93/2014

Sopimusteksti

KIDUTUKSEN JA MUUN JULMAN, EPÄINHIMILLISEN TAI HALVENTAVAN KOHTELUN TAI RANGAISTUKSEN VASTAISEN YLEISSOPIMUKSEN VALINNAINEN PÖYTÄKIRJA

JOHDANTO

Tämän pöytäkirjan sopimusvaltiot, jotka

vahvistavat, että kidutus ja muu julma, epäinhimillinen tai halventava kohtelu tai rangaistus ovat kiellettyjä tekoja ja vakavia ihmisoikeuksien loukkauksia,

ovat vakuuttuneita tarpeesta ryhtyä lisätoimiin, jotta saavutetaan kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen vastaisen yleissopimuksen (jäljempänä yleissopimus) tavoitteet ja pystytään vahvistamaan vapautensa menettäneiden henkilöiden suojelua kidutusta ja muuta julmaa, epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua tai rangaistusta vastaan,

palauttavat mieleen, että yleissopimuksen 2 ja 16 artikla velvoittavat jokaista sopimusvaltiota ryhtymään tehokkaisiin toimiin ehkäistäkseen kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen kaikilla lainkäyttövaltaansa kuuluvilla alueilla,

tunnustavat, että valtioilla on ensisijainen vastuu kyseisten artiklojen täytäntöönpanosta, että vapautensa menettäneiden henkilöiden suojelun vahvistaminen ja heidän ihmisoikeuksiensa täysimääräinen kunnioittaminen ovat kaikkien yhteisellä vastuulla ja että kansainväliset valvontaelimet täydentävät ja vahvistavat kansallisia toimia,

palauttavat mieleen, että kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen tehokas ehkäiseminen edellyttää koulutusta ja erilaisten lainsäädännöllisten, hallinnollisten ja oikeudellisten toimien sekä muiden toimien yhdistämistä,

palauttavat myös mieleen, että ihmisoikeuksien maailmankonferenssi on julistanut painokkaasti, että kidutuksen poistamiseen tarkoitettujen toimien olisi ensisijaisesti oltava ennalta ehkäiseviä, ja kehottanut hyväksymään yleissopimuksen valinnaisen pöytäkirjan, jonka tarkoituksena on perustaa ennalta ehkäisevä laitoksissa tehtävien säännöllisten tarkastusten järjestelmä,

ovat vakuuttuneita siitä, että vapautensa menettäneiden henkilöiden suojelua kidutusta ja muuta julmaa, epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua tai rangaistusta vastaan voidaan vahvistaa ennalta ehkäisevin muin kuin oikeudellisin menetelmin, jotka perustuvat laitoksissa tehtäviin säännöllisiin tarkastuksiin,

ovat sopineet seuraavasta:

I OSA

YLEISET PERIAATTEET

1 artikla

Tämän pöytäkirjan tavoitteena on perustaa järjestelmä, jossa riippumattomien kansainvälisten ja kansallisten elinten edustajat tekevät säännöllisesti tarkastuksia paikoissa, joissa pidetään vapautensa menettäneitä henkilöitä, ehkäistäkseen kidutusta ja muuta julmaa, epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua tai rangaistusta.

2 artikla

1. Perustetaan kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen ehkäisemistä käsittelevä kidutuksen vastaisen komitean alakomitea (jäljempänä "alakomitea"), joka hoitaa sille tässä pöytäkirjassa määrättyjä tehtäviä.

2. Alakomitea toimii Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan mukaisesti ja noudattaa siinä asetettuja tavoitteita ja periaatteita sekä vapautensa menettäneiden ihmisten kohtelua koskevia Yhdistyneiden kansakuntien vaatimuksia.

3. Alakomitea noudattaa työssään myös luottamuksellisuuden, puolueettomuuden, tasapuolisuuden, yleismaailmallisuuden ja objektiivisuuden periaatteita.

4. Alakomitea ja sopimusvaltiot toimivat yhteistyössä tämän pöytäkirjan täytäntöönpanossa.

3 artikla

Kukin sopimusvaltio perustaa tai nimeää yhden tai useamman kansallisen tarkastuksia tekevän elimen tai pitää yllä sellaista elintä kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen ehkäisemiseksi (jäljempänä "kansallinen valvontaelin").

4 artikla

1. Sopimusvaltiot sallivat tämän pöytäkirjan mukaisesti 2 ja 3 artiklassa tarkoitettujen elinten tekemät tarkastukset kaikkiin lainkäyttö- ja määräysvaltaansa kuuluviin paikkoihin, joissa pidetään tai voidaan pitää vapautensa menettäneitä henkilöitä joko viranomaisen antaman määräyksen nojalla tai viranomaisen kehotuksesta, suostumuksella tai myötävaikutuksella (jäljempänä "laitokset"). Tällaisten tarkastusten tarkoituksena on vahvistaa tarvittaessa näiden henkilöiden suojelua kidutusta ja muuta julmaa, epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua tai rangaistusta vastaan.

2. Tässä pöytäkirjassa vapauden menettämisellä tarkoitetaan kaikenlaista säilöönottoa tai vangitsemista taikka henkilön asettamista lainkäyttö-, hallinto- tai muun viranomaisen määräyksestä julkiseen tai yksityiseen valvontalaitokseen, josta hän ei voi poistua omasta tahdostaan.

II OSA

ALAKOMITEA

5 artikla

1. Alakomitea koostuu kymmenestä jäsenestä. Sen jälkeen, kun viideskymmenes valtio on ratifioinut tämän pöytäkirjan tai liittynyt siihen, alakomitean jäsenmäärä nostetaan kahteenkymmeneenviiteen.

2. Alakomitean jäsenet valitaan sellaisten nuhteettomien henkilöiden keskuudesta, joilla on tunnustettu ammatillinen kokemus lainkäytön alalla, erityisesti rikosoikeuden, vankeinhoidon tai poliisihallinnon alalla, tai jollakin vapautensa menettäneiden kohteluun liittyvällä alalla.

3. Alakomitean kokoonpanossa kiinnitetään asianmukaista huomiota sopimusvaltioiden tasapuoliseen maantieteelliseen jakaumaan sekä niiden erilaisten yhteiskuntamuotojen ja oikeusjärjestelmien edustukseen.

4. Alakomitean kokoonpanossa kiinnitetään huomiota myös molempien sukupuolten tasapainoiseen edustukseen sukupuolten tasa-arvon periaatteen ja syrjimättömyysperiaatteen mukaisesti.

5. Alakomiteassa saa olla jäsenenä vain yksi saman valtion kansalainen.

6. Alakomitean jäsenet toimivat henkilökohtaisessa ominaisuudessaan, riippumattomasti ja puolueettomasti, ja heidän on oltava käytettävissä hoitamaan tehtäviään alakomiteassa tehokkaasti.

6 artikla

1. Kukin sopimusvaltio voi nimetä tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti enintään kaksi 5 artiklan mukaiset pätevyys- ja muut vaatimukset täyttävää ehdokasta, toimittaen samalla yksityiskohtaiset tiedot nimettyjen ehdokkaiden pätevyydestä.

2.

a) Nimettyjen ehdokkaiden on oltava tämän pöytäkirjan sopimusvaltioiden kansalaisia;

b) vähintään toisen sopimusvaltion nimeämistä kahdesta ehdokkaasta on oltava nimeävän sopimusvaltion kansalainen;

c) ehdokkaiksi saa nimetä enintään kaksi saman sopimusvaltion kansalaista;

d) ennen kuin sopimusvaltio nimeää ehdokkaaksi toisen sopimusvaltion kansalaisen, sen on pyydettävä ja saatava tähän kyseisen sopimusvaltion suostumus.

3. Viimeistään viisi kuukautta ennen sitä sopimusvaltioiden kokousta, jossa alakomitean jäsenten vaalit pidetään, Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri lähettää sopimusvaltioille kirjeen, jossa sopimusvaltioita pyydetään nimeämään ehdokkaansa kolmen kuukauden kuluessa. Pääsihteeri toimittaa kaikista näin nimetyistä ehdokkaista aakkosellisen luettelon, jossa mainitaan myös kunkin ehdokkaan nimennyt sopimusvaltio.

7 artikla

1. Alakomitean jäsenet valitaan seuraavalla tavalla:

a) ensisijaisesti kiinnitetään huomiota siihen, täyttyvätkö tämän pöytäkirjan 5 artiklan mukaiset vaatimukset ja edellytykset;

b) ensimmäiset vaalit pidetään viimeistään kuusi kuukautta tämän pöytäkirjan voimaantulon jälkeen;

c) sopimusvaltiot valitsevat alakomitean jäsenet salaisella lippuäänestyksellä;

d) alakomitean jäsenten vaalit pidetään joka toinen vuosi järjestettävässä sopimuspuolten kokouksessa, jonka Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri kutsuu koolle. Näissä kokouksissa, jotka ovat päätösvaltaisia, kun kaksi kolmannesta sopimusvaltioista on edustettuina, valitaan alakomitean jäseniksi ne ehdokkaat, jotka saavat suurimman äänimäärän ja läsnä olevien ja äänestävien sopimusvaltioiden edustajien ehdottoman äänten enemmistön.

2. Jos vaaleissa kaksi saman sopimusvaltion kansalaista täyttää alakomitean jäseneksi valitsemisen edellytykset, alakomitean jäseneksi valitaan suuremman äänimäärän saanut ehdokas. Jos molemmat ehdokkaat saavat saman äänimäärän, sovelletaan seuraavaa menettelyä:

a) jos ehdokkaista ainoastaan toinen on sen sopimusvaltion nimeämä, jonka kansalainen hän on, tämä ehdokas valitaan alakomitean jäseneksi;

b) jos molemmat ehdokkaat ovat sen sopimusvaltion nimeämiä, jonka kansalaisia he ovat, järjestetään erillinen salainen lippuäänestys sen ratkaisemiseksi, kumpi ehdokas valitaan alakomitean jäseneksi;

c) jos kumpikaan ehdokkaista ei ole sen sopimusvaltion nimeämä, jonka kansalaisia he ovat, järjestetään erillinen lippuäänestys sen ratkaisemiseksi, kumpi ehdokas valitaan alakomitean jäseneksi.

8 artikla

Jos alakomitean jäsen kuolee tai eroaa tai ei jostain muusta syystä voi enää hoitaa tehtäviään, kyseisen jäsenen ehdokkaaksi nimennyt sopimusvaltio nimeää toisen vaalikelpoisen, 5 artiklan mukaiset pätevyys- ja muut vaatimukset täyttävän henkilön toimimaan alakomitean jäsenenä seuraavaan sopimuspuolten kokoukseen saakka, ottaen huomioon tarpeen säilyttää asianmukainen tasapaino eri alojen asiantuntemuksen suhteen ja edellyttäen, että sopimusvaltioiden enemmistö hyväksyy kyseisen henkilön. Hyväksyntä katsotaan annetuksi, jollei vähintään puolet sopimusvaltioista ole vastustanut nimettyä ehdokasta kuuden viikon kuluessa siitä, kun Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri on ilmoittanut niille ehdokkaan nimeämisestä.

9 artikla

Alakomitean jäsenet valitaan neljän vuoden toimikaudeksi. Heidät voidaan valita uudelleen kerran, jos heidät nimetään uudelleen ehdokkaaksi. Puolet ensimmäisissä vaaleissa valituista jäsenistä päättää toimikautensa kahden vuoden kuluttua; 7 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetun kokouksen puheenjohtaja valitsee nämä jäsenet arvalla välittömästi ensimmäisten vaalien jälkeen.

10 artikla

1. Alakomitea valitsee toimihenkilönsä kahden vuoden toimikaudeksi. Heidät voidaan valita uudelleen.

2. Alakomitea hyväksyy työjärjestyksensä itse. Työjärjestyksessä on määrättävä muun muassa, että:

a) alakomitean kokous on päätösvaltainen, kun yli puolet sen jäsenistä on läsnä;

b) alakomitean päätökset tehdään läsnä olevien jäsenten äänten enemmistöllä;

c) alakomitea kokoontuu suljetuin ovin.

3. Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri kutsuu koolle alakomitean ensimmäisen kokouksen. Ensimmäisen kokouksensa jälkeen alakomitea kokoontuu työjärjestyksessään määrättyinä ajankohtina. Alakomitea ja kidutuksen vastainen komitea pitävät kokouksensa samanaikaisesti vähintään kerran vuodessa.

III OSA

ALAKOMITEAN TEHTÄVÄT

11 artikla

Alakomitea

a) tekee 4 artiklassa tarkoitettuja tarkastuksia ja antaa sopimusvaltioille suosituksia vapautensa menettäneiden henkilöiden suojelusta kidutusta ja muuta julmaa, epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua tai rangaistusta vastaan, ja

b) kansallisten valvontaelinten osalta

i) neuvoo ja avustaa sopimusvaltioita tarvittaessa valvontaelinten perustamisessa;

ii) ylläpitää suoria ja tarvittaessa luottamuksellisia yhteyksiä kansallisiin valvontaelimiin ja tarjoaa niille koulutusta ja teknistä apua niiden toimintavalmiuksien vahvistamiseksi;

iii) neuvoo ja avustaa kansallisia valvontaelimiä arvioitaessa tarvetta ja keinoja vahvistaa vapautensa menettäneiden henkilöiden suojelua kidutusta ja muuta julmaa, epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua tai rangaistusta vastaan;

iv) antaa sopimusvaltioille suosituksia ja lausuntoja kansallisten kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rangaistuksen ehkäisemiseksi perustettujen valvontaelinten toimintavalmiuksien ja toimivallan vahvistamiseksi;

c) tekee yhteistyötä kidutuksen yleiseksi ehkäisemiseksi toimivaltaisten Yhdistyneiden kansakuntien elinten ja järjestelmien sekä sellaisten kansainvälisten, alueellisten ja kansallisten laitosten tai järjestöjen kanssa, joiden tavoitteena on vahvistaa kaikkien suojelua kidutusta ja muuta julmaa, epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua tai rangaistusta vastaan.

12 artikla

Jotta alakomitea voi hoitaa sille 11 artiklassa määrätyt tehtävät, sopimusvaltiot sitoutuvat

a) ottamaan alakomitean vastaan alueillaan ja myöntämään sille pääsyn tämän pöytäkirjan 4 artiklassa määriteltyihin laitoksiin;

b) antamaan kaikki asiaan liittyvät tiedot, joita alakomitea voi pyytää arvioidakseen tarvetta vahvistaa vapautensa menettäneiden suojelua kidutusta ja muuta julmaa, epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua tai rangaistusta vastaan sekä tähän tarvittavia toimenpiteitä;

c) rohkaisemaan ja helpottamaan yhteydenpitoa alakomitean ja kansallisten valvontaelinten välillä;

d) käsittelemään alakomitean antamat suositukset ja keskustelemaan alakomitean kanssa mahdollisista täytäntöönpanotoimista.

13 artikla

1. Hoitaakseen sille 11 artiklassa määrätyt tehtävät alakomitea laatii aluksi arpomalla ohjelman sopimusvaltioissa tehtäviä säännöllisiä tarkastuksia varten.

2. Neuvottelujen jälkeen alakomitea ilmoittaa ohjelmansa sopimusvaltioille, jotta nämä voivat viipymättä ryhtyä tarvittaviin käytännön järjestelyihin tarkastusten toteuttamiseksi.

3. Tarkastukseen osallistuu vähintään kaksi alakomitean jäsentä. Jäsenten mukana voi olla tarvittaessa asiantuntijoita, joilla on todistettu ammatillinen kokemus ja osaaminen tämän pöytäkirjan soveltamisalalta ja jotka valitaan sopimusvaltioiden, Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusvaltuutetun toimiston ja Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälisen rikoksentorjuntakeskuksen ehdotusten perusteella laaditusta asiantuntijaluettelosta. Luetteloa laadittaessa sopimusvaltiot voivat ehdottaa siihen korkeintaan viittä kansallista asiantuntijaa. Kulloinkin kyseessä oleva sopimusvaltio voi vastustaa tietyn asiantuntijan osallistumista tarkastukseen, jolloin alakomitea ehdottaa toista asiantuntijaa.

4. Alakomitea voi ehdottaa varsinaisen tarkastuksen jälkeen lyhyttä seurantakäyntiä, jos se katsoo tämän tarpeelliseksi.

14 artikla

1. Jotta alakomitea voi hoitaa tehtävänsä, tämän pöytäkirjan sopimusvaltiot sitoutuvat antamaan sille

a) rajoittamattoman pääsyn kaikkiin tietoihin, jotka koskevat 4 artiklassa määritellyissä laitoksissa pidettävien vapautensa menettäneiden henkilöiden määrää sekä laitosten määrää ja sijaintia;

b) rajoittamattoman pääsyn kaikkiin tietoihin, jotka koskevat edellä tarkoitettujen henkilöiden kohtelua ja laitosoloja;

c) jollei tämän artiklan 2 kohdasta muuta johdu, rajoittamattoman pääsyn kaikkiin laitoksiin ja niiden tiloihin ja varustuksiin;

d) mahdollisuuden haastatella vapautensa menettäneitä henkilöitä luottamuksellisesti ilman todistajia, joko henkilökohtaisesti tai tarvittaessa tulkin välityksellä, sekä mahdollisuuden haastatella muita sellaisia henkilöitä, jotka alakomitean käsityksen mukaan voivat antaa merkityksellisiä tietoja;

e) vapauden valita laitokset, jotka alakomitea haluaa tarkastaa, sekä henkilöt, joita se haluaa haastatella.

2. Tietyn laitoksen tarkastusta saa vastustaa ainoastaan kiireellisistä ja pakottavista syistä, jotka liittyvät kansalliseen puolustukseen, yleiseen turvallisuuteen, luonnonkatastrofiin tai vakavaan häiriöön tarkastuksen kohteena olevassa laitoksessa ja estävät väliaikaisesti tarkastuksen toteuttamisen. Sopimusvaltio ei saa vedota julistetun hätätilan olemassaoloon sinänsä syynä tarkastuksen vastustamiselle.

15 artikla

Viranomainen tai virkamies ei saa määrätä, soveltaa tai sallia henkilöön tai järjestöön kohdistuvaa seuraamusta sillä perusteella, että tämä on toimittanut alakomitealle tai sen jäsenille tietoja, riippumatta siitä, ovatko ne oikeita vai vääriä, eikä tällaista henkilöä tai järjestöä saa muutoin asettaa epäedulliseen asemaan.

16 artikla

1. Alakomitea antaa suosituksensa ja lausuntonsa luottamuksellisesti sopimusvaltiolle ja tarvittaessa kansalliselle valvontaelimelle.

2. Alakomitea julkaisee kertomuksensa sekä mahdolliset sopimusvaltion kommentit, jos kyseinen sopimusvaltio sitä pyytää. Jos sopimusvaltio julkaisee osan kertomuksesta, alakomitea voi julkaista kertomuksen kokonaan tai osittain. Henkilötietoja ei kuitenkaan saa julkaista ilman kyseisen henkilön nimenomaista suostumusta.

3. Alakomitea antaa toiminnastaan julkisen vuosikertomuksen kidutuksen vastaiselle komitealle.

4. Jos sopimusvaltio kieltäytyy 12 ja 14 artiklan mukaisesta yhteistyöstä alakomitean kanssa tai toimenpiteistä tilanteen parantamiseksi alakomitean suositusten perusteella, kidutuksen vastainen komitea voi alakomitean pyynnöstä, tarjottuaan sopimusvaltiolle mahdollisuuden esittää asiaa koskevat näkemyksensä, päättää jäsentensä äänten enemmistöllä antaa asiasta julkisen lausunnon tai julkaista alakomitean kertomuksen.

IV OSA

KANSALLISET VALVONTAELIMET

17 artikla

Kukin sopimusvaltio ylläpitää yhtä tai useampaa riippumatonta kansallista valvontaelintä kidutuksen ehkäisemiseksi kansallisella tasolla tai perustaa tai nimeää tällaisen elimen viimeistään vuoden kuluttua tämän pöytäkirjan voimaantulosta taikka sen ratifioinnista tai siihen liittymisestä. Alueellisten yksiköiden perustamia elimiä voidaan nimetä tässä pöytäkirjassa tarkoitetuiksi kansallisiksi valvontaelimiksi, jos ne ovat pöytäkirjan määräysten mukaisia.

18 artikla

1. Sopimusvaltiot takaavat kansallisten valvontaelinten toiminnallisen riippumattomuuden sekä niiden henkilöstön riippumattomuuden.

2. Sopimusvaltiot ryhtyvät tarvittaviin toimiin varmistaakseen, että kansallisen valvontaelimen asiantuntijoilla on tarvittava ammatillinen pätevyys ja osaaminen. Ne pyrkivät molempien sukupuolten tasapainoiseen edustukseen sekä maassa olevien etnisten ryhmien ja vähemmistöjen riittävään edustukseen.

3. Sopimusvaltiot sitoutuvat tarjoamaan käyttöön kansallisten valvontaelinten toimintaan tarvittavat voimavarat.

4. Sopimusvaltiot ottavat kansallisia valvontaelimiä perustaessaan asianmukaisesti huomioon kansallisten ihmisoikeuksia edistävien ja suojelevien instituutioiden asemaa koskevat periaatteet.

19 artikla

Kansallisille valvontaelimille annetaan vähintään valtuudet

a) tutkia säännöllisesti 4 artiklassa määritellyissä laitoksissa pidettävien vapautensa menettäneiden henkilöiden kohtelua tarkoituksena vahvistaa tarvittaessa heidän suojeluaan kidutusta ja muuta julmaa, epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua tai rangaistusta vastaan;

b) antaa toimivaltaisille viranomaisille suosituksia, joiden tarkoituksena on parantaa vapautensa menettäneiden henkilöiden kohtelua ja oloja sekä ehkäistä kidutusta ja muuta julmaa, epäinhimillistä tai halventavaa kohtelua tai rangaistusta, ottaen huomioon asiaan liittyvät Yhdistyneiden kansakuntien määräykset;

c) antaa ehdotuksia ja lausuntoja olemassa olevasta tai suunnitellusta lainsäädännöstä.

20 artikla

Jotta kansalliset valvontaelimet voivat hoitaa tehtävänsä, tämän pöytäkirjan sopimusvaltiot sitoutuvat antamaan niille

a) kaikki tiedot, jotka koskevat 4 artiklassa määritellyissä laitoksissa pidettävien vapautensa menettäneiden henkilöiden määrää sekä laitosten määrää ja sijaintia;

b) kaikki tiedot, jotka koskevat edellä tarkoitettujen henkilöiden kohtelua ja laitosoloja;

c) pääsyn kaikkiin laitoksiin, joissa pidetään vapautensa menettäneitä henkilöitä, ja niiden tiloihin ja varustuksiin;

d) mahdollisuuden haastatella vapautensa menettäneitä henkilöitä luottamuksellisesti ilman todistajia, joko henkilökohtaisesti tai tarvittaessa tulkin välityksellä, sekä mahdollisuuden haastatella muita sellaisia henkilöitä, jotka kansallisen valvontaelimen käsityksen mukaan voivat antaa merkityksellisiä tietoja;

e) vapauden valita laitokset, jotka valvontaelimet haluavat tarkastaa, sekä henkilöt, joita ne haluavat haastatella.

f) oikeuden yhteydenpitoon alakomitean kanssa sekä oikeuden lähettää sille tietoja ja tavata sitä.

21 artikla

1. Viranomainen tai virkamies ei saa määrätä, soveltaa tai sallia henkilöön tai järjestöön kohdistuvaa seuraamusta sillä perusteella, että tämä on toimittanut kansalliselle valvontaelimelle tietoja, riippumatta siitä, ovatko ne oikeita vai vääriä, eikä tällaista henkilöä tai järjestöä saa muutoin asettaa epäedulliseen asemaan.

2. Kansallisen valvontaelimen keräämät luottamukselliset tiedot on suojattava. Henkilötietoja ei saa julkaista ilman kyseisen henkilön nimenomaista suostumusta.

22 artikla

Sopimusvaltion toimivaltaiset viranomaiset käsittelevät kansallisen valvontaelimen suositukset ja käyvät sen kanssa keskustelua mahdollisista täytäntöönpanotoimista.

23 artikla

Tämän pöytäkirjan sopimusvaltiot sitoutuvat julkaisemaan ja jakamaan kansallisten valvontaelinten vuosikertomuksia.

V OSA

SELITYKSET

24 artikla

1. Ratifioidessaan tämän pöytäkirjan sopimusvaltiot voivat antaa selityksen, jolla ne lykkäävät tämän pöytäkirjan III osaan tai IV osaan perustuvien velvoitteidensa täytäntöönpanoa.

2. Lykkäys on voimassa enintään kolme vuotta. Sopimusvaltion esitettyä asianmukaiset perustelut kidutuksen vastainen komitea voi pidentää tätä ajanjaksoa kahdella vuodella neuvoteltuaan asiasta alakomitean kanssa.

VI OSA

RAHOITUSTA KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET

25 artikla

1. Yhdistyneet kansakunnat vastaa alakomitealle tämän pöytäkirjan täytäntöönpanosta aiheutuneista kuluista.

2. Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri antaa alakomitean käyttöön tarvittavan henkilöstön ja muut tarvittavat voimavarat, jotta se voi hoitaa tehokkaasti tämän pöytäkirjan mukaiset tehtävät.

26 artikla

1. Sovellettavien yleiskokouksen menettelytapojen mukaisesti perustetaan erityisrahasto, jonka tehtävänä on osaltaan rahoittaa niiden suositusten täytäntöönpanoa, jotka alakomitea on antanut sopimusvaltioon tekemiensä tarkastusten jälkeen, sekä kansallisten valvontaelinten henkilöstön koulutusta ja jonka hallinto järjestetään Yhdistyneiden kansakuntien varainhoitosääntöjen mukaisesti.

2. Hallitukset, hallitusten väliset järjestöt ja kansalaisjärjestöt sekä muut yksityiset tai julkiset tahot voivat suorittaa erityisrahastoon vapaaehtoisia maksuja.

VII OSA

LOPPUMÄÄRÄYKSET

27 artikla

1. Tämä pöytäkirja on avoinna allekirjoittamista varten kaikille valtioille, jotka ovat allekirjoittaneet yleissopimuksen.

2. Yleissopimuksen ratifioinut tai siihen liittynyt valtio voi ratifioida tämän pöytäkirjan. Ratifioimiskirjat talletetaan Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin huostaan.

3. Tämä pöytäkirja on avoinna liittymistä varten kaikille valtioille, jotka ovat ratifioineet yleissopimuksen tai liittyneet siihen.

4. Liittyminen tapahtuu tallettamalla liittymiskirja Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin huostaan.

5. Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri ilmoittaa kaikille tämän pöytäkirjan allekirjoittaneille valtioille sekä siihen liittyneille valtioille kunkin ratifioimis- tai liittymiskirjan tallettamisesta.

28 artikla

1. Tämä pöytäkirja tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä sen päivän jälkeen, jona kahdeskymmenes ratifioimis- tai liittymiskirja on talletettu Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin huostaan.

2. Kunkin sellaisen valtion osalta, joka ratifioi tämän pöytäkirjan tai liittyy siihen sen jälkeen, kun kahdeskymmenes ratifioimis- tai liittymiskirja on talletettu Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin huostaan, pöytäkirja tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä sen päivän jälkeen, jona se on tallettanut ratifioimis- tai liittymiskirjansa.

29 artikla

Tämän pöytäkirjan määräyksiä sovelletaan liittovaltioiden kaikkiin osiin rajoituksetta ja poikkeuksetta.

30 artikla

Tähän pöytäkirjaan ei saa tehdä varaumia.

31 artikla

Tämän pöytäkirjan määräykset eivät vaikuta sopimusvaltioiden velvoitteisiin, jotka perustuvat sellaisiin alueellisiin yleissopimuksiin, joilla perustetaan laitoksissa tehtävien tarkastusten järjestelmä. Alakomiteaa ja tällaisilla yleissopimuksilla perustettuja elimiä kannustetaan neuvottelemaan ja tekemään yhteistyötä keskenään kaksinkertaisen työn välttämiseksi ja tämän pöytäkirjan tavoitteiden edistämiseksi tehokkaasti.

32 artikla

Tämän pöytäkirjan määräykset eivät vaikuta 12 päivänä elokuuta 1949 tehtyjen neljän Geneven yleissopimuksen ja niiden 8 päivänä kesäkuuta 1977 tehtyjen lisäpöytäkirjojen sopimusvaltioiden velvoitteisiin eivätkä tämän pöytäkirjan sopimusvaltioiden mahdollisuuteen sallia Punaisen ristin kansainvälisen komitean tehdä tarkastuksia laitoksissa sellaisissa tilanteissa, joihin ei sovelleta kansainvälistä humanitaarista oikeutta.

33 artikla

1. Sopimusvaltio voi irtisanoa tämän pöytäkirjan milloin tahansa ilmoittamalla asiasta kirjallisesti Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille, joka ilmoittaa irtisanomisesta edelleen muille tämän pöytäkirjan ja yleissopimuksen sopimusvaltioille. Irtisanominen tulee voimaan vuoden kuluttua siitä päivästä, jona pääsihteeri on ottanut ilmoituksen vastaan.

2. Irtisanominen ei vapauta sopimusvaltiota tämän pöytäkirjan mukaisista velvoitteista, jotka liittyvät sellaiseen tekoon tai tilanteeseen, joka ilmenee ennen irtisanomisen voimaantulopäivää, tai sellaisiin toimiin, joihin alakomitea on päättänyt tai voi päättää ryhtyä kyseisen sopimusvaltion osalta, eikä irtisanominen vaikuta millään tavoin sellaisen asian käsittelyn jatkamiseen, jonka alakomitea on aloittanut jo ennen irtisanomisen voimaantulopäivää.

3. Alakomitea ei voi aloittaa uuden asian käsittelyä sopimusvaltion osalta sen jälkeen, kun kyseisen sopimusvaltion suorittama irtisanominen on tullut voimaan.

34 artikla

1. Tämän pöytäkirjan sopimusvaltio voi ehdottaa muutosta pöytäkirjaan ja toimittaa ehdotuksen Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerille. Pääsihteeri antaa ehdotetun muutoksen tiedoksi tämän pöytäkirjan sopimusvaltioille ja pyytää niitä samalla ilmoittamaan hänelle, kannattavatko ne sopimusvaltioiden kokouksen koolle kutsumista ehdotuksen käsittelemiseksi ja siitä äänestämiseksi. Jos neljän kuukauden kuluessa tällaisesta tiedoksiannosta vähintään kolmannes sopimusvaltioista ilmoittaa kannattavansa kokouksen koolle kutsumista, pääsihteeri kutsuu kokouksen koolle Yhdistyneiden kansakuntien alaisuudessa. Pääsihteeri toimittaa kokouksessa läsnä olevien ja äänestävien sopimusvaltioiden kahden kolmanneksen enemmistöllä hyväksytyt muutokset kaikille sopimusvaltioille hyväksyttäväksi.

2. Tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti hyväksytty muutos tulee voimaan, kun kahden kolmanneksen enemmistö tämän pöytäkirjan sopimusvaltioista on hyväksynyt sen valtiosääntönsä edellyttämässä järjestyksessä.

3. Tultuaan voimaan muutokset sitovat niitä sopimusvaltioita, jotka ovat hyväksyneet ne, ja muita sopimusvaltioita sitovat edelleen tämän pöytäkirjan määräykset sekä niiden mahdollisesti aiemmin hyväksymät muutokset.

35 artikla

Alakomitean ja kansallisen valvontaelimen jäsenillä on sellaiset erioikeudet ja vapaudet, jotka ovat tarpeen heidän tehtäviensä hoitamiseksi riippumattomasti. Alakomitean jäsenille myönnetään 13 päivänä helmikuuta 1946 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien erioikeuksia ja vapauksia koskevan yleissopimuksen 22 §:ssä mainitut erioikeudet ja vapaudet, jollei kyseisen yleissopimuksen 23 §:n määräyksistä muuta johdu.

36 artikla

Sanotun rajoittamatta tämän pöytäkirjan määräyksiä ja tarkoitusta sekä alakomitean jäsenten mahdollisia erioikeuksia ja vapauksia alakomitean jäsenten on tarkastuksia sopimusvaltiossa tehdessään

a) noudatettava kyseisen valtion lakeja ja määräyksiä;

b) pidättäydyttävä tehtäviensä puolueettoman ja kansainvälisen luonteen vastaisista toimista ja toiminnoista.

37 artikla

1. Tämä pöytäkirja, jonka arabian-, englannin-, espanjan-, kiinan-, ranskan- ja venäjänkieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset, talletetaan Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin huostaan.

2. Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri toimittaa tämän pöytäkirjan oikeaksi todistetut jäljennökset kaikille valtioille.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.