81/1986

1 §

2 §

3 §

I artikla

Sopimusvaltio sitoutuu ryhtymään kaikkiin tarvittaviin toimiin turvatakseen riittävän ja tehokkaan suojan kirjallisten, tieteellisten ja taiteellisten teosten kuten kirjoitusten, sävellys-, näyttämö- ja elokuvateosten sekä maalausten, kaiverrusten ja kuvanveistosten tekijöille ja muille tällaisiin teoksiin kohdistuvien oikeuksien haltijoille.

II artikla

1. Sopimusvaltion kansalaisten julkaistut teokset sekä sopimusvaltiossa ensiksi julkaistut teokset saavat toisessa sopimusvaltiossa sekä sen suojan, jonka tämä toinen valtio antaa alueellaan ensiksi julkaistuille omien kansalaistensa teoksille, että tällä sopimuksella niille erityisesti tulevan suojan.

2. Sopimusvaltion kansalaisten julkaisemattomat teokset saavat toisessa sopimusvaltiossa sekä sen suojan, jonka tämä toinen valtio antaa omien kansalaistensa julkaisemattomille teoksille, että erityisesti tällä sopimuksella niille tulevan suojan.

3. Tämän sopimuksen soveltamiseksi sopimusvaltio voi kansallisessa lainsäädännössään rinnastaa omiin kansalaisiinsa henkilön, jolla on siinä valtiossa kotipaikka.

III artikla

1. Sopimusvaltion, joka kansallisen lainsäädäntönsä mukaan vaatii tekijänoikeuden suojaamiseksi muodollisuuksien noudattamista, kuten tallettamista, rekisteröimistä, tiedonantoa, julkisen notaarin todistusta, maksujen suorittamista taikka valmistamista tai julkaisemista valtion omalla alueella, tulee pitää näitä vaatimuksia täytettyinä kaikkien tämän sopimuksen mukaisesti suojattujen ja sanotun valtion alueen ulkopuolella ensiksi julkaistujen teosten osalta, jonka tekijä ei ole tämän valtion kansalainen, jos teoksen ensimmäisestä julkaisemisesta alkaen kaikkiin tekijän tai tekijänoikeuden muun haltijan suostumuksella julkaistun teoksen kappaleet on varustettu merkillä ja siihen on liitetty tekijänoikeuden haltijan nimi ja ilmoitus ensimmäisestä julkaisemisvuodesta, sijoitettuna sellaiseen paikkaan ja sillä tavoin, että tarkoitus pidättää tekijänoikeus käy selvästi ilmi.

2. Edellä 1 kappaleessa olevat määräykset eivät estä sopimusvaltiota vaatimasta tiettyjen muodollisuuksien tai muiden ehtojen noudattamista tekijänoikeuden saamiseksi ja voimassa pysyttämiseksi, kun on kysymys sen alueella ensiksi julkaistuista teoksista taikka sen kansalaisten teoksista niiden julkaisemispaikkaan katsomatta.

3. Edellä 1 kappaleessa olevat määräykset eivät estä sopimusvaltiota vaatimasta, että oikeudenkäynnissä kantajan on asian vireille panemiseksi noudatettava oikeudenkäyntimenettelyä, kuten että kantajan on käytettävä apunaan tässä valtiossa toimivaa asianajajaa tai talletettava oikeudenkäynnin kohteena olevan teoksen kappale tuomioistuimen tai hallintoviranomaisen tai molempien huostaan; edellyttäen kuitenkin, ettei näiden vaatimusten täyttämättä jättäminen vaikuta tekijänoikeuden pätevyyteen. Näitä vaatimuksia ei saa myöskään kohdistaa toisen sopimusvaltion kansalaiseen, jollei samaa vaadita sen sopimusvaltion kansalaisilta, jonka alueella suojaa pyydetään.

4. Sopimusvaltiossa on muodollisuuksia vaatimatta turvattava toisten sopimusvaltioiden kansalaisten julkaisemattomien teosten oikeudellinen suoja.

5. Jos sopimusvaltio myöntää useampia kuin yhden suojakauden ja ensimmäinen näistä on pitempi kuin jokin tämän sopimuksen IV artiklassa mainituista vähimmäisajoista, sen valtion ei tarvitse soveltaa tämän artiklan 1 kappaletta toisen tai sitä seuraavan suojakauden osalta.

IV artikla

1. Teoksen suoja-aika määräytyy II artiklan ja tämän artiklan määräysten mukaisesti sen sopimusvaltion lain mukaan, jossa suojaa vaaditaan.

2. a) Tämän sopimuksen nojalla suojattujen teosten suoja-ajan tulee kestää vähintään tekijän elinajan ja 25 vuotta hänen kuolemastaan. Sopimusvaltiolla, joka tämän sopimuksen tullessa sen alueella voimaan on rajoittanut sanottua suoja-aikaa määräämällä sen teoksen ensimmäisestä julkaisemisesta laskettavaksi suojakaudeksi, on kuitenkin oikeus pitää nämä poikkeukset voimassa ja ulottaa ne koskemaan muitakin teoslajeja. Minkään teoslajin osalta ei suoja-aika saa olla lyhyempi kuin 25 vuotta ensimmäisestä julkaisemisesta.

b) Sopimusvaltiolla, jossa sopimuksen tullessa sen alueella voimaan suoja-aika ei määräydy tekijän elinajan perusteella, on oikeus laskea tämä suoja-aika teoksen ensimmäisestä julkaisemisesta tai myös teoksen julkaisemista edeltäneestä rekisteröinnistä edellyttäen, ettei suoja-aika ole lyhyempi kuin 25 vuotta ensimmäisestä julkaisemisesta taikka teoksen julkaisemista edeltäneestä rekisteröinnistä.

c) Jos sopimusvaltion lainsäädännön mukaan suoja myönnetään kahdeksi tai useammaksi perättäiseksi suojakaudeksi, ei ensimmäinen suojakausi saa olla a tai b kohdassa määrättyä vähimmäisaikaa lyhyempi.

3. Edellä 2 kappaleessa olevat määräykset eivät koske valokuvateoksia eivätkä sovelletun taiteen teoksia. Niissä sopimusvaltioissa, joissa suojataan valokuvia taikka sovelletun taiteen teoksia, sikäli kuin viimeksi mainittuja suojataan taiteellisina teoksina, ei suoja-aika näiden teoslajien osalta kuitenkaan saa olla kymmentä vuotta lyhyempi.

4. a) Sopimusvaltio ei ole velvollinen suojaamaan teosta sitä suojakautta kauemmin, kuin mitä kyseisen teoslajin osalta on määrätty julkaisemattoman teoksen osalta sen sopimusvaltion laissa, jonka kansalainen tekijä on, ja julkaistun teoksen osalta sen sopimusvaltion laissa, jossa teos on ensiksi julkaistu.

b) Jos sopimusvaltiossa annetaan suoja kahdeksi tai useammaksi perättäiseksi suojakaudeksi, katsotaan a kohtaa sovellettaessa tämän valtion antavan suojan ajaksi, joka vastaa näiden kausien yhteenlaskettua pituutta. Jos tietty teos jostakin syystä ei kuitenkaan ole suojattu toisena tai sitä seuraavana suojakautena, eivät muut sopimusvaltiot ole velvollisia suojaamaan teosta tänä toisena tai sitä seuraavana kautena.

5. Edellä olevaa 4 kappaletta sovellettaessa on sopimusvaltion kansalaisen teosta, joka on ensiksi julkaistu valtiossa, joka ei ole sopimusvaltio, käsiteltävä siten kuin se olisi ensiksi julkaistu siinä sopimusvaltiossa, jonka kansalainen tekijä on.

6. Edellä olevaa 4 kappaletta sovellettaessa on teosta, joka on samanaikaisesti julkaistu kahdessa tai useammassa sopimusvaltiossa, käsiteltävä siten kuin se olisi ensiksi julkaistu siinä valtiossa, jossa suoja-aika on lyhin. Milloin teos on julkaistu kahdessa tai useammassa sopimusvaltiossa kolmenkymmenen päivän kuluessa ensimmäisestä julkaisemisestaan, se katsotaan julkaistuksi sanotuissa sopimusvaltioissa samanaikaisesti.

IV_bis artikla

1. Edellä I artiklassa tarkoitettuihin oikeuksiin kuuluvat ne perusoikeudet, jotka turvaavat tekijän taloudelliset edut, mukaan luettuna yksinoikeus sallia teoksensa millä tavalla tahansa tapahtuva toisintaminen, sen julkinen esittäminen tai yleisradiointi. Tämän artiklan määräyksiä on sovellettava teoksiin, jotka joko niiden alkuperäisessä muodossa tai alkuperäisestä tunnistettavissa olevalla tavalla muunnetussa muodossa ovat tämän sopimuksen mukaan suojattuja.

2. Sopimusvaltio voi kuitenkin kansallisessa lainsäädännössään määrätä sellaisista poikkeuksista tämän artiklan 1 kappaleessa tarkoitettuihin oikeuksiin, jotka eivät ole tämän yleissopimuksen hengen ja määräysten vastaisia. Valtion, jonka lainsäädännössä näin on säädetty, tulee kuitenkin myöntää kohtuullisen tasoinen tehokas suoja kaikille niille oikeuksille, joiden osalta poikkeus on tehty.

V artikla

1. Edellä I artiklassa tarkoitettuihin oikeuksiin kuuluu tekijän yksinoikeus tehdä ja julkaista sekä oikeuttaa toinen tekemään ja julkaisemaan käännöksiä tämän sopimuksen mukaisesti suojatuista teoksista.

2. Sopimusvaltio voi kuitenkin kansallisessa lainsäädännössään rajoittaa oikeutta kirjoitusten kääntämiseen, mutta vain edellyttäen, että seuraavia määräyksiä noudatetaan:

a) jollei kirjoituksen käännöstä ole seitsemän vuoden määräajan kuluttua kirjoituksen ensimmäisestä julkaisemisesta käännösoikeuden haltijan toimesta tai hänen suostumuksellaan julkaistu sopimusvaltiossa yleisesti käytetyllä kielellä, voi jokainen tämän sopimusvaltion kansalainen saada sen valtion toimivaltaiselta viranomaiselta yksinoikeudettoman luvan teoksen kääntämiseen kyseiselle kielelle ja käännetyn teoksen julkaisemiseen.

b) Tämä lupa voidaan myöntää vain milloin hakija siinä valtiossa voimassa olevien säännösten mukaisesti, jossa lupaa haetaan, näyttää joko että hän on pyytänyt käännösoikeuden haltijalta suostumusta käännöksen tekemiseen ja julkaisemiseen, sitä kuitenkaan saamatta, tai ettei hän ole asianmukaista huolellisuutta noudattaen voinut tavoittaa oikeudenhaltijaa. Samoin edellytyksin voidaan lupa niin ikään myöntää, jos sopimusvaltiossa yleisesti käytetyllä kielellä julkaistun käännöksen kaikki aikaisemmat painokset ovat loppuneet.

c) Jollei käännösoikeuden haltijaa ole voitu tavoittaa, hakijan on lähetettävä jäljennökset hakemuksestaan sille kustantajalle, jonka nimi on mainittu teoksessa sekä, jos käännösoikeuden haltijan kansalaisuus on tunnettu, sen valtion diplomaattiselle tai konsuliedustajalle, jonka kansalainen hän on, tai sanotun valtion hallituksen tarkoitusta varten ehkä määräämälle toimielimelle. Lupaa ei voida myöntää aikaisemmin kuin kahden kuukauden kuluttua hakemuksen jäljennösten lähettämisestä.

d) Sopivin kansallisin lainsäädäntötoimin on käännösoikeuden haltijalle turvattava oikeus kohtuulliseen ja kansainvälisen käytännön mukaiseen korvaukseen, varmistettava sekä sen maksaminen ja siirto sekä taattava myös teoksen moitteeton kääntäminen.

e) Alkuperäisen teoksen ja sen tekijän nimi on painettava kaikkiin julkaistun käännöksen kappaleisiin. Lupa on voimassa vain käännöksen julkaisemista varten sen sopimusvaltion alueella, missä lupaa on pyydetty. Siten julkaistuja kappaleita voidaan tuoda toiseen sopimusvaltioon ja siellä myydä, jos käännöksen kieli on tässä valtiossa yleisesti käytetty ja tämän valtion kansallinen lainsäädäntö sallii tällaisen luvan antamisen, eivätkä siellä voimassa olevat säännökset kiellä tällaista tuontia ja myyntiä. Sopimusvaltiossa, jossa näitä edellytyksiä ei ole, maahantuonti ja myynti ovat tämän valtion lainsäädännön ja sen tekemien kansainvälisten sopimusten varassa. Luvanhaltija ei saa siirtää lupaa.

f) Lupaa ei saa myöntää, jos tekijä on poistanut kaikki teoskappaleet levityksestä.

V_bis artikla

1. Sopimusvaltio, joka Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen vakiintuneen käytännön mukaisesti katsotaan kehitysmaaksi, voi ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa tallettaessaan tai sen jälkeen Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön pääjohtajan (jäljempänä "pääjohtaja") huostaan talletetun ilmoituksen perusteella käyttää hyväkseen kaikkia tai joitakin VI_ter ja VI_quater artiklassa tarkoitettuja poikkeuksia.

2. Tällainen ilmoitus on voimassa kymmenen vuotta tämän sopimuksen voimaantulopäivästä tai niin kauan kuin kymmenvuotiskaudesta on jäljellä ilmoitusta talletettaessa. Ilmoituksen voimassaolo voidaan kokonaan tai osittain uusia kymmeneksi vuodeksi kerrallaan tallettamalla enintään viisitoista ja vähintään kolme kuukautta ennen kunkin kymmenvuotiskauden päättymistä uusi ilmoitus pääjohtajan huostaan. Ilmoituksia voidaan myös ensimmäisen kerran tallettaa näiden uusien kymmenvuotiskausien kuluessa tämän artiklan määräysten mukaisesti.

3. Edellä 2 kappaleessa olevien määräysten estämättä sopimusvaltio, jota on lakattu pitämästä 1 kappaleessa tarkoitettuna kehitysmaana, ei ole oikeutettu uudistamaan 1 tai 2 kappaleen mukaisesti tallettamaansa ilmoitusta, ja tämä valtio menettää siitä riippumatta, peruuttaako se virallisesti ilmoituksensa, oikeutensa käyttää hyväkseen VI_ter ja VI_quater artiklassa mainittuja poikkeuksia joko tuolloin kulumassa olevan kymmenvuotiskauden päätyttyä tai kolmen vuoden kuluttua siitä, kun sitä on lakattu pitämästä kehitysmaana riippuen siitä, kumpi määräajoista päättyy myöhemmin.

4. Jäljempänä VI_ter ja VI_quater artiklassa tarkoitettujen poikkeusten nojalla valmistettuja teoskappaleita saa edelleen levittää myös sen jälkeen, kun tämän artiklan mukaisten ilmoitusten voimassaolo on päättynyt, kunnes niiden painos on loppunut.

5. Sopimusvaltio, joka on tallettanut XIII artiklan mukaisesti ilmoituksen tämän sopimuksen soveltamisesta tiettyyn maahan tai alueeseen, jonka voidaan katsoa olevan samankaltaisessa asemassa kuin tämän artiklan 1 kappaleessa tarkoitetut valtiot, voi myös tämän maan tai alueen osalta tallettaa ja uudistaa tämän artiklan mukaisia ilmoituksia. Sellaisten ilmoitusten voimassaoloaikana voidaan soveltaa VI_ter ja VI_quater artiklan määräyksiä kyseiseen maahan tai alueeseen. Teoskappaleiden lähettäminen mainitusta maasta tai mainitulta alueelta kyseiseen sopimusvaltioon katsotaan VI_ter ja VI_quater artiklassa tarkoitetuksi maastavienniksi.

V_ter artikla

1. a) Sopimusvaltio, johon sovelletaan V bis artiklan 1 kappaleen määräyksiä, saa korvata V artiklan 2 kappaleen mukaisen seitsemän vuoden pituisen kauden kolmen vuoden pituisella tai kansallisessa lainsäädännössään säädetyllä sitä pitemmällä kaudella. Milloin kysymyksessä on käännös kielelle, joka ei ole yleisesti käytetty yhdessä tai useammassa tämän sopimuksen tai yksinomaan vuoden 1952 sopimuksen osapuolena olevassa kehittyneessä maassa, on kauden pituus kolmen vuoden sijasta yksi vuosi.

b) Sopimusvaltio, johon sovelletaan V bis artiklan 1 kappaletta, voi kaikkien niiden kehittyneiden maiden yksimielisellä suostumuksella, jotka ovat tämän sopimuksen tai yksinomaan vuoden 1952 sopimuksen osapuolia ja joissa yleisesti käytetään samaa kieltä, tälle kielelle tehdyn käännöksen osalta korvata a kohdassa mainitun kolmivuotiskauden sanotun suostumuksen mukaisella muunlaisella kaudella, joka ei kuitenkaan saa olla vuotta lyhyempi. Tätä kohtaa ei kuitenkaan sovelleta, milloin kyseinen kieli on englanti, espanja tai ranska. Tällaisesta suostumuksesta on tehtävä ilmoitus pääjohtajalle.

c) Lupa voidaan myöntää vain, jos hakija asianomaisen valtion menettelytapojen mukaisesti näyttää joko että hän on pyytänyt käännösoikeuden haltijalta suostumusta sitä kuitenkaan saamatta tai ettei hän ole asianmukaista huolellisuutta noudattaen voinut tavoittaa oikeudenhaltijaa. Pyyntönsä tehdessään hakijan tulee samanaikaisesti ilmoittaa siitä joko Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön perustamalle Kansainväliselle tekijänoikeuden tiedotuskeskukselle taikka kansalliselle tai alueelliselle tiedotuskeskukselle, jonka sen valtion hallitus, jossa kustantajalla otaksutaan olevan pääasiallinen toimipaikkansa, on voinut tätä tarkoitusta varten osoittaa pääjohtajalle talletetulla ilmoituksella.

d) Jollei luvan hakija ole voinut tavoittaa käännösoikeuden haltijaa, hänen on lähetettävä kirjatussa lentopostissa jäljennökset hakemuksestaan teoksessa ilmoitetulle kustantajalle sekä c kohdassa mainitulle kansalliselle tai alueelliselle tiedotuskeskukselle. Jollei sellaista keskusta ole ilmoitettu, hakijan tulee lähettää jäljennös myös Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön perustamalle Kansainväliselle tekijänoikeuden tiedotuskeskukselle.

2. a) Tämän artiklan mukaisia kolmen vuoden jälkeen saatavia lupia ei myönnetä, ennen kuin kuuden kuukauden lisämääräaika on kulunut, eikä yhden vuoden jälkeen saatavaa lupaa, ennen kuin yhdeksän kuukauden lisämääräaika on kulunut. Lisämääräaika lasketaan alkavaksi joko siitä päivästä, jolloin 1 kappaleen c kohdassa mainittu kääntämistä tarkoittavaa suostumusta koskeva hakemus on tehty, tai, milloin käännösoikeuden haltijan henkilöllisyyttä tai hänen osoitettaan ei tunneta, siitä päivästä, jolloin 1 kappaleen d kohdassa tarkoitetut hakemuksen jäljennökset on lähetetty.

b) Lupia ei myönnetä, jos teoksesta on sanotun kuuden tai yhdeksän kuukauden määräajan kuluessa käännösoikeuden haltijan toimesta tai hänen luvallaan julkaistu käännös.

3. Tämän artiklan mukainen lupa myönnetään vain koulu-, yliopisto- tai tutkimuskäyttöön.

4. a) Tämän artiklan nojalla myönnetty lupa ei oikeuta teoskappaleiden maastavientiin ja on voimassa vain käännöksen julkaisemista varten sen sopimusvaltion alueella, jossa sitä on haettu.

b) Tämän artiklan mukaisesti myönnetyllä luvalla julkaistussa teoskappaleessa on ilmoitettava sopivalla kielellä, että teoskappale on levitettävissä vain luvan myöntäneessä sopimusvaltiossa. Jos teoksessa on III artiklan 1 kappaleessa tarkoitettu merkintä, tulee siten julkaistuissa teoskappaleissa olla sama merkintä.

c) Edellä a kohdassa tarkoitettua vientikieltoa ei sovelleta, milloin valtiollinen tai muu julkisoikeudellinen toimielin valtiossa, joka on tämän artiklan mukaisesti myöntänyt luvan kääntää teos muulle kuin englannin, espanjan tai ranskan kielelle, lähettää teoskappaleita tällaisella luvalla tehdystä käännöksestä toiseen maahan, jos:

(i) vastaanottajat ovat luvan myöntäneen maan kansalaisuutta olevia yksityishenkilöitä tai sellaisista henkilöistä koostuvia järjestöjä;

(ii) teoskappaleita käytetään vain koulu-, yliopisto- tai tutkimustarkoituksiin;

(iii) teoskappaleiden lähettäminen ja niiden myöhempi levittäminen vastaanottajille ei tapahdu ansiotarkoituksessa; ja

(iv) maa, johon teoskappaleet on lähetetty, on tehnyt teoskappaleiden vastaanottamisen tai levittämisen tai näiden molempien sallimisesta sopimusvaltion kanssa sopimuksen, josta jompikumpi sopimuksen tehneistä hallituksista on tehnyt ilmoituksen pääjohtajalle.

5. Valtionsisäisesti on suoritettava asianmukaiset toimeenpiteet sen varmistamiseksi että:

a) lupa takaa kohtuullisen korvauksen, joka vastaa asianomaisissa maissa olevien henkilöiden välillä vapaasti sovittujen lupien perusteella perittävien tekijänpalkkioiden tavanmukaista tasoa; ja

b) sanottu korvaus maksetaan ja siirretään; milloin on voimassa kansallinen valuuttasäännöstely, asianomaisen viranomaisen tulee ryhtyä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin, kansainvälisiä toimielimiä hyväksi käyttäen, varmistaakseen korvauksen siirron kansainvälisesti vaihdettavana tai sitä vastaavana valuuttana.

6. Sopimusvaltion tämän artiklan nojalla myöntämän luvan voimassaolo lakkaa, jos sanotussa valtiossa käännösoikeuden haltijan toimesta tai hänen suostumuksellaan julkaistaan teoksen käännös samalle kielelle ja olennaisesti samansisältöisenä kuin painos, jota varten lupa oli myönnetty, hinnasta, joka on verrattavissa kyseisessä valtiossa vastaavanlaisista teoksista tavanmukaisesti suoritettaviin hintoihin. Ennen luvan voimassaolon lakkaamista valmistettuja teoskappaleita saa edelleen levittää, kunnes niiden painos on loppunut.

7. Pääasiassa kuvituksia käsittävien teosten osalta voidaan lupa tekstin kääntämiseen ja kuvitusten toisintamiseen myöntää ainoastaan, jos myös VI_quater artiklan mukaiset ehdot on täytetty.

8. a) Lupa kääntää tämän sopimuksen nojalla suojattu teos, joka on julkaistu painettuna tai vastaavassa muodossa, voidaan myös myöntää yleisradiointiorganisaatiolle, jonka päätoimipaikka on V bis artiklan 1 kappaleessa tarkoitetussa sopimusvaltiossa, ja sanotun organisaation tässä valtiossa tekemästä hakemuksesta edellyttäen, että

(i) käännös tehdään sopimusvaltion lainsäädännön mukaisesti valmistetusta ja hankitusta teoskappaleesta;

(ii) käännös on käytettävissä vain yleisradioinneissa, joiden tarkoituksena on joko opetus taikka tieteellis- tai teknisluonteisten tietojen levittäminen tietyn ammattialan asiantuntijoille;

(iii) käännöstä käytetään yksinomaan ii alakohdassa mainittuihin tarkoituksiin laillisesti tehdyissä ja sopimusvaltion alueella oleville vastaanottajille tarkoitetuissa yleisradioinneissa, mukaan luettuina yleisradioinnit, jotka on tehty ääni- tai kuvatallenteiden avulla laillisesti ja yksinomaan tällaisia yleisradiointeja varten;

(iv) käännöksen ääni- tai kuvatallenteita saavat vaihtaa keskenään vain yleisradiointiorganisaatiot, joilla on päätoimipaikkansa luvan myöntäneessä sopimusvaltiossa; ja

(v) käännöksen kaikkinainen käyttö tapahtuu ilman ansiotarkoitusta.

b) Jos kaikki a kohdassa asetetut edellytykset ja ehdot on täytetty, voidaan yleisradiointiorganisaatioille myöntää lupa audiovisuaaliseen tallenteeseen sisältyvän tekstin kääntämiseen, jos tallenne on valmistettu ja julkaistu yksinomaan koulu- ja yliopistokäyttöä varten.

c) Jollei a ja b kohdasta muuta johdu, sovelletaan tämän artiklan muita määräyksiä luvan myöntämiseen ja käyttöön.

9. Jollei tämän artiklan määräyksistä muuta johdu, sovelletaan tämän artiklan mukaisesti myönnettyyn lupaan V artiklan määräyksiä. V artiklan ja tämän artiklan määräyksiä sovelletaan lupaan senkin jälkeen, kun V artiklan 2 kappaleessa tarkoitettu seitsemän vuoden määräaika on päättynyt. Tämän määräajan päätyttyä luvanhaltija voi kuitenkin pyytää, että lupa korvataan uudella luvalla, johon sovelletaan yksinomaan V artiklan määräyksiä.

V_quater artikla

1. Sopimusvaltio, johon sovelletaan V bis artiklan 1 kappaletta, voi hyväksyä seuraavat määräykset:

a) Jos joko: (i) c kohdassa määrätyn määräajan kuluttua, joka lasketaan siitä päivästä, jolloin 3 kappaleessa tarkoitetun kirjallisen, tieteellisen tai taiteellisen teoksen tietty painos on ensiksi julkaistu, tai (ii) samasta päivästä laskettavan, asianomaisen valtion kansallisessa lainsäädännössä määrätyn pitemmän määräajan kuluttua, ei toisintamisoikeuden haltijan toimesta eikä hänen suostumuksellaan ole saatettu myytäväksi tämän painoksen teoskappaleita tässä valtiossa yleisön tai koulu- ja yliopistokäyttöä varten hinnasta, joka on verrattavissa tässä valtiossa vastaavanlaisista teoksista tavanmukaisesti suoritettavaan hintaan, jokainen tämän valtion kansalainen voi saada toimivaltaiselta viranomaiselta yksinoikeudettoman luvan tämän painoksen julkaisemiseen koulu- ja yliopistokäyttöä varten mainittuun tai alempaan hintaan. Lupa voidaan myöntää vain, jos hakija asianomaisessa valtiossa voimassa olevien säännösten mukaan näyttää joko, että hän on pyytänyt oikeuden haltijalta suostumusta tämän teoksen julkaisemiseen, sitä kuitenkaan saamatta, tai ettei hän ole asianmukaista huolellisuutta noudattaen voinut tavoittaa oikeudenhaltijaa. Pyyntönsä tehdessään hakijan tulee samanaikaisesti ilmoittaa siitä joko Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön perustamalle Kansainväliselle tekijänoikeuden tiedotuskeskukselle taikka d kohdassa tarkoitetulle kansalliselle tai alueelliselle tiedotuskeskukselle.

b) Lupa voidaan myös myöntää samoin ehdoin, jos kyseisen painoksen asianomaisella suostumuksella valmistettuja teoskappaleita ei ole ollut kuuteen kuukauteen asianomaisessa olevassa valtiossa kaupan yleisön tai koulu- ja yliopistokäyttöä varten hinnasta, joka on verrattavissa tässä valtiossa vastaavanlaisista teoksista tavanmukaisesti suoritettavaan hintaan.

c) Edellä a kohdassa tarkoitettu määräaika on viisi vuotta, paitsi että:

(i) matemaattisten tieteiden, luonnontieteiden ja teknologian alaan kuuluvien teosten osalta määräaika on kolme vuotta; ja

(ii) mielikuvituksen varaisten teosten, kuten romaanien, runo-, näytelmä- ja musiikkiteosten sekä taidekirjojen osalta määräaika on seitsemän vuotta.

d) Jollei luvan hakija ole voinut tavoittaa toisintamisoikeuden haltijaa, hänen on lähetettävä kirjatussa lentopostissa jäljennökset hakemuksestaan teoksessa ilmoitetulle kustantajalle sekä kansalliselle tai alueelliselle tiedotuskeskukselle, jonka sen valtion hallitus, jossa kustantajalla otaksutaan olevan päätoimipaikkansa, on tätä tarkoitusta varten osoittanut pääjohtajalle talletetulla ilmoituksella. Mikäli tällaista ilmoitusta ei ole tehty, hakijan tulee lähettää jäljennös myös Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön perustamalle Kansainväliselle tekijänoikeuden tiedotuskeskukselle. Lupaa ei saa myöntää ennen kuin kolmen kuukauden kuluttua hakemuksen jäljennösten lähettämisestä.

e) Kolmen vuoden kuluttua saatavia lupia ei tämän artiklan nojalla myönnetä:

(i) ennen kuin kuusi kuukautta on kulunut siitä päivästä, jolloin a kohdassa tarkoitettua suostumusta koskeva hakemus on tehty tai, jos toisintamisoikeuden haltijan henkilöllisyyttä tai osoitetta ei tunneta, siitä päivästä, jolloin d kohdassa tarkoitetut hakemuksen jäljennökset on lähetetty;

(ii) jos tänä aikana painoksen teoskappaleita on levitetty a kohdassa tarkoitetulla tavalla.

f) Tekijän nimi ja teoksen kunkin painoksen nimi on painettava kaikkiin toisinnetun teoksen julkaistuihin kappaleisiin. Lupa ei oikeuta teoskappaleiden maastavientiin ja koskee vain julkaisemista sen sopimusvaltion alueella, jossa lupaa on haettu. Luvanhaltija ei saa siirtää lupaa.

g) Kansallisessa lainsäädännössä on ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että kyseinen painos toisinnetaan moitteettomasti.

h) Teoksen käännöksen toisintamis- ja julkaisemislupaa ei myönnetä tämän artiklan nojalla seuraavissa tapauksissa:

(i) kun kyseistä käännöstä ei ole julkaistu käännösoikeuden haltijan toimesta tai hänen luvallaan;

(ii) milloin käännöstä ei ole tehty kielelle, joka on yleisesti käytetty siinä valtiossa, jolla on valtuudet myöntää lupa.

2. Seuraavia määräyksiä sovelletaan 1 kappaleessa mainittuihin poikkeuksiin:

a) Tämän artiklan nojalla myönnetyllä luvalla julkaistussa teoskappaleessa on sopivalla kielellä ilmoitettava, että teoskappale on levitettävissä vain siinä valtiossa, jota sanottu lupa koskee. Jos teoksessa on III artiklan 1 kappaleessa tarkoitettu merkintä, tulee siten julkaistuissa teoskappaleissa olla sama merkintä.

b) Valtionsisäisesti on suoritettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että

(i) lupa takaa kohtuullisen korvauksen, joka vastaa asianomaisissa maissa olevien henkilöiden välillä vapaasti sovittujen lupien perusteella perittävien palkkioiden tavanmukaista tasoa;

(ii) sanottu korvaus maksetaan ja siirretään; jos kuitenkin kansallinen valuuttasäännöstely vallitsisi, asianomaisen viranomaisen tulee ryhtyä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin, kansainvälisiä toimielimiä hyväksi käyttäen, varmistaakseen korvauksen siirron kansainvälisesti vaihdettavana tai sitä vastaavana valuuttana.

c) Jos teoksen toisintamisoikeuden haltijan toimesta tai hänen suostumuksellaan teoksen painoksen kappaleita on sopimusvaltiossa saatettu myyntiin yleisön tai koulu- ja yliopistokäyttöä varten hinnasta, joka on verrattavissa tässä valtiossa vastaavanlaisista teoksista tavanmukaisesti suoritettaviin hintoihin, lakkaa tämän artiklan nojalla myönnetty lupa olemasta voimassa, jos painos on samankielinen ja olennaisesti samansisältöinen kuin sanotun luvan nojalla julkaistu painos. Ennen luvan päättymistä valmistettuja teoskappaleita saa edelleen levittää, kunnes niiden painos on loppunut.

d) Lupaa ei saa myöntää, jos tekijä on poistanut levityksestä kaikki kyseisen painoksen teoskappaleet.

3. a) Jollei b kohdasta muuta johdu, tätä artiklaa sovelletaan vain painetussa tai vastaavassa muodossa julkaistuihin kirjallisiin, tieteellisiin tai taiteellisiin teoksiin.

b) Tämän artiklan määräyksiä sovelletaan myös laillisesti tehtyjen audiovisuaalisten tallenteiden audiovisuaaliseen toisintamiseen, sikäli kuin ne ovat tai sisältävät suojattuja teoksia, samoin kuin niihin liitetyn tekstin kääntämiseen sellaiselle kielelle, jota käytetään yleisesti siinä valtiossa, jolla on valta myöntää lupa, kuitenkin vain sillä edellytyksellä, että kyseiset audiovisuaaliset tallenteet on valmistettu ja julkaistu yksinomaan koulu- ja yliopistokäyttöä varten.

VI artikla

Tässä sopimuksessa tarkoitetaan "julkaisemisella" teoksen toisintamista aineellisina kappaleina ja niiden saattamista yleisön saataviin siten, että teos voidaan niistä lukea tai muutoin näkemällä havaita.

VII artikla

Tätä sopimusta ei sovelleta teoksiin tai niihin kohdistuviin oikeuksiin, jotka siinä sopimusvaltiossa, jossa suojaa pyydetään, sopimuksen voimaantullessa ovat lopullisesti lakanneet olemasta suojattuja tai jotka siellä eivät koskaan ole olleet suojattuja.

VIII artikla

1. Tämä sopimus, jonka päiväys on 24 päivä heinäkuuta 1971, talletetaan pääjohtajan huostaan sekä pidetään avoinna kaikkien vuoden 1952 sopimuksen osapuolina olevien valtioiden allekirjoittamista varten 120 päivän ajan tämän sopimuksen päiväyksestä. Se on allekirjoittajavaltioiden ratifioitava tai hyväksyttävä.

2. Valtio, joka ei ole allekirjoittanut tätä sopimusta, voi liittyä siihen.

3. Ratifioiminen, hyväksyminen tai liittyminen tapahtuu tallettamalla tätä tarkoittava asiakirja pääjohtajan huostaan.

IX artikla

1. Tämä sopimus tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun kaksitoista ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjaa on talletettu.

2. Sen jälkeen tämä sopimus tulee valtion osalta voimaan kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun se on tallettanut ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa.

3. Vuoden 1952 sopimukseen kuulumattoman valtion liittyminen tähän sopimukseen katsotaan liittymiseksi myös ensiksi mainittuun sopimukseen; jos valtio kuitenkin tallettaa liittymiskirjansa ennen tämän sopimuksen voimaantuloa, se voi tehdä liittymisensä vuoden 1952 sopimukseen riippuvaksi tämän sopimuksen voimaantulosta. Tämän sopimuksen voimaan tultua valtio ei voi liittyä yksinomaan vuoden 1952 sopimukseen.

4. Tämän sopimuksen osapuolina olevien valtioiden ja niiden valtioiden, jotka ovat vain vuoden 1952 sopimuksen osapuolia, väliset suhteet määräytyvät vuoden 1952 sopimuksen mukaan. Vain vuoden 1952 sopimuksen osapuolena oleva valtio saa pääjohtajan huostaan talletettavalla ilmoituksella kuitenkin selittää sallivansa sen, että kaikki tämän sopimuksen osapuolina olevat valtiot soveltavat vuoden 1971 sopimusta sen kansalaisten teoksiin taikka sen alueella ensiksi julkaistuihin teoksiin.

X artikla

1. Sopimusvaltio sitoutuu valtiosääntönsä mukaisesti ryhtymään sellaisiin toimiin, jotka ovat tarpeen tämän sopimuksen soveltamisen varmistamiseksi.

2. Valtion edellytetään sinä ajankohtana, jolloin tämä sopimus tulee sen osalta voimaan, voivan kansallisen lainsäädäntönsä mukaan soveltaa tämän sopimuksen määräyksiä.

XI artikla

1. Täten perustetaan Hallitustenvälinen komitea, jonka tehtävänä on:

a) tutkia yleismaailmallisen tekijänoikeussopimuksen soveltamiseen ja toteuttamiseen liittyviä kysymyksiä;

b) valmistella tämän sopimuksen ajoittaisia tarkistuksia;

c) tutkia muita tekijänoikeuden kansainväliseen suojeluun liittyviä kysymyksiä yhteistyössä eri kansainvälisten järjestöjen kuten Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön, Kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamista tarkoittavan kansainvälisen liiton sekä Amerikan valtioiden järjestön kanssa;

d) antaa yleismaailmallisen tekijänoikeussopimuksen osapuolina oleville valtioille tietoja toiminnastaan.

2. Komitean muodostavat kahdeksantoista tämän sopimuksen tai vain vuoden 1952 sopimuksen osapuolina olevien valtioiden edustajaa.

3. Komitean jäseniä valittaessa on kiinnitettävä huomiota kansallisten etujen väliseen oikeudenmukaiseen tasapainoon maantieteellisen sijainnin, väestön, kielten ja kehitysasteen perusteella.

4. Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön pääjohtaja, Maailman henkisen omaisuuden järjestön pääjohtaja sekä Amerikan valtioiden järjestön pääsihteeri taikka heidän edustajansa saavat osallistua komitean istuntoihin neuvonantajina.

XII artikla

Hallitustenvälinen komitea kutsuu koolle tarkistuskonferenssin tarpeelliseksi katsoessaan tai vähintään kymmenen tämän sopimuksen osapuolena olevan valtion pyynnöstä.

XIII artikla

1. Sopimusvaltio voi ratifioimis-, hyväksymis- tai liittymiskirjansa tallettaessaan tai myöhemmin selittää pääjohtajalle osoitettavassa ilmoituksessa, että tätä sopimusta on sovellettava maahan tai alueeseen, jonka kansainvälisistä suhteista se vastaa; tätä sopimusta on tällöin sovellettava ilmoituksessa mainittuihin maihin tai alueisiin IX artiklassa tarkoitetun kolmen kuukauden määräajan kuluttua. Jollei tällaista ilmoitusta ole tehty, ei tätä sopimusta sovelleta näihin maihin tai alueisiin.

2. Tätä artiklaa ei ole kuitenkaan tulkittava siten, että se merkitsisi sopimusvaltion taholta sellaisen maan tai alueen tosiasiallisen aseman tunnustamista tai hiljaista hyväksymistä, jonka osalta toinen sopimusvaltio on tämän artiklan mukaisesti saattanut tämän sopimuksen sovellettavaksi.

XIV artikla

1. Sopimusvaltio voi irtisanoa tämän sopimuksen omasta puolestaan taikka kokonaan tai osittain sellaisten maiden tai alueiden puolesta, joiden osalta on tehty XIII artiklassa tarkoitettu ilmoitus. Irtisanominen tapahtuu pääjohtajalle osoitettavalla ilmoituksella. Tällainen irtisanominen koskee myös vuoden 1952 sopimusta.

2. Tällainen irtisanominen tulee voimaan vain sen valtion tahi sen maan tai alueen osalta, jonka puolesta se on tehty, ja vasta kahdentoista kuukauden kuluttua ilmoituksen vastaanottamispäivästä.

XV artikla

Kahden tai useamman sopimusvaltion välinen tämän sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskeva erimielisyys, josta ei neuvottelemalla päästä sovintoon, on saatettava Kansainvälisen tuomioistuimen ratkaistavaksi, jolleivät asianomaiset valtiot sovi muusta sovittelumenettelystä.

XVI artikla

1. Tämä sopimus laaditaan englannin, espanjan ja ranskan kielelle. Nämä kolme tekstiä allekirjoitetaan ja ne ovat yhtä todistusvoimaisia.

2. Neuvoteltuaan asianomaisten hallitusten kanssa pääjohtaja laadituttaa tästä sopimuksesta viralliset tekstit arabian, italian, portugalin ja saksan kielelle.

3. Sopimusvaltiolla tai sopimusvaltioiden ryhmällä on oikeus pääjohtajan kanssa sovittuaan antaa tämän toimesta laadittaviksi muita tekstejä haluamilleen kielille.

4. Kaikki nämä tekstit liitetään tämän sopimuksen allekirjoitettuihin teksteihin.

XVII artikla

1. Tämä sopimus ei millään tavoin vaikuta kirjallisten ja taiteellisten teosten suojaamista koskevan Bernin yleissopimuksen määräyksiin eikä sanotun yleissopimuksen nojalla perustetun liiton jäsenyyteen.

2. Edellä olevan kappaleen soveltamiseksi on tähän artiklaan liitetty selitys. Tämä selitys kuuluu erottamattomana osana tähän sopimukseen niiden valtioiden osalta, joiden osalta Bernin yleissopimus oli sitova 1 päivänä tammikuuta 1951 taikka joiden osalta se on tullut tai tulee myöhemmin sitovaksi. Tämän sopimuksen allekirjoittaminen edellä mainittujen valtioiden osalta tarkoittaa myös selityksen allekirjoittamista; tämän sopimuksen ratifioiminen tai hyväksyminen tai siihen liittyminen näiden valtioiden osalta kattaa myös selityksen.

XVIII artikla

Tämä sopimus ei vaikuta tekijänoikeutta koskeviin monenvälisiin yleissopimuksiin tai kahdenvälisiin sopimuksiin, jotka ovat voimassa tai saattavat tulla voimaan yksinomaan kahden tai useamman Amerikan tasavallan välillä. Milloin ilmenee eroavuutta sellaisten olemassa olevien yleissopimusten tai sopimusten ja tämän sopimuksen määräysten välillä taikka tämän sopimuksen ja sen voimaantulon jälkeen kahden tai useamman Amerikan tasavallan välillä tehtävän uuden yleissopimuksen tai sopimuksen määräysten välillä, on sopimuspuolten kesken sovellettava viimeisintä tehtyä yleissopimusta tai sopimusta. Tämä sopimus ei myöskään vaikuta sellaisiin teosta koskeviin oikeuksiin, jotka sopimusvaltiossa voimassa olevien yleissopimusten tai sopimusten nojalla on saavutettu ennen tämän sopimuksen voimaantuloa sanotun valtion osalta.

XIX artikla

Tämä sopimus ei vaikuta tekijänoikeutta koskeviin monenvälisiin yleissopimuksiin tai kahdenvälisiin sopimuksiin, jotka ovat voimassa kahden tai useamman sopimusvaltion välillä. Mikäli sellaisten yleissopimusten tai sopimusten ja tämän sopimuksen määräysten välillä ilmenee eroavuutta, on tämän sopimuksen määräyksiä noudatettava. Tämä sopimus ei myöskään vaikuta sellaisiin teosta koskeviin oikeuksiin, jotka sopimusvaltiossa voimassa olevien yleissopimusten tai sopimusten nojalla on saavutettu ennen tämän sopimuksen voimaantuloa sanotun valtion osalta. Tämä artikla ei vaikuta XVII ja XVIII artiklan määräyksiin.

XX artikla

Tähän sopimukseen ei saa tehdä varaumia.

XXI artikla

1. Pääjohtaja lähettää asianmukaisesti oikeiksi todistetut jäljennökset tästä sopimuksesta asianomaisille valtioille sekä Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille rekisteröitäviksi.

2. Lisäksi hän tiedottaa kaikille asianomaisille valtioille ratifioimis-, hyväksymis- ja liittymiskirjojen tallettamisesta, tämän sopimuksen voimaantulopäivästä, tämän sopimuksen mukaisista ilmoituksista sekä XIV artiklan mukaisista irtisanomisista.