62/1988

Annettu: 01.01.1989

Asetus Asetus muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelua koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:

1 §

Bonnissa 23 päivänä kesäkuuta 1979 tehty muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelua koskeva yleissopimus, johon liittymisestä tasavallan presidentti on päättänyt 16 päivänä syyskuuta 1988 ja jota koskeva liittymiskirja on talletettu Saksan liittotasavallan hallituksen huostaan 3 päivänä lokakuuta 1988, tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989 niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989.

Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 1988

YLEISSOPIMUS muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemisesta

Sopimuspuolet, jotka

toteavat, että luonnonvaraiset eläimet lukemattomissa esiintymismuodoissaan ovat korvaamaton osa luonnonjärjestelmää, joka on säilytettävä ihmiskunnan hyväksi;

ovat selvillä siitä, että ihmisen jokainen sukupolvi hallitsee maapallon luonnonvaroja tulevia sukupolvia varten ja on velvollinen turvaamaan tämän perinnön säilymisen sekä huolehtimaan siitä, että silloin kun sitä hyödynnetään, se tehdään järkevästi;

ovat tietoisia siitä, että luonnonvaraisten eläinten arvo kasvaa ympäristön, ekologian, perinnöllisyyden, tieteen, luonnonkauneuden, virkistyksen, kulttuurin ja opetuksen sekä sosiaaliselta ja taloudelliselta kannalta;

kantavat erityistä huolta niistä luonnonvaraisista eläinlajeista, jotka muuttavat kunkin valtion lainkäyttövaltaan kuuluvan alueen kautta tai sen ulkopuolelle;

toteavat, että valtiot suojelevat ja niiden tuleekin suojella muuttavia luonnonvaraisia eläinlajeja, jotka elävät niiden lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella tai muuttavat sen kautta;

ovat vakuuttuneita siitä, että muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojeleminen ja tehokas huolehtiminen niistä edellyttävät kaikkien niiden valtioiden yhteistoimia, joiden lainkäyttövaltaan kuuluvalla alueella nämä lajit elävät elämänsä jonkin vaiheen ja;

palauttavat mieleen Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristökonferenssin Tukholmassa vuonna 1972 hyväksymän toimintasuunnitelman 32. suosituksen, jonka Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen 27. istunto tyytyväisenä merkitsi tiedokseen,

ovat sopineet seuraavaa:

I artikla
Määritelmät

1. Tässä yleissopimuksessa

a) muuttava laji tarkoittaa jonkin sellaisen luonnonvaraisen eläinlajin tai alemman taksonin koko kantaa tai kannan maantieteellisesti erillistä osaa, jonka yksilöistä merkittävä osa ylittää yhden tai useamman valtion lainkäyttövallan välisen rajan jaksottaisesti tai ennustettavina aikoina;

b) muuttavan lajin suojelutilanne tarkoittaa muuttavan lajin pitkäaikaiseen levinneisyyteen ja runsauteen mahdollisesti vaikuttavien seikkojen yhteisvaikutusta;

c) suojelutilanne on suotuisa, kun:

1) tiedot eläinkannan muutoksista osoittavat, että muuttava laji kykenee pitkän aikaa pysymään elinvoimaisena osana eloyhteisöjään;

2) muuttavan lajin levinneisyysalue ei pienene tarkasteluajankohtana eikä todennäköisesti pitkään aikaan;

3) muuttavan lajin elinympäristö riittää tarkasteluajankohtana ja ennustettavissa olevan ajan pitämään lajin yllä pitkän aikaa; sekä

4) muuttavan lajin levinneisyys ja runsaus vastaavat sen historiallista levinneisyyttä ja runsautta sikäli, että soveliaita eloyhteisöjä on olemassa siinä määrin kuin luonnon asianmukainen suojelu edellyttää;

d) suojelutilanne on epäsuotuisa, jos jokin tämän kappaleen c-kohdassa mainituista edellytyksistä jää täyttymättä;

e) erittäin uhanalainen muuttava laji on sellainen, joka on vaarassa kuolla sukupuuttoon koko levinneisyysalueeltaan tai sen merkityksellisestä osasta;

f) levinneisyysalue tarkoittaa kaikkia maa- tai vesialueita, joilla muuttava laji elää tai viipyy tilapäisesti taikka joiden kautta se kulkee tai lentää johonkin aikaan ollessaan normaalilla muuttoreitillään;

g) elinympäristö tarkoittaa sellaista muuttavan lajin levinneisyysalueen osaa, missä lajille on sopivat elinolot;

h) levinneisyysalueella oleva valtio tarkoittaa tietyn muuttavan lajin yhteydessä kutakin valtiota (ja soveltuvin osin muuta tämän kappaleen k-kohdassa tarkoitettua osapuolta), jonka lainkäyttövallassa jokin osa lajin levinneisyysalueesta on, tai muuttavia lajeja valtioiden lainkäyttövallan rajojen ulkopuolella pyytävän aluksen lippuvaltiota;

i) pyynti tarkoittaa kiinniottamista, metsästämistä, kalastamista, vangitsemista, häiritsemistä, tahallista tappamista tai näiden yritystä;

j) sopimus on tämän yleissopimuksen IV ja V artikloissa tarkoitettu, yhden tai useamman muuttavan lajin suojelemista koskeva kansainvälinen sopimus; ja

k) sopimuspuoli tarkoittaa valtiota tai täysivaltaisista valtioista koostuvaa alueellista taloudellisen yhdentymisen järjestöä, jolla on toimivalta neuvotella tämän yleissopimuksen soveltamisalaan kuuluvia asioita koskevista kansainvälisistä sopimuksista sekä tehdä ja soveltaa niitä, ja johon nähden tämä yleissopimus on voimassa.

2. Toimivaltaansa kuuluvissa asioissa alueelliset taloudellisen yhdentymisen järjestöt, jotka ovat tämän yleissopimuksen sopimuspuolia, käyttävät omissa nimissään niitä oikeuksia ja täyttävät ne velvollisuudet, jotka yleissopimuksen nojalla kuuluvat jäsenvaltioille. Tällöin yhteisöjen jäsenvaltiot eivät kukin erikseen saa käyttää näitä oikeuksia.

3. Kun tässä sopimuksessa määrätään, että päätökseen tarvitaan läsnäolevien ja äänioikeuttaan käyttävien sopimuspuolten kahden kolmasosan enemmistö tai yksimielinen hyväksyntä, tarkoitetaan sopimuspuolia, jotka ovat läsnä ja äänestävät puolesta tai vastaan. Äänestyksestä pidättyviä ei enemmistöä määritettäessä lasketa läsnäoleviksi ja äänioikeuttaan käyttäviksi sopimuspuoliksi.

II artikla
Pääperiaatteet

1. Sopimuspuolet myöntävät, että on tärkeää suojella muuttavia lajeja ja että levinneisyysalueella olevat valtiot suostuvat ryhtymään toimiin tätä varten aina, kun se on mahdollista ja asianmukaista. Ne kiinnittävät tällöin erityistä huomiota sellaisiin muuttaviin lajeihin, joiden suojelutilanne on epäsuotuisa, ja ryhtyvät erikseen tai yhdessä asianmukaisiin ja tarpeellisiin toimiin tällaisten lajien ja niiden elinympäristön suojelemiseksi.

2. Sopimuspuolet myöntävät tarpeelliseksi ryhtyä toimiin, joilla estetään, että jokin muuttava laji käy erittäin uhanalaiseksi.

3. Erityisesti sopimuspuolten:

a) tulisi edistää ja tukea muuttavia lajeja koskevaa tutkimusta yhteistyössä; ja

ne pyrkivät:

b) heti rauhoittamaan kaikki liitteessä I luetellut muuttavat lajit; sekä

c) tekemään sopimuksia liitteessä II lueteltujen muuttavien lajien suojelemisesta ja vaalimisesta.

III artikla
Uhanalaiset muuttavat lajit: Liite I

1. Liitteessä luetellaan erittäin uhanalaiset muuttavat lajit.

2. Muuttava laji voidaan mainita liitteessä I, jos on luotettavasti todistettu -- mihin sisältyvät parhaat käytettävissä olevat tutkimustulokset -- että laji on erittäin uhanalainen.

3. Muuttava laji voidaan poistaa liitteestä I, kun sopimuspuolten kokous päättää siitä:

a) että on luotettavasti todistettu -- mihin sisältyvät parhaat käytettävissä olevat tutkimustulokset -- ettei laji enää ole erittäin uhanalainen; ja

b) ettei lajista todennäköisesti tule uudelleen erittäin uhanalaista sen takia, että sitä ei enää suojella, kun se poistetaan liitteestä I.

4. Sopimuspuolet, jotka ovat jonkin liitteessä I mainitun muuttavan lajin levinneisyysalueella olevia valtioita, pyrkivät:

a) suojelemaan lajin sellaisia elinympäristöjä, jotka ovat tärkeitä sen sukupuuttoon kuolemisen estämiseksi, ja palauttamaan ne ennalleen silloin, kun se on mahdollista ja asianmukaista;

b) sen perusteella, mikä on asianmukaista, torjumaan, poistamaan tai korjaamaan taikka supistamaan mahdollisimman vähiin erilaisten toimintojen haitalliset vaikutukset tai esteet, jotka vakavasti vaikeuttavat lajin muuttoa tai tekevät sen mahdottomaksi; sekä

c) torjumaan, vähentämään tai säätelemään, siinä määrin kuin on asianmukaista, tekijöitä, jotka vaarantavat lajin säilymisen tai saattavat lisätä tätä vaaraa. Käytettäviin keinoihin kuuluu, että vierasperäisten lajien istuttamista säädellään tarkoin tai ryhdytään tarkoin säätelemään taikka hävittämään jo istutettua vierasperäistä lajia.

5. Sopimuspuolten, jotka ovat liitteessä I lueteltujen muuttavien lajien levinneisyysalueella olevia valtioita, tulee kieltää näihin lajeihin kuuluvien eläinten pyynti. Kiellosta voidaan sallia poikkeus vain:

a) jos eläimet pyydetään tieteellisiin tarkoituksiin;

b) jotta edistettäisiin asianomaisen lajin lisääntymistä tai säilymistä;

c) jos pyynti on välttämätöntä niiden kannalta, joiden elinkeino se on; tai

d) poikkeuksellisten syiden vaatiessa;

ja sillä edellytyksellä, että poikkeukset ovat sisällöltään täsmällisiä sekä laajuudeltaan ja kestoltaan rajoitettuja. Pyynti ei saa olla vahingoksi lajille.

6. Sopimuspuolten kokoukset voivat suosittaa sopimuspuolille, jotka ovat jonkin liitteessä I mainitun muuttavan lajin levinneisyysalueella olevia valtioita, että nämä lisäävät toimia, jotka katsotaan edullisiksi tälle lajille.

7. Sopimuspuolten tulee ilmoittaa sihteeristölle mahdollisimman pian kaikista tämän artiklan 5-kappaleen mukaisista poikkeustoimista.

IV artikla
Sopimuksia edellyttävät muuttavat lajit: Liite II

1. Liitteessä II luetellaan muuttavat lajit, joiden suojelutilanne on epäsuotuisa ja joiden suojelu ja joista huolehtiminen edellyttävät kansainvälisiä sopimuksia, sekä ne lajit, joiden suojelutilannetta kansainvälisellä sopimuksella aikaansaatava kansainvälinen yhteistyö edistäisi merkittävästi.

2. Jos tilanne vaatii, muuttava laji voidaan mainita sekä liitteessä I että liitteessä II.

3. Sopimuspuolet, jotka ovat liitteessä II lueteltujen muuttavien lajien levinneisyysalueella olevia valtioita, pyrkivät tekemään sopimuksia, kun niistä on lajeille hyötyä. Etusija tulisi antaa lajeille, joiden suojelutilanne on epäsuotuisa.

4. Sopimuspuolia rohkaistaan pyrkimään sopimuksiin, jotka koskevat luonnonvaraisen lajin tai lajia suppeamman taksonin sellaista kantaa tai maantieteellisesti erillistä kannan osaa, jonka yksilöt aika ajoin ylittävät yhden tai useampia valtioiden välisiä rajoja.

5. Sihteeristölle tulee toimittaa kappale kustakin tämän artiklan määräysten mukaisesta sopimuksesta.

V artikla
Sopimuksia koskevat ohjeet

1. Kunkin sopimuksen tavoite on palauttaa asianomaisen muuttavan lajin suojelutilanne suotuisaksi tai säilyttää se suotuisana. Jokaisessa sopimuksessa tulisi käsitellä sellaisia asianomaisen lajin suojelua ja siitä huolehtimista koskevia seikkoja, jotka ovat omiaan edistämään sopimuksen tavoitteen saavuttamista.

2. Kunkin sopimuksen tulisi koskea asianomaisen lajin koko levinneisyysaluetta. Kaikkien lajin levinneisyysalueella olevien valtioiden tulisi saada liittyä sopimukseen siitä riippumatta, ovatko ne tämän yleissopimuksen sopimuspuolia vai eivät.

3. Kunkin sopimuksen tulisi mahdollisuuksien mukaan koskea useampia kuin yhtä muuttavaa lajia.

4. Kussakin sopimuksessa tulisi:

a) yksilöidä, mitä muuttavia lajeja se koskee;

b) tehdä selkoa muuttavan lajin levinneisyysalueesta ja muuttoreitistä;

c) määrätä, että jokaisen sopimuspuolen on määrättävä oman maansa viranomainen vastaamaan sopimuksen täytäntöönpanosta;

d) tehdä tarvittaessa asianmukaiset hallintojärjestelyt voidakseen tukea sopimuksen tarkoituksen toteuttamista, seurata sopimuksen toimivuutta ja tehdä selvityksiä sopimuspuolten kokoukselle;

e) määrätä, miten menetellään sopimuspuolten välisten riitojen ratkaisemiseksi; sekä

f) kieltää ainakin Cetacea -lahkoon kuuluvan muuttavan valaslajin pyynti, jota ei ole sallittu jonkin monenkeskisen muun sopimuksen nojalla, sekä suoda valtioille, jotka eivät ole tämän lajin levinneisyysalueella, mahdollisuus liittyä sopimukseen.

5. Kussakin sopimuksessa tulisi, silloin kun se on asianmukaista ja voidaan toteuttaa, määrätä ainakin:

a) asianomaisen muuttavan lajin suojelutilanteen arvioinnista määräajoin sekä siitä, miten suojelutilannetta mahdollisesti heikentävät seikat tunnistetaan;

b) yhteensovitetuista suojelu- ja hoitosuunnitelmista;

c) asianomaisen muuttavan lajin ekologiaa ja eläinkannan muutoksia koskevasta tutkimuksesta, missä kiinnitetään erityistä huomiota muuttovaelluksiin;

d) asianomaista muuttavaa lajia koskevien tietojen vaihdosta, missä kiinnitetään erityistä huomiota tutkimustulosten ja lajia koskevien tilastotietojen vaihtoon;

e) sellaisten elinympäristöjen suojelemisesta, jotka ovat tärkeitä suotuisan suojelutilanteen säilymiselle, ja kun se on tarpeellista ja mahdollista, niiden ennallistamisesta sekä elinympäristöjen suojelemisesta häiriöiltä, mihin kuuluu myös, että muuttavalle lajille vahingollisten vierasperäisten lajien istuttamista säädellään tiukasti tai, että jo istutettuja vierasperäisiä lajeja säädellään;

f) asianmukaisesti muuttoreittien varrella olevien, elinympäristöiksi sopivien alueiden verkon säilyttämisestä;

g) uusien, muuttavalle lajille suotuisten elinympäristöjen luomisesta tai lajin palauttamisesta suotuisaan elinympäristöön, kun tämä näyttää suotavalta;

h) sellaisten toimintojen ja esteiden poistamisesta mahdollisimman tarkoin tai korvaamisesta, jotka vaikeuttavat muuttoa tai estävät sen;

i) toimista, joiden tarkoitus on estää, vähentää tai säädellä muuttavalle lajille vahingollisten aineiden päästämistä lajin elinympäristöön;

j) terveisiin ekologisiin periaatteisiin perustuvista toimista muuttavan lajin pyynnin säätelemiseksi ja järjestämiseksi;

k) menettelytavoista, joilla toimintaa laittoman pyynnin lopettamiseksi sovitetaan yhteen;

l) muuttavaa lajia merkityksellisesti uhkaavia seikkoja koskevien tietojen vaihtamisesta;

m) hätätoimista, joilla suojelua voidaan huomattavasti ja nopeasti tiukentaa, kun muuttavan lajin suojelutilanne vakavasti huonontuu; sekä

n) sopimuksen sisällön ja tavoitteiden saattamisesta yleisön tietoon.

VI artikla
Levinneisyysalueella olevat valtiot

1. Sihteeristö pitää sopimuspuolilta saamiensa tietojen perusteella ajan tasalla olevaa luetteloa liitteissä I ja II mainittujen muuttavien lajien levinneisyysalueella olevista valtioista.

2. Sopimuspuolten tulee ilmoittaa sihteeristölle, minkä liitteissä I ja II lueteltujen muuttavien lajien levinneisyysalueella olevia valtioita ne katsovat olevansa. Niiden tulee myös ilmoittaa niiden lippua käyttävistä aluksista, jotka niiden lainkäyttövallan ulkopuolella harjoittavat edellä tarkoitettujen muuttavien lajien pyyntiä, ja mahdollisuuksien mukaan pyyntiä koskevista suunnitelmista.

3. Sopimuspuolten, jotka ovat liitteissä I tai II lueteltujen muuttavien lajien levinneisyysalueella olevia valtioita, tulisi ilmoittaa sihteeristön välityksellä sopimuspuolten kokoukselle vähintään kuusi kuukautta ennen kokouksen varsinaista istuntoa toimista, joihin ne ryhtyvät pannakseen täytäntöön tämän yleissopimuksen näitä lajeja koskevat määräykset.

VII artikla
Sopimuspuolten kokous

1. Sopimuspuolten kokous on tämän yleissopimuksen päättävä elin.

2. Sihteeristön tulee kutsua sopimuspuolten kokous koolle viimeistään kahden vuoden kuluttua tämän yleissopimuksen voimaantulosta.

3. Tämän jälkeen sihteeristö kutsuu sopimuspuolten kokouksen koolle varsinaisiin istuntoihin enintään kolmen vuoden välein, jollei kokous toisin päätä, sekä muulloin ylimääräisiin istuntoihin, kun vähintään kolmannes sopimuspuolista pyytää sitä kirjallisesti.

4. Sopimuspuolten kokous laatii tätä yleissopimusta koskevat rahoitusmääräykset ja tarkistaa ne. Sopimuspuolten kokous hyväksyy varsinaisissa istunnoissaan seuraavan talouskauden tulo- ja menoarvion. Jokaisen sopimuspuolen tulee maksaa menojen kattamiseksi kokouksen hyväksymän asteikon mukainen osuus. Läsnäolevien ja äänioikeuttaan käyttävien sopimuspuolten tulee yksimielisesti hyväksyä rahoitussäännöt, joihin kuuluvat myös tulo- ja menoarviota koskevat määräykset, maksuosuusasteikko sekä niiden muutokset.

5. Sopimuspuolten kokous tarkastelee jokaisessa istunnossaan tämän yleissopimuksen toteutumista ja voi varsinkin:

a) tarkastella ja arvioida muuttavien lajien suojelutilannetta;

b) tarkastella, miten muuttavien, etenkin liitteissä I ja II lueteltujen lajien suojelussa on edistytty;

c) antaa määräyksiä ja ohjeita, jotka voivat olla tarpeellisia, jotta tiedeneuvosto ja sihteeristö voivat hoitaa tehtävänsä;

d) ottaa vastaan ja tutkia tiedeneuvoston, sihteeristön, jonkin sopimuspuolen tai sopimuksen nojalla perustetun jonkin pysyvän toimielimen selontekoja;

e) tehdä sopimuspuolille suosituksia muuttavien lajien suojelutilanteen parantamisesta ja arvioida, miten sopimukset ovat edistäneet suojelua;

f) silloin, kun sopimusta ei ole tehty, laatia suosituksia niiden sopimuspuolten kutsumisesta koolle, jotka ovat jonkin muuttavan lajin tai muuttavien lajien ryhmän levinneisyysalueella olevia valtioita, keskustelemaan lajien suojelutilannetta parantavista toimista;

g) tehdä sopimuspuolille suosituksia tämän yleissopimuksen tehostamisesta; sekä

h) päättää lisätoimista, joihin tulisi ryhtyä tämän yleissopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

6. Jokaisessa sopimuspuolten kokouksen istunnossa tulisi päättää seuraavan istunnon ajasta ja paikasta.

7. Jokaisessa sopimuspuolten kokouksen istunnossa laaditaan ja hyväksytään istunnon menettelytapasäännöt. Sopimuspuolten kokouksen istunnossa tehtäviin päätöksiin vaaditaan läsnäolevien ja äänioikeuttaan käyttävien sopimuspuolten kahden kolmanneksen enemmistö, ellei tässä yleissopimuksessa määrätä toisin.

8. Yhdistyneet Kansakunnat, sen erityisjärjestöt, Kansainvälinen atomienergiajärjestö ja valtiot, jotka eivät ole tämän yleissopimuksen sopimuspuolia, sekä jokaisen sopimuksen sopimuspuolten määräämä toimielin voivat lähettää huomioitsijoita sopimuspuolten kokouksen istuntoihin.

9. Jäljempänä mainittuihin ryhmiin kuuluva järjestö tai toimielin, joka on muodollisesti pätevä suojelemaan ja säilyttämään muuttavia lajeja sekä huolehtimaan niistä ja joka on ilmoittanut sihteeristölle haluavansa lähettää huomioitsijan sopimuspuolten kokouksen istuntoihin, voi tehdä sen, jollei vähintään kolmannes läsnäolevista sopimuspuolista vastusta sitä:

a) hallitustenväliset tai muut kansainväliset ja kansalliset järjestöt tai toimielimet; sekä

b) kansalliset muut kuin valtiolliset järjestöt ja toimielimet, jotka niiden sijaintipaikkana oleva valtio on oikeuttanut tarkoitukseen.

Kun nämä huomioitsijat on hyväksytty, heillä on oikeus osallistua istuntoon, mutta ei äänestää.

VIII artikla
Tiedeneuvosto

1. Sopimuspuolten kokouksen ensimmäisessä istunnossa perustetaan tiedeneuvosto, joka antaa neuvoja tieteellisissä asioissa.

2. Jokainen sopimuspuoli voi nimetä pätevän asiantuntijan tiedeneuvoston jäseneksi. Lisäksi tiedeneuvoston jäsenenä on sopimuspuolten kokouksen valitsemia ja nimeämiä päteviä asiantuntijoita. Sopimuspuolten kokous päättää näiden asiantuntijoiden lukumäärästä, valintaperusteista ja toimikausien kestosta.

3. Tiedeneuvosto kokoontuu sihteeristön kutsusta sopimuspuolten kokouksen sitä vaatiessa.

4. Tiedeneuvosto laatii itselleen menettelytapasäännöt, jotka on alistettava sopimuspuolten kokouksen hyväksyttäviksi.

5. Sopimuspuolten kokous määrää tiedeneuvoston tehtävistä, joihin voi kuulua, että neuvosto:

a) antaa tieteellisiä neuvoja sopimuspuolten kokoukselle, sihteeristölle ja, jos sopimuspuolten kokous sallii, tämän yleissopimuksen tai jonkin sopimuksen mukaisesti perustetuille toimielimille tai sopimuspuolille;

b) suosittaa muuttavia lajeja koskevia tutkimuksia ja niiden sovittamista yhteen, arvioida tutkimustuloksia muuttavien lajien suojelutilanteen selvittämiseksi sekä tehdä sopimuspuolten kokoukselle selkoa tällaisesta suojelutilanteesta ja toimista sen parantamiseksi;

c) tehdä suosituksia sopimuspuolten kokoukselle muuttavista lajeista, jotka olisi sisällytettävä liitteisiin I tai II ja antaa tietoja tällaisten lajien levinneisyysalueista;

d) tehdä suosituksia sopimuspuolten kokoukselle erityisistä suojelu- ja hoitotoimista, jotka olisi sisällytettävä muuttavia lajeja koskeviin sopimuksiin; sekä

e) suosittaa sopimuspuolten kokoukselle ratkaisuja ongelmiin, jotka koskevat tämän yleissopimuksen soveltamiseen liittyviä tieteellisiä seikkoja ja varsinkin muuttavien lajien elinympäristöä.

IX artikla
Sihteeristö

1. Tämän yleissopimuksen tarkoituksia varten perustetaan sihteeristö.

2. Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristöohjelman toimeenpaneva johtaja huolehtii sihteeristön perustamisesta tämän yleissopimuksen tullessa voimaan. Sopivat hallitustenväliset tai muut kansainväliset tai kansalliset järjestöt tai toimielimet, jotka ovat ammatillisesti päteviä luonnonvaraisten eläinten suojelussa, säilyttämisessä ja hoidossa, voivat avustaa häntä siinä määrin ja sillä tavoin kuin hän katsoo asianmukaiseksi.

3. Jos Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristöohjelma ei enää pysty huolehtimaan sihteeristön tehtävistä, sopimuspuolten kokous järjestää sihteeristön muulla tavoin.

4. Sihteeristön tehtävät ovat:

a) järjestää ja palvella:

i) sopimuspuolten kokouksen ja

ii) tiedeneuvoston istuntoja;

b) pitää yhteyttä sopimuspuoliin, sopimusten mukaisesti perustettuihin toimielimiin ja muihin muuttavia lajeja koskevia asioita käsitteleviin kansainvälisiin järjestöihin sekä edistää yhteydenpitoa näiden kesken;

c) hankkia asianmukaisista lähteistä selvityksiä ja muita tietoja, jotka edistävät tämän yleissopimuksen tavoitteita ja toteuttamista, ja järjestää näiden tietojen levittäminen asianmukaisesti;

d) kiinnittää sopimuspuolten kokouksen huomiota asioihin, jotka liittyvät tämän yleissopimuksen tavoitteisiin;

e) laatia sopimuspuolten kokoukselle kertomuksia sihteeristön toiminnasta ja yleissopimuksen täytäntöönpanosta;

f) pitää ja julkaista luetteloa kaikkien liitteissä I ja II lueteltujen muuttavien lajien levinneisyysalueella olevista valtioista;

g) edistää sopimusten tekemistä sopimuspuolten kokouksen antamien ohjeiden mukaisesti;

h) pitää luetteloa sopimuksista ja antaa se sopimuspuolten käyttöön sekä antaa sopimuksista tietoja, jos sopimuspuolten kokous sitä edellyttää;

i) pitää ja julkaista luetteloa suosituksista, joita osapuolten kokous on VII artiklan 5 kappaleen kohtien e, f ja g mukaisesti tehnyt, sekä saman artiklan kohdan h mukaisesti tehdyistä päätöksistä;

j) tiedottaa yleisölle tästä yleissopimuksesta ja sen tavoitteista; ja

k) tehdä muita tehtäviä, jotka tässä yleissopimuksessa tai osapuolten kokouksessa on sille uskottu.

X artikla
Yleissopimuksen muuttaminen

1. Tätä yleissopimusta voidaan muuttaa sopimuspuolten kokouksen varsinaisessa tai ylimääräisessä istunnossa.

2. Jokainen sopimuspuoli voi esittää muutoksia.

3. Muutosesityksen teksti ja perustelut tulee toimittaa sihteeristölle vähintään 150 päivää ennen istuntoa, jossa sitä käsitellään. Sihteeristön tulee viipymättä toimittaa se kaikille osapuolille. Mahdolliset tekstiä koskevat sopimuspuolten kannanotot tulee toimittaa sihteeristölle viimeistään 60 päivää ennen istunnon alkamista. Sihteeristön tulee heti kannanottojen viimeisen toimittamispäivän jälkeen lähettää sopimuspuolille kaikki siihen mennessä saadut kannanotot.

4. Muutosten hyväksymiseen vaaditaan läsnäolevien ja äänioikeuttaan käyttävien sopimuspuolten kahden kolmanneksen enemmistö.

5. Hyväksytty muutos tulee voimaan kaikkiin sen hyväksyneisiin sopimuspuoliin nähden kolmannen kuukauden ensimmäisenä päivänä siitä, kun kaksi kolmannesta sopimuspuolista on tallettanut hyväksymiskirjansa tallettajan huostaan. Jokaiseen osapuoleen nähden, joka tallettaa hyväksymiskirjan sen jälkeen, kun kaksi kolmannesta sopimuspuolista on tallettanut hyväksymiskirjansa, tulee muutos voimaan kolmannen kuukauden ensimmäisenä päivänä asianomaisen osapuolen hyväksymiskirjan tallettamisesta.

XI artikla
Liitteiden muuttaminen

1. Liitteitä I ja II voidaan muuttaa sopimuspuolten kokouksen varsinaisessa tai ylimääräisessä istunnossa.

2. Jokainen sopimuspuoli voi esittää muutoksia.

3. Muutosesityksen teksti ja perustelut, jotka nojaavat parhaisiin saatavilla oleviin tutkimustuloksiin, tulee toimittaa sihteeristölle vähintään 150 päivää ennen istuntoa, jossa sitä käsitellään. Sihteeristön tulee viipymättä toimittaa se kaikille osapuolille. Mahdolliset tekstiä koskevat sopimuspuolten kannanotot tulee toimittaa sihteeristölle viimeistään 60 päivää ennen istunnon alkamista. Sihteeristön tulee heti kannanottojen viimeisen toimittamispäivän jälkeen lähettää kaikki siihen mennessä saadut kannanotot.

4. Muutosten hyväksymiseen vaaditaan läsnäolevien ja äänioikeuttaan käyttävien sopimuspuolten kahden kolmanneksen enemmistö.

5. Liitteiden muutos tulee voimaan kaikkiin sopimuspuoliin nähden 90 päivän kuluttua istunnosta, jossa se on hyväksytty, paitsi niihin osapuoliin nähden, jotka tekevät tämän artiklan 6-kappaleen mukaisen varauman.

6. Sopimuspuoli voi tämän artiklan 5-kappaleessa tarkoitettuna 90 päivän aikana kirjallisesti ilmoittaa yleissopimuksen tallettajalle tekevänsä muutosta koskevan varauman. Muutosta koskeva varauma voidaan peruuttaa ilmoittamalla tästä kirjallisesti tallettajalle. Tällöin muutos tulee voimaan asianomaiseen osapuoleen nähden 90 päivän kuluttua varauman peruuttamisesta.

XII artikla
Vaikutus kansainvälisiin yleissopimuksiin ja muuhun lainsäädäntöön

1. Mikään tämän yleissopimuksen määräys ei ennakoi sitä merioikeuden koontamista ja kehittämistä, jota Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen päätöslauselman 2750 C (XXV) mukaisesti koolle kutsuttu Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeuskonferenssi tekee, eikä minkään valtion nykyisiä tai tulevia vaatimuksia eikä oikeudellisia näkemyksiä, jotka koskevat merioikeutta sekä rantavaltion ja lippuvaltion lainkäyttövallan luonnetta ja laajuutta.

2. Tämän yleissopimuksen määräykset eivät millään tavoin vaikuta jonkin sopimuspuolen oikeuksiin tai velvollisuuksiin, jotka perustuvat voimassaoleviin yleissopimuksiin tai sopimuksiin.

3. Tämän yleissopimuksen määräykset eivät millään tavoin vaikuta sopimuspuolten oikeuksiin hyväksyä omassa maassaan niiden edellyttämiä toimia tiukempia toimia liitteissä I ja II lueteltujen muuttavien lajien suojelemiseksi tai ryhtyä omassa maassaan toimiin sellaisten muuttavien lajien suojelemiseksi, joita ei ole mainittu liitteessä I eikä liitteessä II.

XIII artikla
Erimielisyyksien ratkaiseminen

1. Kaikki mahdolliset erimielisyydet tämän yleissopimuksen määräysten tulkinnasta tai soveltamisesta kahden tai useamman osapuolen kesken ratkaistaan asianosaisten välisin neuvotteluin.

2. Jos erimielisyyttä ei pystytä ratkaisemaan tämän artiklan 1-kappaleen mukaisesti, osapuolet voivat yhteisestä suostumuksesta antaa sen ratkaistavaksi välitysmenettelyssä, erityisesti Haagin pysyvässä välitystuomioistuimessa. Välitystuomio sitoo erimielisyyden välitysmenettelyyn saattaneita osapuolia.

XIV artikla
Varaumat

1. Tämän yleissopimuksen määräyksiin ei saa tehdä yleisvaraumia. Erityisvaraumia saa tehdä tämän artiklan ja XI artiklan määräysten mukaisesti.

2. Valtio tai alueellinen taloudellisen yhdentymisen järjestö voi ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjat tallettaessaan tehdä erityisvarauman, joka koskee jonkin muuttavan lajin mainitsemista joko liitteessä I tai liitteessä II tai molemmissa. Tällaista valtiota tai yhteisöä pidetään sen lajin suhteen, jota varauma koskee, sopimuspuolena vasta 90 päivän kuluttua siitä, kun tallettaja on toimittanut sopimuspuolille ilmoituksen varauman peruuttamisesta.

XV artikla
Allekirjoittaminen

Tämä yleissopimus on avoinna kaikkien valtioiden ja alueellisten taloudellisen yhdentymisen järjestöjen allekirjoitettavaksi Bonnissa 22 päivään kesäkuuta 1980 asti.

XVI artikla
Ratifioiminen tai hyväksyminen

Tämä yleissopimus edellyttää ratifioimista tai hyväksymistä. Ratifioimis- tai hyväksymiskirjat talletetaan tallettajana toimivan Saksan liittotasavallan hallituksen huostaan.

XVII artikla
Liittyminen

Tämä yleissopimus on kesäkuun 22 päivän 1980 jälkeen avoinna liittymistä varten kaikille valtioille, jotka eivät ole sitä allekirjoittaneet, sekä kaikille alueellisille taloudellisen yhdentymisen järjestöille. Liittymiskirjat talletetaan tallettajan huostaan.

XVIII artikla
Voimaantulo

1. Tämä yleissopimus tulee voimaan kolmannen kuukauden ensimmäisenä päivänä viidennentoista ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjan tallettamisesta tallettajan huostaan.

2. Tämä yleissopimus tulee voimaan jokaiseen sellaiseen valtioon tai alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestöön nähden, joka ratifioi tai hyväksyy sen tai liittyy siihen viidennentoista ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjan tallettamisen jälkeen, kolmannen kuukauden ensimmäisenä päivänä siitä, kun kyseinen valtio tai yhteisö on tallettanut ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa.

XIX
Irtisanominen

Sopimuspuoli voi sanoa tämän yleissopimuksen irti milloin hyvänsä ilmoittamalla asiasta kirjallisesti tallettajalle. Irtisanominen tulee voimaan kahdentoista kuukauden kuluttua siitä, kun tallettaja on ottanut vastaan ilmoituksen.

XX artikla
Tallettaja

1. Tämän yleissopimuksen alkuperäiskappale, jonka englannin-, espanjan-, ranskan-, saksan- ja venäjänkieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaisia, talletetaan tallettajan huostaan. Tallettaja toimittaa jokaisen tekstin oikeiksi todistetut jäljennökset kaikille valtioille ja kaikille alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestöille, jotka ovat allekirjoittaneet yleissopimuksen tai tallettaneet sitä koskevan liittymiskirjan.

2. Tallettaja laatii tästä yleissopimuksesta viralliset arabian- ja kiinankieliset tekstit neuvoteltuaan niistä asianomaisten hallitusten kanssa.

3. Tallettaja ilmoittaa kaikille yleissopimuksen allekirjoittaneille ja siihen liittyneille valtioille ja kaikille sen allekirjoittaneille alueellisen taloudellisen yhdentymisen järjestöille sekä sihteeristölle tämän yleissopimuksen allekirjoittamisesta, ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjojen tallettamisesta sekä yleissopimuksen voimaantulosta, muutoksista, erityisvaraumista ja irtisanomisilmoituksista.

4. Tallettaja toimittaa heti, kun tämä yleissopimus on tullut voimaan, oikeaksi todistetun jäljennöksen siitä Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristöön rekisteröitäväksi ja julkaistavaksi Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 102 artiklan mukaisesti.

Tämän vakuudeksi ovat asianmukaisesti valtuutetut allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.

Tehty Bonnissa 23 päivänä kesäkuuta 1979.

LIITE I Selitykset

1. Tässä liitteessä lueteltuihin muuttaviin lajeihin viitataan:

a) lajin tai alalajin nimellä; tai

b) siten, että niihin kuuluvat kaikki lajia ylempään taksonomiseen yksikköön tai sen mainittuun osaan kuuluvat muuttavat lajit.

2. Muut viittaukset lajeja ylempiin taksonomisiin yksiköihin ovat vain tiedoksi tai luokittelua varten.

3. Lyhenne (s.l.) tarkoittaa, että tieteellistä nimeä käytetään laajassa merkityksessään.

4. Merkki (--) ja sitä seuraava numero taksonomisen yksikön nimen jäljessä tarkoittavat, että tämä liite ei koske näitä erikseen mainittuja, maantieteellisesti erillisiä kantoja:

--101 perulaiset kannat.

5. Merkki (+) ja sitä seuraava numero lajin nimen jäljessä tarkoittavat, että tämä liite koskee vain näitä erikseen mainittuja maantieteellisesti erillisiä lajin kantoja:

+201 Luoteis-Afrikan kannat

+202 Afrikan kannat

+203 Ylä-Amazonin kannat.

6. Tähti (*) lajin nimen jäljessä tarkoittaa, että liite II koskee lajia tai asianomaisen lajin tai lajia ylemmän taksonomisen yksikön, johon laji kuuluu, erillistä kantaa.

MAMMALIA

Chitoptera

Molossidae

Tadarida brasiliensis

Primates

Pongidae

Gorilla gorilla beringei

Cetacea

Balaenopteridae

Balaenoptera musculus

Megaptera novaeangliae

Balaenidae

Balaena mysticetus

Eubalaena glacialis (s.l.)

Pinnipedia

Phocidae

Monachus monachus*

Perissodactyla

Equidae

Equus grevyi

Artiodactyla

Camelidae

Lama vicugna* --101

Cervidae

Cervus elaphus barbarus

Bovidae

Bos sauveli

Addax nasomaculatus

Gazella cuvieri

Gazella dama

Gazella dorcas +201

AVES

Procellariiformes

Diomedeidae

Diomedea albatrus

Procellariidae

Pterodroma cahow

Pterodroma phaeopygia

Ciconiiformes

Ardeidae

Egretta eulophotes

Ciconiidae

Ciconia boyciana

Threskiornithidae

Geronticus eremita

Anseriformes

Anatidae

Chloephaga rubidiceps*

Falconiformes

Accipitridae

Haliaeetus pelagicus*

Gruiformes

Gruidae

Grus japonensis*

Grus leucogeranus*

Grus nigricollis*

Otididae

Chlamydotis undulata* +201

Charadriiformes

Scolopacidae

Numenius borealis*

Numenius tenuirostris*

Laridae

Larus audouinii

Larus relictus

Larus saundersi

Alcidae

Synthliboramphus wumizusume

Passeriformes

Parulidae

Dendroica kirtlandii

Fringillidae

Serinus syriacus

REPTILIA

Testudines

Cheloniidae

Lepidochelys kempii*

Dermochelidae

Dermochelys coriacea*

Pelomedusidae

Podocnemis expansa* +203

Crocodylia

Gavialidae

Gavialis gangeticus

PISCES

Siluriformes

Schilbeidae

Pangasianodon gigas

Liite II Selitykset

1. Tässä liitteessä lueteltuihin muuttaviin lajeihin viitataan:

a) lajin tai alalajin nimellä; tai

b) siten, että niihin kuuluvat kaikki lajia ylempään taksonomiseen yksikköön tai sen mainittuun osaan kuuluvat muuttavat lajit.

Jollei toisin mainita, katsotaan viittauksen lajia ylempään taksonomiseen yksikköön tarkoittavan, että kaikki yksikköön kuuluvat muuttavat lajit saattaisivat huomattavasti hyötyä sopimusten tekemisestä.

2. Lyhenne "spp." suvun tai heimon nimen jäljessä tarkoittaa kaikkia kyseiseen sukuun tai heimoon kuuluvia muuttavia lajeja.

3. Muut viittaukset lajeja ylempiin taksonomisiin yksiköihin ovat vain tiedoksi ja luokittelua varten.

4. Lyhenne (s.l.) tarkoittaa, että tieteellistä nimeä käytetään laajassa merkityksessään.

5. Merkki (+) ja sitä seuraava numero lajin tai lajia ylemmän taksonomisen yksikön nimen jäljessä tarkoittaa, että tämä liite koskee vain näitä erikseen mainittuja, maantieteellisesti erillisiä kantoja:

+201 Aasian kannat.

6. Tähti (*) lajin tai lajia ylemmän taksonomisen yksikön nimen jäljessä tarkoittaa, että laji tai sen erillinen kanta tai yksi tai useampia lajia ylempään taksonomiseen yksikköön kuuluvia lajeja on mainittu liitteessä I.

MAMMALIA

Cetacea

Monodontidae

Delphinapterus leucas

Proboscidae

Elephantidae

Loxodonta africana

Sirenia

Dugongidae

Dugong dugon

Pinnipedia

Phocidae

Monachus monachus*

Artiodactyla

Camelidae

Lama vicugna*

Bovidae

Oryx dammah

Gazella gazella +201

AVES

Pelecaniformes

Pelecanidae

Pelecanus crispus

Ciconiiformes

Ciconiidae

Ciconia ciconia

Ciconia nigra

Threskiornithidae

Platalea leucorodia

Phoenicopteridae

spp.

Anseriformes

Anatidae

spp.*

Falconiformes

Cathartidae

spp.

Pandionidae

Pandion haliaetus

Accipitridae

spp.*

Falconidae

spp.

Galliformes

Phasianidae

Coturnix coturnix coturnix

Gruiformes

Gruidae

Grus spp.*

Anthropoides virgo

Otidiae

Chlamydotis undulata* +201

Charadriiformes

Charadriidae

spp.

Scolopacidae

spp.*

Recurvirostridae

spp.

Phalaropodidae

spp.

Passeriformes

Muscicapidae (s.l.)

spp.

REPTILIA

Testudines

Cheloniidae

spp.*

Dermochelidae

spp.*

Pelomedusidae

Podocnemis expansa*

Crocodylia

Crocodylidae

Crocodilus porosus

PISCES

Acipenseriformes

Acipenseridae

Acipenser fulvescens

INSECTA

Lepidoptera

Danaidae

Danaus plexippus

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.