmaisu ”normaalisti” jätti varauksen yhtiön ulkopuolisten kouluttajien tai tarkastajien käytölle lähtökohtaisesti vain uusien lentokonetyyppien käyttöönottoa varten, jolloin yhtiön omilla kouluttajilla ja tarkastajilla ei vielä ollut vaadittuja kelpoisuuksia tehtävien suorittamiseksi. Toimintakäsikirjan vähimmäispakottavuus huomioiden Finnair Oyj:n oli tullut ymmärtää, ettei sillä ollut rajoituksetonta oikeutta käyttää yhtiön ulkopuolisia kouluttajia.
Finnair Oyj oli sopinut ulkopuolisten kouluttajien käytöstä tes-poikkeuksen Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n kanssa viimeisen kerran QF-sopimuksen tekemisen yhteydessä 17.1.2024, jolloin oli jatkettu yhtiön aiempaa, 19.5.2023 päivättyä tes-poikkeushakemusta ja tuolloin tehtyä sopimusta. Finnair Oyj oli esittänyt vastaavia ulkopuolista koulutusta koskevia poikkeushakemuksia jo vähintään 15 vuoden ajan, millä ajalla myös työehtosopimuksen sisältö oli ollut keskeisin osin muuttumaton. Finnair Oyj:n esittämä poikkeushakemus ja poikkeussopimukset osoittivat, että yhtiö oli katsonut koulutustoiminnan kuuluvan työehtosopimuksen 3 luvun 3.3 määräyksessä yksilöidyn liikkeenjohdon rajoituksen piiriin.
Finnair Oyj:n ja Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n välinen vakiintunut käytäntö oli muodostanut velvoittavan normin
Työehtosopimuksella määrätty koulutustyötä koskeva liikkeenjohdon rajoitus oli muodostunut vähintäänkin Finnair Oyj:n Suomen Liikennelentäjäliitto ry:lle esittämien poikkeushakemusten ja monivuotisen, yhdenmukaisen sopimiskäytännön seurauksena. Finnair Oyj ja Suomen Liikennelentäjäliitto ry olivat pitkällä ajalla, yhdenmukaisesti ja vakiintuneesti poikenneet työehtosopimuksen työsuhdeturvaa koskevasta sisällöstä työntekijöiden eduksi siten, että yhtiön oli aina tullut erikseen sopia joko kertakohtaisesti tai määräajaksi ulkopuolisesta koulutuksesta. Paikallisten sopijaosapuolten välinen vakiintunut käytäntö oli muodostanut yrityskohtaisen ryhmänormin, jolla oli laajennettu työehtosopimuksen 3.3 ja 3.3.1 kohtien velvoittavuutta työntekijöiden eduksi (esim. TT 2008:114 ja KKO 2010:93).
Työehtosopimuksen vastainen menettely ja hyvityssakkoseuraamus
Finnair Oyj oli tietensä rikkonut työehtosopimusta, kun se oli jatkanut ulkopuolisten kouluttajien käyttöä QF-sopimuksen irtisanomisajan ja myönnetyn tes-poikkeuksen päättymisestä huolimatta.
PALTA ry ei ollut täyttänyt valvontavelvoitettaan, koska se ei ollut puuttunut jäsenyrityksensä menettelyyn, jossa selvää ja vakiintunutta sekä objektiivisesti arvioiden riidatonta työehtosopimusmääräystä rikottiin pitkään jatkuneesta yhdenmukaisesta käytännöstä huolimatta.
Finnair Oyj ja PALTA ry eivät olleet esittäneet perustetta, jonka mukaan Finnair Oyj:llä olisi oikeus poiketa vähintään 15 vuoden ajan jatkuneesta vakiintuneesta käytännöstä, jossa ulkopuolisesta koulutustoiminnasta sovittiin Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n kanssa ennalta.
Asiassa ei ollut perusteita kohtuullistaa hyvityssakkoa tai jättää se kokonaan tuomitsematta.
Oikeudenkäyntikulut
Asiassa ei ollut perustetta jättää tuomitsematta Suomen Liikennelentäjäliitto ry:lle aiheutuneita oikeudenkäyntikuluja vastaajien korvattavaksi kokonaan tai edes osin. Suomen Liikennelentäjäliitto ry ei ollut aloittanut oikeudenkäyntiä ilman, ettei asiaa olisi ensin pyritty selvittämään neuvottelemalla eikä asiassa ollut miltään osin kyse yhdistyksen huolimattomasta menettelystä. Vallinnut oikeustila ja käytäntö olivat olleet yksiselitteisiä, eikä Suomen Liikennelentäjäliitto ry:llä ollut ollut muuta keinoa valvoa jäsentensä oikeuksia kuin saattaa asia työtuomioistuimen ratkaistavaksi.
Erimielisyysneuvottelut
Suomen Liikennelentäjäliitto ry oli neuvotellut erimielisyydestä Finnair Oyj:n kanssa työehtosopimuksen 30.1 kohdassa edellytetyllä tavalla 27.5.2024 ja PALTA ry:n kanssa työehtosopimuksen 30.2 kohdassa edellytetyllä tavalla 31.5.2024 ja 10.6.2024.
Lisäksi Suomen Liikennelentäjäliitto ry oli huomauttanut Finnair Oyj:tä ulkopuolisten kouluttajien käyttöoikeuden päättymisestä jo 16.2.2024 toimitetun QF-sopimuksen irtisanomisilmoituksen yhteydessä sekä tämän jälkeen asioita koskevissa kirjelmissä ja erimielisyysneuvotteluissa. Suomen Liikennelentäjäliitto ry oli antanut nimenomaisen ennakkohuomautuksen tes-poikkeuksen päättymisestä siksi, että Finnair Oyj:llä olisi ollut kolmen kuukauden aikana mahdollisuus järjestää toimintansa siten, että se pystyi noudattamaan työehtosopimusta. Vaihtoehtoisesti yhtiöllä olisi ollut mahdollisuus selvittää asiaa PALTA ry:n avustuksella, mikäli se olisi ollut joltain osin epäselvä. PALTA ry tai Finnair Oyj eivät olleet ryhtyneet irtisanomisaikana mihinkään toimiin, eivätkä ne olleet ilmoittaneet edes asiaa koskevasta erimielisyydestä. Irtisanomisajan päätyttyäkin vastaajat olivat riitauttaneet asian vasta Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n toimittaman uuden huomautuksen ja valvontapyynnön saatuaan
Asioita oli selvitetty osapuolten välillä niin pitkällä ajalla ja siinä määrin kuin se oli ollut mahdollista. Neuvottelut olivat päättyneet erimielisinä ja neuvotteluvelvoite oli täytetty.
Finnair Oyj oli itse hakenut työehtosopimuspoikkeusta ulkopuolisten kouluttajien käyttämisestä, mikä osaltaan osoitti sen, että osapuolille oli ollut jo ennen 9.10.2024 päivättyä kirjelmää selvää, mistä työehtosopimusmääräyksistä oli ollut kysymys.
VASTAUS
Vaatimukset
Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Finnair Oyj ovat ensisijaisesti vaatineet, että kanne hylätään ja Suomen Liikennelentäjäliitto ry velvoitetaan korvaamaan niiden yhteiset oikeudenkäyntikulut 6.780 eurolla laillisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.
Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Finnair Oyj ovat toissijaisesti vaatineet, että hyvityssakot työehtosopimuksen tieten rikkomisesta ja valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä jätetään tuomitsematta, koska kyseessä on ollut aidosti epäselvä asia.
Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Finnair Oyj ovat vielä vaatineet, että asianosaiset joka tapauksessa määrätään vastaamaan itse oikeudenkäyntikuluistaan, koska asia on ollut aidosti epäselvä.
Perusteet
Asian tausta
QF-sopimus, joka koski Finnair Oyj:n ja Qantas Airway Limited ABN:n (Qantas) välillä tehtyä wet lease -sopimusta, perustui liikennelentäjiä koskevan työehtosopimuksen 3.4 kohtaan. Wet lease koski niin sanottua Sydneyn operaatiota, mutta QF-sopimuksen kohta 7.4.2 ei liittynyt millään tapaa tähän operaatioon. Wet lease tarkoitti sitä, että lentoyhtiö (Finnair Oyj) vuokrasi toiselle lentoyhtiölle (Qantas) lentokoneen sen operoimiseen tarvittavine miehistöineen.
Suomen Liikennelentäjäliitto ry oli vasta 9.10.2024 päivätyssä lisäkirjelmässään yksilöinyt sen, minkä nimenomaisen sopimusmääräyksen perusteella ulkopuolisten kouluttajien käyttäminen olisi työehtosopimuksen vastaista.
Ulkopuolisten kouluttajien käyttö Finnairin koulutuksessa
Finnair Oyj:llä oli lähtökohtaisesti oikeus tehdä rajoituksetta sopimuksia työehtosopimukseen nähden ulkopuolisten kanssa, mutta se voi sitoutua rajoittamaan tätä oikeuttaan niin kuin se oli tietyiltä osin tehnyt työehtosopimuksen 3 luvussa. Työehtosopimuksessa ei kuitenkaan rajoitettu ulkopuolisten kouluttajien käyttämistä simulaattorissa.
Työehtosopimuksen 3.3 kohdassa oli sovittu pääsäännöstä, että Finnair Oyj:n ansiolentolupaan merkityn koneen ohjaamoon ei saanut tulla toisen lentoyhtiön liikennelentäjää ilman Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n lupaa. Määräys ei eritellyt, missä tarkoituksessa toisen lentoyhtiön liikennelentäjä tulisi ohjaamoon, mutta käytännössä määräys rajoitti myös ulkopuolisten kouluttajien käyttämistä lentokoneen ohjaamossa. Määräys koski kuitenkin yksinomaan lentokoneen ohjaamoa, ei simulaattoria. Ansiolentolupaan ei merkitty simulaattoreita. Finnair Oyj:n ansiolentoluvassa mainitut Airbus A319 112, A320 214 ynnä muut olivat kaikki lentokoneita.
Työehtosopimuksen 3.3.1 kohdassa oli sovittu poikkeuksesta 3.3 kohdan pääsääntöön. Poikkeuksen nojalla toisen lentoyhtiön liikennelentäjä sai tulla ilman Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n lupaa koneen ohjaamoon koulutettavaksi ja edellytyksellä, että hänen paikkansa ohjaamossa ei ollut pois Finnair Oyj:n palveluksessa olevalta liikennelentäjältä.
Työehtosopimuksen 3.3 ja 3.3.1 kohdissa puhuttiin yhtiön ansiolentolupaan merkityllä koneella lentämisestä. Määräyksissä ei tarkoitettu työehtosopimuksessa erikseen määriteltyä lentotyötä. Työehtosopimuksessa oli nimenomaan lentotyötä koskevia erityisiä määräyksiä liittyen esimerkiksi vuorolistoihin, työaikaan ja vapaapäiviin, minkä takia lentotyö oli ollut tarpeen määritellä erikseen. Lentotyö-termiä käytettiin ainakin 28 kohdassa työehtosopimusta, muun ohella luvuissa 9 (vuorolista), 10 (työaika), 11 (reservimiehistö ja varallaolo), 13 (vapaapäivät), 17 (raskaus ja raskausajan palkkaus). Lentotyö-termiä ei käytetty 3.3 tai 3.3.1 kohdissa.
Finnair Oyj:llä ei siten ollut ollut työehtosopimukseen perustuvaa velvollisuutta hakea Suomen Liikennelentäjäliitto ry:ltä lupaa käyttää simulaattorikoulutuksessaan ulkopuolisia kouluttajia tai sopia koulutustoimintaa koskevaa poikkeusta. Tästä todisti myös se, että Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n oli esittänyt työehtosopimukseen käynnissä olevissa neuvotteluissa samoja muutoksia, joita se vaati vahvistettavaksi tässä oikeudenkäynnissä.
Työehtosopimus ei rajoita vuokratyövoiman käyttämistä.
Finnair Oyj:n ja Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n välillä oli vallinnut vahva sopimisen ja jatkuvan vuoropuhelun kulttuuri, mistä syystä erilaisia sopimuksia oli tehty myös silloin, kun niille ei olisi ollut tarvetta. Suomen Liikennelentäjäliitto ry:llä oli kuitenkin todistustaakka erityisestä sopimuskäytännöstä ja sen kestosta. Finnair Oyj:ssä ei ollut koskaan mielletty, että työehtosopimus rajoittaisi ulkopuolisten kouluttajien käyttämistä simulaattorissa, ja yhtiö oli käyttänyt ulkopuolisia kouluttajia simulaattorissa myös ilman sopimista. Tes-poikkeushakemuksissa ei ollut koskaan yksilöity, mistä työehtosopimusmääräyksestä oli tarkoitus poiketa. Yhtiön liikennelentäjille oli esimerkiksi järjestetty Toulousessa, Miamissa ja Singaporessa tyyppikoulutusta, jossa kouluttajat eivät olleet olleet Finnair Oyj:n palveluksessa olevia liikennelentäjiä, eikä Suomen Liikennelentäjäliitto ry ollut riitauttanut menettelyn työehtosopimuksen mukaisuutta.
Kouluttaminen ei ollut työehtosopimuksen 4.1 kohdassa tarkoitetulla tavalla muu lentämiseen liittyvä palvelus, jonka voitiin katsoa yleisesti kuuluvan liikennelentäjän työhön. Koulutustoiminta oli osa vain niiden liikennelentäjien työtä, jotka oli valittu kouluttajiksi. Kouluttajaksi haettiin ja valittiin erikseen, ja liikennelentäjällä oli työehtosopimukseen perustuva nimenomainen oikeus kieltäytyä kouluttajatehtävistä. Jos kyseessä olisi yleisesti liikennelentäjän työhön kuuluva tehtävä, ei liikennelentäjällä olisi oikeutta kieltäytyä siitä. Työehtosopimuksen 4.1 kohdassa tarkoitettu muu lentämiseen liittyvä palvelus tarkoitti esimerkiksi lennon valmistelua erilaisten lentämiseen liittyvien säännösten ja määräysten mukaisesti.
Työehtosopimuksessa oli sovittu kouluttamistehtäviä koskevista ehdoista, kuten kouluttamisesta maksettavasta korvauksesta, koska osa Finnair Oyj:n liikennelentäjistä koulutti oman lentotyönsä ohella. Tästä ei voitu päätellä, että ulkopuolisten kouluttajien käyttämistä simulaattorissa olisi rajoitettu työehtosopimuksen 33 tai 3.3.1 kohdissa.
Toimintakäsikirja oli lentoyhtiön itse laatima lentotoiminnan turvallisuuteen liittyvä asiakirja, jossa yhtiö kuvasi toimintaansa viranomaiselle. Toimintakäsikirjan sisällöllä ei ollut mitään tekemistä sen kanssa, mitä velvollisuuksia lentoyhtiöllä oli työntekijöitään kohtaan. Myös muun muassa Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n mainitsemat enimmäistyöaikarajoitukset liittyivät lentotoiminnan turvallisuuteen. Joka tapauksessa kanteessa viitatussa Finnair Oyj:n toimintakäsikirjan kohdassa ei suljettu pois ulkopuolisten kouluttajien käyttämistä yhtiön koulutuksissa.
Työehtosopimuksen vastainen menettely
Ulkopuolisten kouluttajien käyttämiseen ei ollut tarvittu Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n lupaa tai ainakaan luvan pyytäminen ei ollut ollut siinä määrin selvä työehtosopimukseen perustuva velvollisuus, että Finnair Oyj voitaisiin tuomita sen tieten rikkomisesta.
Joka tapauksessa Finnair Oyj:tä ei tullut tuomita hyvityssakkoon työehtosopimuksen tieten rikkomisesta eikä PALTA ry:tä valvontavelvollisuuden laiminlyömisestä, koska ulkopuolisten kouluttajien käyttäminen oli ollut aidosti epäselvä asia. Suomen Liikennelentäjäliitto ry oli täsmentänyt vasta 9.10.2024 päivätyssä lisäkirjelmässä sen, mitä työehtosopimusmääräystä se väitti rikotun.
Oikeudenkäyntikulut
Finnair Oyj:tä ja PALTA ry:tä ei tullut velvoittaa korvaamaan Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n oikeudenkäyntikuluja, koska asia oli ollut aidosti epäselvä.
Erimielisyysneuvottelut
Aitoja erimielisyysneuvotteluja riidan kohteena olevasta tulkinta-asiasta ei ollut käyty. Erimielisyysneuvottelujen laatua haittaisi se, että Suomen Liikennelentäjäliitto ry ei ollut missään vaiheessa yksilöinyt sitä, minkä nimenomaisen määräyksen perusteella ulkopuolisten kouluttajien käyttäminen olisi työehtosopimuksen vastaista, vaikka sitä oli erikseen pyydetty. Suomen Liikennelentäjäliitto ry oli esittänyt 10.6.2024 erimielisyyden sopimista, jos Finnair Oyj ja Suomen Liikennelentäjäliitto ry pääsisivät yhteisymmärrykseen toisesta, säästölomia koskevasta, erimielisyydestä. Vastaajien käsityksen mukaan nyt käsillä oleva riita oli syntynyt vain säästölomia koskevan neuvottelun vauhdittamiseksi ja Finnair Oyj:n painostamiseksi palaamaan vanhaan säästölomia koskevaan käytäntöön.
TODISTELU
Kantajan kirjalliset todisteet
- Paikallinen sopimus Qantas-operaatioiden työaikajärjestelyistä 17.1.2024 (salassa pidettävä)
- Qantas-sopimuksen irtisanomisilmoitus 16.2.2024
- Lausuma ja neuvottelupyyntö erimielisyyden ratkaisemiseksi 13.5.2024
- Valvontapyyntö 20.5.2024
- Erimielisyysneuvotteluiden pöytäkirja 27.5.2024 (salassa pidettävä)
- Sähköpostiviesti neuvotteluiden päättymisestä 18.6.2024
- Ote Finnair Oyj:n toimintakäsikirjan koulutusosasta OM-D (salassa pidettävä)
- a) TES-poikkeushakemus ulkopuolisten kouluttajien käyttämiseksi 19.5.2023 (salassa pidettävä)
b) SLL ry:n valtuuston ylimääräinen kokouspöytäkirja 25.6.2023 (salassa pidettävä)
c) sähköpostiviestit SLL ry:n ja Finnair Oyj:n edustajan välillä 3.6.2024
- a) Sopimus yhtiön ulkopuolisten liikennelentäjien kouluttamisesta yhtiön lentokonteilla 17.3.2009, sopimus yhtiön ulkopuolisten kouluttajien käytöstä 17.3.2009, kaksi Finnair Oyj:n ilmoitusta kolmansien osapuolten kanssa tehdyistä koulutussopimuksista 17.3.2009 (salassa pidettävä)
b) Sopimus yhtiön ulkopuolisten lentäjien kouluttamisesta lentokoneessa ja simulaattorissa 31.1.2011 (salassa pidettävä)
c) Sopimus yhtiön ulkopuolisten lentäjien kouluttamisesta lentokoneessa ja simulaattorissa 4.2.2013 (salassa pidettävä)
d) SLL ry:n hallituksen ulkopuolista koulutusta koskeva päätös 3.12.2015 (salassa pidettävä)
- Otteet Palvelualojen toimialaliitto ry:n ja Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n työehtosopimuksista 1.5.2005 — 30.4.2008 ja 1.11.2009 — 31.10.2011, ote Palvelualojen työnantaja Palta ry:n ja Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n työehtosopimuksesta 15.12.2011 — 31.1.2014
- Finnair Oyj:n Hyväksytyn koulutusorganisaation toimilupa (ATO) 18.12.2019
- Finnair Oyj:n ansiolentolupa, Air Operator Certificate =V4 (salassa pidettävä)
- a-c) Simulaattoriaikataulut harjoituksineen ja osallistujineen syyskuussa 2024 A330 ja A35o simulaattoreissa
- Finnair ATO OM A, ATO toimintakäsikirja osa A
- ATO TM part 1, training manual osa 1
Vastaajien kirjalliset todisteet
- PALTA ry:n vastaus 24.5.2024 Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n valvontapyyntöön
- Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n työehtosopimusesitys PALTA ry:lle 22.8.2022
- SLL ry neuvotteluratkaisu 2024 tekstit
- Finnair Oyj:n ansiolentolupa, Air Operator Certificate (salassa pidettävä)
Kantajan henkilötodistelu
- A
- B
- C
Vastaajien henkilötodistelu
- D todistelutarkoituksessa
- E
- F
TYÖTUOMIOISTUIMEN RATKAISU
Perustelut
Kannevaatimus 1
Asiassa on ensinnäkin ratkaistavana kysymys siitä, tuleeko liikennelentäjiä koskevan työehtosopimuksen 4.1 kohtaa tulkita yhdessä työehtosopimuksen 5.8.1 kohdan kanssa siten, että koulutustehtävät ovat osa kouluttajaksi valitun liikennelentäjän työtä.
Työehtosopimuksen kohdan 4.1 mukaan liikennelentäjän tehtävänä on lentäminen, joka tapahtuu konsernin lentoyhtiön lukuun sen omistamilla tai hallitsemilla lentokoneilla, sekä muu sellainen lentämiseen liittyvä palvelus, jonka voidaan katsoa yleisesti kuuluvan liikennelentäjän työhön, tai joka on tarpeen hänen pätevyytensä säilyttämiseksi tai lisäämiseksi. Kohdan 5.8.1 mukaan yhtiö julkistaa esimies-, kouluttaja-, projekti- ja muut vastaavat tehtävät liikennelentäjien haettavaksi.
Työehtosopimuksen 4.1 kohta koskee lentämistä sekä muuta lentämiseen liittyvää palvelusta, jonka voidaan katsoa yleisesti kuuluvan liikennelentäjän työhön. Finnair Oyj:n lentotoiminnan johtaja F on kertonut, että tällaisella lentämiseen liittyvä palveluksella saatetaan viitata esimerkiksi vuosittain pidettävään kaikkia liikennelentäjiä koskevaan ryhmäpäällikköpäivään, jossa käydään läpi ajankohtaisia asioita. Sen sijaan kouluttaminen ei F:n mukaan voi olla 4.1 kohdassa tarkoitettu lentämiseen liittyvä palvelus.
Työtuomioistuin toteaa, että työehtosopimuksen 4.1 kohdan määräys koskee sanamuotonsa mukaan liikennelentäjän työtä yleisesti ja 5.8.1 kohdan määräys puolestaan koskee sanamuotonsa mukaan Finnair Oyj:n velvollisuutta julkaista kouluttajan tehtävät liikennelentäjien haettavaksi. Määräysten sanamuodon perusteella ei voida päätellä, mitä kuuluu kouluttajaksi valitun liikennelentäjän työhön. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, mitä kyseessä olevista sopimusmääräyksistä on keskusteltu niitä koskevissa sopimusneuvotteluissa eikä muutakaan selvitystä sopijapuolten yhteisestä tarkoituksesta.
Asiassa on selvitetty, että kouluttajaksi valitut Finnair Oyj:n liikennelentäjät kouluttavat lentotyönsä ohella. Finnair Oyj:n koulutuspäällikkö C:n kertomuksen mukaan koulutustyön osuus kouluttajaksi valitun liikennelentäjän kokonaistyömäärästä vaihtelee tilanteen ja ajankohdan mukaan, ja esimerkiksi kesäaikana työ on pääasiassa lentotyötä. Myös PALTA ry ja Finnair Oyj ovat vastauksessaan todenneet, että koulutustoiminta on osa niiden liikennelentäjien työtä, jotka on valittu kouluttajiksi, ei sitä vastoin kaikkien liikennelentäjien työtä. Työtuomioistuin toteaa, että osapuolet ovat yksimielisiä siitä, että kouluttajiksi valittujen liikennelentäjien työhön sisältyy kouluttamista. Sen sijaan varsinainen erimielisyys asiassa vaikuttaisi koskevan sitä, määräytyykö koulutuksen sisältyminen kouluttajaksi valittujen liikennelentäjien työhön kannevaatimuksessa mainittujen työehtosopimusmääräysten perusteella.
Kouluttajiksi valitun liikennelentäjän työtehtäviä ei ole erikseen määritelty työehtosopimuksessa. Näin ollen työtuomioistuimella ei ole edellytyksiä vahvistaa kanteessa esitetyin tavoin, että liikennelentäjiä koskevan työehtosopimuksen 4.1 kohtaa tulisi tulkita yhdessä työehtosopimuksen 5.8.1 kohdan kanssa siten, että koulutustehtävät ovat osa kouluttajaksi valitun liikennelentäjän työtä. Näin ollen kannevaatimus 1 on hylättävä.
Kannevaatimus 2
Asiassa on seuraavaksi ratkaistava, tuleeko työehtosopimuksen 3.3 ja 3.3.1 kohdan määräyksiä tulkita siten, että Finnair Oyj:n on ennalta sovittava Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n kanssa muiden kuin Finnair Oyj:n palveluksessa olevien kouluttajien käyttämisestä simulaattorikoulutuksessa muussa kuin työehtosopimuksen 3.3.1 kohdassa nimenomaisesti yksilöidyssä tilanteessa.
Työehtosopimuksen 3.3 kohdan mukaan, mikäli Yhtiö aikoo tehdä ulkopuolisen Yhtiön kanssa miehistönvuokraus- tai muun vastaavan sopimuksen, jonka perusteella toisen Yhtiön liikennelentäjät lentävät Yhtiön ansiolentolupaan merkityillä koneilla, sovitaan asiasta Yhtiön ja Yhdistyksen välillä.
Työehtosopimuksen kohdan 3.3.1 mukaan Yhtiö voi tehdä kohdan 3.3 mukaisia sopimuksia toisen Yhtiön liikennelentäjien kouluttamisesta Yhtiön koneilla ilman kohdan 3.3 sopimusmenettelyä, mikäli toisen Yhtiön liikennelentäjät toimivat kaupallisella lennolla ylimääräisenä ohjaajana normaalin miehistökokoonpanon lisäksi, Yhtiön liikennelentäjien työtä vähentämättä. Ei-kaupallisella lennolla (ilman matkustajia ja/tai rahtia operoitu koulutuslento) voidaan kouluttaa toisen Yhtiön liikennelentäjiä rajoituksetta.
Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n entinen puheenjohtaja A on kertonut, että SLL ry oli tulkinnut työehtosopimuksen 3.3 kohtaa siten, että ulkopuolisten kouluttajien käyttämiseen lentokoneessa tai simulaattorissa tarvitaan tes-poikkeus. Tämä ajatus perustui siihen, että työehtosopimuksen määritelmien mukaan lentotyötä on sekä lentokoneessa että simulaattorissa tapahtuva työ. Finnair oli 19.5.2023 hakenut tes-poikkeusta ulkopuolisten kouluttajien käyttöön resurssipulan takia (K8a). Tes-poikkeusta oli myöhemmin jatkettu niin sanotulla QF-sopimuksella (K1).
Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n entinen puheenjohtaja B on kertonut, että työehtosopimuksen 3.3 kohdan rajoituksessa puhuttiin toisen yhtiön lentäjien lentämisestä Finnairin koneilla, joten rajoitus koski täysin selvästi lentokoneessa tapahtuvaa koulutusta. Toisaalta työehtosopimuksen määritelmien mukaan lentotyö oli työtä lentokoneessa tai simulaattorissa, ja näin ollen myös siitä piti sopia. Taustalla olivat työnsuoja ja työsuhdeturva. Mikäli Finnairin toiminnassa oli mukana työehtosopimuksen ulkopuolisia henkilöitä, siitä tuli sopia etukäteen. B:n aikana näistä asioista oli aina sovittu ja pitänytkin sopia, koska työehtosopimus niin vaati. Finnair oli ensin tiedustellut esimerkiksi toisilta lentoyhtiöiltä, olisiko tietynlaista koulutusta mahdollista ostaa, ja sen jälkeen varmistanut SLL ry:ltä, oliko ulkopuolisten kouluttajien käyttäminen mahdollista.
Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n entinen puheenjohtaja, nykyinen Finnair Oyj:n operatiivisen yksikön neuvottelujohtaja D on kertonut, että työehtosopimus ei velvoittanut sopimaan ulkopuolisten kouluttajien käyttämisestä simulaattorissa. Työehtosopimuksen 3.3 kohdan tarkoitus oli suojata Finnairin lentäjien työtä lentokoneen ohjaamossa tilanteessa, jossa ohjaamoon tuli joku muu kuin Finnairin liikennelentäjä tekemään lentotyötä. D oli ollut ollut mukana neuvottelemassa työehtosopimuksen 3.3.1 kohtaa, jossa annettiin joustoa 3.3 kohtaan. Tässä alakohdassa määrättiin, että ulkopuolinen lentäjä voi tulla ohjaamoon oppilaaksi, kunhan hän ei vie sieltä Finnairin lentäjän paikkaa. Lisäksi alakohta koski koulutuksia, jotka lennettiin tyhjällä koneella.
Finnair Oyj:n operatiivinen päällikkö E on kertonut, että ulkopuolisten kouluttajien käyttämistä koskeva QF-sopimuksen 7.4.2 kohdan määräys ei liittynyt Qantas-operaatioon, vaikka se olikin QF-sopimuksessa. Asia oli jäänyt roikkumaan, ja se oli hyväksytty osana isompaa pakettia Qantas-sopimuksen yhteydessä. QF-sopimuksen 7.4.2 kohdassa ei ollut viitattu mihinkään tiettyyn työehtosopimuksen kohtaan, koska työehtosopimuksessa ei rajoitettu simulaattorikoulutusta. Tes-poikkeuksia ulkopuolisten kouluttajien käyttämiseen oli haettu yhtiön voimakkaan kasvun tilanteissa. Kyse oli ollut ennen kaikkea informaation vaihdosta, joka oli aikaisemmin sujunut hyvässä yhteisymmärryksessä. Finnair oli halunnut tiedottaa SLL ry:lle ulkopuolisista kouluttajista, ettei heidän läsnäolonsa yhtiön koulutuskeskuksessa aiheuttanut hämmennystä.
Finnair Oyj:n lentotoiminnan johtaja F on kertonut, että lentoyhtiöt käyttivät paljon ulkopuolisia koulutusorganisaatioita. Finnair käytti osin omia kouluttajia mutta yhtiö hankki koulutusta myös ulkopuolisilta esimerkiksi, kun yhtiöön oli hankittu uusia konetyyppejä tai oli ollut kasvupiikkejä.
Johtopäätökset kanteen 2 kohdan vaatimuksen osalta
Työtuomioistuin toteaa, että työehtosopimuksen 3.3 kohdan määräys koskee sanamuotonsa mukaan tilanteita, joissa Finnair Oyj tekee ulkopuolisen yhtiön kanssa sopimuksen, jonka perusteella toisen yhtiön liikennelentäjät lentävät Finnair Oyj:n ansiolentolupaan merkityillä koneilla. Näissä tilanteissa asiasta tulee sopia Finnair Oyj:n ja Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n välillä. Asiassa on riidatonta se, että työehtosopimuksen 3.3 kohdan määräys rajoittaa käytännössä ulkopuolisten kouluttajien käyttämistä yhtiön lentokoneiden ohjaamossa. D:n kertomuksen mukaan määräyksen taustalla on työnsuoja tilanteissa, joissa Finnair Oyj:n ulkopuolisia lentäjiä tulee Finnair Oyj:n lentokoneen ohjaamoon tekemään lentotyötä.
Työehtosopimuksen 3.3 kohdan määräyksen sanamuodosta ei sen sijaan käy ilmi, että määräys koskisi simulaattorissa tapahtuvaa koulutusta. Työtuomioistuimen käsityksen mukaan tällaista johtopäätöstä ei voida kantajan esittämällä tavalla tehdä sillä perusteella, että työehtosopimuksen määritelmien mukaan lentotyö tarkoittaa työvuoroja, jotka sisältävät työtä joko lentokoneessa tai simulaattorissa. Asiassa ei myöskään ole esitetty sellaista todistelua, joka osoittaisi sopijapuolten yhteisesti tarkoittaneen sitä, että 3.3 kohdan sopimusmääräys koskisi simulaattorissa tapahtuvaa koulutusta.
Työehtosopimuksen 3.3.1 kohdan määräys koskee toisen yhtiön liikennelentäjien kouluttamista Finnair Oyj:n koneilla. Sopimusmääräys ei sanamuotonsa perusteella koske simulaattorissa tapahtuvaa koulutusta eikä myöskään tilannetta, jossa toisen yhtiön liikennelentäjä toimii kouluttajana Finnair Oyj:n koneessa.
Suomen Liikennelentäjäliitto ry on vedonnut siihen, että osapuolten välinen pitkäaikainen, vakiintunut ja yhdenmukainen käytäntö muodostavat normin, jonka mukaan työehtosopimuksen 3.3 ja 3.3.1 kohtia tulee tulkita kanteessa esitetyllä tavalla.
Esitetyn selvityksen perusteella Finnair Oyj on hakenut tes-poikkeuksia yhtiön ulkopuolisten liikennelentäjien kouluttamiseen yhtiön lentokoneilla ja yhtiön ulkopuolisten kouluttajien käyttöön. A:n ja B:n kertomusten perusteella sopimuksia on tehty, koska Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n käsityksen mukaan työehtosopimus on sitä edellyttänyt. E:n mukaan tes-poikkeushakemuksilla on ollut ennen kaikkea informatiivinen tarkoitus.
Kantajayhdistyksen asiassa vetoamat sopimukset ja ilmoitukset (K9 a — d) koskevat lentokoneessa tapahtuvaa yhtiön ulkopuolisten liikennelentäjien kouluttamista tai ulkopuolisten kouluttajien käyttöä. Asiassa on riidatonta se, että työehtosopimuksen 3.3 kohta käytännössä rajoittaa ulkopuolisten kouluttajien käyttämistä Finnair Oyj:n lentokoneen ohjaamossa. Sillä, että tes-poikkeuksia on haettu ja myönnetty lentokoneessa tapahtuvaan kouluttamiseen tai kouluttautumiseen, ei ole merkitystä arvioitaessa sitä seikkaa, onko työehtosopimuksen mukaan ulkopuolisten kouluttajien käyttämisestä simulaattorissa sovittava ennalta. Työtuomioistuin huomauttaa lisäksi, että kirjallisina todisteina K9 a-d esitetyt sopimukset ja ilmoitukset koskevat yhtä asiakirjaa lukuun ottamatta yhtiön ulkopuolisten liikennelentäjien kouluttamista Finnair Oyj:n lentokoneilla, kun taas yhdistyksen kannevaatimus koskee ulkopuolisten kouluttajien käyttämistä.
Kirjallisesta todisteesta K8a ilmenee, että Finnair Oyj on 19.5.2023 tehnyt tes-poikkeusanomuksen ulkopuolisten kouluttajien käyttämisestä yhtiön tyyppikurssisimulaattori- ja ELT-simulaattoriharjoituksissa. Suomen Liikennelentäjäliitto ry:n valtuusto on 25.6.2023 hyväksynyt tes-poikkeusanomuksen siten, että poikkeus on ollut voimassa 31.12.2023 saakka (K8b). Poikkeuksen voimassaoloa on A:n ja E:n kertomusten perusteella jatkettu osana suurempaa Qantas-sopimuskokonaisuutta 17.1.2024 solmitulla QF-sopimuksella. Esitetyn selvityksen perusteella QF-sopimuksessa sovittu tes-poikkeus ei kuitenkaan ole liittynyt Qantas-operaatioon.
Edellä todetuin tavoin työehtosopimuksen 3.3 ja 3.3.1 kohtien määräyksissä ei niiden sanamuodon perusteella edellytetä, että ulkopuolisten kouluttajien käyttämisestä simulaattorikoulutuksessa olisi sovittava työehtosopimuksen sopijaosapuolten kesken. Ne seikat, että Finnair Oyj on 19.5.2023 tehnyt ulkopuolisten kouluttajien käyttämistä simulaattorikoulutuksessa koskevan tes-poikkeushakemuksen ja että poikkeuksen jatkamisesta on sovittu osana QF-sopimusta 17.1.2024, eivät riitä osoittamaan sitä, että kantajan esittämän mukainen soveltamiskäytäntö olisi vakiintunut sopimuksen tulkintaa ohjaavaksi perusteeksi.
Edellä mainituilla perusteilla kantajan kannevaatimukset 2 a ja b on hylättävä.
Hyvityssakkovaatimukset
Koska kanteessa esitetyt vahvistusvaatimukset on hylättävä, on myös Finnair Oyj:hin ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry:hyn kohdistetut hyvityssakkovaatimukset hylättävä.
Oikeudenkäyntikulut
Oikeudenkäynnistä työtuomioistuimessa annetun lain 33 a §:n 1 momentin nojalla Suomen Liikennelentäjäliitto ry on asian hävinneenä velvollinen korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Finnair Oyj:n oikeudenkäyntikulut korkoineen.
Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Finnair Oyj:n yhteinen oikeudenkäyntikuluvaatimus asiassa on 6.780 euroa. Vastaajien asiamies on käyttänyt asian hoitamiseen 28,25 työtuntia ja laskussa käytettynä tuntiveloitusperusteena on ollut 240 euroa. Suomen Liikennelentäjäliitto ry on paljoksunut käytettyä tuntiveloitusperustetta 80 euroa ylittäviltä osin, koska vastaajien asiamies on Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n palveluksessa oleva työsuhdejuristi.
Työtuomioistuin on aikaisemmassa oikeuskäytännössään pitänyt 200 euron tuntiveloitusperustetta kohtuullisena silloin kun asiamiehenä on toiminut asianosaisena olevan liiton palveluksessa oleva lakimies (ks. esimerkiksi tuomiot TT 2017:48, TT 2021:100, TT 2022:71 ja TT 2023:38). Kohtuullisena tuntiveloitusperusteena liiton ulkopuolisen asiamiehen käyttämisestä on työtuomioistuimen viimeaikaisessa oikeuskäytännössä pidetty 300 euroa, kun tällaisen asiamiehen tuntiveloitusperusteeksi on hyväksytty 240 euroa vuonna 2017 (ks. esimerkiksi tuomiot TT 2017:48 ja TT 2022:63). Ottaen huomioon nämä seikat työtuomioistuin harkitsee oikeaksi sen, että vastaajien asiamiehen tässä asiassa käyttämää 240 euron määräinen tuntiveloitusperuste on kohtuullinen. Suomen Liikennelentäjäliitto ry on näillä perusteilla velvollinen korvaamaan vastaajien yhteiset oikeudenkäyntikulut vaadituilla 6.780 eurolla viivästyskorkoineen.
Tuomiolauselma
Kanne hylätään.
Suomen Liikennelentäjäliitto ry velvoitetaan korvaamaan Palvelualojen työnantajat PALTA ry:n ja Finnair Oyj:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 6.780 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen kuukauden kuluttua työtuomioistuimen tuomion antamisesta lukien.
Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Ari Wirén puheenjohtajana sekä Riitta Kiiski, Anna Lavikkala, Mika Lallo, Sanna Rantala ja Kari Tiainen jäseninä. Valmistelija on ollut Lotta Brander.
Tuomio on yksimielinen.