28/1988

SOPIMUS Suomen tasavallan hallituksen ja Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton hallituksen välillä tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi

Suomen tasavallan hallitus ja Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton hallitus,

pitäen lähtökohtanaan maiden välisiä ystävällisiä naapuruussuhteita, jotka perustuvat Suomen tasavallan ja Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton välillä ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta 6 päivänä huhtikuuta 1948 tehtyyn sopimukseen,

pyrkien 1 päivänä elokuuta 1975 allekirjoitetun Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin päätösasiakirjan mukaisesti edelleen kehittämään ja vahvistamaan maiden välistä taloudellista, teollista ja teknistä yhteistyötä erityisesti silmällä pitäen, että voitaisiin välttää kaksinkertainen verotus,

ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla
Henkilöt, joihin sopimusta sovelletaan

1. Tätä sopimusta sovelletaan henkilöihin, jotka verotuksellisesti asuvat sopimusvaltiossa tai molemmissa sopimusvaltioissa.

2. Tätä sopimusta sovellettaessa sanonnalla "sopimusvaltiossa asuva henkilö" tarkoitetaan henkilöä, joka tämän valtion lainsäädännön mukaan on siellä verovelvollinen asumisen, kotipaikan, liikkeen johtopaikan tai sen nojalla, että henkilö on siellä perustettu.

3. Milloin luonnollisen henkilön katsotaan 2 kappaleen määräysten mukaan asuvan molemmissa sopimusvaltioissa, määritetään hänen verotuksellinen kotipaikkansa tätä sopimusta sovellettaessa seuraavasti:

a) Hänen katsotaan asuvan siinä valtiossa, jossa hänen käytettävänään on vakinainen asunto. Jos hänen käytettävänään on vakinainen asunto molemmissa valtioissa, katsotaan hänen asuvan siinä valtiossa, johon hänen henkilökohtaiset ja taloudelliset suhteensa ovat kiinteämmät (elinetujen keskus).

b) Jos ei voida ratkaista kummassa valtiossa hänen elinetujensa keskus on, tai jos hänen käytettävänään ei ole vakinaista asuntoa kummassakaan valtiossa, katsotaan hänen asuvan siinä valtiossa, jossa hän tavanomaisesti oleskelee.

c) Jos hän oleskelee tavanomaisesti molemmissa valtioissa tai ei oleskele tavanomaisesti kummassakaan niistä, katsotaan hänen asuvan siinä valtiossa, jonka kansalainen hän on.

d) Jos molemmat valtiot pitävät häntä kansalaisenaan tai hän ei ole kummankaan valtion kansalainen, on sopimusvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten ratkaistava asia keskinäisellä sopimuksella.

4. Milloin muun kuin luonnollisen henkilön katsotaan 2 kappaleen määräysten mukaan asuvan molemmissa sopimusvaltioissa, katsotaan henkilön asuvan siinä valtiossa, jossa sen tosiasiallinen johto on.

2 artikla
Verot, joihin sopimusta sovelletaan

1. Tätä sopimusta sovelletaan seuraaviin tuloveroihin:

a) Sosialististen neuvostotasavaltojen liitossa:

1) ulkomaisten oikeushenkilöiden tulovero;

2) väestön tulovero; ja

3) yhteisyritykseen osallistuvan ulkomaalaisen ulkomaille siirrettävästä voitosta suoritettava vero;

b) Suomen tasavallassa:

1) valtion tulovero;

2) kunnallisvero; ja

3) lähdevero.

2. Sopimusta sovelletaan myös kaikkiin samanlaisiin tai pääasiallisesti samanluonteisiin veroihin, joita on sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen suoritettava tällä hetkellä suoritettavien verojen ohella tai asemesta. Sopimusvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on ilmoitettava toisilleen verolainsäädäntöönsä tehdyistä olennaisista muutoksista.

3 artikla
Yleiset määritelmät

1. jollei asiayhteydestä muuta johdu, on tätä sopimusta sovellettaessa seuraavilla sanonnoilla jäljempänä mainittu merkitys:

a) "sopimusvaltio" ja "toinen sopimusvaltio" tarkoittavat Suomen tasavaltaa (Suomi) tai Sosialististen neuvostotasavaltojen liittoa (SNTL) sen mukaan kuin asiayhteys edellyttää;

b) "henkilö" käsittää luonnollisen henkilön ja

1) SNTL:n osalta myös oikeushenkilön tai SNTL:n tai neuvostotasavallan lakien mukaan perustetun järjestön, jota SNTL:ssa pidetään verotuksellisesti oikeushenkilönä;

2) Suomen osalta myös yhtiön ja muun yhteenliittymän;

c) "kansainvälinen liikenne" tarkoittaa liikennettä, jota sopimusvaltiossa asuva henkilö harjoittaa, paitsi milloin liikenne tapahtuu ainoastaan toisessa sopimusvaltiossa olevien paikkojen välillä;

d) "toimivaltainen viranomainen" tarkoittaa:

1) SNTL:ssa SNTL:n valtiovarainministeriötä tai sen valtuuttamaa edustajaa;

2) Suomessa valtiovarainministeriötä tai sen valtuuttamaa edustajaa.

2. Kun sopimusvaltio soveltaa sopimusta, katsotaan jokaisella sanonnalla, jota ei ole sopimuksessa määritelty ja jonka osalta asiayhteydestä ei muuta johdu, olevan se merkitys, joka sillä on tämän valtion lainsäädännön mukaan.

4 artikla
Kiinteä toimipaikka

1. Tätä sopimusta sovellettaessa sanonnalla "kiinteä toimipaikka" tarkoitetaan kiinteää liikepaikkaa, josta sopimusvaltiossa asuva henkilö kokonaan tai osaksi harjoittaa liiketoimintaa toisessa sopimusvaltiossa.

2. Paikka, jossa harjoitetaan rakennus-, asennus- tai kokoonpanotoimintaa, muodostaa kiinteän toimipaikan vain, jos toiminta kestää yli 36 kuukauden ajan. Sen sopimusvaltion toimivaltainen viranomainen, jossa rakennus-, asennus tai kokoonpanotoiminta tapahtuu, voi tätä toimintaa harjoittavan henkilön hakemuksesta poikkeuksellisissa tapauksissa katsoa, että tämä toiminta ei muodosta kiinteää toimipaikkaa silloinkaan, kun toiminta kestää yli 36 kuukauden ajan.

3. Tämän artiklan edellä olevien määräysten estämättä sopimusvaltiossa asuvan henkilön jäljempänä mainittuja toimenpiteitä ei katsota toisessa sopimusvaltiossa olevasta kiinteästä toimipaikasta suoritetuiksi:

a) järjestelyjä pelkästään hänelle kuuluvien tavaroiden varastoimista, näytteillä pitämistä tai luovuttamista varten;

b) hänelle kuuluvan tavaravaraston pitämistä ainoastaan varastoimista, näytteillä pitämistä tai luovuttamista varten;

c) hänelle kuuluvien, näytteillä olleiden tavaroiden myyntiä näyttelyn tai messujen jälkeen;

d) hänelle kuuluvan tavaravaraston pitämistä ainoastaan toisen henkilön toimesta tapahtuvaa muokkaamista tai jalostamista varten;

e) häntä varten kiinteän liikepaikan pitämistä ainoastaan tavaroiden ostamiseksi, tietojen keräämiseksi tai jakamiseksi tahi luonteeltaan valmistelevan tai avustavan mainos- tai muun toiminnan harjoittamiseksi;

f) kiinteän liikepaikan pitämistä yksinomaan siinä tarkoituksessa, että edistetään sopimusten tekemistä hänen nimissään, tai yksinomaan sopimusten allekirjoittamista varten;

g) kiinteän liikepaikan käyttämistä ainoastaan a)-f) kohdassa mainittujen toimintojen suorittamiseksi hänelle.

4. Jos henkilö, olematta itsenäinen edustaja, johon 5 kappaletta sovelletaan, toimii sopimusvaltiossa asuvan henkilön puolesta sekä hänellä on toisessa sopimusvaltiossa valtuus tehdä sopimuksia tämän henkilön nimissä ja hän valtuuttaan siellä tavanomaisesti käyttää, katsotaan tällä henkilöllä 1 kappaleen määräysten estämättä olevan kiinteä toimipaikka tässä toisessa valtiossa jokaisen toiminnan osalta, jota valtuutettu harjoittaa tämän henkilön lukuun. Tätä ei kuitenkaan noudateta, jos tämä toiminta rajoittuu sellaiseen, joka mainitaan 3 kappaleessa.

5. Sopimusvaltiossa asuvalla henkilöllä ei katsota olevan kiinteää toimipaikkaa toisessa sopimusvaltiossa pelkästään sen vuoksi, että hän harjoittaa liiketoimintaa tässä toisessa valtiossa välittäjän, komissionäärin tai muun Itsenäisen edustajan välityksellä, edellyttäen, että tämä henkilö toimii säännönmukaisen liiketoiminnan rajoissa.

6. Se seikka, että sopimusvaltiossa asuvalla henkilöllä on määräämisvalta toisessa sopimusvaltiossa asuvaan tai siellä liiketoimintaa harjoittavaan (kiinteästä toimipaikasta tai muulla tavalla) henkilöön, ei itsestään tee kumpaakaan henkilöä toisen kiinteäksi toimipaikaksi.

5 artikla
Liiketulo

1. Tulosta, jonka sopimusvaltiossa asuva henkilö saa, verotetaan vain siinä valtiossa, jollei hän harjoita liiketoimintaa toisessa sopimusvaltiossa siellä olevasta kiinteästä toimipaikasta. Jos sopimusvaltiossa asuva henkilö harjoittaa liiketoimintaa edellä sanotuin tavoin, voidaan toisessa valtiossa verottaa hänen saamastaan tulosta, mutta vain niin suuresta tulon osasta, joka on luettava kiinteään toimipaikkaan kuuluvaksi.

2. Jos sopimusvaltiossa asuva henkilö harjoittaa liiketoimintaa toisessa sopimusvaltiossa siellä olevasta kiinteästä toimipaikasta, luetaan, jollei 3 kappaleen määräyksistä muuta johdu, kummassakin sopimusvaltiossa kiinteään toimipaikkaan kuuluvaksi se tulo, jonka toimipaikan olisi voitu olettaa tuottavan, jos se olisi ollut erillinen henkilö, joka harjoittaa samaa tai samanluonteista toimintaa samojen tai samanluonteisten edellytysten vallitessa ja itsenäisesti päättää liiketoimista toisessa sopimusvaltiossa asuvan henkilön kanssa, jonka kiinteä toimipaikka hän on.

3. Kiinteän toimipaikan tuloa määrättäessä on vähennykseksi hyväksyttävä kiinteästä toimipaikasta johtuneet menot, niihin luettuina johtamisesta ja yleisestä hallinnosta johtuneet menot, riippumatta siitä, ovatko ne syntyneet siinä valtiossa, jossa kiinteä toimipaikka on, vai muualla.

4. Tuloa ei lueta kiinteään toimipaikkaan kuuluvaksi pelkästään sen perusteella, että kiinteä toimipaikka ostaa tavaroita sopimusvaltiossa asuvan henkilön lukuun.

5. Milloin liiketuloon sisältyy tulolajeja, joita käsitellään erikseen tämän sopimuksen muissa artikloissa, tämän artiklan määräykset eivät vaikuta sanottujen artikloiden määräyksiin.

6. Tulosta, joka saadaan 4 artiklan 2 kappaleessa tarkoitetusta toiminnasta, voidaan verottaa siinä sopimusvaltiossa, jossa mainittua toimintaa harjoitetaan, vain mikäli tulo saadaan sen ajanjakson päättymisen jälkeen, jona mainittua toimintaa ei pidetä kiinteästä toimipaikasta harjoitettuna toimintana.

6 artikla
Kansainvälinen liikenne

1. Tulosta, jonka sopimusvaltiossa asuva henkilö saa kansainvälisen liikenteen harjoittamisesta, verotetaan vain tässä valtiossa.

2. Tämän artiklan 1 kappaleen määräyksiä sovelletaan myös tuloon, joka saadaan osallistumisesta pooliin, yhteiseen liiketoimintaan tai kansainväliseen kuljetusjärjestöön.

7 artikla
Osinko

1. Osingosta, jonka sopimusvaltiossa asuva oikeushenkilö maksaa toisessa sopimusvaltiossa asuvalle henkilölle, verotetaan vain tässä toisessa valtiossa.

2. Sanonnalla "osinko" tarkoitetaan tässä artiklassa tuloa, joka saadaan osakkeisiin perustuvista oikeuksista tai muista oikeuksista ja joka verotuksellisesti rinnastetaan osakkeista saatuun tuloon sen sopimusvaltion lainsäädännön mukaan, jossa voiton jakava oikeushenkilö asuu. Tällä sanonnalla tarkoitetaan SNTL:n lainsäädännön mukaan perustetun yhteisyrityksen SNTL:sta siirrettyä voittoa, joka luetaan kuuluvaksi yritykseen osallisena olevalle Suomessa asuvalle henkilölle.

3. Tämän artiklan 1 kappaleen määräyksiä ei sovelleta, jos sopimusvaltiossa asuva osingon saaja harjoittaa toisessa sopimusvaltiossa, jossa osingon maksava oikeushenkilö asuu, liiketoimintaa siellä olevasta kiinteästä toimipaikasta, ja osingon maksamisen perusteena oleva osuus tosiasiallisesti liittyy tähän kiinteään toimipaikkaan. Tässä tapauksessa sovelletaan 5 artiklan määräyksiä.

8 artikla
Korko

1. Korosta, joka kertyy sopimusvaltiosta ja maksetaan toisessa sopimusvaltiossa asuvalle henkilölle, verotetaan vain tässä toisessa valtiossa.

2. Sanonnalla "korko" tarkoitetaan tässä artiklassa tuloa, joka saadaan saamisista, samoin kuin muuta tuloa, jota sen sopimusvaltion lainsäädännön mukaan, jossa koron maksava henkilö asuu, rinnastetaan korkoon.

3. Tämän artiklan 1 kappaleen määräyksiä ei sovelleta, jos sopimusvaltiossa asuva koron saaja harjoittaa toisessa sopimusvaltiossa, josta korko kertyy, liiketoimintaa siellä olevasta kiinteästä toimipaikasta, ja koron maksamisen perusteena oleva saaminen tosiasiallisesti liittyy tähän kiinteään toimipaikkaan. Tässä tapauksessa sovelletaan 5 artiklan määräyksiä.

9 artikla
Henkisestä omaisuudesta saatu tulo

1. Tulo, joka saadaan henkisestä omaisuudesta ja joka kertyy sopimusvaltiosta sekä maksetaan toisessa sopimusvaltiossa asuvalle henkilölle, verotetaan vain tässä toisessa valtiossa.

2. Sanonnalla "henkisestä omaisuudesta saatu tulo" tarkoitetaan tässä artiklassa kaikkia suorituksia, jotka saadaan:

a) tieteellisten, kirjallisten tai taiteellisten teosten tekijänoikeuden myynnistä, käytöstä tai käyttöoikeudesta,

b) keksintöjen (jotka on suojattu tai joita ei ole suojattu patentilla tai keksijäntodistuksella) myynnistä, käytöstä tai käyttöoikeudesta,

c) teollisen mallin myynnistä, käytöstä tai käyttöoikeudesta,

d) tavaramerkin, palvelumerkin tai muun vastaavan oikeuden myynnistä, käytöstä tai käyttöoikeudesta,

e) toiminimen ja muun vastaavan oikeuden myynnistä, käytöstä tai käyttöoikeudesta,

f) tietokoneohjelmien ja piirimallien myynnistä, käytöstä tai käyttöoikeudesta,

g) äänilevyjen ja muiden äänentallenteiden tai kuvatallenteiden valmistukseen tarvittavien nauhojen myynnistä, käytöstä tai käyttöoikeudesta,

h) radio- tai televisiolähetyksissä käytettävien nauhojen tai filmien tai muiden elokuvatallenteiden myynnistä, käytöstä tai käyttöoikeudesta,

i) teollista tuotantoa koskevan kokemuksen, tiedon tai salaisuuden (know-how) luovutuksesta.

3. Tämän artiklan määräykset koskevat myös:

a) määriä, jotka suoritetaan teollisten tai tieteellisten laitteiden samoin kuin muiden tieteellisten ja teknisten välineiden myynnistä, käytöstä tai käyttöoikeudesta, jos suoritukset liittyvät tässä artiklassa tarkoitettuun myyntiin, käyttöön tai käyttöoikeuteen,

b) määriä, jotka suoritetaan teknisistä palveluista, jos suoritukset liittyvät tässä artiklassa tarkoitettuun myyntiin, käyttöön tai käyttöoikeuteen,

c) määriä, jotka suoritetaan äänilevyyn, nauhaan tai muuhun äänentallenteeseen otetusta äänityksestä.

4. Tämän artiklan 1 kappaleen määräyksiä ei sovelleta, jos sopimusvaltiossa asuva tulon saaja harjoittaa toisessa sopimusvaltiossa, josta suoritus kertyy, liiketoimintaa siellä olevasta kiinteästä toimipaikasta, ja suorituksen perusteena oleva oikeus tai omaisuus tosiasiallisesti liittyy tähän kiinteään toimipaikkaan. Tässä tapauksessa sovelletaan 5 artiklan määräyksiä.

10 artikla
Varallisuudesta saatu tulo

1. Tulosta tai voitosta, jonka sopimusvaltiossa asuva henkilö saa toisessa sopimusvaltiossa olevan kiinteän omaisuuden myynnistä, vaihdosta, välittömästä käytöstä, vuokralle antamisesta tai muusta käytöstä, voidaan verottaa tässä toisessa valtiossa.

2. Sanonnalla "kiinteä omaisuus" on sen sopimusvaltion lainsäädännön mukainen merkitys, jossa omaisuus on.

3. Tulosta tai voitosta, joka saadaan sopimusvaltiossa asuvan henkilön toisessa sopimusvaltiossa olevan kiinteän toimipaikan irtaimen omaisuuden myynnistä tai vaihdosta, voidaan verottaa tässä toisessa valtiossa. Sama koskee tuloa, joka saadaan kiinteän toimipaikan myynnistä tai vaihdosta.

4. Tulosta tai voitosta, jonka sopimusvaltiossa asuva henkilö saa muun kuin 3 kappaleessa mainitun irtaimen omaisuuden myynnistä, vaihdosta, välittömästä käytöstä, vuokralle antamisesta tai muusta käytöstä, verotetaan vain tässä valtiossa.

11 artikla
Luonnollisten henkilöiden saamat tulot

1. Palkkatulosta tai työstä johtuvasta muusta korvauksesta, jonka sopimusvaltiossa asuva luonnollinen henkilö saa toisessa sopimusvaltiossa tekemästään työstä, ei veroteta tässä toisessa valtiossa, jos mainittu henkilö oleskelee tässä toisessa valtiossa yhdessä jaksossa tai useassa jaksossa yhteensä, enintään 183 päivää kalenterivuoden aikana, eikä työnantaja, joka suorittaa palkan, tai jonka puolesta se suoritetaan, asu tässä toisessa valtiossa, eikä palkkamenolla rasiteta tässä toisessa valtiossa olevaa kiinteätä toimipaikkaa.

2. Luonnollista henkilöä, joka asuu sopimusvaltiossa välittömästi ennen oleskeluaan toisessa sopimusvaltiossa, ja joka oleskelee tässä toisessa valtiossa suorittaakseen jäljempänä mainittuja tehtäviä, ei kuitenkaan veroteta tässä toisessa valtiossa:

a) Palkasta tai työstä johtuvasta muusta korvauksesta, joka saadaan tässä toisessa valtiossa harjoitettuun rakennus-, asennus- tai kokoonpanotoimintaan liittyvästä työstä, joka tehdään, tässä toisessa valtiossa, samalta ajalta kuin mainitun toiminnan harjoittaminen ei 4 artiklan 2 kappaleen mukaan muodosta kiinteää toimipaikkaa tässä toisessa valtiossa.

b) Tulosta, jonka tämän toisen valtion viraston tai laitoksen taikka tässä toisessa valtiossa olevan opetuslaitoksen tai tieteellisen tutkimuslaitoksen kutsusta, tässä valtiossa tarkoituksenaan opetus, tutkimustyö tai osanotto tieteelliseen, tekniseen tai ammatilliseen konferenssiin oleskeleva henkilö saa sinä aikana, jona hän oleskelee tässä toisessa valtiossa, kutsussa tarkoitetusta edellä mainitusta toiminnasta, kuitenkin enintään kolmen peräkkäisen vuoden aikana.

c) Opiskelijan, jatko-opiskelijan tai harjoittelijan, joka oleskelee tässä toisessa valtiossa opiskelunsa tai harjoittelunsa vuoksi, saamasta stipendistä sekä tällaiselle henkilölle viimeksi mainitun valtion ulkopuolelta tulevasta, hänen elatustaan, opiskeluaan tai harjoitteluaan varten maksetuista rahamääristä. Tässä kohdassa tarkoitettu vapautus on voimassa sen ajan, joka on tarpeen koulutuksen tarkoituksen toteuttamiseksi, ei kuitenkaan kauemmin kuin kuusi vuotta.

d) Palkkatulosta tai työstä johtuvasta muusta korvauksesta, jonka tässä toisessa valtiossa teknisen tai kaupallisen asiantuntijan, lehtimiehen tahi lehden, radion tai television kirjeenvaihtajan tehtävissä enintään kolmen vuoden ajan oleskeleva henkilö saa mainituista tehtävistään enintään neljän toisiaan seuraavan kalenterivuoden aikana, eikä työnantaja, joka suorittaa palkan, tai jonka puolesta se suoritetaan, asu tässä toisessa valtiossa, eikä palkkamenolla rasiteta työnantajan tässä toisessa valtiossa olevaa kiinteätä toimipaikkaa.

e) Palkasta tai muusta korvauksesta, jonka kansainvälistä liikennettä harjoittavan henkilön tässä toisessa valtiossa olevan kiinteän toimipaikan henkilökunta, joka oleskelee enintään kolmen vuoden ajan tässä valtiossa, saa mainituista tehtävistään enintään neljän toisiaan seuraavan kalenterivuoden aikana, milloin henkilö, jolle palkkaa maksetaan, ei ole tämän toisen valtion kansalainen.

3. Tämän artiklan muiden määräysten estämättä voidaan tulosta, jonka sopimusvaltiossa asuva henkilö saa taiteilijana, kuten teatteri- tai elokuvanäyttelijänä, radio- tai televisiotaiteilijana tahi muusikkona, taikka urheilijana, toisessa sopimusvaltiossa harjoittamastaan henkilökohtaisesta toiminnasta, verottaa tässä toisessa valtiossa. Tällaisesta tulosta verotetaan kuitenkin vain ensiksi mainitussa valtiossa, jos

a) hänen toimintansa pääasiallisesti rahoitetaan sopimusvaltion julkisilla varoilla, tai

b) hänen tästä toiminnastaan saamansa kokonaistulon määrä ei kalenterivuoden aikana ylitä viittätoistatuhatta SNTL:n ruplaa (rpl 15.000) tai sen vasta-arvoa Suomen rahassa; sopimusvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat sopia tarkistuksesta edellä mainittuun rahamäärään, milloin sopimusvaltion tai molempien sopimusvaltioiden taloudellisissa olosuhteissa tapahtuu olennainen muutos.

4. Sopimusvaltion lakisääteisistä eläkkeistä verotetaan vain tässä valtiossa.

5. Tämän artiklan muiden määräysten estämättä johtajanpalkkiosta ja muusta sellaisesta suorituksesta, jonka sopimusvaltiossa asuva henkilö saa toisessa sopimusvaltiossa asuvan oikeushenkilön johtokunnan tai muun sellaisen toimielimen jäsenenä, voidaan verottaa tässä toisessa valtiossa.

6. Tämän artiklan muiden määräysten estämättä palkkatulosta tai muusta sellaisesta korvauksesta, jonka sopimusvaltion kansalainen saa tämän valtion toimintaan kuuluvien tehtävien suorittamisesta toisessa sopimusvaltiossa, ei veroteta tässä toisessa valtiossa.

7. Tämän artiklan muiden määräysten estämättä palkasta ja muusta sellaisesta korvauksesta, joka maksetaan sopimusvaltiossa asuvan henkilön kansainväliseen liikenteeseen käyttämässä kulkuneuvossa tehdystä työstä, verotetaan vain tässä valtiossa.

8. Tämän artiklan 2 kappaletta sovellettaessa verotetaan tulosta, joka saadaan siellä mainittujen aikojen päättymistä lähinnä seuraavasta päivästä alkaen. Sopimusvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset voivat keskinäisellä sopimuksella yksittäistapauksessa tarvittaessa pidentää verosta vapautumista koskevaa määräaikaa 2 kappaleessa mainittujen henkilöiden osalta.

9. Tämän sopimuksen määräykset eivät vaikuta kansainvälisen oikeuden yleisten sääntöjen tai erityissopimusten määräysten mukaisiin diplomaattisten ja konsulivirkamiesten eikä SNTL:n Suomessa olevan kauppaedustuston palveluksessa olevien henkilöiden verotuksellisiin erioikeuksiin.

12 artikla
Muu tulo

Tulosta, jonka sopimusvaltiossa asuva henkilö saa ja jota ei käsitellä tämän sopimuksen edellä olevissa artikloissa, verotetaan vain tässä valtiossa riippumatta siitä, missä tulo kertyy.

13 artikla
Työnantajamaksut

Sopimusvaltiossa asuva henkilö, jolla ei 4 artiklan 2 kappaleessa tarkoitetuissa tapauksissa ole kiinteää toimipaikkaa toisessa sopimusvaltiossa tai joka harjoittaa 6 artiklassa tarkoitettua toimintaa, on työnantajana vapautettu tässä toisessa valtiossa suorittamasta niitä veroja, jotka työnantaja on velvollinen tämän toisen valtion lainsäädännön mukaan suorittamaan maksamiensa palkkojen perusteella. Tämä määräys käsittää myös ne sosiaaliturvamaksut, jotka tämän toisen valtion lainsäädännön mukaan rinnastetaan veroihin.

14 artikla
Kaksinkertaisen verotuksen poistaminen

1. SNTL:ssa kaksinkertainen verotus poistetaan SNTL:n lainsäädännön mukaisesti.

2. Suomessa kaksinkertainen verotus poistetaan seuraavasti:

Milloin Suomessa asuvalla henkilöllä on tuloa, josta tämän sopimuksen määräysten mukaan voidaan verottaa SNTL:ssa, Suomessa on vähennettävä tämän henkilön tulosta suoritettavasta verosta SNTL:ssa tulosta maksettua veroa vastaava määrä.

Vähennyksen määrä ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin se ennen vähennyksen tekemistä lasketun tulosta suoritettavan veron osa, joka jakautuu sille tulolle, josta voidaan verottaa SNTL:ssa.

15 artikla
Syrjintäkielto

Sopimusvaltio ei saa kohdistaa henkilöön, joka asuu toisessa sopimusvaltiossa, korkeampaa tai raskaampaa verotusta kuin tämä valtio kohdistaisi henkilöön, joka asuu sellaisessa kolmannessa valtiossa, jonka kanssa se ei ole tehnyt sopimusta kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi.

16 artikla
Kiistakysymysten ratkaiseminen

1. Jos sopimusvaltiossa asuva henkilö katsoo, että sopimusvaltion tai molempien sopimusvaltioiden toimenpiteet ovat johtaneet tai johtavat hänen osaltaan verotukseen, joka on tämän sopimuksen määräysten vastainen, hän voi saattaa asiansa sen sopimusvaltion toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi, jossa hän asuu, ilman että tämä vaikuttaa hänen oikeuteensa käyttää näiden valtioiden sisäisessä oikeusjärjestyksessä olevia oikeussuojakeinoja. Asia on saatettava käsiteltäväksi kolmen vuoden kuluessa siitä kun henkilö sai tiedon toimenpiteestä, joka on aiheuttanut sopimuksen määräysten vastaisen verotuksen.

2. Jos toimivaltainen viranomainen, jolle huomautus on tehty, havaitsee huomautuksen perustelluksi, mutta ei itse voi saada aikaan tyydyttävää ratkaisua, viranomaisen on pyrittävä toisen sopimusvaltion toimivaltaisen viranomaisen kanssa keskinäisin sopimuksin ratkaisemaan asia siinä tarkoituksessa, että vältetään verotus, joka on sopimuksen vastainen. Siinä tapauksessa, että toimivaltaiset viranomaiset pääsevät sopimukseen, määrätään veroa ja palautetaan sitä, vapautetaan verosta tai myönnetään veronhyvitystä tehdyn sopimuksen mukaisesti. Sopimus pannaan täytäntöön sopimusvaltioiden sisäisessä lainsäädännössä olevien aikarajojen estämättä.

3. Sopimusvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on pyrittävä keskinäisin sopimuksin ratkaisemaan sopimuksen tulkinnassa tai soveltamisessa syntyvät vaikeudet tai epätietoisuutta aiheuttavat kysymykset. Ne voivat myös neuvotella keskenään kaksinkertaisen verotuksen poistamiseksi sellaisissa tapauksissa, joita sopimus ei käsitä.

17 artikla
Tietojen vaihtaminen

1. Sopimusvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten on vaihdettava keskenään sellaisia tietoja, jotka ovat välttämättömiä tämän sopimuksen tai sopimusvaltioiden sopimuksen piiriin kuuluvia veroja koskevan sisäisen lainsäädännön määräysten soveltamiseksi, mikäli tämän lainsäädännön perusteella tapahtuva verotus ei ole sopimuksen vastainen. Sopimusvaltion vastaanottamia tietoja on käsiteltävä samalla tavalla kuin tämän valtion sisäisen lainsäädännön perusteella saatuja tietoja ja niitä saadaan ilmaista vain henkilöille tai viranomaisille, jotka käsittelevät sopimuksen soveltamista koskevia asioita.

2. Tämän artiklan 1 kappaleen määräysten ei katsota velvoittavan sopimusvaltiota:

a) ryhtymään hallintotoimiin, jotka poikkeavat tämän sopimusvaltion tai toisen sopimusvaltion lainsäädännöstä ja hallintokäytännöstä;

b) antamaan tietoja, joita tämän sopimusvaltion tai toisen sopimusvaltion lainsäädännön mukaan tai säännönmukaisen hallintomenettelyn puitteissa ei voida hankkia;

c) antamaan tietoja, jotka paljastaisivat liikesalaisuuden taikka teollisen, kaupallisen ja ammatillisen salaisuuden tai elinkeinotoiminnassa käytetyn menettelytavan, taikka tietoja, joiden ilmaiseminen olisi vastoin yleistä etua.

18 artikla
Sopimuksen voimaan tulo

1. Tämä sopimus on ratifioitava. Ratifioimiskirjojen vaihto suoritetaan Helsingissä mahdollisimman pian.

2. Sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä päivästä, jona ratifioimiskirjojen vaihto on suoritettu, ja sen määräyksiä sovelletaan:

a) lähteellä pidätettävien verojen osalta, tuloon, joka saadaan 1 päivänä tammikuuta 1987 tai sen jälkeen;

b) muiden verojen osalta, veroihin, jotka määrätään 1 päivänä tammikuuta 1987 tai sen jälkeen alkavilta verovuosilta.

3. Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton välillä verotusasioita koskeva 15 päivänä huhtikuuta 1977 tehty sopimus, sellaisena kuin se on muutettuna 27 päivänä syyskuuta 1983 tehdyllä pöytäkirjalla, lakkaa olemasta voimassa:

a) lähteellä pidätettävien verojen osalta, tuloon, joka saadaan 1 päivänä tammikuuta 1987 tai sen jälkeen;

b) muiden verojen osalta, veroihin, jotka määrätään 1 päivänä tammikuuta 1987 tai sen jälkeen alkavilta verovuosilta.

4. Tämän sopimuksen määräykset eivät vaikuta Suomen Tasavallan Hallituksen ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton Hallituksen välillä lentoliikenneyritysten ja niiden henkilökunnan molemminpuolisesta vapauttamisesta veroista ja sosiaaliturvamaksuista 5 päivänä toukokuuta 1972 tehdyn sopimuksen voimassaoloon ja soveltamiseen. Jos viimeksi mainittu sopimus lakkaa olemasta voimassa, sopimusvaltioiden hallitukset sitoutuvat aloittamaan neuvottelut mahdollisimman pian tarkoituksenaan olla huonontamatta lentoliikenneyritysten ja niiden henkilökunnan verotuksellista asemaa.

19 artikla
Sopimuksen päättyminen

Tämä sopimus on voimassa, kunnes jompikumpi sopimusvaltio sen irtisanoo. Kumpikin sopimusvaltio voi viiden vuoden kuluttua siitä päivästä, jona sopimus tulee voimaan, irtisanoa sopimuksen diplomaattista tietä tekemällä irtisanomisilmoituksen vähintään kuusi kuukautta ennen kunkin kalenterivuoden päättymistä. Tässä tapauksessa sopimuksen soveltaminen lakkaa:

a) lähteellä pidätettävien verojen osalta, tuloon, joka saadaan sitä vuotta, jona irtisanomisilmoitus tehdään, lähinnä seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen;

b) muiden verojen osalta, veroihin, jotka määrätään sitä vuotta, jona irtisanomisilmoitus tehdään, lähinnä seuraavan kalenterivuoden tammikuun 1 päivänä tai sen jälkeen alkavilta verovuosilta.

Tämän vakuudeksi ovat allekirjoittaneet, asianmukaisesti siihen valtuutettuina, allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty Moskovassa 6 päivänä lokakuuta 1987 kahtena suomen- ja venäjänkielisenä kappaleena molempien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset.

PÖYTÄKIRJA

Allekirjoitettaessa Suomen tasavallan hallituksen ja Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton hallituksen välillä sopimusta tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi on sovittu seuraavasta:

1. Sopimuksen 4 artiklan 2 kappaletta sovellettaessa katsotaan siinä tarkoitetun toiminnan alkaneen ja päättyneen tilaajan ja toimintaa harjoittavan henkilön edustajien yhteisesti pöytäkirjassa tai muussa toimitussopimuksen ehdoissa määrätyssä asiakirjassa toteamana päivänä.

2. Sopimuksen 7 artiklan 1 kappaleen määräys ei vaikuta oikeushenkilön verottamiseen siitä voitosta, josta osinko maksetaan.

3. Sopimuksen 10 artiklaa sovellettaessa, jos osakkeiden tai muiden yhtiöosuuksien omistus oikeuttaa osakkeiden tai osuuksien omistajan hallitsemaan yhtiön omistamaa kiinteää omaisuutta, voidaan voitosta, joka saadaan tällaisten osakkeiden tai osuuksien myynnistä tai vaihdosta, sekä tulosta, joka saadaan tällaisen hallintaoikeuden välittömästä käytöstä, sen vuokralle antamisesta tai muusta käytöstä, verottaa siinä valtiossa, jossa kiinteä omaisuus on.

Tämä pöytäkirja on Suomen tasavallan hallituksen ja Sosialististen neuvostotasavaltojen liiton hallituksen välillä tuloveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen olennainen osa.

Tämän vakuudeksi ovat allekirjoittaneet, asianmukaisesti siihen valtuutettuina, allekirjoittaneet tämän pöytäkirjan.

Tehty Moskovassa 6 päivänä lokakuuta 1987 kahtena suomen- ja venäjänkielisenä kappaleena molempien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.