2.12.2009

Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa sai Karkkilassa, Kauniaisissa ja Vihdissä äänestää joko perinteisesti paperisilla äänestyslipuilla tai sähköisesti. Kokeilu toimeenpantiin vaalilain 714/1998 muuttamisesta annetun määräaikaisen lain 880/2006 nojalla, joka oli voimassa 1.12.2007-31.12.2008. Kokeilu ei onnistunut suunnitellulla tavalla. Kokeilukunnissa jäi antamatta 232 ääntä aloitetun äänestyksen keskeydyttyä. Näissä tapauksissa äänestys ei kirjautunut sähköiseen vaaliuurnaan ja ääni jäi antamatta.

Sähköisen äänestysjärjestelmän käyttöliittymään sisältyi sellainen piirre, että jos äänestäjä otti äänestyskortin pois kortinlukijasta kesken äänestystapahtuman, äänestys keskeytyi ja sovellus palautui siitä mitään ilmoittamatta aloitussivulle. Järjestelmä ei ilmoittanut äänestyksen keskeytymisestä, jolloin äänestäjä saattoi erehtyä luulemaan, että äänestys oli loppuun suoritettu.

Asiaa koskeviin kanteluihin antamassaan päätöksessä oikeuskansleri tarkastelee sähköisen äänestysjärjestelmän toimintaa, äänestäjille annettuja ohjeita, äänestysjärjestelmän testaamista ja vaalisalaisuuden säilymistä.

Sähköisen äänestysjärjestelmän toiminnan osalta päätöksessä todetaan, että järjestelmässä äänestäjälle annettiin mahdollisuus keskeyttää äänestys. Äänestyksen keskeytymistapauksissa oikeuskanslerin mielestä todennäköisempää kuitenkin on, että keskeytymiseen olivat useimmissa tapauksissa vaikuttaneet äänestysjärjestelmään liittyneet puutteet, mutta myös järjestelmää koskevat ohjeet. Äänestäjille toimitetun ilmoituskortin sanallisen ohjeen mukaan äänestäjän tuli asettaa äänestyskortti äänestyspäätteessä olevaan kortinlukijaan ja painella kosketusnäytölle sen ehdokkaan nimi, jolle halusi äänensä antaa. Järjestelmä toi näytölle valitun henkilön tiedot ja äänestys voitiin hyväksyä painamalla OK-painiketta. Järjestelmän toimintaan perustuvan ilmoituskortin kuvallisen ohjeen ja äänestyskopissa olleen julisteen mukaan äänestäjän tuli painaa OK-painiketta jo ehdokkaan numeron valinnan jälkeen ja uudestaan varmistaessaan valintansa. Sanallinen ohje oli sikäli puutteellinen, että sen mukaan OK-painiketta tuli painaa vain kerran, vaikka OK-painiketta tuli painaa kahdesti. Jos äänestäjä halusi käyttää äänioikeuttaan haluamatta antaa ääntään kenellekään ehdokkaista hänen tuli kuvallisen ohjeen mukaan laitettuaan äänestyskortin lukijaan painaa Äänestän tyhjää -painiketta. Lopuksi äänestäjän tuli – varmistettuaan valintansa tai äänestettyään tyhjää – poistaa äänestyskortti lukijasta ja palauttaa se vaalivirkailijalle.

Oikeuskansleri katsoo, että äänestysjärjestelmälle asetettavista vaatimuksista nousevat esille mm. helppokäyttöisyys ja varmuus. Äänestäjän mahdollisuus käyttää äänioikeuttaan ei saa olla kiinni siitä, minkä vaihtoehtoisen äänestystavan hän valitsee. Äänestystapojen tulisi siten käytön helppouden ja varmuuden osalta olla mahdollisimman tasavertaisia. Käytössä ollut sähköinen äänestysjärjestelmä ei siihen sisältyvän tahattoman toiminnan keskeytysmahdollisuuden ja sitä koskevan tiedon saamatta jäämisen johdosta ole ollut rinnastettavissa perinteiseen lippuäänestykseen. Koska sähköinen äänestys oli uusi äänestystapa, oikeiden ja riittävien ohjeiden saaminen oli ollut erityisen tarpeellista. Eri tavoin annettuja ohjeita laadittaessa oli tullut välttää ristiriitaisten ohjeiden antamista.

Äänestysjärjestelmän testaamisesta päätöksessä todetaan, että testausmuistioon kirjattu havainto, ettei järjestelmä ilmoittanut äänestyksen keskeytymisestä, oli saatettu niiden henkilöiden tietoon, joilla oli mahdollisuus ja velvollisuuskin ryhtyä toimenpiteisiin asiantilan korjaamiseksi. Varmaa syytä siihen, miksi tietokatkos syntyi ja toimenpiteisiin ei ryhdytty, ei ole esitetty. Oikeuskanslerin mielestä projektin toteuttamisen ja testauksiin osallistuneilla henkilöillä oli ollut keskivertoäänestäjää paremmat valmiudet seurata ja arvioida äänestysmenettelyn kulkua ja reagoida siinä mahdollisesti ilmeneviin yllättäviin käänteisin. Lisäksi äänestystilanne sinänsä oli saattanut olla omiaan vaikuttamaan äänestäjiin ja heikentämään heidän kykyjään selviytyä tilanteesta. Se, että kyseessä oli kokeilu, olisi puoltanut sellaista menettelyä, että järjestelmää olisi testattu tavallisilla äänestäjillä ja että apuna järjestelmää suunniteltaessa olisi käytetty erityistä käytettävyysasiantuntijaa.

Vaalisalaisuuden säilymisen osalta oikeuskansleri toteaa, että äänioikeusrekisteri on julkinen asiakirja ja tiedot äänioikeuden käyttämättä jättämisestä äänestyksen keskeytymistapauksessa ovat sinänsä oikeat. Tilanne saattaa sellaisen äänestäjän kannalta muodostua harmilliseksi, joka on kertonut täyttäneensä kansalaisvelvollisuutensa käymällä äänestämässä, mutta äänioikeusrekisteristä ei löydy sitä koskevaa mainintaa äänestyksen tahattoman keskeytymisen vuoksi. Äänioikeusrekisteri ei tässä tapauksessa kerro, eikä voikaan kertoa, mistä syystä äänioikeus jäi käyttämättä. Vaalisalaisuuden murtamisesta ei oikeuskanslerin mielestä ollut olemassa varteenotettavaa pelkoa.

Oikeuskansleri toteaa, että laillisuusvalvonnan kannalta asiassa on kysymys valtioneuvoston ohjesäännön 14 §:n 5 kohdan ja vaalilain 10 §:n mukaan oikeusministeriölle ylimpänä vaaliviranomaisena kuuluvasta vastuusta kunnallisvaaleissa käytössä olleen äänestysjärjestelmän toiminnasta, siitä että äänioikeutetut olivat voineet käyttää heille perustuslain 14 §:ssä turvattua äänioikeuttaan ja siten vaalien onnistumisesta. Se, että sähköisen äänestyksen kokeilu oli epäonnistunut, johtui viime kädessä siitä, että äänestysjärjestelmän testausvaiheessa tunnistetut puutteet käyttöjärjestelmän osalta olivat jääneet toistaiseksi selvittämättömistä syistä korjaamatta. Projektissa oli ollut monia toimijoita ja työnjako varsinaisten korjaustoimenpiteiden ja niiden suorittamisen valvonnan osalta ei ollut toiminut. Kysymys vastuusta kokeilun onnistumisesta on lähinnä oikeusministeriön ja toimittajan välinen asia, joka ei sen yksityisoikeudellisen luonteen vuoksi kuulu oikeuskanslerin käsiteltäviin. Ottaen huomioon, että kunnallisvaalit on kokeilukunnissa uusittu, oikeuskansleri on katsonut, ettei asia anna aihetta muuhun kuin että hän on muistuttaa oikeusministeriötä sille ylimpänä vaaliviranomaisena kuuluvasta vastuusta turvata osaltaan vaalien moitteeton järjestäminen ja kiinnittää ministeriön huomiota päätöksessä esitettyihin näkökohtiin suunniteltaessa otetavaksi käyttöön sähköinen äänestysjärjestelmä.