42/1979

Suomen Tasavallan hallituksen ja Jordanian Hasemiittisen Kuningaskunnan hallituksen välinen SOPIMUS kummankin maan alueiden välisestä lentoliikenteestä.

Suomen Tasavallan hallitus ja Jordanian Hasemiitisen Kuningaskunnan hallitus,

jotka ovat Chicagossa 7 päivänä joulukuuta 1944 allekirjoitettavaksi avatun kansainvälisen siviili.ilmailun yleissopimuksen osapuolia;

jotka haluavat tehdä sanottua yleissopimusta täydentävän sopimuksen alueidensa välisen ja niiden kautta tapahtuvan lentoliikenteen aloittamiseksi;

ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla

Tässä sopimuksessa, jollei lauseyhteys muuta edellytä:

a) sanonta "yleissopimus" tarkoittaa Chicagossa 7 päivänä joulukuuta 1944 allekirjoitettavaksi avattua kansainvälisen siviili-ilmailun yleissopimusta, mukaan luettuina kaikki tämän yleissopimuksen 90 artiklan mukaisesti hyväksytyt liitteet sekä kaikki sen 90 ja 94 artiklan mukaisesti liitteisiin tai yleissopimukseen tehdyt muutokset siinä laajuudessa kuin molemmat sopimuspuolet ovat nämä liitteet ja muutokset hyväksyneet;

b) sanonta "ilmailuviranomaiset" tarkoittaa Suomen Tasavallan osalta ilmailuhallitusta ja Jordanian Hasemiittisen Kuningaskunnan osalta liikenneministeriön siviili-ilmailuosastoa ja molempien osalta jokaista henkilöä tai toimielintä, joka on valtuutettu suorittamaan niitä tehtäviä tai samantapaisia tehtäviä, joita mainitut viranomaiset nykyisellään hoitavat;

c) sanonta "nimetty lentoliikenneyritys" tarkoittaa lentoliikenneyritystä, joka on nimetty ja jolle on myönnetty liikennelupa tämän sopimuksen 3 artiklan mukaisesti;

d) sanonta "alue" liittyen valtioon tarkoittaa kyseisen valtion itsemääräämisoikeuden alaisia maa-alueita ja niitä ympäröiviä aluevesiä; ja

e) sanonnoilla "lentoliikenne", "kansainvälinen lentoliikenne", "lentoliikenneyritys" ja "lasku ilman kaupallista tarkoitusta" on yleissopimuksen 96 artiklassa kullekin annettu merkitys.

2 artikla

1. Sopimuspuoli myöntää toiselle sopimuspuolelle tässä sopimuksessa määritellyt oikeudet kansainvälisen säännöllisen lentoliikenteen aloittamiseksi tähän sopimukseen kuuluvan liitteen asianomaisessa kohdassa määrätyillä reiteillä. Tällaista liikennettä ja näitä reittejä kutsutaan jäljempänä "sovituksi liikenteeksi" ja vastaavasti "määrätyiksi reiteiksi". Sopimuspuolen nimeämillä lentoliikenneyrityksillä on harjoittaessaan sovittua liikennettä määrätyillä reiteillä seuraavat oikeudet:

a) lentää ilman välilaskua toisen sopimuspuolen alueen yli,

b) laskeutua mainitulle alueelle ilman kaupallista tarkoitusta, ja

c) laskeutua mainitulle alueelle tämän sopimuksen liitteessä tälle reitille ja näille reiteille määrätyissä paikoissa jättääkseen ja ottaakseen kansainvälisessä liikenteessä matkustajia, tavaraa ja postia liitteen asianomaisen kohdan mukaisesti.

2. Tämän artiklan 1 kappaleen määräykset eivät oikeuta sopimuspuolen lentoliikenneyrityksiä ottamaan toisen sopimuspuolen alueelta matkustajia, tavaraa tai postia kuljetettaviksi korvausta tai maksua vastaan toiseen paikkaan tämän toisen sopimuspuolen alueella.

3 artikla

1. Sopimuspuolella on oikeus nimetä toiselle sopimuspuolelle tehdyllä kirjallisella ilmoituksella yksi tai useampi lentoliikenneyritys harjoittamaan Sovittua liikennettä määrätyillä reiteillä.

2. Saadessaan tällaisen ilmoituksen toisen sopimuspuolen tulee, jollei tämän artiklan 3 ja 4 kappaleen määräyksistä muuta johdu, viipymättä myöntää nimetylle lentoliikenneyritykselle. tai nimetyille lentoliikenneyrityksille asianomainen liikennelupa.

3. Sopimuspuolen ilmailuviranomaiset voivat vaatia toisen sopimuspuolen nimeämää lentoliikenneyritystä osoittamaan, että se pystyy täyttämään ne ehdot, jotka laki ja määräykset mainittujen viranomaisten normaalisti ja kohtuullisesti soveltamina asettavat kansainväliselle lentoliikenteelle yleissopimuksen määräysten mukaisesti.

4. Sopimuspuolella on oikeus kieltäytyä myöntämästä tämän artiklan 2 kappaleessa mainittuja liikennelupia tai asettaa tarpeellisiksi katsomiaan tämän sopimuksen 2 artiklassa mainittujen nimetylle lentoliikenneyritykselle myönnettävien oikeuksien käyttöä koskevia ehtoja, milloin se katsoo, ettei tämän lentoliikenneyrityksen pääasiallinen omistusoikeus ja tehokas valvonta kuulu lentoliikenneyrityksen nimenneelle sopimuspuolelle tai sen kansalaisille.

5. Kun lentoliikenneyritys on näin nimetty ja sille on myönnetty liikennelupa, se voi ryhtyä milloin tahansa harjoittamaan sovittua liikennettä edellyttäen, että tätä liikennettä koskeva, tämän sopimuksen 8 artiklan määräysten mukaisesti vahvistettu tariffi on voimassa.

4 artikla

1. Sopimuspuolella on oikeus peruuttaa liikennelupa tai toistaiseksi kieltää toisen sopimuspuolen nimeämää lentoliikenneyritystä käyttämästä tämän sopimuksen 2 artiklassa tarkoitettuja oikeuksia tahi asettaa näiden oikeuksien käytölle tarpeellisiksi katsomiaan ehtoja:

a) jos se katsoo, että tämän lentoliikenneyrityksen pääasiallinen omistusoikeus ja teho kas valvonta ei kuulu lentoliikenneyrityksen nimenneelle sopimuspuolelle tai sen kansalaisille, tahi

b) jollei kyseessä oleva lentoliikenneyritys noudata nämä oikeudet myöntäneen sopimus-puolen lakeja tai määräyksiä, taikka

c) jollei lentoliikenneyritys muutoin liikennöi tässä sopimuksessa määrättyjen ehtojen mukaisesti.

2. Ellei tämän artiklan 1 kappaleessa mainittu luvan välitön peruuttaminen, oikeuksien käytön lykkääminen tai ehtojen asettaminen ole välttämätöntä lakien tai määräysten jatkuvan rikkomisen estämiseksi, ei tätä oikeutta saa käyttää, ennen kuin toisen sopimuspuolen kanssa on neuvoteltu. Tällaisessa tapauksessa neuvottelut tulee aloittaa kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin jompikumpi sopimuspuoli on neuvotteluja pyytänyt.

5 artikla

1. Sopimuspuolen nimeämien lentoliikenneyritysten kansainvälisessä liikenteessä toimivat ilma-alukset, samoin kuin myös niiden vakiovarusteet, polttoaineet ja voiteluöljyt sekä ilma-aluksissa olevat varastot (mukaan luettuina ruoka, juomat ja tupakka) ovat vapaat kaikista tulleista, tarkastusmaksuista ja muista samankaltaisista maksuista saapuessaan toisen sopimuspuolen alueelle edellyttäen, että nämä varusteet ja varastot jäävät aluksiin siksi, kunnes ne jälleen viedään maasta tai käytetään sillä matkaosuudella, joka lennetään kyseisen alueen yli.

2. Samoista tulleista ja maksuista, lukuun ottamatta suoritetuista palveluksista kannettavia maksuja, ovat myös vapaat:

a) varastot, jotka on otettu sopimuspuolen alueelta tämän sopimuspuolen viranomaisten määräämissä rajoissa, käytettäviksi lähtevissä ilma-aluksissa, jotka toimivat toisen sopimuspuolen kansainvälisessä liikenteessä;

b) sopimuspuolen nimeämien lentoliikenneyritysten kansainvälisessä liikenteessä käytettävien ilma-alusten huoltoa tai korjausta varten toisen sopimuspuolen alueelle tuodut varaosat;

c) toisen sopimuspuolen nimeämien lentoliikenneyritysten kansainvälisessä liikenteessä toimivien, lähtevien ilma-alusten tarpeisiin tarkoitettu polttoaine ja voiteluöljy, siinäkin tapauksessa, että niitä käytetään lennettäessä sen sopimuspuolen alueen yläpuolella olevalla matkaosuudella, jossa ne on otettu aluksiin.

Edellä a, b ja c kohdassa tarkoitettu materiaali voidaan vaatia pidettäväksi tullivalvonnan alaisena.

6 artikla

Sopimuspuolen ilma-alusten käyttämät vakiovarusteet, samoin kuin myös ilma-aluksessa pidettävät tarvikkeet ja varastot, saadaan purkaa toisen sopimuspuolen alueella ainoastaan tämän alueen tulliviranomaisten suostumuksella. Tällöin ne voidaan asettaa mainittujen viranomaisten valvontaan siihen asti, kunnes ne jälleen viedään maasta tai niiden suhteen muutoin menetellään tullimääräysten mukaisesti.

7 artikla

1. Sopimuspuolten lentoliikenneyrityksillä tulee olla kohtuulliset ja yhtäläiset mahdollisuudet harjoittaa sovittua liikennettä määrätyillä reiteillä alueidensa välillä.

2. Harjoittaessaan sovittua liikennettä sopimuspuolen lentoliikenneyritysten tulee ottaa huomioon toisen sopimuspuolen lentoliikenneyritysten etuisuudet siten, ettei viimeksi mainittujen liikennöimistä samoilla reiteillä tai niiden osilla tarpeettomasti vaikeuteta.

3. Sopimuspuolten nimeämien lentoliikenneyritysten harjoittaman sovitun liikenteen tulee vastata mahdollisimman tarkoin niitä vaatimuksia, joita yleisö asettaa määrätyillä reiteillä tapahtuvalle kuljetukselle, ja sen päätarkoituksena tulee olla, kohtuullista kuormitusta ajatellen, sellaisen liikennekapasiteetin tarjoaminen, joka vastaa tämänhetkistä ja kohtuulliseen arvioon perustuvaa tulevaa tarvetta matkustajien, tavaran ja postin kuljettamiseksi lentoliikenneyrityksen nimenneen sopimuspuolen alueelta tai alueelle. Kuljetettaessa matkustajia, tavaraa ja postia, jotka on määrätyillä reiteillä sekä otettu paikoista että jätetty paikkoihin, jotka sijaitsevat muun kuin lentoliikenneyrityksen nimenneen valtion alueella, tulee soveltaa yleisperiaatetta, jonka mukaan liikennekapasiteetti tulee suhteuttaa:

a) lentoliikenneyrityksen nimenneen sopimuspuolen alueelle tai alueelta tapahtuvaan liikennetarpeeseen;

b) sen alueen liikennetarpeeseen, jonka kautta lentoreitti kulkee, kun ensin on otettu huomioon muu liikenne, jota tällä alueella sijaitsevien valtioiden lentoliikenneyritykset harjoittavat; sekä

c) lentoreitin kauttakulkuliikenteen tarpeisiin.

8 artikla

1. Seuraavissa kappaleissa sanonta "tariffi" tarkoittaa hintoja, jotka maksetaan matkustajien, matkatavarain ja rahdin kuljetuksesta ja niitä ehtoja, joiden mukaan näitä hintoja sovelletaan, mukaan luettuina asiamiesten ja muita liitännäispalveluja koskevat toimipalkkiot ja ehdot, lukuun ottamatta postinkuljetusta koskevia hintoja ja kuljetusehtoja.

2. Sopimuspuolen lentoliikenneyritysten kuljetuksissaan toisen sopimuspuolen alueelle tai alueelta soveltamat tariffit on vahvistettava kohtuullisiksi ottamalla asianmukaisesti huomioon kaikki asiaan vaikuttavat tekijät kuten liikennekustannukset, kohtuullinen voitto ja muiden lentoliikenneyritysten tariffit.

3. Sopimuspuolten asianomaisten lentoliikenneyritysten on, mikäli mahdollista, sovittava tämän artiklan 2 kappaleessa tarkoitetuista tariffeista neuvoteltuaan muiden samaa reittiä joko kokonaan tai osittain liikennöivien lentoliikenneyritysten kanssa ja tällaisen sopimuksen laatimisessa on, mikäli mahdollista, käytettävä hyväksi Kansainvälisen ilmakuljetusliiton (IATA) tariffien määräämiseksi käyttämää menettelyä.

4. Näin sovitut tariffit on alistettava sopimuspuolten ilmailuviranomaisten hyväksyttäväksi viimeistään yhdeksänkymmentä (90) päivää ennen niiden suunniteltua käyttöönottoa. Erityistapauksissa tätä määräaikaa voidaan lyhentää edellyttäen, että mainitut viranomaiset siitä sopivat.

5. Tällainen hyväksyminen voidaan antaa nimenomaisesti. Jos kumpikaan ilmailuviranomainen ei ole ilmaissut vastustavaa kantaansa kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa tämän artiklan 4 kappaleen mukaisesta alistamisesta, nämä tariffit katsotaan hyväksytyiksi. Siinä tapauksessa, että alistamismääräaikaa lyhennetään 4 kappaleen mukaisesti, ilmailuviranomaiset voivat sopia siitä, että määräaika, jonka kuluessa vastustava kanta on ilmoitettava, voi olla kolmeakymmentä (30) päivää lyhyempi.

6. Jollei tariffista päästä sopimukseen tämän artiklan 3 kappaleen mukaisesti, tai jos sopimuspuolen ilmailuviranomaiset ilmoittavat toisen sopimuspuolen ilmailuviranomaisille tämän artiklan 5 kappaleen mukaisen määräajan kuluessa vastustavansa jotain 3 kappaleen määräysten mukaisesti sovittua tariffia, tulee osapuolten ilmailuviranomaisten neuvoteltuaan sellaisen kolmannen valtion ilmailuviranomaisten kanssa, joiden mielipiteen ne katsovat hyödylliseksi, pyrkiä määräämään tariffi keskinäisellä sopimuksella.

7. Jolleivät ilmailuviranomaiset pääse sopimukseen niille tämän artiklan 4 kappaleen nojalla alistetun tariffin hyväksymisestä, tai tämän artiklan 6 kappaleen nojalla tapahtuvasta tariffin määräämisestä, erimielisyys on ratkaistava tämän sopimuksen 12 artiklan määräysten mukaisesti.

8. Tämän artiklan määräysten mukaisesti määrätty tariffi on voimassa, kunnes uusi tariffi määrätään. Tästä huolimatta tariffin voimassaoloa ei saa jatkaa tämän kappaleen perusteella kahtatoista (12) kuukautta pitemmäksi ajaksi siitä päivästä, jolloin se muuten olisi lakannut olemasta voimissa.

9 artikla

Sopimuspuoli myöntää toisen sopimuspuolen nimeämille lentoliikenneyrityksille oikeuden siirtää vapaasti viralliseen vaihtokurssiin ne tuloylijäämät, jotka nämä lentoliikenneyritykset ovat ansainneet ensiksi mainitun sopimuspuolen alueella matkustajien, matkatavarain, postin ja tavaran kuljettamisesta.

10 artikla

Sopimuspuolten ilmailuviranomaisten on aika ajoin neuvoteltava keskenään läheisen yhteistyön hengessä varmistaakseen tämän sopimuksen ja sen liitteen määräysten toteuttamisen ja asianmukaisen noudattamisen.

11 artikla

1. Jos sopimuspuoli pitää tämän sopimuksen jonkin määräyksen muuttamista toivottavana, se voi pyytää neuvotteluja toisen sopimuspuolen kanssa. Tällaiset neuvottelut, jotka voidaan käydä ilmailuviranomaisten kesken ja jotka voivat tapahtua joko keskustelujen tai kirjeenvaihdon muodossa, tulee aloittaa kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa pyynnön esittämisestä. Näin sovitut muutokset tulevat voimaan, kun ne on vahvistettu diplomaattisten noottien vaihdolla.

2. Muutoksia tämän sopimuksen liitteeseen voidaan tehdä suoraan sopimuspuolten asianomaisten ilmailuviranomaisten keskinäisellä sopimuksella, ja ne tulevat voimaan, kun niistä on ilmoitettu diplomaattiteitse.

12 artikla

1. Jos sopimuspuolten kesken syntyy erimielisyyttä tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta, sopimuspuolten on ensisijaisesti pyrittävä ratkaisemaan se neuvotteluin.

2. Jolleivät sopimuspuolet saa sovintoa aikaan neuvotteluteitse, ne voivat sopia erimielisyyden siirtämisestä jonkun henkilön tai toimielimen ratkaistavaksi; jolleivät ne pääse tästä sopimukseen, tulee erimielisyys sopimuspuolen pyynnöstä alistaa ratkaistavaksi kolmijäseniselle välitystuomioistuimelle, johon kumpikin sopimuspuoli nimeää yhden välimiehen ja näin nimetyt kaksi nimeävät kolmannen. Molempien sopimuspuolten on nimettävä välimies kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa siitä päivästä, jolloin sopimuspuoli on vastaanottanut toiselta sopimuspuolelta diplomaattiteitse toimitetun ilmoituksen, jossa pyydetään erimielisyyden ratkaisemista välimiesmenettelyllä, ja kolmas väliinies on nimettävä tätä seuraavan kuudenkymmenen (60) päivän kuluessa. Jollei sopimuspuoli nimeä välimiestä määräajan kuluessa, tai jollei kolmatta välimiestä ole nimetty määräajan kuluessa, voi jompikumpi sopimuspuoli pyytää Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön (ICAO) neuvoston puheenjohtajaa nimeämään tarpeen mukaan välimiehen tai välimiehet. Tällaisessa tapauksessa on kolmannen välimiehen oltava kolmannen valtion kansalainen, ja hänen tulee toimia välitystuomioistuimen puheenjohtajana.

3. Sopimuspuolet noudattavat jokaista tämän artiklan 2 kappaleen mukaan tehtyä ratkaisua.

13 artikla

Tähän sopimukseen ja sen liitteeseen tehdään muutoksia niiden saattamiseksi yhtäpitäviksi jokaisen monenkeskisen yleissopimuksen kanssa, josta voi tulla sopimuspuolia sitova.

14 artikla

Sopimuspuoli voi milloin tahansa ilmoittaa toiselle sopimuspuolelle päättäneensä irtisanoa tämän sopimuksen. Tällainen ilmoitus on toimitettava samanaikaisesti Kansainväliselle siviiliilmailujärjestölle. Tällaisessa tapauksessa sopimus lakkaa olemasta voimassa kahdentoista (12) kuukauden kuluttua siitä päivästä, jolloin toinen sopimuspuoli on vastaanottanut mainitun ilmoituksen, jollei irtisanomista peruuteta yhteisellä sopimuksella ennen mainitun määräajan päättymistä. Jollei toinen sopimuspuoli tunnusta vastaanottaneensa ilmoitusta, se katsotaan vastaanotetuksi neljäntoista (14) päivän kuluttua siitä kun Kansainvälinen siviiliilmailujärjestö on sen vastaanottanut.

15 artikla

Tämä sopimus tulee voimaan kolmenkymmenen (30) päivän kukittua siitä päivästä, kun diplomaattisten noottien vaihdolla on vahvistettu, että sopimuspuolten valtiosääntöjen edellyttämät vaatimukset tämän sopimuksen voimaantulolle on täytetty.

Tämän vakuudeksi allekirjoittaneet, hallitustensa siihen asianmukaisesti valtuuttamina, ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty kahtena englanninkielisenä kappaleena Helsingissä 11 päivänä huhtikuuta 1978.

LIITE Suomen Tasavallan hallituksen ja Jordanian Hasemiittisen Kuningaskunnan hallituksen väliseen lentoliikennesopimukseen.

1. a) Suomen Tasavallan hallituksen nimeämillä lentoliikenneyrityksillä on oikeus harjoittaa säännöllistä lentoliikennettä seuraavilla reiteillä molempiin suuntiin:

Suomessa sijaitsevat paikkakunnat - välillä sijaitsevat paikkakunnat - Amman Ammanista kauempana sijaitsevat paikkakunnat.

b) Oikeus jättää Jordanian Hasemiittisen Kuningaskunnan alueelle ja sieltä ottaa kuormaa, joka on kolmannen valtion alueelta otettu alukseen tai kolmannen valtion alueelle menevää, rajoitetaan koskemaan seuraavia paikkoja:

- kaksi seuraavista välillä sijaitsevista paikkakunnista: Beograd, Ateena, Istanbul, yksi Kyproksessa sijaitseva paikkakunta

- kaksi seuraavista, Ammanista kauempana sijaitsevista paikkakunnista: Teheran, Karachi, Bombay, Colombo.

2. a) Jordanian Hasemiittisen Kuningaskunnan hallituksen nimeämillä lentoliikenneyrityksillä on oikeus harjoittaa säännöllistä lentoliikennettä seuraavilla reiteillä molempiin suuntiin:

Jordanian Hasemiittisessa Kuningaskunnassa sijaitsevat paikkakunnat - välillä sijaitsevat paikkakunnat - Helsinki - Helsingistä kauempana sijaitsevat paikkakunnat.

b) Oikeus jättää Suomen alueella ja sieltä ottaa kuormaa, joka on kolmannen valtion alueelta otettu alukseen tai kolmannen valtion alueelle menevää, rajoitetaan koskemaan seuraavia neljää välillä sijaitsevaa paikkakuntaa:

- Damaskos,

- Ateena tai Istanbul tai yksi paikkakunta Kyproksessa,

- Bukarest,

- Beograd tai Zagreb tai Budapest

3. Sopimuspuolen nimeämillä lentoliikenneyrityksillä on oikeus jättää pois määrätyillä reiteillä yksi tai useampi välillä sijaitseva paikkakakunta tai päätepisteistä kauempana sijaitseva paikkakunta.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.