47/1984

AFRIKAN KEHITYSPANKIN PERUSTAMISSOPIMUS

Hallitukset, joiden nimissä tämä sopimus on allekirjoitettu,

vakaasti päättäen lujittaa Afrikan solidaarisuutta taloudellisella yhteistyöllä Afrikan maiden kesken,

ottaen huomioon tarpeen nopeuttaa Afrikan laajojen inhimillisten ja luonnonvarojen kehittämistä alueen taloudellista elvytystä ja yhteiskunnallista edistystä silmällä pitäen,

tietoisina siltä, miten tärkeätä on koordinoida kansalliset taloudelliset ja yhteiskunnalliset kehityssuunnitelmat edistämään Afrikan talouksien harmonista ja kokonaisvaltaista kasvua sekä Afrikan ulkomaankaupan vilkastumista varsinkin Afrikan maiden kesken,

tunnustaen, että kaikkien Afrikan maiden yhteisen rahalaitoksen perustaminen palvelisi näitä päämääriä,

vakuuttuneina siitä, että Afrikan maiden ja Afrikan ulkopuolisten maiden välinen yhteisosakkuus helpottaisi kansainvälisten pääomavirtojen lisääntymistä tällaisen rahalaitoksen kautta auttamaan alueen taloudellista kehitystä ja yhteiskunnallista edistystä sekä hyödyntämään tämän sopimuksen kaikkia sopimuspuolia,

ovat täten sopineet Afrikan kehityspankin (jäljempänä "pankin") perustamisesta, ja tätä pankkia koskevat seuraavat määräykset:

I LUKU

Päämäärät, tehtävät, jäsenyys ja rakenne

1 artikla
Päämäärät

Pankki pyrkii edistämään alueellisten jäsentensä taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä sekä yhdessä että erikseen.

2 artikla
Tehtävät

1. Päämääriensä saavuttamiseksi pankilla on seuraavat tehtävät:

a) käyttää käytettävissään olevat varat alueellisten jäsentensä taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen liittyvien investointihankkeiden ja -ohjelmien rahoittamiseen asettaen etusijalle:

i) hankkeet ja ohjelmat, joiden luonne tai laajuus kattaa useampia jäseniä; ja

ii) hankkeet ja ohjelmat, jotka on suunniteltu tekemään jäsenten taloudet suuremmassa määrin toisiaan täydentäviksi ja tasaisesti lisäämään niiden ulkomaankauppaa;

b) ryhtyä tai osallistua sellaisten hankkeiden, projektien ja toimien valintaan, tutkimiseen ja valmisteluun, jotka auttavat mainittua kehitystä;

c) hankkia ja lisätä mainittujen investointihankkeiden ja ohjelmien rahoittamiseen käytettäviä varoja sekä Afrikasta että Afrikan ulkopuolelta;

d) ylipäänsä kannustaa julkisen ja yksityisen pääoman sijoittamista Afrikkaan sellaisiin hankkeisiin ja ohjelmiin, jotka on suunniteltu edistämään alueellisten jäsenten taloudellista tai yhteiskunnallista kehitystä;

e) järjestää Afrikassa kehityshankkeiden ja -ohjelmien tutkimiseen, laatimiseen, rahoittamiseen ja toteuttamiseen tarvittavaa teknillistä apua; ja

f) ryhtyä muihin tarvittaviin toimiin ja antaa muita palveluja pankin tarkoitusperien edistämiseksi.

2. Tehtäviensä suorituksessa pankki pyrkii toimimaan yhteistyössä Afrikan kansallisten, alueellisten ja subregionaalisten kehityslaitosten kanssa. Samoin sen tulisi toimia yhteistyössä muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa, joilla on samanlaiset päämärät, sekä muiden Afrikan kehittämiseen tähtäävien järjestöjen kanssa.

3. Suuntaa-antavina kaikissa pankin päätöksissä ovat tämän sopimuksen 1 ja 2 artiklan määräykset.

3 artikla
Jäsenyys ja maantieteellinen alue

1. Jokainen Afrikan maa, joka on itsenäinen valtio, voi tulla pankin alueelliseksi jäseneksi. Se tulee jäseneksi tämän sopimuksen 64 artiklan 1 tai 2 kappaleen mukaisesti.

2. Maantieteelliseen alueeseen, jonka pankin alueellinen jäsenyys ja kehitystoiminta kattavat (ja josta tässä sopimuksessa yhteydestä riippuen käytetään sanaa "Afrikka"tai "afrikkalainen"), kuuluu Afrikan manner ja Afrikan saaret.

3. Alueen ulkopuoliset maat, jotka ovat Afrikan kehitysrahaston jäseniä tai tulevat sen jäseniksi tai jotka ovat maksaneet tai maksavat osuuden Afrikan kehitysrahastoon sen perustamista koskevassa sopimuksessa määrätyin ehdoin, voidaan myös hyväksyä pankin jäseniksi hallintoneuvoston määrääminä ajankohtina ja sen määrääntien yleisten sääntöjen mukaisesti. Näitä yleisiä sääntöjä voidaan muuttaa ainoastaan hallintoneuvoston päätöksellä, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa hallintoneuvoston kaikista jäsenistä. Päätöksen syntymisen edellytyksenä on lisäksi, että sitä kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa alueen ulkopuolisia jäseniä edustavista hallintoneuvoston jäsenistä ja että sen kannattajat yhdessä edustavat vähintään kolmea neljäsosaa jäsenmaiden yhteenlasketusta äänimäärästä.

4 artikla
Rakenne

Pankilla on hallintoneuvosto, johtokunta, pääjohtaja, vähintään yksi varapääjohtaja sekä muita toimitsijoita ja henkilöstöä pankin harkinnan mukaan.

II LUKU

Pääoma

5 artikla
Peruspääoma

1. a) Pankin peruspääoma on 250 000 000 laskentayksikköä. Peruspääoma jaetaan 25 000:een, nimellisarvoltaan 10 000 laskentayksikön arvoiseen osakkeeseen, jotka ovat jäsenten merkittävissä.

b) Laskentayksikön arvo on 0,88867088 grammaa hienoa kultaa.

2. Peruspääoma jaetaan maksettuihin osakkeisiin ja vaadittaessa maksettaviin osakkeisiin. Osakkeista on 125 000 000 laskentayksikköä vastaava määrä maksettuja ja 125 000 000 laskentayksikköä vastaava määrä vaadittaessa maksettavia osakkeita, joiden maksaminen tapahtuu tämän sopimuksen 7 artiklan 4 kappaleen a kohdan mukaisesti.

3. Tämän artiklan 4 kappaleen määräykset huomioon ottaen peruspääomaa voidaan lisätä hallintoneuvoston harkinnan mukaan. Jollei osakekantaa lisätä vain uuden jäsenmaan ensimmäisen merkinnän kattamiseksi, vaaditaan hallintoneuvoston päätöksen tekemiseen, että sitä kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa hallintoneuvoston kaikista jäsenistä ja että sen kannattajat edustavat vähintään kolmea neljäsosaa jäsenten yhteenlasketuista äänimääristä.

4. Peruspääoma ja sen korotukset jaetaan merkittäväksi alueellisille jäsenille ja alueen ulkopuolisille jäsenille sellaisessa suhteessa, että näille ryhmille tarjolla oleva merkintäoikeus, mikäli se käytetään kokonaan, antaisi alueellisille jäsenille kaksi kolmasosaa ja alueen ulkopuolisille jäsenille yhden kolmasosan yhteenlasketusta äänimäärästä.

6 artikla
Osakemerkintä

1. Jokaisen jäsenen on aluksi merkittävä osakkeita pankin osakepääomasta. Jokaisen jäsenen alkuperäisen merkinnän on käsitettävä sama määrä maksettuja osakkeita ja vaadittaessa maksettavia osakkeita. Tämän sopimuksen 64 artiklan 1 kappaleen mukaisesti jäseneksi tulevien valtioiden ensimmäisessä merkinnässä. merkittävä osakemäärä selviää tämän sopimuksen A liitteestä, joka on sopimuksen erottamaton osa. Muiden jäsenten alkuperäismerkinnän osakkeiden lukumäärän päättää hallintoneuvosto.

2. Lisättäessä peruspääomaa muusta syystä kuin pelkästään uuden jäsenen alkuperäismerkinnän mahdollistamiseksi jokaisella jäsenellä on oikeus lisämerkintään hallintoneuvoston määräämin yhtäläisin ehdoin sellaisessa suhteessa, joka vastaa sen aikaisempaa merkintäsuhdetta pankin koko osakepääomaan. Jäsenillä ei kuitenkaan ole merkintäpakkoa osaankaan lisääntyneestä osakepääomasta.

3. Jäsen voi pyytää pankkia lisäämään sen merkintäosuutta hallintoneuvoston määräämin ehdoin.

4. Sellaisten jäsenten ensimmäinen osakkeiden merkintä, jotka tulevat jäseniksi tämän sopimuksen 64 artiklan 1 kappaleen mukaisesti, tapahtuu nimellisarvoon. Muut osakkeet lasketaan liikkeelle nimellisarvoonsa, jollei hallintoneuvosto enemmistöllä jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä päätä erityisten olosuhteiden vallitessa laskea niitä merkittäviksi muilla ehdoilla.

5. Vastuuvelvollisuus osakkeista on rajoitettu antohinnan maksamattomaan osaan.

6. Osakkeita ei saa antaa vakuudeksi tai rasittaa millään muullakaan tavoin. Ne voidaan siirtää vain pankille.

7 artikla
Merkittyjen osakkeiden maksaminen

1. a) Sellaisen jäsenen, joka tulee pankin jäseneksi 64 artiklan 1 kappaleen mukaisesti, on maksettava ensimmäisessä merkinnässä merkitsemänsä määrä pankin maksetusta osakepääomasta kuudessa erässä, joista ensimmäinen on viisi prosenttia, toinen kolmekymmentäviisi prosenttia ja loput neljä erää viisitoista prosenttia kukin tästä määrästä.

b) Ensimmäisen erän kukin hallitus maksaa sinä päivänä, jona sen puolesta tämän sopimuksen 64 artiklan 1 kappaleen mukaisesti talletetaan ratifioimis- tai hyväksymiskirja, tai sitä ennen. Toinen erä lankeaa maksettavaksi joko tämän sopimuksen voimaantulosta lukien kuudennen kuukauden viimeisenä päivänä tai sanottuna tallettamispäivänä, riippuen siitä, kumpi on myöhäisempi. Kolmas erä lankeaa maksettavaksi tämän sopimuksen voimaantulosta lukien kahdeksannentoista kuukauden viimeisenä päivänä. loput kolme erää lankeavat maksettaviksi järjestyksessä vuoden kuluttua edellisen erän erääntymispäivästä.

2. Pankin jäsenten maksetun osakepääoman alkuperäisten merkintöjen maksuerät on suoritettava kullassa tai vaihdettavassa valuutassa. Hallintoneuvosto määrää jäsenten muun maksetun osakepääoman maksutavan.

3. Hallintoneuvosto määrää pankin jäsenten merkitsemän maksetun pääoman erääntymispäivät niiltä osin kuin ne eivät määräydy tämän artiklan 1 kappaleen mukaisesti.

4. a) Vaadittaessa maksettavista osakepääomamerkinnöistä voidaan vaatia maksua vain silloin kun pankki tarvitsee tätä suoritusta voidakseen täyttää sitoumuksensa, jotka koskevat 14 artiklan 1 kappaleen b ja d kohdan mukaisia pankin varsinaisiin pääomavaroihin liitettäviksi tarkoitettuja lainoja tai tällaisista varoista maksettavia takuita.

b) Tällaisen maksuvaatimuksen tapahtuessa maksu voidaan suorittaa jäsenen valinnan mukaan kullassa, vaihdettavissa valuutoissa tai siinä valuutassa, jota tarvitaan pankin sen sitoumuksen suorittamiseksi, joka on maksuvaatimuksen aiheuttanut.

c) Maksamattomia merkintöjä koskevien maksuvaatimusten on oltava prosentuaalisesti yhtäläisiä kaikkien vaadittaessa maksettavien osakkaiden osalta.

5. Pankin on määrättävä tähän artiklaan perustuvan maksun suorituspaikka, kuitenkin siten, että ennen tämän sopimuksen 66 artiklassa tarkoitettua hallintoneuvoston ensimmäistä kokousta tämän artiklan 1 kappaleessa tarkoitettu ensimmäinen maksuerä on suoritettava 66 artiklassa tarkoitetulle uskotulle miehelle.

8 artikla
Erityisrahastot

1. Pankki perustaa tarkoitusperiänsä palvelevia tai toimialaansa kuuluvia erityisrahastoja tai sille voidaan uskoa tällaisten erityisrahastoien hallinto. Se voi vastaanottaa, pitää hallussaan, käyttää, kiinnittää tai muutoin päättää erityisrahastoihin kuuluvista varoista.

2. Tällaisten erityisrahastojen varat pidetään erillään pankin varsinaisista pääomavaroista tämän sopimuksen 11 artiklan mukaisesti.

3. Pankki hyväksyy kunkin erityisrahaston hallintoa ja käyttöä varten tarvittavat erityissäännöt, edellyttäen kuitenkin, että:

a) erityissäännöt ovat 7 artiklan 4 kappaleen ja 9-11 artiklan sekä niiden tämän sopimuksen määräysten mukaisia, jotka nimenomaan koskevat pankin varsinaista toimintaa tai sen varsinaisia pääomavaroja;

b) erityissääntöjen on oltava sopusoinnussa niiden tämän sopimuksen määräysten kanssa, jotka nimenomaan koskevat pankin erityisvaroja tai erityistoimintaa; ja että

c) milloin erityissäännöt eivät ole sovellettavissa, noudatetaan erityisrahastoihin nähden tämän sopimuksen määräyksiä.

9 artikla
Varsinaiset pääomavarat

Tässä sopimuksessa tarkoitetaan pankin "varsinaisilla pääomavaroilla":

a) pankin peruspääomaa, joka on merkitty tämän sopimuksen 6 artiklan mukaisesti;

b) pääomia, jotka pankki on saanut ottamalla lainoja tämän sopimuksen 23 artiklan a kohdan antaman valtuuden nojalla ja joihin sovelletaan tämän sopimuksen 7 artiklan 4 kappaleen määräyksiä vaadittaessa tapahtuvasta maksusuorituksesta;

c) pääomia, jotka on saatu lainojen takaisinmaksuista, jotka on annettu tämän artiklan a ja b kohdassa tarkoitetuista varoista; ja

d) tuloja, jotka on saatu edellä mainituista pääomista annetuista lainoista; tuloja, jotka on saatu takuista, joihin sovelletaan tämän sopimuksen 7 artiklan 4 kappaleen määräyksiä vaadittaessa tapahtuvasta maksusuorituksesta; sekä

e) muita pankin pääomia tai tuloja, jotka eivät kuulu sen erityisvaroihin.

10 artikla
Erityisvarat

1. Tässä sopimuksessa tarkoitetaan sanonnalla "erityisvarat" erityisrahastojen varoja. Nämä käsittävät:

a) alunperin jollekin erityisrahastolle annetut varat;

b) jonkin erityisrahaston tarpeita varten otetut lainat, mukaan lukien tämän sopimuksen 24 artiklan 6 kappaleessa tarkoitetun erityisrahaston;

c) jonkin erityisrahaston varoista rahoitettujen lainojen tai takuiden takaisinmaksut, jotka pankin tätä erityisrahastoa koskevien sääntöjen mukaan vastaanotetaan kyseiseen erityisrahastoon;

d) tulot pankin toiminnasta, johon joitakin edellämainitusta varoista tai pääomista on käytetty tai sidottu, jos nämä tulot pankin kyseessä olevaa erityisrahastoa koskevien sääntöjen mukaan koituvat erityisrahaston hyväksi; ja

e) kaikki muut jonkin erityisrahaston käyttöön asetut varat.

2. Tässä sopimuksessa takoittavat "erityisjärjestölle kuuluvat erityisvarat" edellisessä kappaleessa mainittuja varoja, pääomia ja tuloja, jotka tapauksesta riippuen ovat jollekin erityisrahastolle osoitettuja, jonkin erityisrahaston lainaamia tai vastaanottamia, sille koituvia tai sen käyttöön asetettuja asianomaista erityisrahastoa sääntelevien määräysten mukaisesti.

11 artikla
Varojen erottaminen

1. Pankin varsinaiset pääomavarat on aina ja joka suhteessa pidettävä, käytettävä, sidottava ja sijoitettava täysin erillään erityisvaroista. Jokainen erityisrahasto, sen varat ja tilit on pidettävä täysin erillään muista erityisrahastoista, niiden varoista ja tileistä.

2. Pankin varsinaisia pääomavaroja ei missään tapauksessa saa rasittaa tai niistä maksaa tappiota tai velvoitteita, jotka ovat aiheutuneet jonkin erityisrahaston toiminnasta. Erityisrahastoon kuuluvia erityisvaroja ei missään tapauksessa saa rasittaa tai niistä maksaa tappiota tai velvoitteita, jotka ovat aiheutuneet pankin varsinasilla pääomavaroilla rahoitetuista tai toisen erityisrahaston erityisvaroilla rahoitetuista toimista.

3. Pankin vastuu kunkin erityisrahaston toimista tai toiminnasta rajoittuu niihin erityisrahastolle kuuluviin erityisvaroihin, jotka ovat pankin käytettävissä.

III LUKU

Toiminta

12 artikla
Varojen käyttö

Pankin varoja ja sen tarjoamia palveluja on käytettävä yksinomaan niitä tavoitteita ja tarkoituksia varten, jotka on määrätty tämän sopimuksen 1 ja 2 artiklassa.

13 artikla
Varsinainen ja erityistoiminta

1. Pankin toiminta käsittää varsinaisen toiminnan ja erityistoiminnan.

2. Varsinaisia pankkitoimia ovat ne, jotka rahoitetaan varsinaisilla pääomavaroilla.

3. Erityistoimintaa on toiminta, joka rahoitetaan erityisvaroilla.

4. Pankin tilikertomuksista on käytävä erikseen ilmi varsinainen toiminta ja erityistoiminta. Pankki voi tarvittaessa hyväksyä muita sääntöjä ja säännöksiä näiden kahden toimintamuodon tosiasiallisen erottamisen varmistamiseksi.

5. Välittömästi varsinaisesta toiminnasta johtuvat kulut maksetaan pankin varsinaisista pääomavaroista; välittömästi erityistoiminnasta johtuvat kulut maksetaan asianomaisista erityisvaroista. Muut kulut maksetaan pankin määräämällä tavalla.

14 artikla
Lainansaajat ja toimintamuodot

1. Toiminnallaan pankki voi rahoittaa tai auttaa rahoittamaan alueellisen jäsenen, sen poliittisen alayksikön tai toimielimen, sen alueella sijaitsevan laitoksen tai yrityksen tai kansainvälisen tai alueellisen laitoksen tai järjestön toimia, joiden tavoitteena on Afrikan kehittäminen. Tämän luvun määräykset huomioon ottaen pankki voi toteuttaa toimintansa jollakin seuraavista tavoista:

a) antamalla välittömiä lainoja tai osallistumalla niihin:

i) varoista, jotka vastaavat sen vähentymätöntä merkittyä ja maksettua pääomaa sekä, jollei tämän sopimuksen 20 artiklasta muuta johdu, sen vararahastoja ja jakamatonta ylijäämää; tai

ii) varoista, jotka vastaavat sen erityisvaroja; tai

b) antamalla välittömiä lainoja tai osallistumalla niihin pankin lainaksi ottamilla tai muulla tavoin saamilla pääomilla, jotka on tarkoitettu liitettäväksi sen varsinaisiin pääomavaroihin tai erityisvaroihin; tai

c) sijoittamalla tämän kappaleen a ja b kohdassa tarkoitettuja pääomia jonkin laitoksen tai yrityksen osakepääomaan; tai

d) takaamalla kokonaisuudessaan tai osittain muiden ottamia lainoja.

2. Tämän sopimuksen määräykset, jotka koskevat pankin antamia, 1 kappaleen a tai b kohdan mukaisia välittömiä lainoja, koskevat myös pankin osallistumista välittömiin lainoihin mainittujen kohtien mukaisesti. Samoin tämän sopimuksen määräykset, jotka koskevat pankin takaajana oloa 1 kappaleen d kohdan mukaisesti, koskevat myös pankin osittain takaajana oloa.

15 artikla
Toiminnan rajoitukset

1. Maksamattomien pääomien kokonaismäärä pankin varsinaisessa toiminnassa ei saa minään ajankohtana ylittää sen koskemattoman merkityn pääoman, vararahastojen ja varsinaisiin pääomavaroihin sisältyvien ylijäämien kokonaismäärää, mihin ei kuitenkaan lueta tämän sopimuksen 20 artiklassa tarkoitettua erityisvararahastoa.

2. Maksamattomien summien kokonaismäärä erityisrahastoihin liittyvässä pankin erityistoiminnassa ei saa minään ajankohtana ylittää asianomaisen erityisrahaston koskemattomien erityisvarojen kokonaismäärää.

3. Milloin lainoja on annettu pankin lainaksi ottamista pääomista, joihin sovelletaan tämän sopimuksen 7 artiklan 4 kappaleen a kohdan määräyksiä vaadittaessa tapahtuvasta maksusuorituksesta, maksamattoman ja pankille määrätyssä valuutassa maksettavan pääoman kokonaismäärä ei saa minään ajankohtana ylittää pankin ottamien, samassa valuutassa maksettavien lainojen maksamattoman pääoman kokonaismäärää.

4. a) Milloin pankki on tehnyt tämän sopimuksen 14 artiklan 1 kappaleen c kohdan mukaisesti pääomasijoituksia varsinaista pääomavaroistaan, ei maksamaton kokonaismäärä saa minään ajankohtana ylittää kymmentä prosenttia pankin koskemattoman maksetun osakepääoman tosiasiallisesti maksetusta kokonaismäärästä ja varsinaisiin pääomavaroihin sisällytetyistä vararahastoista ja ylijäämästä, mihin ei kuitenkaan lueta mukaan tämän sopimuksen 20 artiklan tarkoittamaa erityisvararahastoa.

b) Mikään a kohdassa mainittu pääomasijoitus ei saa sijoitushetkellä määrältään ylittää hallintoneuvoston tämän sopimuksen 14 artiklan 1 kappaleen c kohdan mukaan tapahtuvalle sijoitukselle määräämää prosenttia kysymyksessä olevan yhteisön tai yrityksen pääomasta. Pankin ei tule missään tapauksessa yrittää hankkia tällaisen sijoituksen avulla osake-enemmistöä kysymyksessä olevassa yhteisössä tai yrityksessä.

16 artikla
Valuuttojen käyttö välittömin lainoihin

Suoria lainoja myöntäessään pankin tulee osoittaa lainanottajalle valuuttoja, jotka eivät ole sen jäsenmaan valuuttaa, jonka alueella kysymyksessä oleva hanke aiotaan toteuttaa (viimeksi mainittu on jäljempänä "paikallinen valuutta") ja joita tarvitaan hankkeen ulkomaanvaluuttana suoritettaviin kustannuksiin; pankki voi kuitenkin aina osallistua kysymyksessä olevan hankkeen paikallisten menojen rahoitukseen paikallisessa valuutassa:

a) mikäli se voi sen tehdä myymättä kultaansa tai vaihtokelpoista valuuttaansa; tai

b) mikäli pankki katsoo, että hankkeen paikallinen rahoitus aiheuttaa tai saattaa aiheuttaa maksutaseessa liiallisia tappioita tai rasitusta siinä maassa, jossa hanke aiotaan toteuttaa, eikä pankin osuus kyseisestä rahoituksesta ylitä kohtuullista määrää koko hankkeen paikallisista kustannuksista.

17 artikla
Toimintaperiaatteet

1. Pankin on toimittava seuraavien periaatteiden mukaisesti:

a) i) pankin toiminnan on, paitsi erikoisolosuhteissa, kohdistuttava nimettyjen hankkeiden tai hankeryhmien rahoittamiseen, erityisesti sellaisten, jotka muodostavat osan alueellisten jäsenten talouden tai yhteiskunnan kehittämiseksi kiireellisesti vaadittavasta kansallisesta tai alueellisesta kehitysohjelmasta. Parkin toimintaan voi kuitenkin kuulua myös Afrikan kansallisille kehityspankeille tai muille asianmukaisille laitoksille myönnettävät yleislainat, jotta nämä voisivat rahoittaa määrätyntyyppisiä, pankin tarkoitusperiä palvelevia hankkeita mainittujen kehityspankkien tai laitosten edustamilla toimialoilla;

ii) sopivia hankkeita valitessaan pankin on otettava varteen tämän sopimuksen 2 artiklan 1 kappaleen a kohdan määräykset sekä kyseisen hankkeen oletettava vaikutus pankin tarkoitusperiin ennemmin kuin hankkeen laatu. Pankin on kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota sopivien monikansallisten hankkeiden valintaan;

b) pankki ei saa rahoittaa hankkeita jäsenmaan alueella, jos asianomainen jäsenmaa sitä vastustaa;

c) pankki ei saa rahoittaa hankkeita, jos sen käsityksen mukaan lainanottajalla olisi mahdollisuus saada rahoitusta tai palvelut muualta ehdoin, jotka pankki katsoo lainoittajan kannalta kohtuullisiksi.

d) laina-, sijoitus- tai muut rahoitusvarat, jotka on myönnetty käytettäviksi pankin varsinaisen toiminnan puitteissa, on käytettävä vain jäsenmaissa niiden tuottamien tavaroiden ja palvelujen hankkimiseen, paitsi tapauksissa, joissa johtokunta kahden kolmasosan enemmistöllä johtajien yhteenlasketusta äänimäärästä päättää sallia hankinnan muusta kuin jäsenmaasta tai muussa kuin jäsenmaassa tuotettujen tavaroiden ja palvelujen hankinnan erityisolosuhteiden vallitessa, jotka tekevät hankinnan soveliaaksi, kuten kysymyksen ollessa sellaisesta pankkiin kuulumattomasta maasta, josta pankille on saatu huomattava määrä rahoitusvaroja; osakepääomaa lisättäessä hallintoneuvosto voi kuitenkin määrätä, että lisäyksestä syntyneiden varojen käyttö tavaroiden ja palvelujen hankintaan rajoitetaan niihin maihin, jotka ovat osallistuneet lisäykseen;

e) antaessaan tai taatessaan lainan pankin on kiinnitettävä asianmukaista huomiota lainanottajan ja mahdollisen takaajan edellytyksiin täyttää lainasopimuksen mukaiset sitoumuksensa;

f) antaessaan tai taatessaan lainan pankin on katsottava, että korko ja muut maksut ovat kohtuulliset ja että korkojen maksu- ja pääoman takaisinmaksuaikataulu soveltuvat kyseiseen hankkeeseen;

g) myöntäessään suoran lainan pankki saa sallia lainanottajan nostot ainoastaan sitä mukaa kuin hankkeesta aiheutuu kustannuksia;

h) pankki ryhtyy tarvittaviin järjestelyihin varmistaakseen, että pankin myöntämän tai takaaman lainan varat käytetään yksinomaan niihin tarkoituksiin, joihin laina on myönnetty, ja taloudellisuus- ja tehokkuusnäkökohdat asianmukaisesti huomioon ottaen;

i) pankin on pyrittävä huolehtimaan siitä, että sen pääomasijoitukset ovat kohtuullisen monipuolisia;

j) pankin on toiminnassaan noudatettava terveitä pankkitoiminnan periaatteita varsinkin pääomasijoituksiinsa nähden. Sen ei tule ottaa vastuuta minkään sellaisen laitoksen tai hankkeen johdosta, johon se on itse sijoittanut varoja; ja

k) taatessaan jonkin muun sijoittajan ottaman lainan, pankin on saatava sopiva korvaus riskistään.

2. Pankki hyväksyy sellaiset säännöt ja määräykset, joita sille esitettyjen hankkeiden harkinta edellyttää.

18 artikla
Suorien lainojen ja takuiden ehdot ja edellytykset

1. Pankin myöntämiä suoria lainoja koskevissa sopimuksissa on:

a) määrättävä tämän sopimuksen 17 artiklan 1 kappaleessa mainittujen toimintaperiaatteiden mukaisesti ja tämän luvun muita määräyksiä noudattaen kyseessä olevan lainan kaikki ehdot ja edellytykset, mukaan lukien ne, jotka koskevat lainanlyhennystä, korkoa ja muita maksuja, erääntymisaikoja ja maksupäiviä; ja erityisesti

b) määrättävä, tämän artiklan 3 kappaleen c kohdan määräykset huomioon ottaen, että pankille kuuluvat lainanlyhennykset, korko-, palkkio- ja muut maksut on suoritettava lainaksi annetussa valuutassa, jollei erityistoimiin kuuluvan lainan osalta asianomaisista säännöistä ja määräyksistä muuta johdu.

2. Pankin takaamia lainoja koskevissa takuusopimuksissa on:

a) määrättävä tämän sopimuksen 17 artiklan 1 kappaleessa esitettyjen toimintaperiaatteiden sekä muiden tämän luvun määräysten mukaisesti kaikki kyseisen takuun ehdot mukaan lukien maksuja, komissioita ja muita pankin veloituksia koskevat ehdot, sekä erityisesti

b) määrättävä tämän artiklan 3 kappaleen c kohdan määräykset huomioon ottaen, että kaikki takuusopimuksen nojalla pankille suoritettavat maksut maksetaan lainaksi annetussa valuutassa, jollei erityistoimien osana taatun lainan kohdalla asianomaisista säännöistä ja määräyksistä muuta johdu; ja

c) todettava pankin voivan lakkauttaa velvoitteensa korkoon nähden mikäli lainan ottajan ja mahdollisen takaajan laiminlyönnin johdosta pankki tarjoutuu ostamaan nimellisarvosta velkakirjan tai muut velkasitoumukset, joita takuu koskee, ja maksamaan tarjouksessa nimettyyn päivään mennessä kertyneen koron.

3. Pankin antamien suorien lainojen sekä pankin takaamien lainojen osalta:

a) pankin on lainan tai takuun ehtoja määrätessään otettava asianmukaisesti huomioon ne ehdot, joilla pankki on vastaavat varat saanut;

b) pankki voi, milloin lainojen tai lainan takuun saaja ei ole jäsen, harkintansa mukaan vaatia, että sen jäsen, jonka alueella kyseinen hanke aiotaan toteuttaa, tai pankin hyväksymä tämän jäsenen julkinen edustaja tai laitos takaa pääoman takaisinmaksun sekä koron ja muiden maksujen suorituksen;

c) pankin on nimenomaan ilmoitettava, missä valuutassa kaikki kyseisen sopimuksen mukaan pankille tulevat maksut on suoritettava. Lainan ottajan sitä halutessa voidaan sellaiset maksut kuitenkin aina suorittaa kultana tai vaihdettavissa valuutoissa sekä pankin suostumuksella missä tahansa muussa valuutassa; ja

d) pankki voi harkintansa mukaan asetta muita ehtoja, ottaen huomioon sekä hankkeen varsinaisena asianomaisena olevan jäsenen edut että jäsenten edut yleensä.

19 artikla
Provisio ja toimitusmaksut

1. Pankin on perittävä provisiota varsinaisen toimintansa puitteissa antamastaan suorasta lainasta tai takuusta. Määräaikoina maksettava provisio lasketaan jokaiselle maksamattomalle lainamäärälle tai takuulle ja sen on oltava vähintään yksi prosentti vuodessa, jollei pankki toimittuaan ensimmäiset kymmenen vuotta päätä alentaa tätä vähimmäismäärää jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä, jonka on edustettava vähintään kolmea neljäsosaa jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä.

2. Taatessaan lainan varsinaisen toimintansa puitteissa pankin on kannettava takuusta johtokunnan määräämä toimitusmaksu, joka on maksettava määräajoin maksamattoman lainamäärän osalta.

3. Johtokunta päättää muista pankin kantamista sen varsinaiseen toimintaan liittyvistä maksuista sekä sen erityistoimintaan liittyvistä provisioista, toimitusmaksuista ja muista maksuista.

20 artikla
Erityisvararahasto

Pankin tämän sopimuksen 19 artiklan mukaan vastaanottamat provisiot on kerättävä erityisvararahastoksi, joka on tarkoitettu pankin tämän sopimuksen 21 artiklan mukaisten velvoitteiden suorittamiseen. Erityisvararahaston likviditeetti on tämän sopimuksen mukaisesti johtokunnan määrättävissä.

21 artikla
Pankin velvoitteiden suoritusmuodot (varsinainen toiminta)

1. Milloin pankki joutuu suorittamaan sopimuksen mukaisia korkoja, muita maksuja tai kuoletuksia ottamistaan lainoista taikka huolehtimaan velvoitteistaan, jotka koskevat vastaavanlaisia suorituksia pankin takaamista ja sen varsinaisia pääomavaroja rasittavista lainoista, pankki voi vaatia, että sopivansuuruinen määrä sen maksamattomista ja merkityistä, vaadittaessa maksettavista osakkeista maksetaan tämän sopimuksen 7 artiklan 4 kappaleen mukaisesti.

2. Niissä tapauksissa, joissa pankin varsinaisen toimintansa yhteydessä takaama tai lainaksi otetuista varoista myöntämä laina on jätetty hoitamatta, pankki voi, jos se otaksuu laiminlyönnin muodostuvan pitkäaikaiseksi, seuraavia tarkoituksia varten vaatia, että vaadittaessa maksettavasta pääomasta suoritetaan lisämäärä, joka ei saa minään vuonna ylittää yhtä prosenttia jäsenten kaikkiaan merkitsemästä pääomasta:

a) kuolettaakseen ennen erääntymistä tai muulla tavalla täyttääkseen kokonaan tai osittain sitoumuksensa, joka koskee pankin takaaman ja velallisen hoitamatta jättämän lainan maksamatonta pääomaa; ja

b) ostaakseen takaisin tai muulla tavalla täyttääkseen kokonaan tai osittain sitoumuksensa, joka koskee pankin itsensä ottamaa maksamatonta lainaa.

22 artikla
Pankin velvoitteiden suoritusmuodot erityisrahastoja varten otettujen lainojen osalta

Pankin erityisrahastoihin kuuluviin erityisvaroihin liittyvistä ottolainauksista aiheutuvien velvoitteiden suorittamiseksi on veloitettava:

i) ensisijaisesti kyseisen erityisrahaston puitteissa tai sitä varten perustettua erityisvararahastoa; ja

ii) tämän jälkeen kaikkia muita kyseiseen erityisrahastoon kuuluvien erityisvarojen puitteissa käytettävissä olevia varoja.

IV LUKU

Ottolainaus ja muut lisävaltuudet

23 artikla
Yleisvaltuudet

Tässä sopimuksessa muualla erikseen mainittujen valtuuksien lisäksi pankilla on valtuudet:

a) ottaa lainaksi pääomia jäsenmaissa tai muualla ja siinä yhteydessä antaa pantti tai muu pankin määrättävissä oleva vakuus, edellyttäen kuitenkin, että:

i) ennen kuin se myy velkakirjojansa jäsen. maan markkinoilla, pankin on saatava siihen kyseisen maan hyväksyntä;

ii) milloin pankin velkakirjat on nimettävä jonkin jäsenen valuuttana pankin on saatava tähän sen hyväksyntä; ja

iii) milloin lainaksi otetut varat aiotaan sisällyttää pankin varsinaisiin pääomavaroihin, pankin tulee tarpeen mukaan etukäteen saada tämän kohdan i ja ii alakohdassa tarkoitettujen jäsenten suostumus siihen, että kertyneet tulot voidaan rajoituksitta vaihtaa muuhun valuuttaan;

b) ostaa ja myydä arvopapereita, jotka pankki on antanut tai taannut tai joihin se on tehnyt sijoituksia edellyttäen kuitenkin, että se on saanut sen maan luvan, jonka alueella arvopaperit on aiottu ostaa tai myydä;

c) taata tai sitoutua ostamaan arvopaperit, joihin se on tehnyt sijoituksia helottaakseen niiden myyntiä;

d) sijoittaa harkintansa mukaan pääomia, joita sen toiminnassa ei tarvita, arvopapereihin ja sijoittaa pankin hallussa olevia eläke- ja sen kaltaisia tarkoituksia varten varattuja varoja myyntikelpoisiin arvopapereihin;

e) ryhtyä toimintaansa liittyviin toimiin, kuten muun muassa pankin tarkoitusperien mukaisiin ja sen tehtäväpiiriin kuuluvien rahoitusyhtymien edistämiseen;

f) i) antaa päämääriään palvelevaa ja toimialaansa kuuluvaa teknistä opastusta a apua; sekä

ii) milloin sellaisista palveluista koituvia menoja ei korvata, rasittaa niillä pankin nettotuloa; toimintansa ensimmäisen viiden vuoden aikana pankki voi käyttää maksettua osakepääomaansa yhteen prosenttiin saakka sellaisiin menoihin, edellyttäen kuitenkin, etteivät pankin kokonaismenot tällaisiin palveluihin minään vuonna kyseisen viiden vuoden aikana ylitä viidettäosaa tästä prosentista; ja

g) käyttää muita tarpeellisia tai toivottavia valtuuksia pankin päämäärien ja tehtävien edistämiseksi tämän sopimuksen mukaisesti.

24 artikla
Erityiset lainanottovaltuudet

1. Pankki voi kehottaa alueellista jäsentä antamaan lainan pankille omana valuuttanaan rahoittaakseen asianomaisen alueellisen jäsenen alueella tuotetuista tavaroista tai palveluista johtuvat kulut toisen jäsenen alueella toteutettavaa hanketta varten.

2. Jollei asianomainen alueellinen jäsen vetoa taloudellisiin tai rahoitusta koskeviin vaikeuksiin, joita sen käsityksen mukaan voi aiheutua kyseisen lainan myöntämisestä pankille, alueellisen jäsenen on suostuttava pankin pyyntöön. Laina myönnetään pankin kanssa sovituksi ajaksi, ja tämän ajan on oltava suhteessa sen hankkeen pituuteen, jota lainasta saaduilla varoilla aiotaan rahoittaa.

3. Jollei alueellinen jäsen itse sovi muusta järjestelystä, ei sen pankille tämän artiklan mukaan myöntämien lainojen yhteenlaskettu maksamaton osa saa missään vaiheessa ylittää sen merkitsemää osuutta pankin osakepääomasta.

4. Pankille tämän artiklan mukaisesti myönnetystä lainasta maksetaan korkoa, jonka pankki suorittaa lainan myöntäneelle jäsenelle korkokannan mukaan, joka vastaa pankin erityisrahastoja varten ottamistaan lainoista maksaman koron keskiarvoa lainasopimusta edeltävänä vuonna. Tämä korko ei missään tapauksessa saa ylittää hallintoneuvoston kunakin aikana asettamaa ylärajaa.

5. Pankki maksaa takaisin saamansa lainan sekä sen koron lainan myöntäneen jäsenen valuuttana tai muuna jäsenen hyväksymänä valuuttana.

6. Kaikki pankille tämän artiklan nojalla kertyneet varat muodostavat erityisrahaston.

25 artikla
Varoitus arvopapereissa

Jokaisessa pankin antamassa tai takaamassa arvopaperissa on etupuolella selvästi tiedotettava, että se ei ole minkään valtion obligaatio, ellei se nimenomaan ole määrätyn valtion obligaatio, mikä siinä tapauksessa on mainittava.

26 artikla
Valuuttojen arvon määrääminen ja vaihtokelpoisuuskysymys

Milloin tämän sopimuksen johdosta osoittautuu välttämättömäksi:

i) arvioida jonkin valuutan arvo toiseen valuuttaan, kultaan tai tämän sopimuksen 5 artiklan 1 kappaleen b kohdassa määriteltyyn laskentayksikköön nähden; tai

ii) ratkaista, onko jokin valuutta vaihdettava, tekee pankki arvioinnin tai ratkaisun kohtuuden pohjalta neuvoteltuaan Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa.

27 artikla
Valuuttojen käyttö

1. Jäsenet eivät saa ylläpitää tai asettaa minkäänlaisia rajoituksia seuraavien pankin tai sen lainan saajan missä tahansa suoritettavia maksuja varten hallussaan tai käytössään pitämien maksuvälineiden suhteen:

a) pankin osakepääomansa merkintöjen maksuna jäseniltä vastaanottamaan kultaan tai vaihdettavaan valuuttaan nähden;

b) edellisessä kohdassa tarkoitetulla kullalla tai vaihdettavalla valuutalla ostettuihin jäsenten valuuttoihin nähden;

c) pankin lainaksi ottamiin valuuttoihin nähden, jotka tämän sopimuksen 23 artiklan a kohdan mukaisesti on tarkoitettu sisällyttää varsinaisiin pääomavaroihin;

d) kultaan tai valuuttoihin nähden, jotka pankki on vastaanottanut kuoletuksina, korkoina, osinkoina tai muina maksuina joistakin tämän kappaleen a-c kohdassa tarkoitetuista pääomista annetuista lainoista tai niistä tehdyistä sijoituksista taikka provisioina tai palkkioina pankin myöntämistä takauksista; ja

e) niihin valuuttoihin nähden, jotka eivät ole jäsenen omaa valuuttaa ja jotka jäsen on vastaanottanut pankilta pankin nettotuloa jaettaessa tämän sopimuksen 42 artiklan mukaisesti.

2. Jäsenet eivät saa ylläpitää tai asettaa minkäänlaisia rajoituksia pankin tai sen lainan saajan missä tahansa suoritettavia maksuja varten hallussa tai käytössä olevaan jäsenen valuuttaan nähden, jonka pankki on vastaanottanut ja joka ei ole edellisen kappaleen alainen, ellei:

a) asianomainen jäsenmaa ilmoita tahtovansa rajoittaa sellaisen valuutan käytön alueellaan tuotettujen tavaroiden ja palvelujen maksuun; tai ellei

b) kyseinen valuutta muodosta osaa pankin erityisrahastojen varoista ja sen käyttö on erityisten säännösten ja määräysten alainen.

3. Jäsenten ei sallita ylläpitää tai asettaa minkäänlaisia rajoituksia pankin hallussa tai käytössä oleviin, kuoletuksia tai etukäteismaksuja tai pankin omien sitoumusten kokonaan tai osittain takaisinostamista varten tarkoitettuihin valuuttoihin nähden, jotka pankki on vastaanottanut sen varsinaisista pääomavaroista annettujen lainojen takaisinmaksuna.

4. Pankki ei saa käyttää hallussaan olevaa kultaa tai valuuttoja muiden jäsentensä valuuttojen ostamiseen, paitsi:

a) jo olemassa olevien sitoumustensa täyttämiseksi; tai

b) johtokunnan päätöksen nojalla, joka on hyväksytty kahden kolmasosan enemmistöllä jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä.

28 artikla
Pankin hallussa olevien valuuttojen arvon säilyttäminen

1. Milloin jäsenen valuutan pariarvo on alentunut tämän sopimuksen 5 artiklan 1 kappaleen b kohdassa määriteltyyn laskentayksikköön nähden tai milloin pankin mielestä jäsenen valuutan ulkomainen vaihtoarvo on huomattavassa määrin huonontunut, jäsenen on maksettava pankille kohtuullisen ajan kuluessa valuuttanaan lisäsumma, joka on tarpeen pankin hallussa olevan, sen merkinnästä johtuvan kyseisen valuutan arvon säilyttämiseksi.

2. Milloin jäsenen valuutan pariarvo on noussut sanottuun laskentayksikköön nähden tai milloin sen ulkomainen vaihtoarvo on pankin mielestä huomattavasti kohonnut, pankin on maksettava kyseiselle jäsenelle kohtuullisen ajan kuluessa tänä valuuttana määrä, joka on tarpeen pankin hallussa olevan, sen merkinnöistä johtuvan kyseisen valuutan arvon korjaamiseksi.

3. Pankki voi olla soveltamatta tämän artiklan määräyksiä, milloin sen kaikkien jäsenten pariarvossa tapahtuu yhtäläinen suhteellinen muutos.

V LUKU

Järjestysmuoto ja hallinto

29 artikla
Hallintoneuvosto: valtuudet

1. Pankin kaikki valtuudet kuuluvat hallintoneuvostolle. Erityisesti hallintoneuvosto antaa yleiset ohjeet pankin luotonantoperiaatteista.

2. Hallintoneuvosto voi siirtää johtokunnalle kaikki valtuutensa paitsi oikeutta:

a) vähentää pankin peruspääomaa;

b) perustaa erityisrahastoja tai hyväksyä niiden hallinto;

c) päättää yleisten yhteistyöjärjestelyjen solmimisesta viranomaisten kanssa sellaisissa Afrikan maissa, jotka eivät vielä ole itsenäisiä tai yleisten yhteistyösopimusten solmimisesta sellaisten Afrikan hallitusten kanssa, jotka eivät vielä ole pankin jäseniä, ja vastaavien sopimusten solmimisesta muiden hallitusten tai muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa;

d) määrätä pankin pääjohtajan palkka ja muut sopimusehdot johtokunnan suosituksen pohjalta;

e) määrätä johtajien ja heidän varamiestensä palkkiot;

f) valita ulkopuoliset tilintarkastajat vahvistamaan pankin omaisuustase ja voitto- ja tappiotili sekä valita muut pankin yleisen hallinnon tarkastamista mahdollisesti edellyttämät asiantuntijat;

g) hyväksyä pankin omaisuustase ja voittoja tappiotili tarkastettuaan tilikertomuksen; ja

h) käyttää sellaisia muita valtuuksia, jotka tässä sopimuksessa on annettu nimenomaan hallintoneuvostolle.

3. Hallintoneuvosto säilyttää kaikki valtuutensa päättää johtokunnalle tämän artiklan 2 kappaleen mukaisesti siirtämistään asioista.

30 artikla
Hallintoneuvosto: kokoonpano

1. Jokaisella jäsenellä on oltava edustaja hallintoneuvostossa, ja sen on määrättävä yksi hallintoneuvoston jäsen ja yksi varajäsen. Näiden henkilöiden on oltava erittäin päteviä ja kokeneita talous- ja raha-asioissa, ja heidän on oltava kyseisen jäsenmaan kansalaisia. Hallintoneuvoston jäsenen ja varajäsenen toimikausi on viisi vuotta, mutta nimittävä jäsen voi milloin tahansa keskeyttää toimikauden tai nimittää uudelleen saman henkilön harkintansa mukaan. Varajäsen saa äänestää ainoastaan varsinaisen jäsenen poissa ollessa. Vuosikokouksessaan hallintoneuvosto valitsee yhden jäsenistään puheenjohtajaksi, ja tämä toimii puheenjohtajana seuraavassa vuosikokouksessa pidettävään, uuden puheenjohtajan vaaliin saakka.

2. Hallintoneuvoston jäsenet ja varajäsenet eivät saa jäsenyydestään korvausta pankilta, mutta pankki voi maksaa heille kohtuullisen korvauksen kokouksessa käynnin heille aiheuttamista kuluista.

31 artikla
Hallintoneuvosto: menettelytavat

1. Hallintoneuvoston on pidettävä vuosikokous ja muita sellaisia kokouksia, jotka neuvosto voi määrätä pidettäviksi tai jotka johtokunta kutsuu koolle. Johtokunnan on kutsuttava hallintoneuvosto koolle, milloin viisi pankin jäsentä tai sellainen määrä jäseniä, joka edustaa neljäsosaa jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä, sitä vaatii. Kaikki hallintoneuvoston kokoukset on pidettävä alueellisissa jäsenmaissa.

2. Hallintoneuvoston kokous on päätösvaltainen hallintoneuvoston jäsenten tai varajäsenten enemmistön läsnäollessa, edellyttäen että se edustaa vähintään kahta kolmasosaa jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä. Päätösvaltaisuus edellyttää alueellisten jäsenten edustajien tai heidän varamiestensä enemmistön läsnäoloa ja ainakin kahden alueen ulkopuolisen jäsenen edustajan tai varamiehen läsnäoloa. Jos hallintoneuvosto ei pysty täyttämään tätä toista päätösvaltaisuutta koskevaa määräystä alueen ulkopuolisten hallintoneuvoston jäsenten läsnäolosta kahden päivän kuluessa siitä, jolloin kokouksen on määrä alkaa, tätä määräystä ei tarvitse noudattaa.

3. Hallintoneuvosto voi määrätä noudatettavaksi menettelytapaa, jonka nojalla johtokunta voi, pitäessään sitä tarpeellisena, järjestää hallintoneuvoston äänestyksen jossakin erityiskysymyksessä ilman, että neuvosto kutsutaan koolle.

4. Hallintoneuvosto sekä saamiensa valtuuksien puitteissa johtokunta voi perustaa pankin liiketoiminnan harjoittamisen kannalta mahdollisesti tarpeellisia tai sopivia lisäelimiä sekä hyväksyä pankin toiminnan kannalta tarvittavia tai tarkoituksenmukaisia sääntöjä tai määräyksiä.

32 artikla
Johtokunta: valtuudet

Vaikuttamatta tämän sopimuksen 29 artiklan mukaisesti hallintoneuvostolle kuuluviin valtuuksiin johtokunnan tulee vastata pankin yleisen toiminnan johtamisesta ja tässä tarkoituksessa tämän sopimuksen sille nimenomaan antamien valtuuksien lisäksi, käyttää kaikkia niitä valtuuksia, jotka hallintoneuvosto on sille antanut, ja etenkin:

a) pankin pääjohtajan suosituksesta nimittää pankille kaksi varapääjohtajaa ja määrätä näiden palvelussuhteen ehdot;

b) valmistella hallintoneuvoston käsiteltävät asiat;

c) päättää hallintoneuvoston yleisohjeiden mukaisesti asioista, jotka koskevat määrättyjä suoria lainoja, takuita, pääomasijoituksia ja pankin lainanottoa;

d) määrätä suorien lainojen korot sekä takuiden toimitusmaksut;

e) alistaa kunkin tilivuoden tilit ja vuosikertomus hallintoneuvoston hyväksyttäviksi vuosikokouksessa; ja

f) määrätä pankin palvelujen yleisrakenne.

33 artikla
Johtokunta: kokoonpano

1. Pankin johtokuntaan kuuluu kahdeksantoista jäsentä, jotka eivät saa olla hallintoneuvoston jäseniä tai varajäseniä. Alueellisia jäsenmaita edustavat hallintoneuvoston jäsenet valitsevat johtokuntaan kaksitoista jäsentä ja alueen ulkopuolisia jäsenmaita edustavat hallintoneuvoston jäsenet kuusi jäsentä. Hallintoneuvosto valitsee näinä jäsenet tämän sopimuksen liitteen B mukaisesti. Johtokunnan jäseniä valitessaan hallintoneuvoston on kiinnitettävä huomiota toimen edellyttämään korkeaan talous- ja raha-asiain asiantuntemukseen. Hallintoneuvosto voi muuttaa johtokunnan jäsenten lukumäärää ainoastaan kolmen neljäsosan enemmistöllä jäsenmaiden koko äänimäärästä. Tähän enemmistöön tulee yksinomaan alueellisia jäseniä edustavien johtokunnan jäsenten lukumäärää ja valintaa koskevia määräyksiä muutettaessa sisältyä vähintään kaksi kolmasosaa alueellisia jäseniä edustavien hallintoneuvoston jäsenten äänistä sekä yksinomaan alueen ulkopuolisia jäsenmaita edustavia johtokunnan jäsenten lukumäärää ja valintaa koskevia määräyksiä muutettaessa vähintään kaksi kolmasosaa alueen ulkopuolisia jäsenmaita edustavien hallintoneuvoston jäsenten äänistä.

2. Jokaisen johtajan on määrättävä itselleen varamies, joka toimii hänen puolestaan hänen poissa ollessaan. Johtajien ja heidän varamiestensä on oltava jäsenvaltioiden kansalaisia, mutta varamies ei saa olla saman maan kansalainen kuin johtaja. Varamies voi osallistua johtokunnan kokoukseen, mutta äänestää ainoastaan johtajan poissa ollessa.

3. Johtajat valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan, ja heidät voidaan valita uudelleen. Heidän on pysyttävä toimessaan kunnes heille on valittu seuraajat. Jos johtajan paikka vapautuu aikaisemmin kuin 180 päivää ennen hänen toimikautensa päättymistä, hallintoneuvosto valitsee seuraavassa kokouksessaan seuraajan toimikauden jäljellä olevaksi ajaksi tämän sopimuksen liitteen B mukaisesti. Paikan ollessa vapaana käyttää siihen liittyviä valtuuksia edellisen johtajan varamies, lukuun ottamatta valtuutta nimetä varamies.

34 artikla
Johtokunta: menettelytavat

1. Johtokunta toimii pysyvästi pankin pääkonttorissa, ja se kokoontuu niin usein kuin pankin toiminta vaatii.

2. Johtokunnan kokous on päätösvaltainen, kun läsnä on johtajien enemmistö, joka edustaa vähintään kahta kolmasosaa jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä. Päätösvaltaisuuden edellytyksenä on kuitenkin ainakin yhden alueen ulkopuolisen johtajan läsnäolo. Jos johtokunta ei pysty täyttämään päätösvaltaisuuden edellytyksenä olevaa lisävaatimusta yhden alueen ulkopuolisen johtajan läsnäolosta, voidaan tästä vaatimuksesta luopua seuraavassa istunnossa.

3. Hallintoneuvoston on hyväksyttävä säännöt, joiden mukaan jäsen, jonka kansalaista ei kuulu johtokuntaan, voi ilman äänioikeutta olla edustettuna johtokunnan kokouksessa käsiteltäessä tämän jäsenen ehdotusta tai erityisesti sitä koskevaa asiaa.

35 artikla
Äänestys

1. Jokaisella jäsenellä on 625 ääntä ja lisäksi yksi ääni jokaista sen omistamaa pankin osaketta kohden, kuitenkin sillä edellytyksellä, että peruspääoman lisäyksen yhteydessä hallintoneuvosto voi päättää, ettei tällaisella lisäyksellä liikkeelle laskettuun peruspääomaan kuulu äänioikeutta ja ettei tällaiseen osakekannan lisäykseen kuulu tämän sopimuksen 6 artiklan 2 kappaleessa tarkoitettua etuostooikeutta.

2. Hallintoneuvostossa äänestettäessä on jokaisella hallintoneuvoston jäsenellä yhtä monta ääntä kuin hänet nimittäneellä pankin jäsenvaltiolla. Jollei tässä sopimuksessa nimenomaan toisin määrätä on kaikki hallintoneuvostossa käsillä olevat asiat ratkaistava sen kokouksessa edustettuina olevien äänten enemmistöllä.

3. Johtokunnassa äänestettäessä jokaisella johtajalla on oikeus antaa se määrä ääniä, joiden nojalla hänet valittiin, ja nämä äänet annetaan ryhmänä. Jollei tässä sopimuksessa nimenomaan toisin määrätä, kaikki johtokunnassa käsillä olevat asiat on ratkaistava sen kokouksessa edustettuina olevien äänten enemmistöllä.

36 artikla
Pääjohtaja: nimitys

Hallintoneuvosto valitsee pankin pääjohtajan johtokunnan suosituksen pohjalta jäsenten koko äänimäärän enemmistöllä, mihin on sisällyttävä enemmistö alueellisten jäsenten koko äänimäärästä. Pääjohtajan on oltava erittäin pätevä pankin toimintaan, johtoon ja hallintoon liittyvissä asioissa, ja hänen on oltava alueellisen jäsenvaltion kansalainen. Toimikautensa aikana pääjohtaja eikä kukaan varapääjohtajista ei saa olla hallintoneuvoston eikä johtokunnan jäsen tai varajäsen. Pääjohtajan toimikausi on viisi vuotta. Hänet voidaan valita uudelleen. Hänet voidaan kuitenkin erottaa toimestaan, jos johtokunta niin päättää jäsenten koko äänimäärän kahden kolmasosan enemmistöllä, mihin on kuuluttava kahden kolmasosan enemmistö alueellisten jäsenten äänimäärästä. Johtokunnan on nimitettävä väliaikainen pääjohtaja ja välittömästi ilmoitettava hallintoneuvostolle päätöksestään ja siihen johtaneista syistä. Hallintoneuvosto tekee asiasta lopullisen päätöksen seuraavassa vuosikokouksessaan, mikäli erottaminen on tapahtunut aikaisintaan yhdeksänkymmentä päivää ennen vuosikokousta, muussa tapauksessa hallintoneuvoston puheenjohtaja kutsuu koolle ylimääräisen kokouksen. Hallintoneuvosto voi erottaa pääjohtajan päätöslauselmalla, joka on hyväksytty kaikkien jäsenten äänimäärän enemmistöllä, mihin on kuuluttava alueellisten jäsenten äänimäärän enemmistö.

37 artikla
Pääjohtajan toimi

1. Pääjohtaja on johtokunnan puheenjohtaja, mutta hänellä ei ole äänioikeutta paitsi ratkaiseva ääni äänten mennessä tasan. Hän voi osallistua hallintoneuvoston kokouksiin ilman äänioikeutta.

2. Pääjohtaja on pankin henkilökunnan päällikkö ja hänen on johtokunnan ohjeiden mukaisesti hoidettava pankin juoksevat asiat. Hän vastaa henkilökuntaan liittyvistä järjestelyistä sekä virkailijoiden ja henkilökunnan nimittämisestä ja erottamisesta pankin hyväksymien sääntöjen mukaisesti. Pääjohtaja määrää virkailijoiden ja henkilökunnan palvelussuhteen ehdot terveiden johto- ja liikeperiaatteiden mukaisesti.

3. Pääjohtaja on pankin laillinen edustaja.

4. Pankin on hyväksyttävä säännöt, joiden mukaan määrätään, kuka on pankin laillinen edustaja ja hoitaa muita pääjohtajan tehtäviä pääjohtajan poissa ollessa tai hänen paikkansa vapautuessa.

5. Henkilökuntaa valitessaan pääjohtajan on ennen kaikkea kiinnitettävä huomiota mahdollisimman korkeaan tehokkuuteen, ammattipätevyyteen ja luotettavuuteen, ja valita henkilöt mahdollisimman laajalta maantieteelliseltä pohjalta huomioon ottaen sekä pankin alueellisen luonteen että alueen ulkopuolisten jäsenten osallistumisen.

38 artikla
Poliittisen toiminnan kielto; pankin kansainvälinen luonne

1. Pankki ei saa vastaanottaa lainaa tai avustusta, joka jollain tavoin voi vahingoittaa, rajoittaa, vinouttaa tai muulla tavoin muuttaa sen päämääriä tai toimintaa.

2. Pankki, sen pääjohtaja, varapääjohtajat, virkailijat ja henkilökunta eivät saa puuttua minkään sen jäsenen poliittisiin kysymyksiin, eikä jäsenen poliittinen luonne saa vaikuttaa heidän päätöksiin. Vain taloudelliset näkökohdat on otettava huomioon heidän päätöksissään. Näitä näkökohtia on punnittava puolueettomasti, jotta pankin päämäärät voitaisiin saavuttaa ja tehtävät suorittaa.

3. Pankin pääjohtaja, varapääjohtajat, virkailijat ja henkilökunta ovat tehtäviensä suorituksessa tilivelvollisia ainoastaan pankille, eivätkä millekään muulle viranomaiselle tai vallalle. Jokaisen pankin jäsenen on kunnioitettava tehtävän kansainvälistä luonnetta ja pidättäydyttävä yrityksistä vaikuttaa näiden henkilöiden tehtävien suorittamiseen.

39 artikla
Pankin pääkonttori

1. Pankin pääkonttorin on sijaittava sellaisen valtion alueella, joka on pankin alueellinen jäsen. Sijaintipaikan valitsee hallintoneuvosto ensimmäisessä kokouksessaan ottaen huomioon pankin asiallisen toiminnan edellyttämien tilojen ja muiden palvelujen saatavuuden.

2. Tämän sopimuksen 35 artiklan määräyksistä riippumatta hallintoneuvosto valitsee pankin pääkonttorin sijaintipaikan niiden ehtojen mukaisesti, jota sovellettiin tätä sopimusta hyväksyttäessä.

3. Pankki voi perustaa haarakonttoreita tai asioimistoja muualle.

40 artikla
Yhteydenpito, talletuspaikat

1. Jokaisen jäsenen on määrättävä sopiva virallinen elin, jonka kanssa pankki voi ylläpitää yhteyttä tämän sopimuksen puitteissa esille tulevissa asioissa.

2. Jokaisen jäsenen on osoitettava keskuspankkinsa tai jokin muu pankin kanssa sopimansa laitos talletuspaikaksi, johon pankki voi tallettaa hallussaan olevan asianomaisen jäsenen valuutan ja pankin muita varoja.

3. Pankki voi säilyttää varojaan, mukaan luettuina kulta ja vaihdettavat valuutat, johtokunnan määräämissä talletuspaikoissa.

41 artikla
Sopimuksen julkaiseminen, työkielet, tiedonanto ja kertomukset

1. Pankki pyrkii saamaan tämän sopimuksen ja kaikki siihen liittyvät tärkeät asiakirjat julkaistuksi Afrikan pääkielillä. Pankin työkieliä ovat, mikäli mahdollista, Afrikan kielet sekä englanti ja ranska.

2. Jäsenet antavat pankille kaikki sen pyytämät tiedot sen tehtävien suorittamisen helpottamiseksi.

3. Pankin on julkaistava ja lähetettävä jäsenilleen vuosikertomuksensa, joka sisältää tilintarkastajien tilintarkastuskertomuksen. Sen on myös lähetettävä jäsenilleen neljännesvuosittain yhteenveto rahataloudellisesta tilanteestaan ja selostus voitto- ja tappiotilistä, joka osoittaa sen toiminnan tulokset. Vuosikertomus ja neljännesvuosittaiset yhteenvedot laaditaan tämän sopimuksen 13 artiklan 4 kappaleen määräysten mukaisesti.

4. Pankki voi myös julkaista muita sen päämäärien ja tehtävien kannalta toivottavina pitämiään katsauksia. Katsaukset on lähetettävä pankin jäsenille.

42 artikla
Nettotulon jakaminen

1. Hallintoneuvoston on vuosittain päätettävä mikä osa pankin nettotulosta, mukaan lukien erityisrahastoihin kertynyt nettotulo, on sen jälkeen kun varaukset on otettu huomioon laskettava kuluvaksi ylijäämään, ja mikä osa on mahdollisesti jaettava jäsenille.

2. Edellisessä kappaleessa tarkoitettu jako on suoritettava suhteessa kunkin jäsenen omistamaan osakelukuun.

3. Suoritukset on tehtävä hallintoneuvoston määräämällä tavalla ja sen määräämänä valuuttana.

VI LUKU

Jäsenyydestä erottaminen ja sen keskeyttäminen, pankin toiminnan väliaikainen keskeyttäminen ja lopettaminen

43 artikla
Jäsenyydestä eroaminen

1. Jokainen jäsen voi koska tahansa erota pankista jättämällä asiasta kirjallisen ilmoituksen pankin pääkonttoriin.

2. Jäsenen katsotaan eronneen ilmoituksessa mainittuna päivänä, mutta ei missään tapauksessa aikaisemmin kuin kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun pankki on vastaanottanut ilmoituksen.

44 artikla
Jäsenyyden keskeyttäminen

1. Jos johtokunta katsoo, että jäsen on jättänyt täyttämättä jonkin sitoumuksistaan pankille, johtokunta voi keskeyttää tämän jäsenyyden johtokunnan ääntenenemmistöllä, jonka on edustettava myös enemmistöä yhteenlasketusta äänimäärästä ja johon on alueellisen jäsenen ollessa kysymyksessä kuuluttava myös enemmistö alueellisten jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä ja alueen ulkopuolisen jäsenen ollessa kysymyksessä enemmistö alueen ulkopuolisten jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä. Päätös jäsenyyden keskeyttämisestä käsitellään hallintoneuvostossa sen seuraavassa kokouksessa, jonka johtokunta on nimenomaan tätä tarkoitusta varten kutsunut koolle, tai hallintoneuvoston seuraavassa vuosikokouksessa, riippuen siitä, kumpi on aikaisemmin, ja hallintoneuvosto voi kumota keskeytyksen samoin enemmistöedellytyksin kuin edellä.

2. Jäsen, jonka jäsenyys on täten keskeytetty, lakkaa automaattisesti olemasta pankin jäsen vuoden kuluttua keskeytyspäivästä, jollei hallintoneuvosto samalla äänten enemmistöllä, joka tarvitaan keskeytykseen, päätä, että jäsenen asema palautetaan entiselleen.

3. Keskeytyksen aikana jäsen ei saa käyttää mitään tämän sopimuksen mukaisia oikeuksia paitsi eroamisoikeutta, mutta kaikki sen sitoumukset jäävät voimaan.

45 artikla
Tiliselvitys

1. Sen päivän jälkeen, jolloin valtion jäsenyys lakkaa (jäljempänä "lakkaamispäivä") jäsen on edelleen vastuussa omista veloistaan ja vastuusitoumuksistaan pankille niin kauan kuin jokin osa sen ennen eroa tekemistään velka- tai takuusitoumuksista on selvittämättä, mutta sille ei saa syntyä velvoitteita sellaisiin lainoihin tai takuihin nähden, joihin pankki on sitoutunut sen jälkeen, eikä sillä ole osaa pankin tuloihin eikä menoihin.

2. Ajankohtana, jolloin valtio lakkaa olemasta jäsen, pankin on ryhdyttävä toimenpiteisiin ostaakseen takaisin kyseisen valtion osakkeet tämän artiklan 3 ja 4 kappaleen määräysten mukaisena tilien osaselvityksenä tämän valtion kanssa. Tätä tarkoitusta varten osakkeiden takaisinostohinta on pankin kirjanpidon osoittama hinta lakkaamispäivänä.

3. Pankin tämän artiklan nojalla takaisin ostamien osakkeiden maksamisen on tapahduttava seuraavilla ehdoilla:

a) kyseisen valtion saamiset on pidätettävä niin kauan kuin tämä valtio, sen keskuspankki tai asioimisto lainanottajana tai takaajana on pankille velkaa tai vastuuvelvollisena, ja näitä saamisia voidaan pankin harkinnan mukaan käyttää tällaisen sitoumuksen täyttämiseen sen erääntyessä. Mitään määrää ei saa pidättää sellaisten vastuuvelvoitteiden tähden, joita valtiolla on tämän sopimuksen 7 artiklan 4 kappaleen mukaisesti merkitsemiinsä osakkeisiin nähden. Missään tapauksessa jäsenen saamisia osakkeistaan ei saa maksaa ennen kuin kuuden kuukauden kuluttua päivästä, jolloin valtion jäsenyys lakkaa.

b) Maksuja osakkeista voidaan suorittaa ajoittain sitä mukaa kun kyseinen valtio ne luovuttaa, siihen määrään saakka, jolla tämän artiklan 2 kappaleen mukainen takaisinostohinta ylittää tämän kappaleen a kohdassa tarkoitetun laina- ja takuuvelvoitteiden yhteissumman, kunnes entinen jäsen on vastaanottanut täyden takaisinostohinnan.

c) Maksut suoritetaan vastaanottajavaltion valuuttana ja, jollei sitä ole saatavana, kultana tai vaihdettavana valuuttana.

d) Jos pankki on kärsinyt tappiota valtion jäsenyyden lakkaamispäivänä maksamattomien takuiden ja lainojen yhteydessä ja tappioiden määrä ylittää tappioiden varalle varatun määrän mainittuna päivänä, kyseisen valtion on vaadittaessa maksettava takaisin se määrä, jolla sen osakkeiden takaisinostohintaa, jos tappiot olisi otettu huomioon silloin kuin takaisinostohinta määrättiin, olisi vähennetty. Lisäksi entinen jäsen on edelleen velvollinen vaadittaessa maksamaan maksamattomista tämän sopimuksen 7 artiklan 4 kappaleen mukaisista merkinnöistä saman määrän kuin mistä sen olisi ollut vaadittaessa vastattava siinä tapauksessa, että pääoma olisi vähentynyt ja maksuvaatimus olisi esitetty, silloin kun osakkeiden takaisinostohinta määrättiin.

4. Jos pankki lopettaa toimintansa tämän sopimuksen 47 artiklan mukaisesti kuuden kuukauden kuluessa lakkaamispäivästä, kaikki kyseisen valtion oikeudet määräytyvät 47-49 artiklan määräysten mukaisesti.

46 artikla
Toiminnan tilapäinen keskeyttäminen

Odottamattomien tapausten sattuessa johtokunta voi tilapäisesti keskeyttää uusien lainojen ja takuiden myöntämisen siksi kunnes hallintoneuvostolle on tarjoutunut tilaisuus harkita asia ja toimia.

47 artikla
Toiminnan lopettaminen

1. Pankki voi lopettaa toimintansa uusien lainojen ja takuiden osalta hallintoneuvoston päätöksellä, jonka kannattajat edustavat enemmistöä jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä. Tähän enemmistöön on kuuluttava enemmistö alueellisten jäsenten yhteenlasketusta äänimäärästä.

2. Tällaisessa tapauksessa pankki viipymättä lopettaa kaiken muun liiketoimintansa paitsi ne asianmukaiset toimenpiteet, jotka ovat tarpeen pankin varojen rahaksimuuttoa, suojelua ja säilyttämistä sekä velkasuhteiden selvittelyä varten.

48 artikla
Jäsenten velvoitukset ja vaatimusten suoritus

1. Pankin lopettaessa toimintansa kaikkien jäsenten niistä merkityistä osakkeista johtuvat velvoitteet, joita ei ole vaadittu maksettavaksi, sekä niiden omien valuuttojen arvon alenemisesta aiheutuneet velvoitteet jäävät voimaan siksi kunnes velkojien saatavat mukaan lukien ehdolliset saatavat on suoritettu.

2. Kaikki velkojat, joilla on suoria saamisvaatimuksia, on ensi sijassa tyydytettävä pankin varoista ja toiseksi pankin maksettaviksi vaatimista maksamattomista pääomaosuuksista. Ennen kuin mitään maksuja suoritetaan velkojille, joilla on suoria saamisvaatimuksia, johtokunnan on ryhdyttävä välttämättömiksi katsomiinsa järjestelyihin, jotta varmistauduttaisiin saatavien pro rata jakautumisesta niiden kesken, joilla on välittömiä ja ehdollisia vaatimuksia.

49 artikla
Varojen jako

1. Jos pankki lopettaa toimintansa ei jäsenille makseta mitään niiden pääomamerkintöjen perusteella ennen kuin:

i) kaikki velkojat on tyydytetty tai heidän saamisensa turvattu; ja

ii) hallintoneuvosto on päättänyt suorittaa jaon. Päätös edellyttää hallintoneuvoston äänten enemmistöä, joka edustaa myös kaikkien jäsenten koko äänivallan enemmistöä sekä alueellisten jäsenten äänivallan enemmistöä.

2. Kun jako on edellä olevan kappaleen mukaisesti päätetty suorittaa, johtokunta voi kahden kolmasosan enemmistöllä suorittaa peräkkäisiä jakoja pankin jäsenille, kunnes kaikki varat on jaettu. Tämä jako edellyttää, että kaikki pankin saatavat on jäseniin nähden selvitetty ennen jakoa.

3. Ennen kuin varojen jako tapahtuu, johtokunnan on määrättävä kunkin jäsenen osuus sen osakkeiden määrän suhteessa pankin maksamattomien osakkeiden kokonaismäärään.

4. Johtokunnan on arvioitava jaettavien varojen arvo jakopäivänä ja sen jälkeen toteutettava jako seuraavasti:

a) Jokaiselle jäsenelle maksetaan sen omina obligaatioina tai sen virallisten asioimistojen tai sen alueella toimivien laillisten yhteisöjen antamina obligaatioina, mikäli näitä on saatavana, arvoltaan jäsenen osuutta koko jaosta vastaava määrä.

b) Mikäli jäsenellä on vielä saatavia pankilta sen jälkeen, kun edellisessä kohdassa tarkoitetut maksut on suoritettu, maksetaan nämä jäsenen omana valuuttana, sikäli kuin pankilla sitä on, koko saatavien arvoa vastaava määrä.

c) Mikäli jäsenellä on vielä saatavia pankilta sen jälkeen, kun a ja b kohdassa tarkoitetut maksut on suoritettu, maksetaan nämä kultana tai jäsenen hyväksymänä valuuttana, sikäli kuin pankilla sitä on, koko saatavien arvoa vastaava määrä.

d) Jos pankilla a, b ja c kohdassa tarkoitettujen jäsenille suoritettujen maksujen jälkeen vielä on ylijäämää, jaetaan se pro rata pohjalta jäsenille.

5) Jäsen, joka on vastaanottanut pankin edellisen kappaleen mukaisesti jakamia varoja nauttii niihin nähden samoja oikeuksia kuin pankki ennen niiden jakamista.

VII LUKU

Asema, koskemattomuus, vapautukset ja erioikeudet

50 artikla
Asema

Jotta pankki voisi täyttää tarkoituksensa ja sille uskotut tehtävät, sen on oltava täysivaltainen kansainvälinen oikeushenkilö. Tässä tarkoituksessa se voi tehdä sopimuksia jäsenvaltioiden, muiden valtioiden ja muiden kansainvälisten järjestöjen kanssa. Samoin sille on kaikkien jäsenvaltioiden alueella myönnettävä tässä luvussa esitetty oikeusasema, koskemattomuus, vapautukset ja erioikeudet.

51 artikla
Oikeusasema jäsenmaissa

Pankki on jokaisen jäsenen alueella täysivaltainen oikeushenkilö ja nimenomaan kelpoinen:

a) tekemään sopimuksia;

b) hankkimaan ja luovuttamaan kiinteätä ja irtainta omaisuutta; ja

c) ryhtymään oikeudenkäyntitoimiin.

52 artikla
Koskemattomuus oikeudenkäyntiin nähden

1. Pankkiin ei saa kohdistaa lainkäyttötoimia paitsi niissä tapauksissa, jotka aiheutuvat pankin lainanottovaltuuksien käytöstä, jolloin sitä vastaan voidaan ajaa kannetta ainoastaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa sen jäsenvaltion alueella, jossa pankilla on pääkonttorinsa, tai sellaisen pankin jäsenenä olevan tai pankkiin kuulumattoman valtion alueella, jossa pankki on nimennyt asiamiehen vastaanottamaan tiedoksiantoja ja haasteita tai jossa se on laskenut liikkeelle tai taannut arvopapereita. Pankin jäsen taikka jäsentä edustava tai jäseneltä vaatimuksensa johtava henkilö ei kuitenkaan voi ajaa kannetta pankkia vastaan.

2. Pankin omaisuutta ja varoja, riippumatta siitä, missä ne sijaitsevat tai kenen hallussa ne ovat, ei saa takavarikoida eikä ulosottaa ennen kuin lopullinen tuomio pankkia vastaan on annettu.

53 artikla
Varojen ja arkistojen koskemattomuus

1. Pankin omaisuuteen eikä varoihin, riippumatta siitä, missä ne sijaitsevat tai kenen hallussa ne ovat ei saa kohdistaa etsintää, pakkoottoa, takavarikointia, pakkolunastusta eikä muuta vastaavaa täytäntöönpano- tai lainsäädäntötoimenpidettä.

2. Pankin arkistot sekä yleensä kaikki pankille kuuluvat tai sen hallussa olevat asiakirjat ovat sijainnistaan riippumatta loukkaamattomat.

54 artikla
Varojen rajoitussuoja

Siinä määrin kuin on välttämätöntä pankin päämäärien toteuttamiseksi ja sen tehokkaan toiminnan kannalta sekä tämän sopimuksen määräyksien mukaista, pankin kaikki omaisuus ja varat ovat vapautetut kaikenlaatuisista rajoituksista, määräyksistä, tarkkailusta ja maksuajan pidennyksistä.

55 artikla
Kirjeenvaihdon ja muun tietoliikenteen erioikeudet

Kunkin jäsenen on käsiteltävä pankin virallista kirjeenvaihtoa ja muuta virallista tietoliikennettä samoin kuin se käsittelee muiden jäsenten virallista kirjeenvaihtoa ja muuta tietoliikennettä.

56 artikla
Henkilökohtainen koskemattomuus ja erioikeudet

Pankin kaikki hallintoneuvoston jäsenet, johtajat, varamiehet, virkailijat ja toimihenkilöt sekä pankin tehtävissä toimivat asiantuntijat ja konsultit

i) nauttivat koskemattomuutta sikäli, ettei heihin voida kohdistaa lainkäyttötoimia heidän virkaansa hoitaessaan suorittamien toimien johdosta;

ii) saavat, jolleivät he ole kysymyksessä olevan valtion kansalaisia, samat vapautukset maahantulorajoituksista, ulkomaalaisten rekisteröintiä koskevista vaatimuksista ja kansallisesta asevelvollisuudesta sekä samat helpotukset valuuttarajoituksista, joita jäsenet myöntävät toisten jäsenten samanasteisille edustajille, virkailijoille ja toimihenkilöille; ja

iii) saavat matkustamishelpotuksiin nähden samanlaisen kohtelun kuin minkä jäsenet myöntävät toisten jäsenten samanasteisille edustajille, virkailijoille ja toimihenkilöille.

57 artikla
Verovapaus

1. Pankki, sen varat, omaisuus, tulot ja liiketoimet ovat vapautetut kaikista veroista ja tulleista. Pankki on myös vapautettu verojen ja tullien maksamisesta, pidättämisestä tai kantamisesta.

2. Pankin johtokunnan jäsenille, varamiehille, virkailijoille ja toimihenkilöille suorittamat palkat ja palkkiot ovat verovapaita.

3. Pankin antamat sitoumukset ja arvopaperit, niistä maksetut osingot ja korot mukaan luettuina, ovat verovapaita riippumatta siitä, kenen hallussa ne ovat:

i) jos verotus saattaisi nämä sitoumukset tai arvopaperit huonompaan asemaan vain sen tähden, että ne ovat pankin antamat; tai

ii) jos verotuksen juridisena perustana olisi yksinomaan se merkintäpaikka tai valuutta, missä arvopaperi tai sitoumus on annettu, asetettu maksettavaksi tai maksettu, tai pankin jonkin toimiston tai liikepaikan sijainti.

4. Veroa ei saa kantaa pankin takaamista sitoumuksista tai arvopapereista, niistä maksetut korot ja osingot mukaan luettuina, riippumatta siitä, kenen hallussa ne ovat:

i) jos verotus saattaisi nämä sitoumukset tai arvopaperit huonompaan asemaan vain sen tähden, että ne ovat pankin takaamat; tai

ii) jos verotuksen ainoana juridisena perustana on pankin jonkin toimiston tai liikepankin sijainti.

58 artikla
Ilmoitus täytäntöönpanosta

Jokainen jäsen ilmoittaa viipymättä pankille, mihin nimenomaisiin toimiin se on ryhtynyt tämän luvun määräysten täytäntöönpanemiseksi alueellaan.

59 artikla
Koskemattomuuden, vapautuksien ja erioikeuksien soveltaminen

Tässä luvussa tarkoitettu koskemattomuus, vapautukset ja erioikeudet myönnetään pankin etua silmällä pitäen. Johtokunta voi harkintansa mukaan luopua tämän sopimuksen 52, 54, 56 ja 57 artiklassa tarkoitetusta koskemattomuudesta ja vapautuksista, jos se katsoo tämän olevan pankin edun mukaista. Pääjohtajalla on oikeus ja velvollisuus luopua koskemattomuudesta virkailijan osalta katsoessaan, että koskemattomuus estäisi oikeuden toteutumista ja siitä voidaan luopua vahingoittamatta pankin etua.

VIII LUKU

Sopimuksen muuttaminen, tulkinta ja sovinto-oikeusmenettely

60 artikla
Muutokset

1. Jäsenvaltion, hallintoneuvoston jäsenen tai johtajan taholta tulevat, tätä sopimusta koskevat muutosehdotukset on toimitettava hallintoneuvoston puheenjohtajalle, joka esittää ehdotuksen hallintoneuvostossa. Jos hallintoneuvosto hyväksyy muutosehdotuksen, pankki kysyy kiertokirjeitse tai sähkeitse jäsenvaltioilta, hyväksyvätkö ne muutosehdotuksen. Kun kaksi kolmasosaa pankin jäsenistä, jotka edustavat kolmea neljäsosaa yhteenlasketusta äänimäärästä, mukaan luettuna kaksi kolmasosaa alueellisista jäsenistä, jotka edustavat kolmea neljäsosaa alueellisten jäsenten yhteenlasketusta äänimärästä, on hyväksynyt muutosehdotuksen, pankki vahvistaa tämän lähettämällä virallisen ilmoituksen jäsenille.

2. Tämän artiklan 1 kappaleen määräyksistä riippumatta 3 artiklassa tarkoitettuja ääntenenemmistöjä voidaan muuttaa vain siinä mainitulla äänten enemmistöllä.

3. Tämän artiklan 1 kappaleen määräyksistä riippumatta seuraavat muutokset edellyttävät kaikkien jäsenten suostumusta:

i) tämän sopimuksen 6 artiklan 2 kappaleessa tarkoitetun oikeuden muuttaminen,

ii) saman artiklan 5 kappaleessa tarkoitetun vastuun rajoituksen muuttaminen; ja

iii) tämän sopimuksen 43 artiklassa tarkoitetun, pankista eroamista koskevan oikeuden muuttaminen.

4. Muutokset tulevat voimaan kaikkien jäsenten kohdalta kolmen kuukauden kuluttua siitä, jolloin tämän artiklan 1 kappaleessa tarkoitettu virallinen ilmoitus on tehty, jollei hallintoneuvosto toisin määrää.

5. Tämän artiklan 1 kappaleen määräyksistä riippumatta tutkitaan viimeistään kolmen vuoden kuluttua tämän sopimuksen voimaantulosta ja pankin saaman kokemuksen pohjalta sääntöä, jonka mukaan jokaisella jäsenellä on yksi ääni, hallintoneuvostossa tai jäsenvaltioiden päämiesten kokouksessa, samojen ehtojen mukaan kuin mitä sovellettiin tätä sopimusta hyväksyttäessä.

61 artikla
Tulkinta

1. Tämän sopimuksen englannin- ja ranskankieliset kappaleet ovat yhtä todistusvoimaiset.

2. Tämän sopimuksen määräysten tulkintaa koskevat kysymykset jäsenvaltion ja pankin välillä tai jäsenvaltioiden välillä on jätettävä johtokunnan ratkaistavaksi. Jollei jäsenellä, jota kysymys nimenomaan koskee, ole johtokunnassa kansallisuuteensa kuuluvaa johtajaa, sillä on tämän kysymyksen osalta oikeus olla välittömästi edustettuna. Tällaisesta edustuksesta määrää hallintoneuvosto.

3. Jos johtokunta tämän artiklan 2 kappaleen mukaisesti on ratkaissut asian, mikä tahansa jäsen voi vaatia, että asia esitetään hallintoneuvostolle, jolta pyydetään ratkaisua tämän sopimuksen 31 artiklan 3 kappaleen mukaisesti kolmen kuukauden kuluessa. Tämä päätös on lopullinen.

62 artikla
Välitysoikeudellinen menettely

Jos pankin ja sen entisen jäsenen välillä tai pankin ja sen jäsenen välillä pankin lopettaessa toimintansa syntyy riita, on tämä ratkaistava kolmen välimiehen muodostamassa välitysoikeudessa. Yhden välimiehistä nimittää pankki, toisen nimittää kysymyksessä oleva valtio, ja kolmannen nimittää hallintoneuvoston säännöissään mahdollisesti määräämä viranomainen, jolleivät osapuolet toisin sovi. Kolmannella välimiehellä on täydet valtuudet ratkaista kaikki menettelytapaa koskevat kysymykset, mikäli niistä osapuolten välillä syntyy riita.

IX LUKU

Loppumääräykset

63 artikla
Allekirjoitus ja tallettaminen

1. Tämä sopimus, joka talletetaan Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerin huostaan huostaan (jäljempänä "tallettaja"), on avoinna allekirjoittamista varten 31 päivään joulukuuta 1963 saakka niiden valtioiden hallituksille, joiden nimet on lueteltu tämän sopimuksen liitteessä A.

2. Tallettaja toimittaa oikeaksi todistetut jäljennökset tästä sopimuksesta kaikille allekirjoittajavaltioille.

64 artikla
Ratifiointi, hyväksyminen, liittyminen ja jäseneksi tuleminen

1. a) Allekirjoittajavaltioiden on ratifioitava tai hyväksyttävä tämä sopimus sekä talletettava ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa tallettajan huostaan ennen 1 päivää heinäkuuta 1965. Tallettaja ilmoittaa jokaisen talletuksen ja sen päivämäärän muille allekirjoittajavaltioille.

b) Valtio, jonka ratifioimis- tai hyväksymiskirja talletetaan ennen tämän sopimuksen voimaantuloa, tulee pankin jäseneksi voimaantulopäivänä. Muut allekirjoittajavaltiot, jotka noudattavat edellisen kappaleen määräyksiä, tulevat pankin jäseniksi päivänä, jona niiden ratifioimis- tai hyväksymiskirjat talletetaan.

2. Alueelliset valtiot, jotka eivät tule pankin jäseniksi tämän artiklan 1 kappaleen mukaisesti, voivat tulla jäseniksi tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen liittymällä siihen hallintoneuvoston määräämin ehdoin. Kyseisen valtion hallituksen on hallintoneuvoston määräämänä päivänä tai sitä ennen talletettava liittymiskirjansa tallettajan huostaan, jonka on ilmoitettava talletus ja sen päivämäärä pankille ja tämän sopimuksen sopimuspuolille. Talletuksen tapahduttua valtio tulee pankin jäseneksi edellä määrättynä päivällä.

3. Jäsenvaltio voi ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa tallettaessaan ilmoittaa pidättävänsä itselleen ja poliittisille alayksiköilleen oikeuden verottaa pankin sellaisia palkkoja ja palkkioita, jotka suoritetaan kyseisen jäsenvaltion kansalaisille tai pysyville asukkaille.

65 artikla
Voimaantulo

Tämä sopimus tulee voimaan, kun kaksitoista allekirjoittajavaltiota, joiden ensimmäiset osakemerkinnät tämän sopimuksen A-liitteen mukaisesti yhteenlaskettuina kattavat vähintaän kuusikymmentäviisi prosenttia pankin peruspääomasta *), ovat tallettaneet ratifioimis- tai hyväksymisasiakirjansa, kuitenkin sillä edellytyksellä, että sopimus tämän artiklan määräysten mukaisesti tulee voimaan aikaisintaan 1 päivänä tammikuuta 1964.

( *) Sanonta "pankin peruspääoma" tarkoittaa sellaista peruspääomaa, jonka arvo on 211,2 miljoonaa laskentayksikköä ja vastaa sopimuksen 64 artiklan 1 kappaleen mukaisesti jäseniksi tulevien valtioiden ensimmäisten merkintöjen yhteenlaskettua lukumäärää. Tästä on selitys Yhdistyneiden Kansakuntien Afrikan talouskomission (ECA) muistiossa, joka koskee Afrikan kehityspankin perustamissopimuksen 65 artiklan tulkintaa; muistio on liitetty konferenssin päättöpöytäkirjaan.)

66 artikla
Toiminnan aloittaminen

1. Heti tämän sopimuksen tultua voimaan jokaisen jäsenen on nimettävä hallintoneuvoston jäsen, ja tätä tarkoitusta varten sekä tämän sopimuksen 7 artiklan 5 kappaleessa ilmoitettua tarkoitusta varten nimetty uskottu mies kutsuu koolle hallintoneuvoston ensimmäisen kokouksen.

2. Ensimmäisessä kokouksessa hallintoneuvosto:

a) valitsee pankin yhdeksän johtajaa tämän sopimuksen 33 artiklan 1 kappaleen mukaisesti; ja

b) tekee järjestelyt pankin toiminnan alkamispäivän määräämiseksi.

3. Pankin on ilmoitettava jäsenilleen toimintansa alkamispäivä.

Tehty Khartumissa tänä neljäntenä päivänä. elokuuta tuhatyhdeksänsataakuusikymmentäkolme yhtenä englannin- ja ranskankielisenä kappaleena.

LIITE A Pankin peruspääoman ensimmäiset merkinnät


                                              Kokonais-
                                              merkintä
                                Vaadittaessa  (miljoonaa
                     Maksetut   maksettava    laskenta-
Jäsen                osakkeet   osakkeet      yksikköä)

 1. Algeria           1 225      1 225         24,50
 2. Burundi              60         60          1,20
 3. Kamerun             200        200          4,00
 4. Keski-Afrikan
    Tasavalta            50         50          1,00
 5. Tshad                80         80          1,60
 6. Kongo
    (Brazzaville)        75         75          1,50
 7. Kongo
    (Leopoldville)      650        650         13,00
 8. Dahomey              70         70          1,40
 9. Etiopia             515        515         10,30
10. Gabon                65         65          1,30
11. Ghana               640        640         12,80
12. Guinea              125        125          2,50
13. Norsunluurannikko   300        300          6,00
14. Kenia               300        300          6,00
15. Liberia             130        130          2,60
16. Libya                95         95          1,90
17. Madagaskar          260        260          5,20
18. Mali                115        115          2,30
19. Mauritania           55         55          1,10
20. Marokko             755        755         15,10
21. Niger                80         80          1,60
22. Nigeria           1 205      1 205         24,10
23. Ruanda               60         60          1,20
24. Senegal             275        275          5,50
25. Sierra Leone        105        105          2,10
26. Somalia             110        110          2,20
27. Sudan               505        505         10,10
28. Tanganjika          265        265          5,30
29. Togo                 50         50          1,00
30. Tunisia             345        345          6,90
31. Uganda              230        230          4,60
32. Egypti            1 500      1 500         30,00
33. Ylä-Volta            65         65          1,30

LIITE B Johtokunnan jäsenten vaalit

1. Jakamaton äänioikeus

Johtajien vaaleissa jokaisen hallintoneuvoston jäsenen on annettava kaikki edustamansa jäsenvaltion äänet samalle ehdokkaalle.

2. Alueellisia jäseniä edustavat johtajat

a) Alueellisia jäseniä edustavien hallintoneuvoston jäsenten äänistä kaksitoista eniten ääniä saanutta henkilöä tulee johtajiksi, kuitenkin niin, ettei ketään, joka on saanut vähemmän kuin kahdeksan prosenttia alueellisten jäsenten kaikista äänistä, katsota valituksi.

b) Jollei kaksitoista henkilöä tule valituksi ensimmäisessä äänestyksessä, pidetään toinen äänestys, jossa edellisessä äänestyksessä vähiten ääniä saanut henkilö ei ole vaalikelpoinen ja jossa vain seuraavat henkilöt voivat äänestää:

i) hallintoneuvoston ne jäsenet, jotka edellisessä äänestyksessä äänestivät henkilöä, joka ei tullut valituksi; ja

ii) hallintoneuvoston ne jäsenet, joiden valituksi tulleelle henkilölle antamien äänten katsotaan tämän liitteen 2 kappaleen c kohdan mukaisesti kohottaneen kyseisen henkilön saaman äänimäärän yli kymmeneen prosenttiin alueellisten jäsenten kaikista äänistä.

c) i) Päätettäessä, ovatko jonkun hallintoneuvoston jäsenen äänet nostaneet määrätyn henkilön äänet yli kymmeneen prosenttiin, sanottuun kymmeneen prosenttiin lasketaan ensinnäkin sen hallintoneuvoston jäsenen antamat äänet, jolla on suurin äänimäärä annettavana, ja sen jälkeen suuruusjärjestyksessä muiden hallintoneuvoston jäsenten äänet, kunnes ne muodostavat kymmenen prosenttia.

ii) Hallintoneuvoston jäsenen, jonka äänistä osa on laskettava, jotta määrätylle henkilölle annettu äänimäärä ylittäisi kahdeksan prosenttia, katsotaan antaneen kaikki äänensä tälle henkilölle, vaikka kyseisen henkilön saama äänimäärä täten ylittäisi kymmenen prosenttia.

d) Jos toisenkaan äänestyksen jälkeen kaksitoista henkilöä ei ole tullut valituksi, seuraavat äänestykset pidetään tässä liitteessä esitettyjen periaatteiden mukaisesti, edellyttäen että yhdentoista henkilön tultua valituksi kahdestoista voidaan tämän liitteen 2 kappaleen a-kohdan määräyksistä riippumatta valita yksinkertaisella enemmistöllä jäljellä olevista äänistä. Kaikkien täten jäljelläolevien äänten katsotaan vaikuttaneen kahdennentoista johtajan valintaan.

3. Alueen ulkopuolisia jäseniä edustavat johtajat

a) Ne kuusi henkilöä, jotka saavat suurimman määrän alueen ulkopuolisia jäsenvaltioita edustavien hallintoneuvoston jäsenten antamista äänistä, tulee johtajiksi sillä varaumalla, ettei ketään katsota valituksi, jos hän on saanut vähemmän kuin neljätoista prosenttia alueen ulkopuolisten hallintoneuvoston jäsenten kaikista äänistä.

b) Jollei kuusi henkilöä tule valituksi ensimmäisessä äänestyksessä, pidetään toinen äänestys, jossa vähiten ääniä ensimmäisessä äänestyksessä saanut henkilö ei ole vaalikelpoinen ja jossa vain seuraavat henkilöt äänestävät:

i) hallintoneuvoston ne jäsenet, jotka edellisessä äänestyksessä äänestivät henkilöä, joka ei tullut valituksi; ja

ii) hallintoneuvoston jäsenet, joiden valituksi tulleelle henkilölle antamien äänten katsotaan nostaneen tämän henkilön saaman äänimäärän tämän liitteen 3 kappaleen c kohdan mukaisesti yli yhdeksääntoista prosenttiin alueen, ulkopuolisten jäsenten kaikista äänistä.

c) i) Päätettäessä, onko jonkun hallintoneuvoston jäsenen äänten katsottava nostaneen jonkun henkilön saaman äänimäärän yli yhdeksääntoista prosenttiin, sanottuun yhdeksääntoista prosenttiin luetaan ensinnäkin suurimman äänimäärän kyseiselle henkilölle antaneen hallintoneuvoston jäsenen äänet ja sen jälkeen suuruusjärjestyksessä seuraaviksi suurimmat äänimäärät antaneiden hallintoneuvoston jäsenten äänet, kunnes yhteenlaskettu äänimäärä on yhdeksäntoista prosenttia.

ii) Hallintoneuvoston jäsenen, jonka äänistä osa on laskettava, jotta määrätyn henkilön saama äänimäärä ylittäisi neljätoista prosenttia, katsotaan antaneen kaikki äänensä tälle henkilölle, vaikka hänen yhteisäänimääränsä siten ylittäisikin yhdeksäntoista prosenttia.

d) Jos toisenkaan äänestyksen jälkeen kuusi henkilöä ei tule valituksi, pidetään uusia äänestyksiä tässä liitteessä esitettyjen periaatteiden mukaisesti, edellyttäen, että viiden henkilön tultua valituksi kuudes voidaan tämän liitteen 3 kappaleen a kohdan määräyksistä riippumatta valita jäljellä olevien äänten yksinkertaisella enemmistöllä. Kaikkien täten jäljellä olevien äänten katsotaan vaikuttaneen kuudennen johtajan valintaan.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.