Asetus valaanpyynnin säätelyä koskevan kansainvälisen yleissopimuksen voimaansaattamisesta
- Allekirjoituspäivä
Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:
1 §
Washingtonissa 2 päivänä joulukuuta 1946 tehty ja Washingtonissa 19 päivänä marraskuuta 1956 tehdyllä pöytäkirjalla muutettu valaanpyynnin säätelyä koskeva kansainvälinen yleissopimus, jonka eräät määräykset eduskunta on hyväksynyt 12 päivänä marraskuuta 1982, johon liittymisestä tasavallan presidentti on päättänyt 4 päivänä helmikuuta 1983 ja jota koskeva liittymisasiakirja on talletettu Amerikan Yhdysvaltain hallituksen huostaan 23 päivänä helmikuuta 1983, on voimassa viimeksi mainitusta päivästä niin kuin siitä on sovittu.
2 §
Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä maaliskuuta 1983.
Valaanpyynnin säätelyä koskeva kansainvälinen YLEISSOPIMUS
Hallitukset, joiden asianmukaisesti valtuutetut edustajat ovat tämän allekirjoittaneet ja jotka
tunnustavat, että kaikkien maailman kansakuntien etu vaatii turvaamaan tuleville sukupolville ne suuret luonnonvarat, joita valaskannat edustavat;
toteavat, että valaanpyynnin historiassa on alue ja valaslaji toisensa jälkeen joutunut liiallisen pyynnin kohteeksi siinä määrin, että kaikkia valaslajeja on tarpeen suojella enemmältä liikapyynniltä;
tunnustavat, että valaskannat luonnostaan kasvavat, jos valaanpyyntiä säännellään asianmukaisesti ja että valaskantojen kasvaminen antaa mahdollisuuden pyytää enemmän valaita näitä luonnonvaroja vaarantamatta;
tunnustavat, että on yhteisen edun mukaista saattaa valaskannat riittävälle tasolle mahdollisimman nopeasti aiheuttamatta laajoja taloudellisia vahinkoja ja ravintohaittoja;
tunnustavat, että näihin tavoitteisiin pyrittäessä valaanpyynti tulisi rajoittaa hyödyntämistä parhaiten kestäviin lajeihin, jotta liiallisen pyynnin johdosta vähentyneet valaslajit ehtivät elpyä;
haluavat luoda valaanpyynnin kansainvälisen säätelyjärjestelmän taatakseen valaskantojen asianmukaisen ja tehokkaan suojelun ja kehittämisen Lontoossa 8 päivänä kesäkuuta 1937 allekirjoitetun valaanpyynnin säätelyä koskevan kansainvälisen sopimuksen ja sen Lontoossa 24 päivänä kesäkuuta 1938 sekä 26 päivänä marraskuuta 1945 allekirjoitettujen pöytäkirjojen määräyksiin sisältyvien periaatteiden pohjalta; ja jotka
ovat päättäneet tehdä yleissopimuksen, joka mahdollistaa valaskantojen asianmukaisen suojelun ja siten myös valaanpyynnin järjestelmällisen kehittämisen;
ovat sopineet seuraavasta:
1 artikla
1. Tämän yleissopimuksen liitteenä oleva säännöstö on sopimuksen erottamaton osa. Kaikkien viittausten yleissopimukseen katsotaan koskevan myös mainittuna säännöstöä joko nykyisessä muodossaan tai 5 artiklan määräysten mukaisesti muutettuna.
2. Tätä yleissopimusta sovelletaan sopimusvaltioiden tuomiovaltaan kuuluviin tehdasaluksiin, maalla oleviin laitoksiin ja valaanpyyntialuksiin sekä kaikkiin vesialueisiin, joilla nämä tehdasalukset, maalla olevat laitokset ja valaanpyyntialukset harjoittavat valaanpyyntiä.
2 artikla
Tässä sopimuksessa
1. "Tehdasalus" tarkoittaa alusta, jonka sisätilassa tai kannella valaat käsitellään joko kokonaan tai osaksi;
2. "Maalla oleva laitos" tarkoittaa maalla sijaitsevaa tehdasta, jossa valaat käsitellään joko kokonaan tai osaksi;
3. "Valaanpyyntialus" tarkoittaa valaiden takaa-ajoon, pyytämiseen, hinaamiseen, pidättelyyn tai etsimiseen käytettävää helikopteria tai muuta ilma-alusta tai alusta; (tämä kohta sellaisena kuin se on Washingtonissa 19 päivänä marraskuuta 1956 tehdyllä pöytäkirjalla muutettuna.)
4. "Sopimuspuolena oleva hallitus" tarkoittaa jokaista hallitusta, joka on tallettanut ratifiointiasiakirjan tai on tehnyt ilmoituksen liittymisestään tähän yleissopimukseen.
3 artikla
1. Sopimuspuolina olevat hallitukset perustavat kansainvälisen valaanpyyntikomission, jota jäljempänä nimitetään komissioksi ja jonka jäseninä on yksi kunkin sopimuspuolena olevan hallituksen virallinen edustaja. Jokaisella jäsenellä on yksi ääni ja hänellä voi olla mukanaan yksi tai useampi asiantuntija tai neuvonantaja.
2. Komissio valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä päättää itse menettelytapasäännöistään. Komission päätökset tehdään äänestävien jäsenten yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, mutta 5 artiklan mukaiseen päätökseen vaaditaan äänestävien jäsenten kolmen neljäsosan ääntenenemmistö. Menettelytapasäännöissä voidaan määrätä, että päätöksiä voidaan tehdä muutenkin kuin komission kokouksissa.
3. Komissio voi itse nimittää sihteerinsä ja henkilökuntansa.
4. Komissio voi perustaa jäsenistään, asiantuntijoistaan ja neuvonantajistaan koostuvia tarpeellisiksi katsomiaan komiteoita hoitamaan määräämiään tehtäviä.
5. Komission kunkin jäsenen oma hallitus vastaa jäsenen ja hänen asiantuntijoittensa ja neuvonantajiensa kuluista.
6. Sopimuspuolina olevat hallitukset toteavat, että Yhdistyneiden Kansakuntien erityisjärjestöt ovat kiinnostuneita valaanpyyntialueiden ja niiltä saatavien tuotteiden suojelemisesta ja kehittämisestä ja haluavat siksi välttää tehtävien päällekkäisyyttä neuvottelemalla keskenään kahden vuoden kuluessa tämän yleissopimuksen voimaantulosta päättääkseen, sisällytetäänkö komissio Yhdistyneiden Kansakuntien erityisjärjestöjen järjestelmään.
7. Tällä välin Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan hallitus huolehtii yhteistyössä muiden sopimuspuolina olevien hallitusten kanssa komission ensimmäisen kokouksen koolle kutsumisesta ja panee alulle edellä 6 kappaleessa tarkoitetut neuvottelut.
8. Komissio päättää myöhempien kokoustensa koolle kutsumisesta.
4 artikla
1. Komissio voi joko yhteistyössä sopimusvaltioiden riippumattomien järjestöjen, muiden julkisten tai yksityisten laitosten tai järjestöjen kanssa tai niiden kautta tai itsenäisesti
a) rohkaista, suosittaa tai tarpeen vaatiessa laatia valaita ja valaanpyyntiä koskevia tutkimuksia ja selvityksiä;
b) kerätä ja analysoida valaskantojen nykytilaa ja kehittymistä sekä valaanpyynnin vaikutusta valaskantoihin koskevia tilastotietoja;
c) tutkia, arvioida ja levittää tietoja keinoista, joilla valaskantoja voidaan pitää yllä ja lisätä.
2. Komissio huolehtii toimintaansa koskevien selontekojen julkaisusta, ja se voi julkaista itsenäisesti tai yhteistyössä Sandefjordissa Norjassa sijaitsevan Valaanpyynnin kansainvälisen tilastokeskuksen ja muiden järjestöjen ja laitosten kanssa sopiviksi katsomiaan selvityksiä sekä valaita ja valaanpyyntiä koskevia tilastotietoja, tutkimustuloksia tai muita olennaisia tietoja.
5 artikla
1. Komissio voi aika ajoin muuttaa säännöstön määräyksiä hyväksymällä valaskantojen suojelemista ja hyödyntämistä koskevia säännöksiä ja määrätä
a) mitkä lajit ovat suojeltavia ja mitkä eivät;
b) ajat, jolloin valaanpyynti on sallittu tai kielletty;
c) millä vesillä valaanpyynti on sallittu ja millä kielletty, mukaan luettuna rauhoitusalueiden määrääminen;
d) kullekin lajille kokorajoitukset;
e) valaanpyynnin keston, menetelmät ja saaliiden koot (mukaan luettuna suurin sallittu pyyntikiintiö yhtenä pyyntikautena);
f) sallitut välineet ja laitetyypit ja niitä koskevat yksityiskohtaiset vaatimukset;
g) mittausmenetelmät;
h) vaadittavat pyyntiselvitykset ja muut tilastotiedot ja biologiset tiedot; ja
i) tarkastusmenetelmät (tämä kohta sellaisena kuin se on Washingtonissa 19 päivänä marraskuuta 1956 tehdyllä pöytäkirjalla muutettuna)
2. Näiden säännösten muutosten
a) tulee olla sellaisia kuin tämän yleissopimuksen päämäärien ja tarkoitusperien täyttäminen edellyttää sekä auttaa valaskantojen suojelemisessa, kehittämisessä sekä hyödyntämisessä parhaimmalla mahdollisella tavalla;
b) tulee perustua tutkimustietoihin;
c) ei tule sisältää tehdasalusten tai maalla olevien laitosten kansallisuutta tai määrää koskevia rajoituksia eikä määrätä erityisiä kiintiöitä tehdasaluksille tai maalla oleville laitoksille tai millekään tietylle tehdasalusten tai maalla olevien laitosten ryhmälle; sekä
d) tulee ottaa huomioon valastuotteiden kuluttajien ja valaanpyyntielinkeinon edut.
3. Jokainen tällainen muutos tulee voimaan sopimuksen osapuolina olevien hallitusten osalta yhdeksänkymmenen päivän kuluttua siitä, kun komissio on ilmoittanut siitä kullekin sopimuksen osapuolena olevalle hallitukselle, paitsi
a) jos jokin hallitus ilmoittaa komissiolle ennen tämän yhdeksänkymmenen päivän ajan jakson päättymistä vastustavansa muutosta, muutos ei tule voimaan minkään hallituksen osalta ennen kuin yhdeksänkymmenen päivän lisäajan kuluttua;
b) jokin toinen sopimuspuolena oleva hallitus voi ilmoittaa vastustavansa muutosta minä ajankohtana hyvänsä ennen yhdeksänkymmenen päivän lisäajan päättymistä tai ennen kuin on kulunut kolmekymmentä päivää tällaisen yhdeksänkymmenen päivän lisäajan kuluessa saadun viimeisen vastalauseen vastaanottamisesta, sen mukaan kumpi ajankohta on myöhäisempi; sekä
c) tämän jälkeen muutos tulee voimaan kaikkien niiden sopimuspuolina olevien hallitusten osalta, jotka eivät ole esittäneet vastalausettaan, mutta vastalauseen esittäneen sopimuspuolena olevan hallituksen osalta vasta, kun vastalause on peruutettu. Komission tulee ilmoittaa jokaiselle sopimuspuolena olevalle hallitukselle jokaisesta vastaanottamastaan vastalauseesta ja peruutuksesta, ja jokaisen sopimuspuolena olevan hallituksen tulee ilmoittaa vastaanottaneensa kaikki muutoksista, vastalauseista tai peruutuksista lähetetyt ilmoitukset.
4. Mitkään muutokset eivät tule voimaan ennen 1 päivää heinäkuuta 1949.
6 artikla
Komissio voi aika ajoin antaa joillekin tai kaikille sopimuspuolina oleville hallituksille suosituksia kaikista valaisiin tai valaanpyyntiin tai tämän yleissopimuksen päämääriin ja tarkoitusperiin liittyvistä asioista.
7 artikla
Sopimuspuolina olevien hallitusten tulee huolehtia siitä, että tämän yleissopimuksen edellyttämät ilmoitukset sekä tilasto- ja muut tiedot pikaisesti välitetään Sandefjordissa Norjassa sijaitsevalle Valaanpyynnin kansainväliselle tilastokeskukselle tai muulle komission määräämälle elimelle siinä muodossa ja sillä tavalla kuin komissio määrää.
8 artikla
1. Minkään tämän yleissopimuksen määräyksen estämättä jokainen sopimuspuolena oleva hallitus voi antaa jollekin kansalaiselleen erikoisluvan, jolla tämä valtuutetaan tappamaan, ottamaan saaliiksi ja käsittelemään valaita tieteellistä tutkimusta varten, sopimuspuolena olevan hallituksen asettamien lukumäärää koskevien rajoitusten ja muiden sen sopivaksi katsomien ehtojen mukaisesti; tätä yleissopimusta ei sovelleta tämän artiklan nojalla tapahtuvaan valaiden tappamiseen, saaliiksi ottamiseen ja käsittelemiseen. Jokaisen sopimuspuolena olevan hallituksen on heti saatettava komission tietoon kaikki tällaiset erikoisluvat, jotka se on myöntänyt. Sopimuspuolena oleva valtio voi milloin hyvänsä peruuttaa tällaisen erikoisluvan.
2. Kaikki tällaisten erikoislupien nojalla pyydetyt valaat tulee, sikäli kuin se käytännössä on mahdollista, käsitellä ja saatu tuotto jakaa luvan myöntäneen hallituksen ohjeiden mukaisesti.
3. Jokaisen sopimuspuolena olevan hallituksen tulee, sikäli kuin se käytännössä on mahdollista, välittää komission määräämälle elimelle enintään yhden vuoden välein käytettävissään olevia tieteellisiä tietoja valaista ja valaanpyynnistä, tämän artiklan 1 kappaleen ja 4 artiklan mukaisesti tehtyjen tutkimusten tulokset mukaan luettuina.
4. Sopimuspuolina olevat hallitukset, jotka tunnustavat, että tehdasalusten ja maalla olevien laitosten toiminnan yhteydessä tapahtuva jatkuva biologisten tietojen kokoaminen ja analysoiminen on korvaamattoman tärkeätä valaanpyyntialueiden järkevän ja tehokkaan hoidon kannalta, ryhtyvät kaikkiin käytännön suomiin toimiin tällaisten tietojen hankkimiseksi.
9 artikla
1. Jokainen sopimusvaltio ryhtyy asianmukaisiin toimiin taatakseen, että tämän yleissopimuksen määräyksiä sovelletaan ja että sen tuomiovaltaan kuuluvien henkilöiden tai alusten toiminnassa tapahtuneista näiden määräysten rikkomisista seuraa rangaistus.
2. Sellaisten valaiden pyytämisestä, joiden pyynti on tässä yleissopimuksessa kielletty ei valaanpyyntialusten ampujille eikä miehistölle saa maksaa mitään osuutta tuotosta tai muuta heidän työnsä tulosten perusteella laskettua palkkiota tai korvausta.
3. Tämän yleissopimuksen rikkomisesta syytteeseen asettaminen kuuluu sille valtiolle, jolla on tuomiovalta rikkomukseen nähden.
4. Jokaisen sopimuspuolena olevan hallituksen on toimitettava komissiolle yksityiskohtaiset tiedot kaikista yleissopimuksen määräysten rikkomisista, joita tämän sopimusvaltion tuomiovaltaan kuuluvat henkilöt tai alukset ovat sopimusvaltion tarkastajien ilmoituksen perusteella tehneet. Tällaisen ilmoituksen tulee sisältää lausunto toimista, joihin määräysten rikkomisen johdosta on ryhdytty sekä lausunto määrätyistä rangaistuksista.
10 artikla
1. Tämä yleissopimus on ratifioitava, ja ratifioimiskirjat talletetaan Amerikan Yhdysvaltain hallituksen huostaan.
2. Hallitus, joka ei ole allekirjoittanut tätä yleissopimusta, voi liittyä siihen sen voimaantulon jälkeen ilmoittamalla asiasta kirjallisesti Amerikan Yhdysvaltain hallitukselle.
3. Amerikan Yhdysvaltain hallitus ilmoittaa kaikille muille yleissopimuksen allekirjoittaneille ja kaikille siihen liittyneille hallituksille kaikista talletetuista ratifioimisasiakirjoista ja saapuneista liittymisilmoituksista.
4. Kun vähintään kuusi allekirjoittajahallitusta, joihin tulee kuulua Alankomaat, Norja, Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liitto, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistynyt Kuningaskunta ja Amerikan Yhdysvallat, on tallettanut ratifioimisasiakirjansa, tämä yleissopimus tulee näiden hallitusten osalta voimaan, ja muun myöhemmin ratifioivan tai liittyvän hallituksen osalta ratifioimisasiakirjan tallettamispäivänä tai liittymisilmoituksen saapumispäivänä.
5. Säännöstön määräyksiä sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 1948 lähtien. Viidennen artiklan mukaisesti hyväksyttyjä säännöstön muutoksia sovelletaan 1 päivästä heinäkuuta 1949 lähtien.
11 artikla
Jokainen sopimuspuolena oleva hallitus voi sanoa tämän sopimuksen irti 30 päivästä kesäkuuta lukien minä vuonna hyvänsä ilmoittamalla asiasta saman vuoden 1 päivänä tammikuuta tai sitä ennen tallettajahallitukselle, jonka tällaisen ilmoituksen vastaanotettuaan tulee heti toimittaa se tiedoksi muille sopimuspuolina oleville hallituksille. Jokainen muu sopimuspuolena oleva hallitus voi samalla tavoin kuukauden kuluessa siitä, kun se on saanut tällaisen ilmoituksen tallettajahallitukselta ilmoittaa irtisanomisesta, niin että yleissopimus lakkaa olemasta voimassa irtisanomisilmoituksen tekevän hallituksen osalta 30 päivänä kesäkuuta samana vuonna.
Tähän yleissopimukseen merkitään se päivämäärä, jolloin se on avattu allekirjoittamista varten, ja se on avoinna allekirjoittamista varten neljätoista vuorokautta sen jälkeen.
Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet ovat asianmukaisesti valtuutettuina allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.
Tehty Washingtonissa toisena päivänä joulukuuta 1946 englannin kielisenä alkuperäiskappaleena, joka talletetaan Amerikan Yhdysvaltain hallituksen arkistoihin. Amerikan Yhdysvaltain hallitus toimittaa sen oikeiksi todistetut jäljennökset kaikille muille yleissopimuksen allekirjoittaneille tai siihen liittyneille hallituksille.
(Yleissopimuksen 1 artiklassa tarkoitettu säännöstö on nähtävänä ja saatavissa maa- ja metsätalousministeriössä, joka myös antaa siitä tietoja suomeksi ja ruotsiksi)