10/1988

Ulkoasiainministeriön ilmoitus Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton välisen kaupallis-taloudellisen, teollisen ja tieteellis-teknisen yhteistyön kehittämistä ja syventämistä koskevaan vuoteen 1990 ulottuvaan pitkän ajanjakson ohjelmaan liittyvän pöytäkirjan allekirjoittamisesta

Ulkoasiainministeriö ilmoittaa, että Moskovassa on 6 päivänä lokakuuta 1987 allekirjoitettu Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton välisen kaupallistaloudellisen, teollisen ja tieteellis-teknisen yhteistyön kehittämistä ja syventämistä koskevaan vuoteen 1990 ulottuvaan pitkän ajanjakson ohjelmaan liittyvä pöytäkirja.

Pöytäkirjan 12 kappaleen mukaan on edellä mainitun pitkän ajanjakson ohjelman (SopS 54/77 ja 10/81) voimassaoloaikaa jatkettu vuoden 2000 loppuun.

Helsingissä 29 päivänä helmikuuta 1988

Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton välisen kaupallis-taloudellisen, teollisen ja tieteellis-teknisen yhteistyön kehittämistä ja syventämistä koskevaan vuoteen 1990 ulottuvaan pitkän ajanjakson ohjelmaan liittyvä PÖYTÄKIRJA

Suomen Tasavallan hallitus ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton hallitus ovat,

haluten kehittää ja lujittaa ystävyyteen, hyvään naapuruuteen ja keskinäiseen yhteistyöhön perustuvia suhteitaan,

pitäen lähtökohtana ystävyydestä, yhteistoiminnasta ja keskinäisestä avunannosta Suomen Tasavallan ja SNTL:n välillä 6 päivänä huhtikuuta 1948 tehdyn sopimuksen periaatteita,

vahvistaen pyrkivänsä Helsingissä 1 päivänä elokuuta 1975 allekirjoitetun Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökonferenssin päätösasiakirjan määräysten mukaisesti edelleen kehittämään ja syventämään keskinäisesti edullista kaupallis-taloudellista, teollista ja tieteellis-teknistä yhteistyötä,

todeten 18 päivänä toukokuuta 1977 allekirjoitetun kaupallis-taloudellisen, teollisen ja tieteellis-teknisen yhteistyön kehittämistä ja syventämistä koskevan vuoteen 1990 ulottuvan pitkän ajanjakson ohjelman ja sen 12 päivänä marraskuuta 1980 allekirjoitetun jatko- ja täsmennyspöytäkirjan myönteisen vaikutuksen Suomen Tasavallan ja SNTL:n välisen hyvän naapuruuden ja luottamuksen jatkuvaan lujittumiseen sekä pitäen suuressa arvossa ohjelman toteuttamisesta saatuja myönteisiä kokemuksia,

ottaen huomioon Suomen Tasavallan ja SNTL:n välisen kaupallis-taloudellisen, teollisen ja tieteellis-teknisen yhteistyön uudet tarpeet ja kehitysnäkymät sekä viitaten 25 päivänä syyskuuta 1984 allekirjoitettuun sopimukseen tavaranvaihdosta ja maksuista vuosina 1986-1990, ja

ottaen huomioon pitkän ajanjakson ohjelman loppumääräykset,

ovat päättäneet täsmentää ja täydentää tätä ohjelmaa seuraavasti:

1. Suomen ja Neuvostoliiton välisen kaupan kehittämisessä on saavutettu merkittäviä tuloksia. Pitkän ajanjakson ohjelman voimassaoloaikana tavaranvaihdon vuotuinen määrä on kasvanut yli kaksinkertaiseksi. Keskinäisten tavaratoimitusten nimikkeistö on laajentunut, ja kaupallis-taloudellisen yhteistyön uudet lupaavat muodot ovat kehittyneet. Pitkän ajanjakson suositusten pohjalta on allekirjoitettu vuosia 1986-1990 koskeva tavaranvaihto- ja maksusopimus.

PAO:ssa ilmaistujen kaupan korkean tason säilyttämistä ja kaupan kehittämistä koskevien periaatteiden mukaisesti osapuolet edistävät vuosien 1986-1990 tavaranvaihto- ja maksusopimuksen päämäärien toteuttamista. Hyvän pohjan tälle antaa pöytäkirja SNTL:sta Suomeen vuosina 1987-1990 yli runkosopimuksen määrien tapahtuvasta lisäviennistä. Osapuolet vahvistavat pyrkimyksekseen kehittää keskinäistä tavaranvaihtoa myös seuraavina viisivuotiskausina mahdollisimman korkealla tasolla ja tasapainoisella pohjalla.

Osapuolet pitävät tarkoituksenmukaisena kiinnittää erityistä huomiota Neuvostoliitosta Suomeen tapahtuvan viennin laajentamiseen ja monipuolistamiseen, tuotannollisen yhteistyön ja erikoistumisen tehostamiseen, yhteisten yritysten perustamiseen, kompensaatioprojektien toteuttamiseen sekä Suomen, Neuvostoliiton ja kolmansien maiden alueilla tapahtuvaan projektiyhteistyöhön. Tämä lisää vastaavasti mahdollisuuksia kehittää Suomen Neuvostoliittoon suuntautuvaa vientiä, maiden välistä kauppaa ja muuta taloudellista ja teollista yhteistyötä.

2. Osapuolet pitävät clearing-maksujärjestelmää myönteisenä Suomen ja SNTL:n välisen kaupan kasvamisen ja monipuolistumisen kannalta. Osapuolet pitävät tarkoituksenmukaisena kehittää clearing-maksujärjestelmään soveltuvia maksu- ja rahoitusjärjestelyjä siten, että ne osaltaan tukevat maitten välisen kaupan tasapainoista ja vakaata kehitystä. Clearingmaksujärjestelmän rinnalla osapuolet tulevat hyödyntämään yhteisprojekteja ja keskinäisiä tavaratoimituksia toteutettaessa kansainvälisen kauppakäytännön mukaisien maksu- ja rahoitusjärjestelyjen tarjoamia lisämahdollisuuksia.

3. Osapuolet toteavat PAO-ohjelman voimassaoloaikana tapahtuneen Neuvostoliiton viennin myönteisen kehityksen, jonka kasvua ja monipuolistumista on edistänyt mm. se, että osapuolet ovat etsineet uusia tavaroita, joiden lisätoimituksia olisi mahdollista suunnata Suomeen. Tämän työn jatkaminen luo edellytyksiä keskinäisen kaupan rakenteen edelleen kehittämiselle ja määrän lisäämiselle.

Todeten SNTL:sta Suomeen suuntautuvissa kone- ja laitetoimituksissa tapahtuneen kasvun osapuolet tulevat pyrkimään Neuvostoliiton koneenrakennusteollisuuden toimitusten huomattavaan lisäämiseen ja monipuolistamiseen pyrkien turvaamaan tarpeelliset edellytykset pitkän ajanjakson ohjelmaan 12 päivänä marraskuuta 1980 allekirjoitetussa täsmennys- ja jatkopöytäkirjassa ilmaistun tavoitteen ylittämiseksi.

Neuvostoliitto jatkaa ensi vuosikymmenellä öljyn ja öljytuotteiden perinteisiä toimituksia Suomeen PAO-ohjelmassa esitetyllä tavalla. Kasvava osuus energiatuotteiden tuonnissa Suomeen on neuvostoliittolaisen maakaasun toimituksilla, jonka markkinointiin kaasuputken jatkaminen Suomessa luo hyvät edellytykset. Osapuolet pyrkivät lisäksi kehittämään sähköenergian, kivihiilen ja muiden energiatuotteiden vientiä Suomeen. Energiatuotteiden toimitusten määrät täsmennetään seuraavien viisivuotisten tavaranvaihto- ja maksusopimusten tekemisen yhteydessä.

Koneiden ja laitteiden sekä energian lisäksi on hyviä mahdollisuuksia lisätä SNTL:n toimituksia Suomeen kemianteollisuuden, öljynjalostusteollisuuden, petrokemian ja kaasuteollisuuden, metsäteollisuuden, mustan- ja värimetallurgian tuotteissa sekä metallurgian raakaaineissa ml. näiden alojen tuotannon tuotevaihto pitkäaikaisten toimitussopimusten sekä raaka-aineiden ja puolivalmisteiden tuotannon tuotantoyhteistyön pohjalta.

4. Suomen viennissä SNTL:oon on keskeinen asema koneilla, laitteilla, laivoilla ja muilla metalliteollisuustuotteilla, joiden toimitusten vakaan kehityksen osapuolet tulevat varmistamaan.

Laivanrakennusteollisuuden tuotannon pitkäjänteisen luonteen vuoksi osapuolet pitävät tarkoituksenmukaisena, että hyvissä ajoin laaditaan viisivuotisohjelmat Suomesta ostettavista aluksista edellyttäen tällöin, että aluksiin tulevien neuvostoliittolaisten täydentävien koneiden ja laitteiden toimituksia lisätään mahdollisimman paljon.

Metsäteollisuuden, kemianteollisuuden, kulutustavarateollisuuden, maatalouden ja elintarviketeollisuuden tuotteiden sekä erilaisten raaka-aineiden ja tarvikkeiden toimitukset kehittyvät ottaen huomioon mahdollisuudet syventää erikoistumista ja laajentaa Suomen ja SNTL:n vastaavien teollisuuden alojen tuotevaihtoa.

5. Yhteistyöstä teollisten ja muiden kohteiden rakentamisessa ja uudistamisessa on tullut suomalais-neuvostoliittolaisen taloudellisen yhteistyön pysyvä muoto.

Osapuolet pitävät tarkoituksenmukaisena jatkaa yhteistyötä Suomen ja SNTL:n alueilla sijaitsevien kohteiden rakentamisessa ja uudistamisessa kehittäen keskinäistä työnjakoa ja erikoistumista. Lupaavia aloja voivat olla mm. voimatalous, vuoriteollisuus, musta metallurgia, maakaasuverkoston laajentaminen, maakaasun jalostus, turpeen jalostus ja teollisten jätteiden jalostus, lannoitteiden tuotanto, asuntojen ja kunnallistekniikan rakentaminen, ympäristönsuojelu sekä metsäteollisuus, värimetallurgia, arktinen offshore-toiminta, elintarviketuotanto, kevyt teollisuus, liikenne ja matkailu.

Osapuolet vahvistivat ajankohtaiseksi sellaisten kohteiden rakentamisen SNTL:n alueelle, joiden tuotannosta osa voitaisiin toimittaa Suomeen ja kolmansiin maihin maksuksi Suomen osapuolen toimituksista ja rakennuspalveluista. Tämä edesauttaisi SNTL:n Suomeen suuntautuvan viennin monipuolistamista ja määrän kasvua. Tällaisen yhteistyön mahdollisina aloina osapuolet pitävät Kuolan niemimaan mineraalivarojen kokonaisvaltaista hyödyntämistä, öljynjalostusta, petrokemiaa, kemiaa, värimetallurgiaa, metsäteollisuutta ja rakennusmateriaalien valmistusta.

Arvioiden myönteisesti suomalais-neuvostoliittolaista projektiyhteistyötä kolmansissa maissa osapuolet pitävät tarkoituksenmukaisena kehittää sitä mm. 12 päivänä marraskuuta 1980 allekirjoitetussa PAO:n täsmennys- ja jatkopöytäkirjassa mainituilla aloilla ja kemian teollisuuden ja liikenteen aloilla.

Osapuolet pitävät tarkoituksenmukaisena tutkia mahdollisuuksia clearing-maksujärjestelmän käyttämiseen toimitettaessa neuvostoliittolaisia koneita ja laitteita ja neuvostoliittolaisten järjestöjen suorittaessa palveluita kohteissa, joita suomalaiset yritykset rakentavat kolmansissa maissa, sekä laajentaa kohteiden rakentamista puolin ja toisin tapahtuvin aliurakoinnein.

6. Osapuolet pyrkivät rajakaupan edelleenkehittämiseen Neuvostoliiton tasavaltojen ja alueiden ja Suomen välisten taloussuhteiden vahvistamisen tärkeänä muotona, joka täydentää molempien maiden välistä tavaranvaihtoa.

7. Uusien yhteistyömuotojen käyttöönotolla on suuri merkitys Suomen ja SNTL:n kaupallis-taloudellisten suhteiden kehitykselle. Tätä edesauttaa huomattavassa määrin Neuvostoliitossa toteutettava ulkomaantalouden uudistus mm. suorien ulkomaankauppaoikeuksien myöntäminen muutamille neuvostoliittolaisille ministeriöille, virastoille ja yrityksille.

8. Koneenrakennusalan tuotannollisen yhteistyön tulee suuntautua tuotannon yhteiseen kehittämiseen käyttämällä hyväksi tieteen ja tekniikan uusimpia saavutuksia ja sen tulee edesauttaa kone- ja laitekaupan laajentamista ja monipuolistamista.

Osapuolet ilmaisevat pyrkimyksensä kehittää tätä kaupallis-taloudellisen yhteistyön muotoa laajentamalla toimituksia ja tehostamalla suomalaisten ja neuvostoliittolaisten tuottajien välisiä suhteita ja suoria yhteyksiä ja pyrkien tällöin mahdollisimman suureen tasapainoisuuteen ja markkinointiin kolmansiin maihin.

Tuotannollisen yhteistyön edelleenkehittäminen toteutuu pääasiassa niiden suuntaviivojen mukaisesti, jotka on esitetty tämän pöytäkirjan liitteessä. Tuotannollisen yhteistyön tarkempia kohteita suunnitellaan ja niitä kehitetään Pysyvän suomalais-neuvostoliittolaisen hallitusten välisen taloudellisen yhteistyökomission ja sen työryhmien puitteissa.

9. Osapuolet pitävät yhteisyritysten perustamista SNTL:oon kahdenvälisen yhteistyön kehittämisen lupaavana suuntauksena.

Osapuolet pyrkivät mahdollisuuksiensa mukaan myötävaikuttamaan siihen, että suomalaiset yritykset ja neuvostoliittolaiset organisaatiot voisivat toteuttaa yhteisten yritysten perustamista koskevia suunnitelmiaan kemian teollisuuden, petrokemian teollisuuden, metsäteollisuuden ja värimetallurgian aloilla, koneenrakennusteollisuuden eri tuotantosuuntauksissa sekä matkailutoiminnassa ja muilla aloilla.

Kummankin maan yritysten ja organisaatioiden monivuotinen yhteistyö kaupan, tuotannollisen yhteistyön ja projektirakentamisen aloilla edistää yhteisten yritysten perustamista ja menestyksellistä toimintaa. Tällaisia yrityksiä perustettaessa erityistä huomiota tulee kiinnittää yritysten kannattavuuteen ja itserahoitukseen sekä nykyaikaisten ja kansainvälisesti kilpailukykyisten tuotteiden valmistamiseen.

10. Osapuolet jatkavat työtä kehittääkseen edelleen muun muassa kaupallis-taloudellisten tulosten saavuttamiseen tähtäävän tieteellisteknisen yhteistoiminnan muotoja ja menetelmiä. Tässä yhteydessä osapuolet pyrkivät tuotevalmistukseen loppuunsaatettujen yhteisten tai suomalaisten ja neuvostoliittolaisten tutkimuslaitosten töiden pohjalta, runsaasti tutkimustyötä sisältävien tuotteiden keskinäisen vaihdon laajentamiseen sekä patentti- ja lisenssialan yhteistyön kehittämiseen.

Molemmille osapuolille hyödyllistä tieteellisteknistä yhteistoimintaa kehitetään edelleen energian, raaka-aineiden ja materiaalivarojen säästöön ja työn tuottavuuden lisäämiseen tähtäävillä aloilla sekä mm. mannerjalustan öljyja kaasuvarojen hyödyntämisen, tietokonetekniikan ja tietoliikenteen alalla. Uusia kehityskelpoisia aloja ovat biotekniikka ja geeniteknologia, tieteellisten alusten rakentaminen, tieteellisten instrumenttien kehitystyö ja rakentaminen sekä uudet materiaalit. Yhteistyötä kehitetään edelleen luonnontieteiden sekä yhteiskunta- ja humanististen tieteiden ajankohtaisia ongelmia käsittelevässä perustutkimuksessa. Yhteistoiminnan laajentamista runsaasti tutkimus- ja kehitystyötä vaativilla aloilla edistävät yhteiset työt avaruuden rauhanomaisessa tutkimuksessa ja hyödyntämisessä, mukaan lukien Auringon fysiikan ja Aurinko-Maa -yhteyksien tutkimus, planeettojen ja niiden kuiden tutkimus, satelliittitietoliikenne, materiaalitutkimus avaruudessa, kaukokartoituksen käyttö metsätaloudessa, meteorologiassa ja kartografiassa, satelliittilaitteiden kehittäminen ja rakentaminen sekä radioastronomia.

11. Osapuolet toteavat yhteistyön muilla PAO:ssa luetelluilla aloilla kehittyvän myönteisesti.

Alakohtaisen yhteistyön kehityksen suunnat ja kohteet vuoteen 2000 saakka täsmennetään ja konkretisoidaan pysyvän suomalais-neuvostoliittolaisen hallitusten välisen taloudellisen yhteistyökomission ja Suomen ja Neuvostoliiton välisen tieteellis-teknillisen yhteistoimintakomitean työryhmien ohjelmissa ja suunnitelmissa.

12. Pitkän ajanjakson ohjelman loppumääräysten mukaisesti osapuolet ovat päättäneet jatkaa ohjelman voimassaoloaikaa vuoden 2000 loppuun.

Osapuolet ryhtyvät tarvittaviin toimenpiteisiin tavaranvaihdon ja muun kaupallis-taloudellisen ja teollisen yhteistyön vakaan kasvun turvaamiseksi vuosina 1996-2000.

Kaupallis-taloudellisen yhteistyön mahdolliset mittasuhteet ja suuntaviivat ajalle 19962000 määritellään pitkän ajanjakson ohjelman tulevien tarkistusten yhteydessä ottaen huomioon Suomen ja SNTL:n kansantalouksien kehityksen perussuuntaukset, kaupallis-taloudellisen, teollisen ja tieteellis-teknisen yhteistyön saavutetut tulokset sekä sen syventämis- ja laajentamismahdollisuudet.

Tämä pöytäkirja on Suomen Tasavallan ja Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton välillä 18 päivänä toukokuuta 1977 allekirjoitetun kaupallis-taloudellisen, teollisen ja tieteellis-teknisen yhteistyön kehittämistä ja syventämistä koskevan vuoteen 1990 ulottuvan pitkän ajanjakson ohjelman erottamaton osa.

Tehty Moskovassa 6 päivänä lokakuuta 1987 kahtena suomen- ja venäjänkielisenä kappaleena molempien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset.

Liite allekirjoitettuun pöytäkirjaan

Lisäys 18 päivänä toukokuuta 1977 allekirjoitetun pitkän ajanjakson ohjelman liitteeseen sekä 12 päivänä marraskuuta 1980 allekirjoitetun pöytäkirjan liitteeseen

Luettelo mahdollisista koneenrakennustuotannon aloista tuotannollisen yhteistyön ja erikoistumisen kehittämiseksi

Laivat ja laivalaitteet kuten

- erilaisten alusten ja uivan kaluston yhteinen suunnittelu ja rakentaminen, ml. arktiset ja muut erikoisalukset

- Suomessa ja Neuvostoliitossa rakennettavien ydinkäyttöisten alusten yhteinen suunnittelu ja rakentaminen

- offshore-toiminnassa ja merenpohjan luonnonvarojen hyödyntämisessä tarvittavan uivan kaluston ja erikoislaitteiston suunnittelu ja rakentaminen

- laivalaitteiden, -koneistojen ym. erikoisvarusteiden sekä laivojen elektronisten ja sähköisten järjestelmien kehittäminen ja valmistus molemmissa maissa rakennettavia aluksia varten

Metsä-, mekaanisen puunjalostus-, selluloosa- ja paperiteollisuuden koneet ja laitteet kuten

- selluloosa- ja paperitehtaiden modernisointi SNTL:ssa, Suomessa ja kolmansissa maissa

- selluloosan tuotannossa käytettävien laitteiden suunnittelu ja valmistus mm. suursaantomassojen tuotantolaitoksia varten

- jätepaperia raaka-aineena käyttävien paperikoneiden sekä erilaisten paperin jatkokäsittely- ja jatkojalostuskoneiden ja -laitteiden suunnittelu ja valmistus

- suuritehoisten kuorinta- ja haketuslinjojen tuotannollinen yhteistyö

- vanerin ym. puulevyjen tuotanto- sekä tukkien ja sahatavaran käsittelylaitteita koskeva tuotannollinen yhteistyö

- monitoimipuunkorjuu- sekä muiden metsäkoneiden kehittäminen ja tuotannollinen yhteistyö ml. hydrauliset laitteet sekä puutavaran kuormauksessa ja kuljetuksessa tarvittava kalusto

Voimatalous- ja sähkötekniset koneet ja laitteet kuten

- diesel- ja aurinkoenergiaan perustuvien sähkövoiman tuotantolaitosten ja -laitteiden kehittäminen ja tuotantoyhteistyö

- täydellisten energialaitteistojen tuotannollinen yhteistyö ja markkinointi

- voimatalous- ja sähköteknisten laitteiden automaatiosovellutusten kehittäminen ja rakentaminen

- staattisten kompensaattorien sekä muuntaja-asemien laitteiden kehittäminen ja tuotannollinen yhteistyö

- liikennevälineissä ja räjähdysalttiissa tiloissa tarvittavien sähkökäyttöjen tuotantoyhteistyö

Nosto- ja siirtolaitteet ja tien rakennus- ja kaivinkoneet kuten

- erilaisten nosto- ja siirtolaitteiden ja tienrakennuskoneiden yhteinen tuotanto ja markkinointi

Leikkaavat metallintyöstökoneet, pajapuristimet, joustavat tuotantojärjestelmät ja teollisuusrobotit kuten

- teollisuusrobottien, joustavien tuotantojärjestelmien ja ohjausjärjestelmien tuotannollinen yhteistyö ja markkinointi

- metallintyöstölaitteiston yhteistuotanto ja -markkinointi

- yhteistyö uudenaikaisen hydrauliikan kehittämiseksi ja soveltamiseksi eri teollisuusalojen koneita varten

Tieteellis-tekniset laitteet, instrumentointilaitteet, röntgenlaitteet, ydin tekn iikan kojeet kuten

- lääketieteellisten kojeiden kehittäminen ja tuotantoyhteistyö ml. analyyttiset röntgenlaitteet ja linjakiihdyttimet

- ydinteknisten laitteiden ja suprajohtimien yhteisvalmistus ja -markkinointi

Liikkuva rautatiekalusto ja rautateiden koneet ja laitteet kuten

- erityisrautatievaunujen ja -säiliöiden tuotannollinen yhteistyö ja markkinointi

- rautatiekuljetuksissa tarvittavien kompressoreiden ja nostureiden tuotantoyhteistyö

Maatalouskoneet kuten

- viljan korjuu- ja käsittelylaitteiden tuotantoyhteistyö

- perunan ja juurikkaiden viljely- ja nostokoneiden sekä puutarhakoneiden kehittäminen ja tuotantoyhteistyö

- maataloudessa käytettävien laboratorio- ym. laitteiden sekä maanparannuskoneiden tuotantoyhteistyö

Elintarviketeollisuuden koneet ja laitteet kuten

- nestemäisten elintarvikkeiden keräily-, kuljetus- ja käsittelykaluston yhteistuotanto

- automaattisten pakkauskoneiden yhteistuotanto

- teollisuuskohteiden, ml. hiivatehtaat, suunnittelu, varustelu ja rakentaminen

Erikoisajoneuvot kuten

- tuotantoyhteistyö erikoisajoneuvojen rakentamiseksi neuvostoliittolaisille autonalustoille ml. lääketieteelliset autot, tv-asemat, nosto- ja siirtojärjestelmillä sekä muilla erikoislaitteilla varustetut autot

- henkilö- ja kuorma-autonosien ja -laitteiden yhteistuotanto

Tietokoneet ja viestintävälineet kuten

- automaattisten puhelinkeskusten ja muiden viestintälaitteiden suunnittelu-, tuotantoja markkinointiyhteistyö

- opetuskäyttöön tarkoitettujen tietokoneiden ja henkilökohtaisten tietokoneiden yhteinen kehittäminen, tuotannollinen yhteistyö ja markkinointi

Ympäristönsuojelulaitteet kuten teollisuuslaitosten prosessikaasujen puhdistukseen tarkoitettujen sähkösuotimien tuotanto- ja markkinointiyhteistyö

- lämpövoimalaitosten savukaasujen rikinpoistolaitteiden yhteinen kehittäminen

Kaivos- ja porauslaitteet kuten

- kaivosteollisuuden poraus-, kuormaus- ja kuljetuslaitteiden tuotannollinen yhteistyö

- öljyn ja kaasun maalla tapahtuvaan poraukseen tarkoitettujen poraus- ja muiden laitteistojen tuotannollinen yhteistyö

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.