16.01.1989 1/1989

Luottotietorekisteri - Tallettaminen - Luovuttaminen - Valitus

Muiden kuin henkilörekisteriasetuksen 5 §:ssä mainittujen tietojen tallettamiseen luottotietorekisteriin ja luottotietorekisteristä luovuttamiseen tarvittiin tietosuojalautakunnan poikkeuslupa. Suomen Asiakastieto Oy:lle myönnettiin lupa protestoidun vekselin hyväksyjän ja lainvoimaisella tuomiolla holhottavaksi julistetun henkilön tietojen tallettamiseen sekä näiden tietojen luovuttamiseen. Muilta osin hakemus hylättiin.

KHO 9.3.1990 T:885: ei muutosta. Ks. myös 8/16.3.1992 ja 2/13.2.1989.

ASIA
Henkilötietojen keräämistä ja tallettamista luottotietorekisteriin, henkilötietojen luovuttamista luottotietorekisteristä, henkilörekisterilain 13 §:n mukaisten rekisteröinti-ilmoitusten lähettämiselle varatun määräajan pidentämistä sekä henkilörekisterin lain mukaiseen kuntoon saattamista koskevan määräajan pidentämistä koskeva poikkeuslupahakemus.

HAKIJA
Luottokontrolli Oy Hakijan toiminimi on muutettu Suomen Asiakastieto Oy:ksi 14.9.1988 lukien.

HAKEMUS
Hakija on pyytänyt

1. lupaa saada kerätä, tallettaa sekä edelleen luovuttaa luottotietotoiminnassa
hakemuksessa mainittuja tietoja toistaiseksi
tai tietosuojalautakunnan määräämän ajan,

2. että henkilörekisterilain 13 §:n mukaisten rekisteröinti-ilmoitusten
lähettämiseen hakijalle rekisterinpitäjänä varattua
määräaikaa pidennettäisiin 31.12.1990 asti.

Tiedot, joita hakemus koskee:

1. tieto rekisteröidyn työpaikasta, (myös tieto työsuhteen kestosta
ja laadusta) 2. tieto rekisteröidyn puolison nimestä, 3. tieto rekisteröidyn saamasta luotosta;
- luotonlaji, kerta- tai tililuotto,
- luoton määrä,
- kertaluotossa maksuerien lukumäärä, 4. tiedot niistä vekseliprotestoinneista, joissa rekisteröity on
hyväksyjänä, 5. tieto rekisteröidyn joutumisesta holhoukseen, 6. tieto lainvoimaisesta tuomiosta, jolla rekisteröidyn on todettu
syyllistyneen taloudelliseen rikokseen, 7. tieto rekisteröityyn kohdistuneiden luottotietokyselyiden lukumäärästä
edellisen kuuden kuukauden aikana.

Edellä tarkoitettujen tietojen osalta talletettaisiin myös tieto maksuhäiriön tai päätöksen ajankohdasta ja saamisen suuruudesta tuhansina markkoina.

Tietojen keräämisen, tallettamisen ja luovuttamisen tarkoitus:

Tietoja on tarkoitus kerätä, tallettaa ja luovuttaa rekisteröidyn taloudellisen aseman, sitoumusten hoitokyvyn tai luotettavuuden arvioimisessa henkilörekisterilain 18 §:n 3 momentin mukaisissa tilanteissa.

Hakija on täydentänyt hakemustaan 2.12.1988 tehdyllä hakemuksella, jolla se on pyytänyt:

1. että henkilörekisterilain 50 §:n 1 momentin mukaista yhden
vuoden pituista määräaikaa koskien rekisterinpidon saattamista
lain mukaiseen kuntoon pidennettäisiin kestämään ainakin
kuudella kuukaudella siitä kun hakijan 22.6.1988 tekemä poikkeuslupahakemus
on ratkaistu,

2. että hakija saisi tallettaa tiedot sellaisista määräyksistä,
joiden nojalla rekisteröidylle on määrätty holhouslain 66 §:n
mukaisesti uskottu mies hoitamaan rekisteröidyn taloudellisia
asioita,

3. että tietosuojalautakunta ilmoittaisi välipäätöksellä tai
muulla vastaavalla tavalla mahdollisimman nopeasti täydennyshakemukseen
antamansa ratkaisun.

AIKAISEMPI PÄÄTÖS

Tietosuojalautakunta on 12.12.1988 antamallaan päätöksellä n:o 32/12.12.1988 ratkaissut täydennyshakemuksen kohdan 1.

TIETOSUOJAVALTUUTETUN KUULEMINEN

Tietosuojalautakunta on pyytänyt asiassa tietosuojavaltuutetun lausunnon (Lausunto 9.12.1988, no 276/43/88).

TIETOSUOJALAUTAKUNNAN PÄÄTÖS JA PERUSTELUT

A. Tietojen kerääminen, tallettaminen ja luovuttaminen

Tietosuojalautakunta katsoo, että hakemuksessa tarkoitetut tiedot ovat henkilörekisterilain 2 §:n 1 kohdassa tarkoitettuja henkilötietoja.

Henkilöluottotiedolla tarkoitetaan henkilörekisterilain 2 §:n 6 kohdassa henkilön taloudellisen aseman, sitoumusten hoitokyvyn tai luotettavuuden arvioimisessa käytettäväksi tarkoitettuja henkilötietoja.

Luottotietotoiminnalla tarkoitetaan saman pykälän 7 kohdassa elinkeinona harjoitettavaa henkilöluottotietojen keräämistä ja tallettamista edelleen luovutusta varten.

Luottotietotoimintaan käytettävistä henkilörekistereistä sekä niihin talletettavista tiedoista säädetään henkilörekisterilain 5 §:n 4 momentin nojalla henkilörekisteriasetuksen 5 §:ssä. Rekisteröidyksi luottotietorekisteriin voi tulla vain henkilö, jolla on asetuksen 5 §:ssä mainittuja maksuhäiriötietoja tai joka on ulosmittauksessa todettu varattomaksi.

Muiden kuin henkilörekisteriasetuksen 5 §:ssä mainittujen tietojen tallettamiseen luottotietorekisteriin ja luottotietorekisteristä luovuttamiseen tarvitaan tietosuojalautakunnan myöntämä henkilörekisterilain 37 §:ssä tarkoitettu poikkeuslupa. Poikkeusluvan myöntämisen edellytyksenä on, että luvan myöntämiseen on painava syy. Lisäksi edellytetään, että rekisteröidyn yksityisyyden sekä hänen etujensa ja oikeuksiensa vaarantuminen voidaan estää.

1. Tieto rekisteröidyn työpaikasta

Tietosuojalautakunta katsoo, että työpaikkaa koskevilla tiedoilla ei ole ratkaisevaa merkitystä henkilön taloudellisen aseman ja sitoumusten hoitokyvyn arvioimisessa.

Työvoiman liikkuvuuden vuoksi työpaikkaa koskevan tiedon virheettömyyttä olisi vaikea valvoa. Luotonantajalla on luottoa myöntäessään mahdollisuus saada luotonhakijalta itseltään tiedot luotonhakuhetkellä voimassa olevasta palvelussuhteesta.

Työpaikkaa koskevien tietojen rekisteröimistä luottotietorekisteriin mahdollisen vastaisen oikeusteitse tapahtuvan perinnän varalta tietosuojalautakunta ei pidä asianmukaisena. Työpaikkaa koskeva ajankohtainen tieto voidaan selvittää siinä vaiheessa kun oikeusteitse tapahtuva perintä mahdollisesti aktualisoituu.

Tietosuojalautakunta katsoo, ettei ole olemassa painavaa syytä myöntää poikkeuslupaa työpaikkaa koskevan tiedon keräämiseen, tallettamiseen tai luovuttamiseen ja hylkää hakemuksen tältä osin.

2. Tieto rekisteröidyn puolison nimestä

Suomen lainsäädännössä on muiden kuin ennen 1.1.1930 solmittujen avioliittojen osalta omaksuttu puolisoiden velkojen erillisyyden periaate. Kumpikin puoliso vastaa pääsääntöisesti yksin siitä velasta, minkä hän on tehnyt ennen avioliittoa tai sen aikana.

Tietosuojalautakunta katsoo, että puolison nimen rekisteröiminen voisi johtaa siihen, että häneltä evättäisiin luotto toisen puolison maksuhäiriömerkinnän vuoksi.

Mikäli puolisot ovat yhteisvelallisia, on luotonantajalla pääsääntöisesti kummankin puolison nimi tiedossa.

Tietosuojalautakunta katsoo, ettei hakija ole esittänyt hakemuksen tueksi painavaa syytä puolison nimen tallettamiseen hakijan luottotietorekisteriin ja hylkää hakemuksen tältä osin.

3. Tieto rekisteröidyn saamasta luotosta

Tietosuojalautakunta toteaa, että hakijan rekisterissä ei ole lainkaan tietoja esimerkiksi pankkien myöntämistä luotoista. Pankkisalaisuus estää tietojen luovuttamisen hakijalle. Hakijan rekisterissä oleva tieto voimassaolevista kulutusluotoista ei anna kokonaiskuvaa luotonhakijan mahdollisuudesta suoriutua vastuistaan. Lisäksi tietosuojalautakunta toteaa, että luotonhakijalla voi olla useita kulutusluottoja ja silti hän voi pystyä hoitamaan ne.

Tieto myönnetyistä kulutusluotoista ei pysty luotettavasti kuvaamaan henkilön taloudellista asemaa ja sitoumusten hoitokykyä. Henkilön luotettavuutta ei myöskään kyseisen tiedon perusteella pystytä arvioimaan. Tietosuojalautakunta toteaakin, että asianomaisen asema voi vaarantua sen vuoksi, että tieto ei oikealla tavalla kuvaa niitä olosuhteita, joista sen on tarkoitus tuottaa tietoa. Yksilön oikeudenmukaisen kohtelun kannalta olennaista on, että häntä arvioidaan paitsi oikeiden myös merkityksellisten tietojen perusteella.

Kuluttajien ylivelkaantumisen osalta tietosuojalautakunta toteaa, ettei ole olemassa näyttöä siitä, että kulutusluottojen rekisteröimisellä pystyttäisiin estämään kuluttajien ylivelkaantumista. Keinoja kuluttajien ylivelkaantumisen estämiseksi on haettava muualta kuin luottotietotoiminnasta.

Tietosuojalautakunta katsoo, ettei ole olemassa painavaa syytä myöntää hakijalle poikkeuslupaa kerätä, tallettaa ja luovuttaa tietoja myönnetyistä luotoista. Tämän vuoksi tietosuojalautakunta hylkää hakemuksen tältä osin.

4. Tiedot niistä vekseliprotestoinneista, joissa rekisteröity on hyväksyjänä

Vekselilain 44 §:ssä tarkoitettu vekseliprotesti tapahtuu viranomaisen toimesta, yleensä vekselin maksamatta jättämisen vuoksi. Vekselin protestoinneissa syntyvä pöytäkirja on julkinen asiakirja.

Vekseliprotestin tarkoituksena on säilyttää velkojan takautumisoikeus muita velallisia kuin vekselin hyväksyjää vastaan silloin, kun vekselin hyväksyjä on laiminlyönyt maksuvelvollisuutensa. Vekselin hyväksyjä on vekselin päävelallinen, joka vastaa vekselin maksamisesta protestista riippumatta.

Hyväksyjänä oleminen protestoidussa vekselissä kertoo asianomaisen heikosta taloudellisesta asemasta. Henkilön taloudellisen aseman ja sitoumusten hoitokyvyn arvioimisessa tiedolla on luotonantajalle oleellinen merkitys. Vekselin hyväksyjä on tehnyt nimenomaisen maksusitoumuksen, jonka hän on laiminlyönyt.

Tietosuojalautakunta katsoo, että on olemassa painava syy myöntää poikkeuslupa protestitietojen keräämiseen, tallettamiseen ja luovuttamiseen vekselin hyväksyjän osalta.

Tietosuojalautakunta myöntää hakijalle poikkeusluvan kerätä, tallettaa ja luovuttaa protestoidun vekselin hyväksyjän osalta henkilörekisteriasetuksen 5 §:n 1 momentissa mainitut tiedot sekä tiedon vekseliprotestin toimittamisen päivämäärästä ja saamisen suuruudesta.

Jotta rekisteröidyn edut ja oikeudet voitaisiin turvata tietosuojalautakunta määrää, että vekseliprotestia koskevan tiedon tallettamisen ja luovuttamisen yhteydessä on aina talletettava ja luovutettava myös tieto protestin yhteydessä mahdollisesti annetusta vekselilain 91 §:n mukaisesta velallisen vastauksesta tai muistutuksesta, ettei vekselin hyväksyjältä ole voitu saada vastausta tai ettei häntä ole voitu tavata.

5. Tieto rekisteröidyn joutumisesta holhoukseen

Holhouslain 2 luvun 17 §:n mukaan holhottavaksi voidaan julistaa vain henkilö, joka on kykenemätön huolehtimaan itseään tai omaisuuttaan koskevista asioista. Tämän vuoksi tieto henkilön joutumisesta holhouksenalaiseksi on tarpeellinen arvosteltaessa hänen kykyään hoitaa sitoumuksensa.

Luotonannossa on kysymys molemminpuolisesti velvoittavista sopimuksista, jotka holhouksenalaisen tekeminä ovat yleensä pätemättömiä. Luotonantajalla tulee olla mahdollisuus varmistua siitä, että hänen sopimuskumppaninsa on oikeustoimikelpoinen.

Tietosuojalautakunta katsoo, että poikkeusluvan myöntämiselle on painava syy ja myöntää hakijalle luvan kerätä, tallettaa ja luovuttaa henkilörekisteriasetuksen 5 §:n 1 momentissa mainitut tiedot henkilöstä, joka on lainvoimaisella tuomiolla julistettu holhottavaksi sekä tiedon holhouspäätöksen päivämäärästä.

Jotta rekisteröidyn yksityisyys sekä hänen etunsa ja oikeutensa voitaisiin turvata, tietosuojalautakunta määrää, että:

1. hakija ei saa rekisteröidä tietoa siitä, mikä on ollut holhottavaksi
julistamisen syynä, ja

2. tieto holhouksesta on poistettava rekisteristä heti kun holhottavaksi
julistaminen on rauennut tai se on kumottu.

6. Tieto lainvoimaisesta tuomiosta, jolla rekisteröidyn on todettu syyllistyneen taloudelliseen rikokseen

Tuomioistuimen päätökset ovat julkisia. Rikoksia koskevien tietojen rekisteröinti on kuitenkin rajoitettava vain välttämättömimpään, lähinnä vain tuomioistuimen tarpeita varten.

Rikostietojen rekisteröinti sisältää tavanomaista suuremman riskin kansalaisten yksityisyydelle ja oikeusturvalle. Hakijan rekisterin sisältämät tiedot leviävät hyvin laajalle ja usein vaivattomasti teknisen käyttöyhteyden avulla. Tietojen väärinkäytön mahdollisuus on suuri.

Talousrikosta koskevalla tiedolla ei sinänsä ole välitöntä yhteyttä henkilön taloudelliseen asemaan ja sitoumusten hoitokykyyn.

Tietosuojalautakunta katsoo, ettei ole painavaa syytä myöntää poikkeuslupaa talousrikoksia koskevien tietojen keräämiseen, tallettamiseen ja luovuttamiseen ja hylkää hakemuksen tältä osin.

7. Tieto rekisteröityyn kohdistuneiden luottotietokyselyiden lukumäärästä edellisen kuuden kuukauden aikana.

Henkilörekisterilain 13 §:n 2 momentin mukaan luottotietotoimintaa harjoittavan rekisterinpitäjän on rekisteröidyn pyynnöstä ilmoitettava, kenelle tai mihin tätä koskevia henkilöluottotietoja on kuuden viimeisen kuukauden aikana luovutettu. Tämä lainkohta velvoittaa luottotietotoimintaa harjoittavan tallettamaan tiedon rekisterissään olevaan henkilöön kohdistuneista luottotietokyselyistä, eikä tämän tiedon keräämiseen ja tallettamiseen tarvita poikkeuslupaa.

Henkilörekisterilain 13 §:n 2 momentin tarkoituksena on rekisteröidyn tarkastusoikeuden toteuttaminen. Tietoa luottotietokyselyistä ei ole säädetty luovutettavaksi muille kuin tarkastusoikeuden käyttäjälle. Tämän vuoksi hakija tarvitsee poikkeusluvan tietojen luovutukseen.

Tietosuojalautakunta katsoo, että tieto luottotietokyselyiden lukumäärästä ei tarjoa luotettavaa tietoa asianomaisen luottokelpoisuutta arvioitaessa.

Tietosuojalautakunta katsoo, ettei ole painavaa syytä poikkeusluvan myöntämiselle ja hylkää hakemuksen tältä osin.

8. Tiedot sellaisista määräyksistä, joiden nojalla rekisteröidylle on määrätty holhouslain 66 §:n mukaisesti uskottu mies hoitamaan rekisteröidyn taloudellisia asioita

Tietosuojalautakunta toteaa, että uskottu mies voidaan määrätä myös oikeustoimikykyiselle henkilölle. Henkilö ei menetä oikeustoimikykyään uskotun miehen asettamisen johdosta.

Tietosuojalautakunta katsoo, ettei poikkeusluvan myöntämiselle ole painavaa syytä ja hylkää hakemuksen tältä osin.

B. Henkilörekisterilain 13 §:n 1 momentin mukaisten rekisteröinti-ilmoitusten lähettämiselle varatun määräajan pidentäminen 31.12.1990 asti

Hakijalla on HenkRekL 50 §:n 2 momentin mukaan vuoden 1989 loppuun asti aikaa ilmoitusten lähettämiselle. Hakija on jo lähettänyt suurimman osan ilmoituksista.

Tietosuojalautakunta katsoo, ettei ole painavaa syytä laissa asetetun määräajan pidentämiselle ja hylkää hakemuksen tältä osin.

POIKKEUSLUVAN MÄÄRÄAIKAISUUS

Niiltä osin kuin hakijalle on edellä myönnetty poikkeuslupa, se on voimassa kolme vuotta tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. Lupa on myönnetty määräaikaisena, jotta voitaisiin seurata lupaehtojen noudattamista.

SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET

Henkilörekisterilaki 2 § 1 kohta
Henkilörekisterilaki 2 § 6 kohta
Henkilörekisterilaki 2 § 7 kohta
Henkilörekisterilaki 5 § 4 mom
Henkilörekisterilaki 6 §
Henkilörekisterilaki 13 §
Henkilörekisterilaki 16 §
Henkilörekisterilaki 37 §
Henkilörekisterilaki 50 § 2 mom
Henkilörekisteriasetus 5 §

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.