HE 70/1999

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Esityksessä ehdotetaan luotavaksi järjestelmä pelastusalan päällystötutkinnon tason nostamiseksi ammattikorkeakoulututkinnoksi. Tutkinto suoritettaisiin Pohjois-Savon ammattikorkeakoulussa. Siihen johtavasta koulutuksesta huolehtisi Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu yhteistyössä Pelastusopiston kanssa.

Samalla ehdotetaan muutettavaksi muutoksenhakua koskevia säännöksiä hallintolain- käyttölain edellyttämällä tavalla sekä opiskelijoiden kurinpitoa koskevia säännöksiä yhtenäiseksi uuden koululainsäädännön kanssa.

Esitys liittyy valtion vuoden 2000 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2000 alussa. Ensimmäiset ammattikorkeakoulututkintoa suorittavat opiskelijat aloittaisivat opintonsa syksyllä 2000.


PERUSTELUT

1. Nykytila ja ehdotetut muutokset
Ammattikorkeakouluopetuksen järjestäminen

Pelastusalan päällystön, alipäällystön, miehistön ja hätäkeskuspäivystäjien ammatillinen peruskoulutus järjestetään nykyään Pelastusopistossa, joka on sisäasiainministeriön alainen valtion oppilaitos. Opisto järjestää myös varautumiskoulutusta valtion ja kuntien viranhaltijoille sekä runsaasti pelastusalan jatko- ja täydennyskoulutusta. Laitoksessa on noin 350 oppilaspaikkaa. Se toimii Kuopiossa nykyaikaisissa pelastusalan koulutusta varten rakennetuissa toimitiloissa.

Päällystön koulutus kestää puolitoista vuotta ja alipäällystön yhden lukuvuoden. Miehistön koulutus, joka kestää puolitoista vuotta, vastaa edelleen sille asetettavia vaatimuksia. Päällystön ja alipäällystön koulutus sen sijaan vaatii kehittämistä. Yhteiskunnan ja ympäristön muutokset ovat asettaneet pelastusalalle toimiville uusia ammattitaitovaatimuksia, joita nykyisellä päällystökoulutuksella ei ole mahdollista saavuttaa. Pelastusalalla ei ole mahdollista suorittaa opistotasoa korkeampaa oman alan tutkintoa, joka antaisi valmiudet asiantuntija- ja esimiestehtäviin esimerkiksi hallinnossa, tutkimus- ja kehittämistehtävissä tai kansainvälisessä yhteistyössä. Opistotason koulutus on opetusministeriön hallinnonalalla kehitetty ammattikorkeakoulututkintoon johtavaksi koulutukseksi, joka järjestetään ammattikorkeakouluissa. Pelastusalalla on vastaavasti huolehdittava riittävän korkeatasoisen koulutuksen tarjoamisesta alan ammatteihin hakeutuville. Ammattikorkeakoulututkinto korvaisi nykyiset alipäällystökurssit ja päällystökurssit. Tarkoitus on kuitenkin järjestää vielä viiden vuoden ajan rinnalla nykymuotoista alipäällystökoulutusta, jotta voidaan saada riittävästi kokemuksia ammattikorkeakoulututkinnon soveltuvuudesta suurten palolaitosten työnjohtotehtäviin.

Ammattikorkeakoulutasoisen pelastusalan koulutuksen järjestämiseksi on tarkasteltu kolmea vaihtoehtoa. Pelastusalan omaa ammattikorkeakoulua, joka muodostettaisiin Pelastusopiston opistoasteesta, ei ole pidetty toimivana ratkaisuna, koska se olisi liian pieni toimimaan itsenäisesti. Sisäasiainministeriö on asettanut työryhmän selvittämään laaja-alaisen sisäisen turvallisuuden ammattikorkeakoulun perustamismahdollisuutta eri viranomaisten koulutustarpeista ja myös yksityisen vartiointikoulutuksen tarpeista. Selvitystyö on kesken ja asian valmistelu ja toteuttaminen veisi useita vuosia, jos tähän vaihtoehtoon päädytään.

Toiminnallisesti ja taloudellisesti paras vaihtoehto tässä vaiheessa on se, että ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus järjestetään Pohjois-Savon ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän ylläpitämässä Pohjois-Savon ammattikorkeakoulussa. Ammattikorkeakoulu huolehtisi koulutuksen järjestämisestä yhteistyössä Pelastusopiston kanssa. Opiskelijat otettaisiin ammattikorkeakoulun opiskelijoiksi. Koulutuksessa noudatettaisiin soveltuvin osin, mitä ammattikorkeakouluopinnoista annetussa laissa (255/1995) ja asetuksessa (256/1995) säädetään. Ammattikorkeakoulu päättäisi opetussuunnitelmasta. Se antaisi myös tutkintotodistuksen. Oppilaitosten yhteistyö määriteltäisiin tarkemmin niiden välisessä sopimuksessa. Koulutukselle vahvistettaisiin oma yksikköhinta, jonka perusteella rahoitus maksettaisiin Pohjois-Savon ammattikorkeakoululle. Ammattikorkeakoulu puolestaan maksaisi Pelastusopistolle sen antamaa koulutusta koskevan korvauksen.

Opetustoimen lainsäädäntöä ei esitetyn järjestelyn johdosta ole tarpeen muuttaa, vaan koulutuksen aloittaminen edellyttää opetusministeriön päätöstä koulutusohjelmasta ja aloituspaikoista sekä koulutuksen yksikköhinnasta. Opetusministeriö ja Pohjois-Savon ammattikorkeakoulutuksen kuntayhtymä sopivat vuosittaisen tulos- ja tavoitesopimuksen yhteydessä tehtävässä lisäpöytäkirjassa opiskelijapaikoista ja muista pelastusalan ammattikorkeakoulutukseen liittyvistä asioista.

Esitetyn vaihtoehdon etuna on, että Pelastusopisto voidaan säilyttää toiminnallisesti yhtenä kokonaisuutena ja hankittuja voimavaroja voidaan käyttää kuten nykyäänkin joustavasti kaikkeen koulutukseen. Ratkaisu on hallinnollisesti kevyt eikä vaadi uuden oppilaitoksen perustamista ja siihen liittyvää olemassa olevan oppilaitoksen uudelleen organisointia. Järjestelmä on joustava, koska yhteistoiminnan järjestelyt perustuvat pääosin Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun ja Pelastusopiston väliseen sopimukseen. Koulutuksen kehittämisen kannalta etuna on, että ehdotettu järjestelmä antaa mahdollisuuden laaja-alaistaa pelastustoimen koulutusta vahvistamalla yhteyksiä pelastustoimen kannalta keskeisiin tekniikan aloihin kuten rakennustekniikan ja konetekniikan sekä ympäristötekniikan koulutukseen. Lisäksi kiinteä yhteys yleiseen ammattikorkeakoulujärjestelmään helpottaa kehityksen mukana pysymistä. Lisäksi voidaan käyttää jo olemassa olevia palveluja kuten ammattikorkeakoulun kirjastoa ja atk-verkkoja.

Koulutukseen otettaisiin vuosittain 30 opiskelijaa. Pääsyvaatimuksena olisi pääsääntöisesti sen lisäksi, mitä ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain 13 §:ssä säädetään, että henkilö on suorittanut miehistötason tutkinnon tai hankkinut muuten vastaavat tiedot. Opintojen kesto olisi 3,5 vuotta, joten opiskelijoiden määrä koulutuksen toimiessa täydessä laajuudessa vaihtelisi yhdeksästäkymmenestä sataan kahteenkymmeneen. Opintoihin sisältyisi nykyistä huomattavasti enemmän itsenäistä opiskelua. Opetustehtävien jakautumista oppilaitosten kesken ei voida vielä kovinkaan tarkasti arvioida. Jakauma varmistuu vasta kunkin vuoden työsuunnitelmaa laadittaessa ja oppilaitosten sovittua asiasta. Pääosa opetuksesta annettaisiin kuitenkin Pelastusopistossa.

Muutoksenhakusäännösten tarkistaminen

Hallintolainkäyttölain (586/1996) mukaan valitusoikeutta viranomaisen päätökseen voi rajoittaa vain säätämällä siitä laissa. Säännös ei koske ennen hallintolainkäyttölain voimaantuloa säädettyjä säännöksiä. Pelastusopistosta annetussa asetuksessa (1237/1994) on säädetty muutoksenhakukielto rehtorin tai opettajakunnan Pelastusopistosta annetun lain tai asetuksen nojalla tekemistä päätöksistä. Opiskelijan erottamisesta saa tehdä oikaisuvaatimuksen sisäasiainministeriöön. Hallintolainkäyttölaissa säädetyn periaatteen mukaisesti ehdotetaan muutoksenhakua ja muutoksenhakukieltoja koskevat säännökset säädettäväksi laissa. Samoin ehdotetaan opiskelijan kurinpitoa koskevat säännökset asian laadun vuoksi siirrettäväksi lakiin. Säännökset yhdenmukaistettaisiin samalla ammatillista koulutusta koskevien säännösten kanssa. Muutoksenhakuoikeutta laajennettaisiin nykyisestä siten, että muutoksenhaku opiston päätöksiin olisi säännönmukaisesti mahdollista hallintolainkäyttölain mukaan ja muutoksenhakukiellot olisivat poikkeuksia. Esityksessä ehdotetaan, että muutosta ei saisi hakea valittamalla opetussuunnitelmaa tai muuta opetuksen järjestelyjä koskevaan asiaan.

Opintosuoritusten arvioinnin ja opiskelijoiden valinnan oikaisemiseksi ei Pelastusopistosta annetussa laissa (1165/1994) ole nykyisin säädetty mitään menettelyä. Esityksessä ehdotetaan opintosuoritusten arviointia koskeviin ja opiskelijaksi ottamista koskeviin asioihin säädettäväksi oikaisuvaatimusmenettely. Oikaisujen käsittelemistä varten Pelastusopiston yhteyteen perustettaisiin tutkintolautakunta, jonka kokoonpanosta säädettäisiin tarkemmin asetuksella. Tutkintolautakunnan päätöksistä, jotka koskevat opiskelijaksi ottamista, saisi valittaa hallinto-oikeuteen, mutta ei enää korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Opintosuoritusten arviointia koskevista asioista ei saisi valittaa ensinkään. Kurinpidollisista päätöksistä saisi valittaa hallinto-oikeuteen hallintolainkäyttölain mukaisessa järjestyksessä, mutta ei siitä eteenpäin. Muutoksenhaussa ammattikorkeakouluopiskelijaa koskeviin päätöksiin noudatettaisiin ammattikorkeakouluopinnoista annetun lain säännöksiä.

2. Esityksen vaikutukset
Taloudelliset vaikutukset

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavasta koulutuksesta aiheutuvien menojen budjetointi siirtyisi valtion talousarviossa sisäasiainministeriön hallinnonalalta opetusministeriön hallinnonalalle. Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu saisi ammattikorkeakoulututkintoa suorittavista opiskelijoista rahoitusta siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (635/1998) säädetään. Ammattikorkeakoulututkinnolle vahvistettaisiin oma yksikköhinta, koska muuta vastaavaa koulutusta ei anneta tällä hetkellä missään ammattikorkeakoulussa. Ammattikorkeakoulu maksaisi Pelastusopiston antamaa koulutusta vastaavan prosentuaalisen osuuden yksikköhinnasta Pelastusopistolle. Koulutuksen yksikköhinnan on arvioitu olevan 78 000 markkaa. Tähän summaan ei sisälly opiskelijaa kohti laskettua osuutta oppilaitoksen yli kymmenen tuhannen markan hintaisista kalusto-, kone- tai laitehankinnoista, vuokrista tai opiskelijoiden Pelastusopistolta saamista opintososiaalisista eduista, jotka rahoitettaisiin edelleen kokonaan valtion varoista.

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavasta koulutuksesta aiheutuvien menojen ei arvioida oppilasmäärän lisäyksestä huolimatta nousevan nykyisen päällystökoulutuksen menoihin verrattuna, koska opintoihin sisältyy nykyistä enemmän itsenäistä työskentelyä ja harjoittelua. Koulutus toteutetaan kustannusneutraalisti siten, että päällystön koulutuksen rahoituksen siirtyessä opetusministeriön hallinnonalalle Pelastusopiston määrärahoista vähennetään vastaava summa ja siirretään se opetusministeriön hallinnonalan talousarvioon. Vuonna 2000 vähennys olisi syyslukukautta vastaava osuus 30 opiskelijasta eli 975 000 markkaa, vuonna 2001 kevätlukukauden osuus 30 opiskelijasta ja syksyllä 2001 aloittavien uusien 30 opiskelijan osuus, yhteensä 2 340 000 markka, jos yksikköhinta on edelleen 78 000 markkaa. Pelastusopiston momentilta siirrettäisiin vuosittain opiskelijamäärän lisäystä vastaava summa, joka olisi 2 340 000 markkaa myös vuosina 2002 ja 2003 yksikköhinnan ollessa 78 000 markkaa. Kaikkiaan määrärahan siirto vuosina 2000―2003 olisi 7 995 000 markkaa.

Organisaatio- ja henkilöstövaikutukset

Päällystön koulutusajan pidentymisen johdosta Pelastusopistossa opiskelevien lukumäärä nousisi. Koska opinnot sisältäisivät nykyistä enemmän omatoimista opiskelua, Pelastusopiston opettajatarpeen ei arvioida lisääntyvän.

Vaikutukset eri kansalaisryhmien asemaan

Ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisaika on kaksi vuotta pidempi kuin nykyisen päällystötutkinnon ja vuoden pitempi kuin nykyisen alipäällystön ja päälystökurssien suoritusajat yhteenlaskettuna. Opiskelijat olisivat Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun opiskelijoita ja heihin sovellettaisiin ammattikorkeakouluopinnoista annettua lakia ja asetusta. Pelastusopisto huolehtisi suurimmasta osasta opetuksesta. Kurssimuotoisen koulutuksen aikana opiskelijat olisivat oikeutettuja asumaan Pelastusopiston asuntolassa ja saamaan muutkin Pelastusopiston opiskelijoiden opintososiaaliset edut.

3. Asian valmistelu

Ammattikorkeakoulututkintoa on valmisteltu sisäasiainministeriön asettamassa työryhmässä, jossa on ollut edustus sisäasiainministeriöstä, opetusministeriöstä, Pelastusopistosta, Pohjois-Savon ammattikorkeakoulusta, Kuopion yliopistosta, Valtion teknillisestä tutkimuskeskuksesta sekä Suomen Palopäällystöliitosta. Hallinnon järjestämistä varten sisäasiainministeriö asetti eri työryhmän, joka koostui Pelastusopiston, Pohjois-Savon ammattikorkeakoulun, sisäasiainministeriön sekä opetusministeriön edustajista.

Hallituksen esityksen muotoon laaditusta luonnoksesta on pyydetty lausunto opetusministeriöltä, valtiovarainministeriöltä, sisäasiainministeriön kaikilta osastoilta, lääninhallituksilta, Suomen Kuntaliitoltolta, Kuopion kaupunginhallitukselta, Pelastusopistolta, Pohjois-Savon ammattikorkeakoulutuksen kuntayhtymältä, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry:ltä, Pelastusalan liitoilta, Suomen Palopäällystöliitto ry:ltä Valtion työmarkkinalaitokselta, Kunnalliselta työmarkkinalaitokselta, AKAVA js:ltä, STTK-J:ltä, Kunta-alan ammattiliitto KTV ry:ltä ja Suomen Palomiesliitto SPAL ry:ltä. Lausunnoissa pidettiin ammattikorkeakoulutuksen käynnistämistä tarpeellisena. Koulutuksen toteuttamistavasta esitettiin erilaisia vaihtoehtoja. Lausunnoissa ei kuitenkaan tuotu esiin seikkoja, joiden perusteella tässä esityksessä valittua toteuttamistapaa olisi ollut syytä muuttaa. Kurinpito- ja muutoksenhakusäännösten muuttamista pidettiin lausunnoissa myös tarpeellisina.

4. Tarkemmat säännökset ja määräykset

Pelastusopistosta annettua asetusta on tarkoitus tarkistaa vastaamaan ehdotettuja lain muutoksia. Asetuksessa säädettäisiin myös oikaisuvaatimuksia käsittelevän tutkintolautakunnan kokoonpanosta ja tehtävistä. Tutkintolautakunnan asettaisi Pelastusopiston rehtori, ja sen jäseninä olisi Pelastusopiston opettajia ja joku henkilö oppilaitoksen ulkopuolelta.

5. Voimaantulo

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan vuoden 2000 alusta.

Edellä esitetyn perusteella annetaan Eduskunnan hyväksyttäväksi seuraava lakiehdotus:

Laki Pelastusopistosta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti

muutetaan Pelastusopistosta 8 päivänä joulukuuta 1994 annetun lain (1165/1994) 2 §:n 1 momentti ja 6 §:n 1 momentti sekä

lisätään lakiin uusi 2a, 7a ja 7b § sekä laista lailla 946/1997 kumotun 4 §:n tilalle uusi 4 § seuraavasti:

2 §
Tehtävät

Pelastusopiston tehtävänä on:

1) huolehtia pelastustoimen päällystön, alipäällystön ja miehistön sekä hätäkeskuspäivystäjien ammatillisesta perus- ja lisäkoulutuksesta, päällystön koulutuksesta kuitenkin siten kuin jäljempänä säädetään;

2) järjestää varautumiskoulutusta johtaville viranomaisille ja erityishenkilöstölle; sekä

3) järjestää tarvittaessa muutakin pelastustoimen koulutusta.


2 a §
Ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan pelastustoimen päällystön koulutuksen järjestää Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu yhteistyössä Pelastusopiston kanssa. Tässä koulutuksessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä ammattikorkeakouluopinnoista annetussa laissa (255/1995) ja sen nojalla säädetään. Opiskelijat ovat ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Koulutuksesta huolehtivat kumpikin oppilaitos siten kuin siitä asetuksella säädetään ja ammattikorkeakoulun ja opiston kesken tarkemmin sovitaan.

4 §
Ammattikorkeakouluopetuksen rahoitus

Pohjois-Savon ammattikorkeakoululle suoritetaan ammattikorkeakoulututkintoon johtavasta koulutuksesta aiheutuviin käyttökustannuksiin rahoitusta siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (635/1998) säädetään. Ammattikorkeakoulu maksaa Pelastusopistolle korvauksen sen antamasta opetuksesta. Ammattikorkeakoulu ja opisto sopivat korvauksen suuruudesta vuosittain ennen varainhoitovuoden alkua. Korvaus määräytyy ammattikorkeakoulututkinnolle lasketun yksikköhinnan ja opiskelijamäärän perusteella. Opiskelijamääränä käytetään tilastointipäivän opiskelijamäärää.

Ammattikorkeakoulu maksaa korvauksen opistolle varainhoitovuoden alusta lukien kuukausittain yhtä suurina erinä, viimeistään kuukauden 15. päivänä.

6 §
Opintososiaaliset edut ja korvaukset

Opetus, majoitus ja muonitus ovat opiskelijoille maksuttomia ammatilliseen peruskoulutukseen kuuluvilla kursseilla sekä ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa koulutuksessa Pelastusopistossa pidettävillä kursseilla.


7 a §
Opiskelijan oikeusturva ja kurinpito

Opiskelijaksi hakenut henkilö saa hakea oikaisua opiskelijaksi ottamista koskevaan päätökseen ja opiskelija opintosuorituksen arvosteluun siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Opiskelijaa, joka on syyllistynyt oppilaitoksessa rikkomukseen, voidaan, sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään, kurinpidollisesti rangaista varoituksella tai epäämällä häneltä opiskeluoikeus määräajaksi, enintään vuodeksi, tai kokonaan. Opiskelijalta voidaan myös evätä oikeus asua oppilaitoksen asuntolassa määräajaksi tai kokonaan.

7 b §
Muutoksenhaku

Pelastusopiston päätökseen haetaan muutosta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Päätökseen, johon saa hakea 7 a §:n 1 momentin mukaan oikaisua, ja päätökseen, joka koskee opetussuunnitelmaa tai muuta opetuksen järjestelyä, ei saa hakea muutosta valittamalla.

Oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Opintosuoritusten arvostelua koskevaan oikaisumenettelyssä tehtyyn päätökseen ei kuitenkaan saa hakea muutosta valittamalla.

Hallinto-oikeuden antamaan päätökseen, joka koskee oppilaaksi ottamista tai opiskelijan kurinpitoa, ei saa hakea muutosta valittamalla.


Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 2000.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.


Helsingissä 24 päivänä syyskuuta 1999

Tasavallan Presidentti
MARTTI AHTISAARI

Sisäasiainministeri
Kari Häkämies

Finlex ® är en offentlig och gratis internettjänst för rättsligt material som ägs av justitieministeriet.
Innehållet i Finlex produceras och upprätthålls av Edita Publishing Ab. Varken justitieministeriet eller Edita svarar för eventuella fel i innehållet i databaserna, för den omedelbara eller medelbara skada som orsakas av att felaktig information används eller för avbrott i användningen av eller andra störningar i Internet.