64/1981

Annettu: 01.10.1981

Asetus Asetus Saksan liittotasavallan kanssa työttömyysetuuksista tehdyn sopimuksen voimaansaattamisesta ja soveltamisesta sekä sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä annetun lain voimaantulosta

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:

1 §

Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1979 Suomen Tasavallan ja Saksan Liittotasavallan välillä työttömyysetuuksista tehty sopimus, jonka eräät määräykset on 18 päivänä kesäkuuta 1981 annetulla, myös Ahvenanmaan maakuntapäivien osaltaan hyväksymällä lailla (650/ 81) hyväksytty, jonka tasavallan presidentti on ratifioinut 18 päivänä kesäkuuta 1981 ja jota koskevat ratifioimiskirjat on vaihdettu Bonnissa 20 päivänä elokuuta 1981, tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1981 niin kuin siitä on sovittu.

2 §

Kun Saksan liittotasavallassa annettu sopimuksen 14 artiklassa tarkoitettu täytäntöönpanokelpoinen päätös tai asiakirja on saapunut sosiaali- ja terveysministeriöön, lähettää ministeriö päätöksen tai asiakirjan tarvittavine käännöksineen toimivaltaiselle ulosottoviranomaiselle täytäntöönpanoa varten.

3 §

Tarkempia määräyksiä tämän asetuksen soveltamisesta antaa tarvittaessa sosiaali- ja terveysministeriö.

4 §

Saksan liittotasavallan kanssa työttömyysetuuksista tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä 18 päivänä kesäkuuta 1981 annettu laki (650/81) sekä tämä asetus tulevat voimaan 1 päivänä lokakuuta 1981.

Helsingissä 25 päivänä syyskuuta 1981

SOPIMUS työttömyysetuuksista Suomen Tasavallan ja Saksan Liittotasavallan välillä

Suomen Tasavalta ja Saksan Liittotasavalta

Toivomuksenaan järjestää suhteensa sosiaaliturvan alalla työttömyystapauksissa ovat sopineet seuraavaa:

I OSA

Yleisiä määräyksiä

1 artikla
Määritelmiä

Tässä sopimuksessa tarkoittaa

1) 1. "lainsäädäntö" lakeja, asetuksia, säännöksiä ja muita yleisiä oikeudellisia määräyksiä, jotka koskevat 2 artiklan 1 kappaleessa mainittuja sosiaaliturvan aloja;

2. "asianomainen viranomainen" Saksan Liittotasavallan osalta liittovaltion työ- ja sosiaaliministeriä

Suomen Tasavallan osalta, kun on kysymys työttömyysvakuutuksesta sosiaali- ja terveysministeriötä; ja

kun on kysymys työttömyyskorvauksesta työvoimaministeriötä;

3. "vakuutuselin" Saksan Liittotasavallan osalta liittovaltion työvirastoa,

Suomen Tasavallan osalta, kun on kysymys työttömyysvakuutuksesta sosiaali- ja terveysministeriötä ja hyväksyttyjä työttömyyskassoja; ja

kun on kysymys työttömyyskorvauksesta työvoimaministeriötä ja paikallisia työvoimatoimistoja;

4. "työskentely" sovellettavassa lainsäädännössä tarkoitettua työsuhdetta tai ansiotoimintaa;

5. "odotusaika" työskentelyn ja työttömyyskassan jäsenyyden vähimmäiskestoa, joka on sovellettavan lainsäädännön mukaan välttämätön, jotta syntyisi oikeus saada etuus;

6. työttömyysavustus" työttömälle myönnettävää työttömyysvakuutusetuutta sen sopimusvaltion lainsäädännön mukaan, jossa etuutta haetaan;

7. työttömyyskorvaus" Saksan Liittotasavallan osalta työttömyystapauksessa annettavaa etuutta, joka ei perustu maksuihin (Arbeitslosenhilfe),

Suomen Tasavallan osalta työttömyystapauksessa yksinomaan valtion varoista myönnettävää etuutta (työttömyyskorvaus).

2) Sopimusta sopimusvaltiossa sovellettaessa on jokaisella sanonnalla, jota ei ole nimenomaan määritelty ja jonka osalta asiayhteydestä ei muuta johdu, se merkitys, joka sillä on tämän valtion asianomaisen lainsäädännön mukaan.

2 artikla
Asiallinen soveltamisala

1) Jos tässä sopimuksessa ei toisin määrätä, tätä sovelletaan

1. Saksan Liittotasavallan lainsäädäntöön, joka koskee työttömyysvakuutusta ja työttömyyskorvausta,

2. Suomen Tasavallan lainsäädäntöön, joka koskee työttömyysvakuutusta ja työttömyyskorvausta.

2) Tätä sopimusta sovellettaessa ei oteta huomioon sellaista sopimusvaltion lainsäädäntöä, joka johtuu sopimusvaltion jonkin muun valtion kanssa tekemästä sopimuksesta tai ylivaltiollisesta oikeudesta tai joka tarkoittaa sellaisen sopimuksen täytäntöönpanoa tai oikeuden "soveltamista.

3 artikla
Henkilöitä koskeva soveltamisala Samanarvoinen kohtelu

1. Tämä sopimus koskee sopimusvaltioiden kansalaisia.

2. Henkilöt, joita tämä sopimus koskee, ovat oikeuksissaan ja velvollisuuksissaan 2 artiklan 1 kappaleessa mainittuun sopimusvaltioiden lainsäädäntöön nähden samanarvoisia, mikäli 24 artiklassa ei toisin määrätä.

4 artikla
Sovellettavan lainsäädännön määrääminen

1. Jos 2 kappaleessa ei toisin määrätä, määräytyvät oikeus vakuutukseen ja velvollisuus maksujen suorittamiseen sen sopimusvaltion lainsäädännön mukaan, jossa työntekijä työskentelee. Näin on asianlaita myös silloin kun työnantaja on toisessa sopimusvaltiossa.

2. Jos Saksan Liittotasavallan ja Suomen Tasavallan välisen sosiaaliturvasopimuksen 6, 7, 9 ja 10 artiklan mukaan vakuutusvelvollisuuden osalta ei sovelleta työskentelypaikan lainsäädäntöä, vaan toisen sopimusvaltion lainsäädäntöä, sovelletaan myös työttömyysetuuksia koskevan sopimuksen asiallisen soveltamisalan osalta toisen sopimusmaan lainsäädäntöä.

5 artikla
Tulojen tai työsuhteiden vaikutus maksuvelvollisuuteen tai etuuksiin toisessa sopimusvaltiossa

Jos sopimusvaltion lainsäädännön mukaan sosiaaliturvaetuudella tai muunlaisilla tuloilla tai työskentelyllä on oikeudellisia vaikutuksia maksuvelvollisuuteen tai vakuuttamisoikeuteen tai tämän sopimuksen mukaiseen etuuteen, seuraa sama vaikutus samanlaisesta etuudesta ja samanlaisista tuloista myös toisesta sopimusvaltiosta ja samanlaisesta työskentelystä toisessa sopimusvaltiossa.

II OSA

Oikeus etuuteen 1. Yleistä

6 artikla

Jos tässä osassa ei toisin määrätä, sovelletun, oikeuteen saada etuus ja menettelyyn sen sopimusvaltion lainsäädäntöä, jossa oikeus saatetaan, voimaan.

II OSA

Oikeus etuuteen 2. Työttömyysvakuutus

7 artikla
Sopimusvaltiossa vietettyjen aikojen yhteenlaskeminen

1. Määrättäessä oikeudesta saada etuus pidetään

a) Saksan Liittotasavallassa työskentelyaikoja, joina työtön on ollut Suomen Tasavallan lainsäädännön alainen ja suomalaisen työttömyyskassan jäsen, maksuvelvollisuuden Saksan Liittotasavallassa aiheuttavina työskentelyaikoina,

b) Suomen Tasavallassa työskentelyaikoja, jotka aiheuttavat maksuvelvollisuuden liittovaltion työvirastoon, aikoina, joina työtön on ollut suomalaisen työttömyyskassan jäsen ja työskennellyt Suomen Tasavallassa. Muutoin tullaan oleskeluaika Saksan Liittotasavallassa rinnastamaan jäsenyysaikaan, mikäli työtön oleskelunsa aikana olisi Suomen Tasavallassa voinut olla jäsen. Enintään kahdeksan viikon matka- ja muuttoaika rinnastetaan myös jäsenyysaikaan.

2. Jos työtön hakee etuutta Saksan Liittotasavallassa, 1 kappaletta sovelletaan vain, jos työtön

a) Saksan Liittotasavallassa on saapumisensa jälkeen työskennellyt vähintään neljä viikkoa Saksan Liittotasavallan lainsäädännön mukaan maksuvelvollisuuden aiheuttavassa työsuhteessa, tai

b) on tämän sopimusvaltion kansalainen.

3. Jos työtön hakee etuutta Suomen Tasavallassa, 1 kappaletta sovelletaan vain, jos työtön

a) Suomen Tasavallassa on saapumisensa jälkeen ollut vähintään neljän viikon ajan suomalaisen työttömyyskassan jäsen ja työskennellyt Suomen Tasavallassa, tai

b) on tämän sopimusvaltion kansalainen.

4. Ajat, jotka sopimusvaltion lainsäädännön mukaan rinnastetaan jäsenyys- ja työskentelyaikoihin tai maksuvelvollisuuden aiheuttaviin työskentelyaikoihin, otetaan huomioon myös toisessa sopimusvaltiossa.

8 artikla
Etuuteen oikeuttavien aikojen vähentäminen

1. Etuuteen oikeuttavista ajoista vähennetään ne ajat, joilta toisen valtion vakuutuselin on kahdentoista viimeksi kuluneen kuukauden aikana ennen hakemuksentekopäivää myöntänyt työttömälle työttömyysavustusta, jollei työtön ole tämän etuuden maksamisen jälkeen täyttänyt uutta odotusaikaa.

2. Jos oikeus etuuteen on tilapäisesti tai pysyvästi evätty, tällainen toimenpide vaikuttaa samalla tavalla ja yhtä pitkän ajan työttömän oikeuteen saada etuus vakuutuselimeltä toisessa sopimusvaltiossa.

9 artikla
Muuttaminen etuuden maksamisen aikana

1. Jos jommankumman sopimusvaltion kansalainen, joka saa sopimusmaan lainsäädännön mukaisia työttömyysvakuutusetuuksia, muuttaa toiseen sopimusvaltioon etuuksien maksamisen aikana, tämän valtion vakuutuselin maksaa etuudet sitä koskevan lainsäädännön mukaan tutkimatta, olisiko odotusaika täytetty myös tämän lainsäädännön mukaan, jos työtön täyttää 7 artiklan 2 kappaleen b kohdan tai 3 kappaleen b kohdan edellytykset. 8 artiklaa sovelletaan.

2. Etuudet myönnetään siitä päivästä alkaen, jolloin työtön ei enää saa mitään etuuksia ensiksi mainitun sopimusvaltion lainsäädännön mukaan, jos hän seitsemän päivän kuluessa tämän ajankohdan jälkeen ilmoittautuu toisen sopimusvaltion työnvälitykseen.

3. Jos on kulunut enemmän kuin kahdeksan viikkoa sopimusvaltiossa maksetun etuuden viimeisen maksupäivän ja toisessa sopimusvaltiossa tapahtuvan etuutta koskevan hakemuksen jättämisen välillä, 1 kappaletta ei sovelleta.

10 artikla
Etuuden suuruuden määrääminen

Jos sopimusvaltion lainsäädännön mukaan etuuden suuruus riippuu aikaisemmin saadun palkan suuruudesta, etuuden määräämisen perustana sinä aikana, jolloin työntekijä ei ole tämän sopimusvaltion lainsäädännön alainen, on keskimääräinen taulukkopalkka tai, jos taulukon mukaista järjestelmää ei ole, tavallinen työpaikka vastaavassa työssä asuinpaikkakunnalla.

11 artikla
Maksujen ja etuuksien korvaaminen

Maksuja ja etuuksia eivät sopimusvaltiot eivätkä vakuutuselimet korvaa toisilleen.

II OSA

Oikeus etuuteen 3. Työttömyyskorvaus

12 artikla

1. Jos sopimusvaltion lainsäädännön mukaan oikeus saada työttömyyskorvausta riippuu työskentelyajasta kotimaassa, toisessa sopimusvaltiossa tehty työskentelyaika rinnastetaan kotimaassa tehtyyn työskentelyaikaan. 7 artiklan 2 ja 3 kappaletta sekä 8-11 artiklaa sovelletaan vastaavasti.

2. Jos sopimusvaltion lainsäädännön mukaan oikeus saada työttömyyskorvausta riippuu siitä, että ensin on ollut oikeus saada työttömyysavustusta ja tämä on käytetty loppuun, rinnastetaan sellainen oikeus saada työttömyysavustusta, joka toisen sopimusvaltion lainsäädännön mukaan on ollut olemassa ja käytetty loppuun, oikeuteen, joka ensiksi mainitussa sopimusvaltiossa on ollut olemassa ja käytetty loppuun. 7 artiklan 2 ja 3 kappaletta sekä 8, 10 ja 11 artiklaa sovelletaan vastaavasti.

III OSA

Muut määräykset Virka- ja oikeusapu

13 artikla
Yleinen virka-apu ja tietosuoja

1. Sopimusvaltioiden vakuutuselimet, vakuutuselinten liitot, viranomaiset ja tuomioistuimet antavat toisilleen apua 2 artiklan 1 kappaleessa tarkoitetun lainsäädännön ja tämän sopimuksen soveltamisessa samalla tavalla kuin ne soveltaisivat omaa lainsäädäntöään. Apu on maksutonta.

2. Jos henkilötietoja tai yritys- tai liikesalaisuuksia sopimuksen perusteella välitetään sopimusvaltiosta toiseen, sovelletaan sekä niiden välittämisen että käyttämisen suhteen kulloinkin kyseessä olevan valtion henkilötietojen ja yritys- ja liikesalaisuuksien suojaa koskevaa lainsäädäntöä.

14 artikla
Vastavuoroinen päätösten ja asiakirjojen tunnustaminen ja täytäntöönpano

1. Sopimusvaltion tuomioistuinten täytäntöönpanokelpoiset päätökset samoin kuin sopimusvaltion vakuutuselinten tai viranomaisten täytäntöönpanokelpoiset asiakirjat, jotka koskevat tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvia maksuja ja muita vaateita, tunnustetaan toisessa sopimusvaltiossa.

2. Tunnustamisesta saadaan kieltäytyä ainoastaan, mikäli se on sen sopimusvaltion oikeusjärjestyksen vastaista, missä päätös tai asiakirja olisi tunnustettava.

3. 1 kappaleen mukaan tunnustetut täytäntöönpanokelpoiset päätökset ja asiakirjat pannaan täytäntöön toisessa sopimusvaltiossa. Täytäntöönpanossa menetellään sen lainsäädännön mukaisesti, joka siinä sopimusvaltiossa, jossa täytäntöönpano tapahtuu, on voimassa tässä valtiossa vastaavien päätösten ja asiakirjojen täytäntöönpanosta. Päätös tai asiakirja on varustettava sen täytäntöönpanokelpoisuutta koskevalla todistuksella (täytäntöönpanolauseke).

4. Mikäli sopimusvaltion vakuutuselimellä on erääntyneitä maksuja koskevia saatavia, on tällaisilla saatavilla pakkotäytäntöönpanossa samoin kuin konkurssi- ja akordimenettelyssä toisessa sopimusvaltiossa sama etuoikeus kuin vastaavilla saatavilla tässä sopimusvaltiossa.

5. Muita vaatimuksia, joita 1 kappaleessa tarkoitetaan, ovat myös 20 artiklassa tarkoitetut korvausvaateet.

15 artikla
Vapautus veroista, maksuista ja laillistamisesta

1. Sopimusvaltion lainsäädännössä määrätty vapautus veroista tai maksuista tai niiden alentaminen, mukaan lukien konsulaariset ja hallinnolliset maksut tätä lainsäädäntöä sovellettaessa esitettävistä asiakirjoista, ulotetaan myös koskemaan vastaavia asiakirjoja, jotka on esitettävä sovellettaessa tätä sopimusta tai 2 artiklan 1 kappaleessa tarkoitettua toisen sopimusvaltion lainsäädäntöä.

2. Asiakirjat, jotka on esitettävä sovellettaessa tätä sopimusta tai 2 artiklan 1 kappaleessa tarkoitettua sopimusvaltion lainsäädäntöä, eivät tarvitse laillistamista tai muuta sen kaltaista muodollisuutta esitettäessä niitä toisen sopimusvaltion elimille.

16 artikla
Viranomaisten, tuomioistuinten ja vakuutuselinten välinen yhteydenpitomenettely

Sovellettaessa 2 artiklan 1 kappaleessa tarkoitettua lainsäädäntöä ja tätä sopimusta, voivat 13 artiklassa mainitut elimet olla välittömästi yhteydessä keskenään ja asianosaisten henkilöiden ja näiden edustajien kanssa omalla kielellään. Tämä ei vaikuta tulkkien käyttämistä koskevaan lainsäädäntöön. Tuomiot, päätökset tai muut asiakirjat voidaan toimittaa suoraan toisessa sopimusvaltiossa oleskelevalle henkilölle kirjatussa kirjeessä.

17 artikla
Määräajan huomioonottaminen

1. Jos sopimusvaltion lainsäädäntöön perustuva etuutta koskeva hakemus on tehty toisen sopimusvaltion elimelle, joka Sitä koskevan lainsäädännön nojalla on toimivaltainen vastaanottamaan vastaavaa etuutta koskevan hakemuksen, katsotaan hakemus asianomaiselle vakuutuselimelle tehdyksi. Tämä koskee vastaavasti myös muita hakemuksia sekä selvityksiä ja valituskirjelmiä.

2. Hakemukset, selvitykset ja valituskirjelmät on viipymättä toimitettava sopimusvaltion vastaanottaneesta elimestä toisen sopimusvaltion asianomaiselle elimelle.

18 artikla
Lähetettyjen konsuliviranomaisten oikeus toimia asiamiehinä

Sopimusvaltiossa olevilla toisen sopimusvaltion lähetetyillä konsuliviranomaisilla on oikeus valtakirjaa esittämättä ryhtyä etuuksiin oikeutettujen pyynnöstä tarpeellisiin toimenpiteisiin edustamansa valtion kansalaisten oikeuksien turvaamiseksi ja säilyttämiseksi, mikäli määräykset eivät edellytä työttömän henkilökohtaisia toimenpiteitä. Ne voivat tehdä kansalaisten puolesta hakemuksia, antaa selvityksiä tai jättää valituskirjelmiä varsinkin 13 artiklassa tarkoitetuille elimille.

III OSA

Muut määräykset Sopimuksen soveltaminen ja tulkinta

19 artikla
Vastavuoroinen ilmoittaminen - yhdyselimet

1. Asianomaiset viranomaiset ilmoittavat toisilleen niitä koskevaan 2 artiklan 1 kappaleessa mainittuun lainsäädäntöön tehdyistä muutoksista ja täydennyksistä.

2. Sopimusta soveltavat yhdyselimetù Nämä ovat Saksan Liittotasavallassa

Liittovaltion työviraston keskustoimisto, Nürnberg

Suomen Tasavallassa

työttömyysvakuutusta varten sosiaali- ja terveysministeriö,

työttömyyskorvausta varten työvoimaministeriö.

20 artikla
Vahingonkorvausvaatimus kolmatta henkilöä vastaan

Jos henkilöllä, joka sopimusvaltion 2 artiklan 1 kappaleessa mainitun lainsäädännön mukaan voi vaatia etuutta työttömyystapauksessa, on toisen sopimusvaltion lainsäädännön mukaan oikeus korvaukseen työttömyydestä syntyneestä vahingosta kolmannelta henkilöltä, vakuutuselin voi tehdä etuuden suorituksen riippuvaksi siitä, että henkilö siirtää oikeutensa korvaukseen kolmatta henkilöä vastaan vakuutuselimelle siinä määrin kuin sille etuuksien, mukaanlukien jo maksetut etuudet, suorituksesta aiheutuu kustannuksia.

21 artikla
Maksuliike - valuutanvaihto

Sopimusvaltiossa oleva vakuutuselin voi vapauttavin vaikutuksin maksaa rahasuoritukset toisen sopimusvaltion alueella oleskelevalle henkilölle tämän valtion valuutassa. Vakuutuselimen ja etuuteen oikeutetun välisessä suhteessa sovelletaan sen päivän valuuttakurssia, joka oli perustana rahasuorituksen siirrossa. Jos vakuutuselimen on suoritettava maksuja toisessa sopimusvaltiossa olevalle vakuutuselimelle, ne on suoritettava viimeksi mainitun valtion valuutassa. Vakuutuselimen maksut toisessa sopimusvaltiossa olevalle vakuutuselimelle on 14 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa suoritettava ensiksi mainitun sopimusvaltion valuutassa.

22 artikla
Oikeudettomasti suoritetun etuuden korvaaminen

1. Jos sopimusvaltion vakuutuselin on oikeudettomasti maksanut rahasuorituksia, voidaan oikeudettomasti maksettu rahamäärä pidättää vakuutuselimen hyväksi toisen sopimusvaltion lainsäädännön mukaisesta takaisinmaksusta tai maksettavana olevasta etuudesta.

2. Jos henkilöllä on sopimusvaltion lainsäädännön mukaan oikeus rahasuoritukseen ajalta, jolta toisen sopimusvaltion sosiaalihuoltoelin on maksanut hänelle tai hänen omaisilleen etuuksia, on tämä rahasuoritus pidätettävä korvaukseen oikeutetun sosiaalihuoltoelimen pyynnöstä tämän elimen hyväksi ikään kuin tämä elin olisi ensiksi mainitussa sopimusvaltiossa oleva sosiaalihuoltoelin.

3. Pidättäminen 1 kappaleen mukaan on sallittu vain, kun se ei muulla tavoin ole mahdollista.

23 artikla
Välityslauseke

1. Asianomaisten viranomaisten on mahdollisuuksien mukaan selvitettävä sopimusvaltioiden väliset sopimuksen tulkintaa tai soveltamista koskevat erimielisyydet.

2. Mikäli erimielisyyttä ei tällä tavoin voida selvittää, se alistetaan jommankumman sopimusvaltion pynnöstä välimiesoikeuden ratkaistavaksi.

3. Välimiesoikeus muodostetaan kussakin tapauksessa erikseen siten, että kumpikin sopimusvaltio määrä yhden jäsenen ja nämä kaksi jäsentä sopivat jonkin kolmannen valtion kansalaisen valitsemisesta puheenjohtajaksi, jonka molempien sopimusvaltioiden hallitukset määräävät. Jäsenet määrätään kahden kuukauden ja puheenjohtaja kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä lukien, jona sopimusvaltio on ilmoittanut toiselle sopimusvaltiolle haluavansa alistaa riidan välimiesoikeuden ratkaistavaksi.

4. Siinä tapauksessa, ettei 3 kappaleessa mainittuja määräaikoja noudateta, kumpikin sopimusvaltio voi, ellei toisin sovita, kääntyä Kansainvälisen tuomioistuimen presidentin puoleen pyytäen häntä suorittamaan tarvittavat nimitykset. Jos presidentti on jommankumman sopimusvaltion kansalainen tai jos hän on muusta syystä esteellinen, suorittaa varapresidentti nimitykset. Jos varapresidenttikin on jommankumman sopimusvaltion kansalainen tai jos hänkin on esteellinen, suorittaa nimitykset se tuomioistuimen arvojärjestyksessä seuraava jäsen, joka ei ole kummankaan sopimusvaltion kansalainen.

5. Välimiesoikeus tekee ratkaisunsa ääntenenemmistöllä sopimusvaltioiden välisten sopimusten ja yleisen kansainvälisen oikeuden mukaisesti. Sen ratkaisut ovat sitovia. Kumpikin sopimusvaltio vastaa jäsenensä kustannuksista sekä välimiesmenettelyyn osallistumisestaan aiheutuvista kustannuksista. Sopimusvaltiot vastaavat yhtä suurella osuudella puheenjohtajan osalta aiheutuvista ja muista kustannuksista. Välimiesoikeus voi päättää muunkinlaisesta kustannusten jakamisesta. Muutoin välimiesoikeus päättää itse menettelytavoistaan.

24 artikla
Jäsenten nimittäminen vakuutuselinten hallintoja oikeudellisiin elimiin

Sopimusvaltion lainsäädäntö, joka varmistaa vakuutettujen ja työnantajien osallistumisen vakuutuselinten ja -liittojen itsehallintoelinten toimintaan sekä sosiaaliturvaa koskevaan oikeudenkäyttöön, säilyy muuttumattomana.

IV OSA

Siirtymä- ja loppumääräykset

25 artikla
Siirtymämääräykset

1. Tämä sopimus ei anna mitään oikeutta vaatia etuuksia sopimuksen voimaantuloa edeltäneeltä ajalta.

2. Tätä sopimusta sovellettaessa otetaan huomioon myös ennen sen voimaantuloa sopimusvaltioiden lainsäädännön mukaan vallinneet merkittävät tosiseikat.

3. Aikaisemmat päätökset eivät estä sopimuksen soveltamista.

26 artikla
Päättöpöytäkirja

Oheen liitetty päättöpöytäkirja on tämän sopimuksen erottamaton osa.

27 artikla
Länsi-Berliinin lauseke

Tämä sopimus ulotetaan 3 päivänä syyskuuta 1971 tehdyn neljän vallan sopimuksen mukaisesti, vahvistettuja menettelytapoja noudattaen, koskemaan Länsi-Berliiniä, mikäli Saksan Liittotasavallan hallitus ei anna vastakkaista ilmoitusta Suomen hallitukselle kolmen kuukauden kuluessa tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen.

28 artikla
Voimaantulo

1. Tämä sopimus on ratifioitava. Ratifioimiskirjat vaihdetaan niin pian kuin mahdollista Bonnissa.

2. Tämä sopimus tulee voimaan ratifioimiskirjojen vaihtokuukautta seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä.

29 artikla
Voimassaoloaika

1. Sopimus tehdään määräämättömäksi ajaksi. Kumpikin sopimusvaltio voi irtisanoa sen päättymään kalenterivuoden lopussa kolmen kuukauden irtisanomisajalla.

2. Mikäli sopimuksen voimassaolo päättyy irtisanomisen vuoksi, sen määräykset ovat edelleen voimassa aikaisemmin syntyneisiin oikeuksiin nähden.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet ovat hallitustensa siihen asianmukaisesti valtuuttamina allekirjoittaneet tämän sopimuksen ja varustaneet sen sineteillään.

Tehty Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1979 kahtena alkuperäiskappaleena, kumpikin suomen ja saksan kielellä, molempien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset.

PÄÄTTÖPÖYTÄKIRJA Suomen Tasavallan ja Saksan Liittotasavallan väliseen työttömyysetuuksia koskevaan sopimukseen

Allekirjoittaessaan tänään Suomen Tasavallan ja Saksan Liittotasavallan välillä tehdyn työttömyysetuuksia koskevan sopimuksen molempien sopimusvaltioiden valtuutetut ilmoittavat, että yhteisymmärrykseen on päästy seuraavasta:

1. Sopimuksen 3 artiklan osalta:

Sovellettaessa sopimusta Saksan Liittotasavallassa sen kansalaisten kanssa ovat yhdenvertaisia:

a) pakolaiset, joita tarkoitetaan pakolaisten oikeudellista asemaa koskevan, 28.7. 1951 tehdyn sopimuksen 1 artiklassa ja mainittuun sopimukseen liittyvässä 31.1.1967 tehdyssä pöytäkirjassa,

b) kansalaisuudettomat henkilöt, joita tarkoitetaan kansalaisuudettomien oikeusasemaa koskevan, 28.9.1954 tehdyn sopimuksen 1 artiklassa,

mikäli he asuvat jommassakummassa sopimusmaassa.

2. 7 artiklan 2 kappaleen b kohdan osalta:

Jos Saksan Liittotasavallassa asuva tämän sopimusmaan kansalainen hakee siellä etuutta, hänen puolisonsa on hänen kanssaan yhdenvertainen, mikäli myös tämä asuu siellä.

Tehty Helsingissä 23 päivänä huhtikuuta 1979 kahtena alkuperäiskappaleena, kumpikin suomen ja saksan kielellä, molempien tekstien ollessa yhtä todistusvoimaiset.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.