Tasavallan presidentin asetus Pohjoismaiden välillä lukioita ja ammatillisia oppilaitoksia koskevasta pohjoismaisesta koulutusyhteistyöstä tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta
- Allekirjoituspäivä
- Alkuperäinen julkaisu
- Vihko 13/2008 (Julkaistu 4.4.2008)
Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministerin esittelystä, säädetään:
1 §
Tukholmassa 3 päivänä marraskuuta 2004 Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä lukioita ja ammatillisia oppilaitoksia koskevasta pohjoismaisesta koulutusyhteistyöstä tehty sopimus, jonka tasavallan presidentti on hyväksynyt 3 päivänä kesäkuuta 2005, on voimassa 27 päivästä maaliskuuta 2008 niin kuin siitä on sovittu.
2 §
Sopimuksen määräykset ovat asetuksena voimassa.
3 §
Tämä, myös Ahvenanmaan maakuntapäivien osaltaan hyväksymä asetus, tulee voimaan 4 päivänä huhtikuuta 2008.
SOPIMUS
TANSKAN, SUOMEN, ISLANNIN, NORJAN JA RUOTSIN VÄLILLÄ LUKIOITA JA AMMATILLISIA OPPILAITOKSIA KOSKEVASTA POHJOISMAISESTA KOULUTUSYHTEISTYÖSTÄ
Johtolause
Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin hallitukset, jäljempänä sopimuspuolet,
jotka Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä 15 päivänä maaliskuuta 1971 kulttuuriyhteistyöstä tehdyn sopimuksen 3 artiklan e- ja g-kohtien mukaisesti haluavat
- lisätä opiskelijoiden ja muiden yhdestä Pohjoismaasta kotoisin olevien mahdollisuuksia saada koulutusta ja suorittaa tutkintoja toisten Pohjoismaiden oppilaitoksissa
- vastavuoroisesti hyväksyä tutkinnot, osatutkinnot ja opintosuorituksia koskevat säännökset
jotka 29 päivänä syyskuuta 1986 ovat tehneet sopimuksen keskiasteen oppilaitosten (lukiot ja ammatilliset oppilaitokset) aineenopettajien ja käytännöllis-esteettisten aineiden opettajien yhteisistä työmarkkinoista,
jotka toteavat, että sopimuspuolten lainsäädännössä määritelty lukiossa ja ammatillisissa oppilaitoksissa annettava koulutus suurilta osin on samanarvoinen,
jotka pyrkivät edelleen kehittämään toimintatapoja ja käytäntöjä muissa Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa hankitun ammattipätevyyden tunnustamiseksi vaihtamalla kokemuksia muiden Pohjoismaiden kanssa ja seuraamalla ammatillista koulutusta koskevan eurooppalaisen yhteistyön edistymistä,
jotka pitävät tätä alueellista sopimusta luontevana osana eurooppalaista yhteistyötä, jonka tavoitteena on vahvistaa ja edistää alueellista yhteenkuuluvuutta kunnioittamalla samalla mukana olevien maiden kulttuurista monimuotoisuutta ja tukea siten Euroopan yhdentymistä,
jotka haluavat tämän sopimuksen määräyksillä kunnioittaa ja edistää Euroopan yhteisön koulutuspoliittisia tavoitteita Euroopan yhteisön perustamissopimuksen (EY-sopimuksen) 149 ja 150 artiklan mukaisesti,
jotka haluavat tämän sopimuksen määräyksillä kunnioittaa ja edistää oikeuksia, joita koulutukseen hakeutuvilla on Euroopan talousalueesta (ETA) tehdyn sopimuksen (ETA-sopimus) ja varsinkin sen 4 artiklan sekä liitteiden V (työntekijöiden vapaa liikkuvuus) ja VIII (sijoittautumisoikeus) perusteella, sekä koulutuspoliittista yhteistyötä, joka perustuu ETA-sopimuksen artiklaan 78 ja sitä seuraaviin artikloihin sekä ETA-sopimuksen pöytäkirjaan 31,
jotka haluavat tämän sopimuksen määräyksillä tasaveroisesta koulutukseen pääsystä, välittömästä opintotuen hakemisesta sekä kokonaan tai osittain suoritetun koulutuksen laajasta tunnustamisesta edistää Pohjoismaiden välistä vapaata liikkuvuutta,
ovat sopineet seuraavasta:
1 artikla Koulutukseen pääsy
Sopimuspuolet sitoutuvat vastavuoroisesti antamaan koulutukseen hakeutuville mahdollisuuden sopimuspuolen lainsäädännössä määriteltyyn yleiseen lukiokoulutukseen ja ammatilliseen koulutukseen samoilla ehdoilla kuin sopimuspuolen omille kansalaisille.
Lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa annettavalla koulutuksella tarkoitetaan tässä sopimuksessa 9-vuotiseen - Islannissa ja Norjassa 10-vuotiseen - peruskouluun pohjautuvaa koulutusta, joka on tarkoitettu yhtäältä 16-19-vuotiaille – Islannissa 16-20-vuotiaille – oppilaille ja toisaalta aikuisille, mukaan lukien Suomen ylioppilastutkintoon pohjautuvat ammatilliset opintolinjat.
Tämä sopimus ei koske pääsyä työharjoitteluun, joka perustuu siihen, että henkilö palkataan töihin yksityiseen tai julkiseen yritykseen osana ammatillista koulutusta.
2 artikla Maksuttomuusperiaate
Sopimuspuolet ja niiden opetusviranomaiset eivät peri toisiltaan maksua lainsäädännössä määritellystä, lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa toisesta Pohjoismaasta olevalle oppilaalle annettavasta opetuksesta.
Tämä sopimus ei estä vapaaehtoisia kahdenvälisiä maksusopimuksia, mukaan lukien oppilaitosten tai opetusviranomaisten väliset sopimukset, kunhan säännöllisesti varmistetaan, että sopimukset eivät muodosta todellista estettä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten oppilaiden vapaalle liikkuvuudelle.
3 artikla Opintotuki
Koulutukseen hakeutuvan mahdollisuutta hakea opintotukea toisessa Pohjoismaassa suoritettavaan lukiokoulutukseen tai ammatilliseen koulutukseen sääntelevät kansalliset opintotukisäännöt.
4 artikla Suoritetun koulutuksen tunnustaminen
Koulutukseen hakeutuvat, jotka ovat saaneet tutkintotodistuksen, kisällinkirjan tai muun pätevyystodistuksen, joka osoittaa heidän osallistuneen lainsäädännössä määriteltyyn lukiossa tai ammatillisessa oppilaitoksessa annettavaan koulutukseen toisessa Pohjoismaassa, ovat oikeutettuja pyrkimään kotimaassaan samaan jatkokoulutukseen, johon he voivat pyrkiä siinä maassa, jossa ovat koulutuksensa suorittaneet.
5 artikla Osittain suoritetun koulutuksen tunnustaminen
Jos toisessa Pohjoismaassa osan koulutuksestaan tyydyttävästi suorittanut oppilas jatkaa koulutustaan toisessa Pohjoismaassa, on hän oikeutettu lukemaan tämän osan koulutuksesta hyväkseen edellyttäen, että oppilaitos on antanut todistuksen suoritetusta osuudesta.
6 artikla Pyrkimys harjoittelujaksojen hyväksymiseen
Sopimuspuolet pyrkivät neuvottelemaan työmarkkinajärjestöjen kanssa siitä, että ammatilliseen koulutukseen kuuluva pakollinen harjoittelujakso, joka on suoritettu hyväksytyssä yrityksessä toisessa Pohjoismaassa kuin muu ammatillinen koulutus, hyväksytään osaksi tätä koulutusta.
7 artikla Tiedotusvelvollisuus
Sopimuspuolet sitoutuvat tiedottamaan kansalaisilleen ja varsinkin asianosaisille henkilöille ammatillisten koulutusten tunnustamismahdollisuuksista kehittämällä jatkuvasti ammatillisiin koulutuksiin erikoistuneiden kansallisten tiedotuspisteiden (National Reference Points for Vocational Qualifications, NRP) verkkosivujen sisältöä. Tiedon tulee olla saatavilla viranomaisten sivustoissa viimeistään vuoden kuluttua siitä, kun tämä sopimus on tullut voimaan.
Sopimuspuolet sitoutuvat tiedottamaan julkisen opintojen- ja ammatinvalinnanohjauksen yhteydessä tämän sopimuksen mukaisista mahdollisuuksista suorittaa lainsäädännössä määritelty lukioissa tai ammatillisissa oppilaitoksissa annettava koulutus kokonaan tai osittain toisessa Pohjoismaassa.
8 artikla Sopimuksen tulkinta
Sopimuspuolten on yhdessä seurattava sopimuksen toteutumista ja hyväksyttävä kehityksen edellyttämät muutokset ja lisäykset. Tätä tarkoitusta varten Pohjoismaiden ministerineuvosto asettaa neuvoa-antavan toimikunnan, joka voi ehdottaa sopimukseen muutoksia ja lisäyksiä. Sopimuspuolten keskeiset opetusviranomaiset voivat lisäksi pyytää toimikunnalta sopimuksen tulkintaan liittyviä neuvoja.
9 artikla Voimaantulo
Sopimus tulee voimaan kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun kaikki sopimuspuolet ovat ilmoittaneet Suomen ulkoasiainministeriölle sopimuksen hyväksymisestä.
Färsaarten ja Grönlannin osalta sopimus tulee kuitenkin voimaan vasta kolmenkymmenen päivän kuluttua siitä, kun Tanskan hallitus on ilmoittanut Suomen ulkoasiainministeriölle, että Färsaarten ja Grönlannin maakuntahallitukset ovat ilmoittaneet, että sopimus tulee voimaan Färsaarten ja Grönlannin osalta. Ahvenanmaan osalta sopimus tulee voimaan sen jälkeen kun Ahvenanmaan maakuntapäivät on antanut sille hyväksymisensä.
Suomen ulkoasiainministeriö ilmoittaa muille sopimuspuolille ja Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristölle näiden ilmoitusten vastaanottamisesta ja sopimuksen voimaantuloajankohdan.
Tämä sopimus korvaa 4 päivänä maaliskuuta 1992 tehdyn Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välisen sopimuksen lukioita ja ammatillisia oppilaitoksia koskevasta pohjoismaisesta koulutusyhteistyöstä.
10 artikla Irtisanominen
Sopimuspuoli voi irtisanoa sopimuksen ilmoittamalla siitä kirjallisesti Suomen ulkoasiainministeriölle, joka ilmoittaa muille sopimuspuolille tällaisen ilmoituksen vastaanottamisesta ja sen sisällön.
Irtisanominen koskee ainoastaan irtisanomisen suorittanutta sopimuspuolta, ja se tulee voimaan kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun Suomen ulkoasiainministeriö on vastaanottanut irtisanomisilmoituksen.
11 artikla Sopimuksen tallettaminen
Tämän sopimuksen alkuperäiskappale talletetaan Suomen ulkoasiainministeriön huostaan, joka toimittaa siitä muille sopimuspuolille oikeaksi todistetut jäljennökset.
Tämän vakuudeksi ovat asianmukaisesti valtuutetut edustajat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.
Tehty Tukholmassa 3 päivänä marraskuuta 2004 yhtenä tanskan-, suomen-, islannin-, norjan- ja ruotsinkielisenä kappaleena, jotka kaikki ovat yhtä todistusvoimaisia.
For Danmarks regering:
Henrik Nepper-Christensen
Jens Peter Jacobsen
Suomen hallituksen puolesta:
Tanja Karpela
Fyrir ríkisstjórn Íslands:
Þorgerður Katrín Gunnarsdóttir
For Norges regjering:
Kristin Clemet
För Sveriges regering:
Leif Pagrodsky