97/1986

Annettu: 01.01.1987

Asetus Asetus Suomen liitännäisjäsenyyttä Euroopan avaruusjärjestössä ja Suomen osallistumista Euroopan avaruusjärjestön tiedeohjelmaan koskevien sopimusten voimaansaattamisesta

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:

1 §

Helsingissä 19 päivänä syyskuuta 1986 tehdyt Suomen liitännäisjäsenyyttä Euroopan avaruusjärjestössä ja Suomen osallistumista Euroopan avaruusjärjestön tiedeohjelmaan koskevat sopimukset, joiden eräät määräykset eduskunta on hyväksynyt 18 päivänä marraskuuta 1986 ja jotka tasavallan presidentti on hyväksynyt 28 päivänä marraskuuta 1986 ja joita koskevasta hyväksymisestä on ilmoitettu Euroopan avaruusjärjestölle 1 päivänä joulukuuta 1986, tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 1987 niin kuin sovittu.

2 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1987.

Helsingissä 19 päivänä joulukuuta 1986

SOPIMUS Suomen liitännäisjäsenyydestä Euroopan avaruusjärjestössä

Suomen hallitus (jäljempänä "Suomi")

ja

Euroopan avaruusjärjestö (jäljempänä "järjestö"), joka on perustettu Pariisissa 30 päivänä toukokuuta 1975 allekirjoitettavaksi avatulla yleissopimuksella (jäljempänä "yleissopimus"), jotka

ovat vakuuttuneita siitä, että on hyödyllistä harjoittaa ja kehittää kansainvälistä, yksinomaan rauhanomaisiin tarkoituksiin tähtäävää avaruusyhteistyötä yleensä;

palauttavat mieleen yhteydet, jotka Suomen ja järjestön välille ovat jo syntyneet Suomen osallistumisesta Meteosat-ohjelmaan, sekä Suomen yhteyden järjestön Earthnet-toimintaan;

toteavat, että Suomi on esittänyt pyynnön, että se voisi ryhtyä yhteistyöhön järjestön kanssa ja että järjestön neuvosto (jäljempänä "neuvosto") on hyväksynyt pyynnön yleissopimuksen XIV artiklan 3 kappaleen mukaisesti ja jotka

haluavat luoda perustan kumpaakin osapuolta hyödyttävälle yhteistyölle sekä toteavat Suomen voivan arvokkaalla tavalla lisätä järjestön toimintamahdollisuuksia.

ovat sopineet seuraavaa:

1 artikla

1. Suomesta tulee täten järjestön liitännäisjäsen.

2. Suomi suostuu liitännäisjäsenenä kaikentasoisessa yhteistyössään järjestön kanssa toimimaan järjestön päämäärien mukaisesti, etenkin avaruuden tutkimiseksi ja hyödyntämiseksi yksinomaan rauhanomaisiin tarkoituksiin.

2 artikla

1. Ellei tämän sopimuksen määräyksistä muuta johdu, Suomi saa osallistua järjestön yleisen tuloja menoarvion mukaisesti harjoitettavaan toimintaan. Suomen osallistuminen järjestön perusteknologian tutkimusohjelmaan (TRP) ei kuitenkaan kuulu tällä sopimuksella luotavaan yhteistyösuhteeseen.

2. Suomi voi osallistua järjestön tiedeohjelmaan kuuluviin hankkeisiin järjestämällä kokeita tai havainnointimahdollisuuksia. Tätä varten tehdään erityisjärjestelyjä. Suomi saa tämän ohjelman mukaisesti myös uusia ehdotuksia koskevia pyyntöjä.

3. Suomi voi osallistua muuhun järjestön toimintaan ja muihin sen ohjelmiin sen mukaan kuin järjestö ja Suomi mahdollisesti sopivat erillisissä sopimuksissa yleissopimuksen XIV artiklan 1 ja 2 kappaleen mukaisesti.

3 artikla

1. Jollei 6 artiklassa tai järjestön asettamissa ennakkoehdoissa ja -velvoitteissa toisin määrätä, Suomi voi käyttää järjestön laitteita ja palveluita omissa avaruushankkeissaan korvaamalla tästä aiheutuneet kustannukset. Kustannukset laskutetaan samalla tavalla kuin järjestön jäsenvaltioiden kustannukset näiden käyttäessä järjestön laitteita ja palveluita omiin avaruushankkeisiinsa. Vastavuoroisesti Suomi antaa laitteensa ja palvelunsa järjestön ja sen jäsenvaltioiden käytettäviksi edullisin ehdoin.

2. Kehittäessään omia avaruustoiminnan edellytyksiään ja suunnitellessaan omia avaruuslentojaan Suomi ottaa ensisijaisesti huomioon eurooppalaiset avaruudessa käytettävät kuljetusjärjestelmät sekä järjestölle tai sen jäsenvaltioille kuuluvat tai näiden alaisuudessa kehitetyt tai käytettävät laitteet, tuotteet ja palvelut. Lisäksi Suomi edistää sitä, että ne kansainväliset elimet, joihin se kuuluu, ja jotka käyttävät avaruuteen liittyviä järjestelmiä tai palveluita, käyttäisivät tällaisia kuljetusjärjestelmiä, laitteita, tuotteita ja palveluja. Avaruuslentoja koskevien laitevaatimusten tyydyttämiseksi siltä osin, kuin järjestön omat tai sen jäsenvaltioiden edellytykset eivät riita, järjestö harkitsee yksityiskohtaisesti ottaen huomioon muiden yhteisöjen kanssa kulloinkin voimassa olevat järjestelyt ja muiden järjestön liitännäisjäsenvaltioiden kanssa noudatettavan yhdenvertaisuuden soveltuvien suomalaisten laitteiden mahdollista käyttämistä.

4 artikla

1. Määritelläkseen mahdolliset yhteistyöalansa Suomi ja järjestö vaihtavat tietoja seuraavilta aloilta:

a) nykyisten ja vastaisten avaruusohjelmiensa sisällöstä ja suunnittelusta;

b) niiden avaruustoiminnasta johtuvista tieteellisesti ja teknisesti kiinnostavista kysymyksistä. Suomi saa järjestön julkaisemia ja saataville asettamia selvityksiä sekä tietoja, jotka liittyvät järjestön ohjelmien edistymiseen sekä toimintaan, johon Suomi tämän sopimuksen mukaisesti osallistuu.

2. Järjestö antaa tietoja sillä ehdolla, että Suomi noudattaa tietojen osalta omistusoikeuksille määrättyä suojaa ja sitoutuu olemaan levittämättä salaisia tietoja tai tietoja, joita ei ole Suomen alueen eikä järjestön jäsenvaltioiden alueiden ulkopuolella yleisesti joko suoraan tai näillä alueilla toimivien välikäsien kautta saatavilla.

3. Suomen ei tarvitse toimittaa järjestölle tietoja, jotka se on saanut järjestön ulkopuolelta, jos se katsoo tietojen toimittamisen olevan vastoin kolmansien osapuolten kanssa tekemiään sopimuksia tai ehtoja, joiden mukaisesti tiedot on saatu.

4. Suomi ja järjestö voivat sopia järjestelmästä, jonka välityksellä voidaan vaihtaa järjestön toimialaan kuuluvasta työstä kiinnostuneita asiantuntijoita ja joka noudattaa Suomen lakeja ja määräyksiä maahanmuutosta, maassa oleskelusta ja maastamuutosta.

5 artikla

1. Suomella on oikeus osallistua tämän sopimuksen mukaisesti aloitettuun yhteistyöhön kuuluvissa asioissa järjestön neuvoston kokouksiin tarkkailijana lähettämällä niihin enintään yhden edustajan, jolla voi olla mukanaan neuvonantajia. Tämä oikeus ei koske neuvoston suljettuja istuntoja. Suomi saa jäsenvaltioille annettavan alusravan esityslistan ja muut asiakirjat, jotta se voi osallistua neuvoston kokouksiin tarkkailijana, lukuun ottamatta suljettuja istuntoja koskevia asiakirjoja.

2. Tämän artiklan 1 kappaleessa mainittu edustaja käyttää neuvostossa yleissopimuksen XIV artiklan 2 kappaleen mukaisesti Suomen ja järjestön välillä mahdollisesti tehtävien sopimusten mukaista äänioikeutta.

3. Suomi voidaan kutsua osallistumaan tarkkailijana neuvoston alaisten elinten kokouksiin kumpaakin osapuolta kiinnostavien asioiden käsittelyn ajaksi.

6 artikla

1. Suomi maksaa osan järjestön yleisestä tuloja menoarviosta. Tämä maksu on 50 % yleissopimuksen XIII artiklan 1 kappaleen mukaisesti järjestön jäsenvaltioiden osalle lasketusta maksusta.

2. Suomen maksut määrätään ja maksetaan järjestön voimassa olevien rahoitusmääräysten ja -ohjeiden mukaisesti.

7 artikla

Suomelle toimitetaan pyyntöjä, jotta se esittäisi ehdotuksia yleiseen tulo- ja menoarvioon (paitsi teknologian tutkimusohjelman (TRP) osalta) liittyvistä asiakohdista. Järjestö ei ole periaatteessa vastuussa Suomelle järjestön toimintaan tai ohjelmiin liittyvien teollisuussopimusten myöntämisestä. Tämä ei kuitenkaan vaikuta Suomen ja järjestön välillä mahdollisesti tehtävien muiden sopimusten ehtoihin.

8 artikla

Suomi myöntää seuraavat erioikeudet ja vapaudet:

1. Järjestö on Suomen lain mukaan itsenäinen oikeushenkilö.

2. Kun järjestön virallisessa toiminnassaan ostaman tavaran arvo ylittää järjestön kirjanpitojärjestelmän mukaan 2 KAU:ta tai kun sen käyttämien palveluiden arvo on 2 KAU:ta tai suurempi tai tavaroiden tai palveluiden hintaan sisältyy veroja tai tulleja, Suomi myöntää vapautuksen näistä.

3. Järjestö, sen omaisuus ja sen tulot ovat vapaita kaikista välittömistä veroista.

4. Järjestö voi ottaa vastaan ja pitää Suomessa hallussaan kaikenlaisia varoja, valuuttoja, käteistä rahaa tai arvopapereita. Järjestö voi käyttää niitä vapaasti Suomessa mihin yleissopimuksessa määrättyyn tarkoitukseen hyvänsä sekä pitää tilejä minä valuuttoina hyvänsä, jotta se voi ottaa vastaan maksuja, jotka Suomen kuuluu sille maksaa, sekä hoitaa yleensä toimintaansa Suomessa.

5. Järjestön henkilökunnan järjestöltä saamat tai saadut palkat, palkkiot, etuudet tai eläkkeet ovat verovapaita. Verovapaus koskee myös heidän perheenjäsenilleen maksettuja etuuksia.

6. Järjestön Suomeen tuomat tai Suomesta viemät tai sen viralliseen toimintaan sen puolesta tuodut tai viedyt tavarat ovat vapaita Suomen tuonti- ja vientimaksuista ja -veroista sekä kaikista Suomen tuonti- ja vientikielloista ja -rajoituksista.

7. Järjestön lähettämien tai sille lähetettyjen julkaisujen ja muun tiedotusaineiston levittämistä ei saa millään tavoin rajoittaa.

9 artikla

Suomi ilmoittaa järjestön pääsihteerille sen viranomaisen nimen, joka on nimetty edustamaan sitä tämän sopimuksen täytäntöönpanossa, sekä 5 artiklan mukaisiin kokouksiin osallistuvan Suomen edustajan ja neuvonantajien nimet.

10 artikla

Suomi ja järjestö voivat muuttaa tämän sopimuksen määräyksiä yhteisestä sopimuksesta. Muutokset tulevat voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä, kun molemmat osapuolet ovat ilmoittaneet täyttäneensä niiden voimaantulon edellyttämät sisäiset ehtonsa.

11 artikla

1. Kaikki tämän sopimuksen soveltamisesta tai tulkinnasta syntyvät riidat, joita osapuolet eivät kykene ratkaisemaan rauhanomaisesti keskenään, annetaan jommankumman osapuolen pyynnöstä ratkaistavaksi välitystuomioistuimessa.

2. Välitystuomioistuin koostuu kolmesta jäsenestä: yhdestä Suomen ja yhdestä järjestön nimeämästä välitystuomarista sekä yhdestä kahden ensin nimetyn välitystuomarin nimeämästä tuomarista, joka toimii puheenjohtajana. Jos jompikumpi osapuoli ei ole kuuden kuukauden kuluessa välityspyynnöstä nimennyt edustajaansa, Kansainvälisen tuomioistuimen puheenjohtaja, tai jos osapuolet eivät pääse tästä yksimielisyyteen, Pysyvän välitystuomioistuimen pääsihteeri nimeää välitystuomarin tai -tuomarit osapuolen pyynnöstä. Samaa menettelyä sovelletaan, jos kolmatta välitystuomaria ei ole valittu kuuden kuukauden kuluessa kahden ensimmäisen nimeämisestä.

3. Tuomioistuin hyväksyy itse menettelytapasääntönsä. Sen päätös on lopullinen ja sitova.

12 artikla

Tämä sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä, kun osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä sen voimaantulon edellyttämät sisäiset ehtonsa. Se ei kuitenkaan tule voimaan ennen 1 päivää tammikuuta 1987.

13 artikla

1. Tämä sopimus lakkaa olemasta voimassa viiden vuoden kuluttua voimaantulopäivästään, elleivät osapuolet jatka sen voimassaoloa kirjallisella sopimuksella viimeistään kuutta kuukautta ennen voimassaolon päättymistä.

2. Kumpikin osapuoli voi sanoa tämän sopimuksen irti ilmoittamalla asiasta kirjallisesti viimeistään vuotta ennen aiottua irtisanomispäivää.

3. Jos järjestö hajotetaan ennen tämän sopimuksen voimassaolon päättymistä, sopimus lakkaa olemasta voimassa järjestön hajottamispäivänä.

Tehty Helsingissä 19 päivänä syyskuuta vuonna 1986 kahtena englanninkielisenä alkuperäiskappaleena. Allekirjoittajat voivat myös tehdä niistä ranskan-, saksan- ja suomenkieliset käännökset, joita ei kuitenkaan katsota todistusvoimaisiksi tulkintatarkoitukseen.

SOPIMUS Suomen osallistumisesta Euroopan avaruusjärjestön tiedeohjelmaan

Suomen hallitus (jäljempänä "Suomi") ja

Euroopan avaruusjärjestö (jäljempänä "järjestö"), joka on perustettu Pariisissa 30 päivänä toukokuuta 1975 allekirjoitettavaksi avatulla yleissopimuksella (jäljempänä "yleissopimus"), jotka

toteavat, että järjestön neuvosto (jäljempänä "neuvosto") on hyväksynyt periaatteen, jonka mukaan Suomi osallistuu yleissopimuksen V artiklan 1 kappaleen a)-kohdassa mainittuun järjestön tiedeohjelmaan (jäljempänä "tiedeohjelma"),

toteavat, että neuvosto on päättänyt myöntää Suomelle liitännäisjäsenen aseman yleissopimuksen XIV artiklan 3 kappaleen mukaisesti,

haluavat edistää kansainvälistä yhteistyötä yksinomaan rauhanomaisiin tarkoituksiin tehtävässä avaruustutkimuksessa ja jotka

ottavat huomioon yleissopimuksen XIV artiklan 2 kappaleen

ovat sopineet seuraavaa:

1 artikla

Suomesta tulee täten yleissopimuksen V artiklan 1 kappaleen a)-kohdan ii)-alakohdan mukaisesti toimeenpantuun tiedeohjelmaan osallistuja tässä sopimuksessa määrätyn aseman ja ehtojen mukaisesti.

2 artikla

1. Suomella on tämän sopimuksen voimassaoloaikana oikeus osallistua järjestön tiedeohjelmaan niiden ravanomaisten tieteen alalla käytävää kilpailua koskevien määräysten mukaisesti, joita sovelletaan kokeiden ja laitteistojen valintaan sekä havainnointiajan pituuteen. Tähän oikeuteen sisältyy Suomen oikeus osallistua jo käynnissä olevilla tieteellisillä hankkeilla saatujen koetulosten käsittelyyn sekä saada näihin hankkeisiin kuuluvaa havainnointiaikaa.

2. Suomi saa tiedon uusien hankkeiden aloittamisesta ja voi edellyttäen, että se noudattaa seuraavan kappaleen ehtoja, ehdottaa kokeiden tekemistä kaikilla tiedeohjelman osa-alueilla.

3. Aina kun Suomen ehdottama koe on hyväksytty asianmukaisesti osaksi tiedeohjelmaan kuuluvaa avaruuslentoa, Suomi sitoutuu siihen, että jos tämä sopimus sanotaan irti tai sitä ei uudisteta, Suomi sopii järjestön kanssa teknisistä ja taloudellisista edellytyksistä, joilla koe liitetään asianomaiseen hankkeeseen. Tämän kappaleen tarkoittamat järjestelyt eivät saa aiheuttaa järjestölle lisäkustannuksia.

3 artikla

1. Suomi maksaa tiedeohjelman kokonaistuloja menoarvioon vuosimaksun, joka lasketaan yleissopimuksen XIII artiklan 1 kappaleessa määrättyjen periaatteiden mukaisesti. Ensimmäisenä kolmena vuotena, jolloin Suomi osallistuu tiedeohjelmaan, se maksaa kuitenkin vain kolmanneksen näiden periaatteiden soveltamisesta johtuvasta määrästä.

2. Suomen maksut määrätään ja maksetaan järjestön voimassa olevien rahoitusmääräysten ja ohjeiden mukaisesti.

4 artikla

1. Suomella on oikeus osallistua neuvoston tiedeohjelmakomitean (jäljempänä "komitea") työskentelyyn. Tällöin Suomi voi osallistua kaikkiin sellaisiin komitean kokouksiin, jotka eivät ole suljettuja, lähettämällä niihin edustajan, jolla voi olla mukanaan enintään kaksi neuvonantajaa.

2. Suomella on myös oikeus osallistua neuvoston ja muiden neuvoston alaisten elinten, etenkin teollisuuspolitiikkakomitean (IPC), kokouksiin asiakohdissa, jotka käsittelevät tiedeohjelmaa paitsi, jos kyseisen elimen sisäisten määräysten mukaisesti toisin päätetään.

3. Suomi ilmoittaa järjestön pääjohtajalle sen viranomaisen, yhdistyksen tai henkilön nimen, jonka se on nimennyt edustamaan itseään tämän sopimuksen täytäntöönpanemisessa.

4. Suomella on neljännen osallistumisvuotensa alusta lähtien äänioikeus komiteassa päätettäessä havainnointiaikojen eri lohkojen pituudesta ja lennolla tehtävien kokeiden jakamisesta halukkaille laitoksille sekä hyväksyttäessä suositusta tiedeohjelman tulo- ja menoarvioesityksestä. Suomella on oikeus tämän sopimuksen voimassaoloaikana esittää näkemyksiään komiteassa muita asiakohtia käsiteltäessä sekä neuvoston ja muiden sellaisten elinten, etenkin teollisuuspolitiikkakomitean (IPC), kokouksissa, joiden toimintaan Suomi osallistuu tämän artiklan 2 kappaleen ehtojen mukaisesti.

5 artikla

Suomi sitoutuu aina järjestön tiedeohjelmaan kuuluviin hankkeisiin osallistuessaan noudattamaan järjestön voimassa olevia tai tulevaisuudessa vahvistettavia määräyksiä ohjelman valmistelusta ja toteuttamisesta. Nämä määräykset saatetaan Suomen tietoon.

6 artikla

Saadessaan järjestölle kuuluvia tietoja tiedeohjelmaan osallistuessaan Suomen on aina noudatettava tiedoissa omistusoikeuksille määrättyä suojaa sekä kulloinkin voimassa olevia järjestön määräyksiä. Suomi sitoutuu olemaan levittämättä tällaisia tietoja alueensa tai järjestön jäsenvaltioiden alueiden ulkopuolelle mainittujen oikeuksien tai määräyksien vastaisesti joko suoraan tai näillä alueilla toimivien välikäsien kautta.

7 artikla

1. Järjestö ei ole tämän sopimuksen nojalla periaatteessa vastuussa Suomelle järjestön toimintaan tai ohjelmiin liittyvien teollisuussopimusten jakamisesta. Järjestö pyrkii kuitenkin ensimmäisenä kolmena vuotena, jolloin Suomi osallistuu tiedeohjelmaan kaikin tavoin ottamaan suhteessa huomioon Suomen maksut tiedeohjelman tuloja menoarvioon ja niiden teollisuustilauksien määrän, joita se saa tämän ohjelman mukaisesti. Lisäksi järjestö pyrkii Suomen neljännen osallistumisvuoden alusta lähtien huolehtimaan kaikin tavoin siitä, että Suomi saa järjestön teollisuussopimusten myöntämiseen tavallisesti sovellettavien menettelytapojen mukaisesti kohtuullisen palautteen osallistumisestaan tiedeohjelman rahoitukseen.

2. Suomi suostuu pyynnöstä tämän sopimuksen voimassaolon päättyessä asettamaan järjestön ja sen jäsenvaltioiden saataville ja käytettäviksi kaikki tiedot, joita se on saanut sellaisten sopimusten nojalla, joita on suomalaisten yritysten tai viranomaisten kanssa tämän sopimuksen mukaisesti. Lisäksi järjestöllä on sopimuksen voimassaolon päättyessä oikeus päättää, pitääkö se voimassa sopimukset, joita se on tiedeohjelman mukaisesti tehnyt suomalaisten yritysten tai viranomaisten kanssa, ja jos, millä ehdoilla se näin tekee.

8 artikla

1. Kun järjestön Suomesta ostaman tavaran arvo ylittää järjestön kirjanpitojärjestelmän mukaan 2 KAU:ta tai sen käyttämien palveluiden arvo on 2 KAU:ta tai suurempi ja nämä tavarat tai palvelut liittyvät tiedeohjelmaan ja niiden hintaan sisältyy veroja tai tulleja, Suomi myöntää vapautuksen näistä.

2. Tavarat, joita järjestö tuo Suomeen tai vie Suomesta tai joita sen puolesta tuodaan tai viedään tiedeohjelman mukaisen toiminnan yhteydessä, ovat vapaita Suomen tuonti- ja vientimaksuista ja -veroista sekä kaikista Suomen tuonti- ja vientikielloista ja rajoituksista.

9 artikla

Suomi ja järjestö voivat muuttaa tämän sopimuksen määräyksiä yhteisestä sopimuksesta. Muutokset tulevat voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä, kun molemmat osapuolet ovat ilmoittaneet täyttäneensä niiden voimaantulon edellyttämät sisäiset ehtonsa.

10 artikla

1. Kaikki tämän sopimuksen soveltamisesta tai tulkinnasta syntyvät riidat, joita osapuolet eivät kykene ratkaisemaan rauhanomaisesti keskenään, annetaan jommankumman osapuolen pyynnöstä ratkaistavaksi välitystuomioistuimessa.

2. Välitystuomioistuin koostuu kolmesta jäsenestä: yhdestä Suomen ja yhdestä järjestön nimeämästä välitystuomarista sekä yhdestä kahden ensin nimitetyn välitystuomarin nimeämästä tuomarista, joka toimii puheenjohtajana. Jos jompikumpi osapuoli ei ole kuuden kuukauden kuluessa välityspyynnöstä nimennyt edustajaansa, Kansainvälisen tuomioistuimen puheenjohtaja, tai jos osapuolet eivät pääse tästä yksimielisyyteen, pysyvän välitystuomioistuimen pääsihteeri nimeää välitystuomarin tai -tuomarit osapuolen pyynnöstä. Samaa menettelyä sovelletaan, jos kolmatta välitystuomaria ei ole valittu kuuden kuukauden kuluessa kahden ensimmäisen nimeämisestä.

3. Tuomioistuin hyväksyy itse menettelyrapasääntönsä. Sen päätös on lopullinen ja sitova.

11 artikla

Tämä sopimus tulee voimaan kolmantenakymmenentenä päivänä siitä, kun osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen täyttäneensä sen voimaantulon edellyttämät sisäiset ehtonsa. Se ei kuitenkaan tule voimaan ennen 1 päivää tammikuuta 1987.

12 artikla

1. Tämä sopimus lakkaa olemasta voimassa seitsemän vuoden kuluttua voimaantulopäivästään, elleivät osapuolet jatka sen voimassaoloa kirjallisella sopimuksella viimeistään kuutta kuukautta ennen voimassaolon päättymistä.

2. Neuvoteltuaan asiasta ensin järjestön kanssa Suomella on oikeus irtisanoa tämä sopimus siten, että se lakkaa olemasta voimassa kolmannen vuoden lopussa voimaantulostaan lukien, edellyttäen, että Suomi on ilmoittanut järjestölle aikomuksesta vähintään kuukautta ennen kolmannen vuoden loppua. Muutoin jompikumpi osapuoli voi sanoa tämän sopimuksen irti ilmoittamalla asiasta kirjallisesti viimeistään vuotta ennen aiottua voimassaolon päättymispäivää.

Tehty Helsingissä 19 päivänä syyskuuta vuonna 1986 kahtena englanninkielisenä alkuperäiskappaleena. Allekirjoittajat voivat myös tehdä niistä ranskan-, saksan- ja suomenkieliset käännökset, joita ei kuitenkaan katsota todistusvoimaisiksi tulkintatarkoitukseen.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.