69/1977

Asetus Asetus Kansainvälistä Valuuttarahastoa koskevan sopimuksen eräiden muutosten voimaansaattamisesta.

Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään: Kansainvälistä Valuuttarahastoa koskevan sopimuksen eräiden muutosten hyväksymisestä 2 päivänä joulukuuta 1977 annetun lain (1112/ 77) 3 § nojalla:

1 §.

Kansainvälisen Valuuttarahaston hallintoneuvoston 30 päivänä huhtikuuta 1976 hyväksymät Kansainvälistä Valuuttarahastoa koskevan sopimuksen muutokset ovat voimassa niin kuin niistä on sovittu.

2 §.

Edellä tarkoitetussa sopimuksessa edellytetyt liiketoimet hoitaa ja XXI-XXXII artiklan ja liitteiden F-I soveltamisesta johtuvat ilmoitukset ja sitoumukset antaa Suomen valtion puolesta Suomen Pankki.

Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 1977.

Alkuperäinen sopimus: 3/1948

KANSAINVÄLISEN VALUUTTARAHASTON SOPIMUSARTIKLAT

Hallitukset, joiden nimissä tämä sopimus on allekirjoitettu, sopivat seuraavasta:

Johdantoartikla

i) Kansainvälinen Valuuttarahasto on perustettu ja toimii tämän sopimuksen mukaisesti noudattaen sopimuksen määräyksiä sellaisina kuin ne on alunperin hyväksytty ja sittemmin muutettu.

ii) Voidakseen toteuttaa toimenpiteensä ja liiketoimensa rahastolla on yleinen osasto ja erityisten nosto-oikeuksien osasto. Jäsenyys rahastossa oikeuttaa ottamaan osaa erityisten nosto-oikeuksien osaston toimintaan.

iii) Tämän sopimuksen määräyksiin perustuvat toimenpiteet ja liiketoimet tulee hoitaa yleisen osaston kautta, jonka muodostavat tämän sopimuksen määräysten mukaisesti yleisvarojen tili, erityismaksutili ja investointitili; erityisiä nosto-oikeuksia koskevat toimenpiteet ja liiketoimet tulee kuitenkin hoitaa erityisten nosto-oikeuksien osaston kautta.

I artikla
Tarkoitusperät

Kansainvälisen Valuuttarahaston päämääränä on:

i) Edistää kansainvälistä valuuttapoliittista yhteistyötä pysyvän laitoksen avulla, joka tarjoaa neuvottelu- ja yhteistoimintakoneiston kansainvälisten valuuttakysymysten alalla;

ii) helpottaa kansainvälisen kaupan laajenemista ja tasapainoista kasvua ja siten myötävaikuttaa siihen, että korkean työllisyysasteen ja korkeiden reaalitulojen saavuttamista ja ylläpitämistä sekä kaikkien jäsenten tuotantomahdollisuuksien kehittämistä pidetään talouspolitiikan tärkeimpinä tavoitteina;

iii) edistää valuuttojen vakavuutta ja ylläpitää jäsenvaltioiden välillä järjestyneitä valuuttasuhteita sekä välttää valuutan arvon alentamista kilpailutarkoituksessa;

iv) myötävaikuttaa monenkeskisen maksujärjestelmän ylläpitämiseen jäsenmaiden välisissä juoksevissa liiketoimissa ja maailmankaupan kehitystä ehkäisevien valuuttarajoitusten poistamiseen;

v) kohottaa jäsenten luottamusta asettamalla rahaston varoja tilapäisesti niiden käytettäviksi riittäviä takeita vastaan ja siten tarjota niille mahdollisuus korjata maksutasehäiriönsä ryhtymättä kansallisen tai kansainvälisen taloudellisen hyvinvoinnin kannalta vahingollisiin toimenpiteisiin;

vi) edellä esitetyn mukaisesti lyhentää jäsenmaiden maksutaseissa esiintyvien tasapainohäiriöiden kestoaikaa ja lieventää niiden ankaruutta.

Rahasto pyrkii kaikessa toiminnassaan ja päätöksissään tässä artiklassa esitettyihin päämääriin.

II artikla
Jäsenyys

1 os. Kantajäsenet

Rahaston kantajäseniä ovat ne Yhdistyneiden Kansakuntien valuutta- ja finanssikonferenssissa edustetut maat, joiden hallitukset ovat hyväksyneet jäsenyyden ennen 31. joulukuuta 1945.

2 os. Muut jäsenet

Muut maat voivat liittyä jäseniksi niinä ajankohtina ja sellaisin ehdoin, jotka hallintoneuvosto määrää. Nämä ehdot, merkintöjä koskevat ehdot mukaanluettuina, noudattavat samoja periaatteita, joita sovelletaan jo jäseninä oleviin muihin maihin.

III artikla
Osuudet ja merkinnät

1 os. Osuudet ja merkintöjen maksaminen

Jokaiselle jäsenelle määrätään erityisinä nosto-oikeuksina ilmaistu osuus. Yhdistyneiden Kansakuntien valuutta- ja finanssikonferenssissa edustettujen, ennen 31. joulukuuta 1945 jäsenyytensä hyväksyneiden jäsenten osuudet on esitetty liitteessä A. Muiden jäsenten osuudet määrää hallintoneuvosto. Jokaisen jäsenen merkinnän tulee olla yhtä suuri kuin sen osuus, ja se tulee maksaa rahastolle täysimääräisenä sovitussa talletuspaikassa.

2 os. Osuuksien muuttaminen

a) Hallintoneuvosto suorittaa vähintään joka viides vuosi osuuksien yleisen tarkistuksen ja ehdottaa jäsenosuuksien muuttamista, mikäli katsoo sen aiheelliseksi. Rahasto voi muulloinkin, mikäli pitää sitä tarkoituksenmukaisena, ottaa harkitakseen yksityisen jäsenen osuuden muuttamisen jäsenen tätä pyytäessä.

b) Rahasto voi milloin tahansa ehdottaa 31. elokuuta 1975 jäseninä olleiden rahaston jäsenten osuuksien korottamista niiden silloisten jäsenosuuksien suhteessa, kuitenkin niin, etteivät korotukset yhteensä ylitä V artiklan 12 osaston f), i) ja j) kohtien nojalla erityismaksujen tililtä yleisvarojen tilille siirrettyjä määriä.

c) Jokaiseen osuuden muutokseen vaaditaan kahdeksankymmenenviiden prosentin määräenemmistö rahaston koko äänimäärästä.

d) Mitään osuutta ei muuteta, ennenkuin kyseinen jäsen on muutoksen hyväksynyt ja ennenkuin maksu on suoritettu, jollei katsota, että maksu on suoritettu tämän artiklan 3 osaston b) kohdan mukaisesti.

3 os. Maksut osuuksia muutettaessa

a) Jäsenen, joka suostuu osuutensa korottamiseen tämän artiklan 2 osaston a) kohdan nojalla, on rahaston päättämän määräajan kuluessa maksettava rahastolle kaksikymmentäviisi prosenttia korotuksesta erityisinä nosto-oikeuksina, mutta hallintoneuvosto voi määrätä, että tämä maksu voidaan suorittaa, kaikkiin jäseniin samoja perusteita soveltaen, kokonaan tai osittain sellaisissa rahaston nimeämissä muiden jäsenten valuutoissa, joiden käyttöön kyseiset jäsenet ovat suostuneet, tai jäsenen omassa valuutassa. Ei-osanottajan on maksettava osanottajien erityisinä nosto-oikeuksina suorittamaa korotusta vastaava osa sellaisissa rahaston nimeämissä muiden jäsenten valuutoissa, joiden käyttöön kyseiset jäsenet ovat suostuneet. Jäsenen on suoritettava korotuksen jäljellä oleva osa omassa valuutassaan. Rahaston hallussa oleva jäsenen valuutan määrä ei saa nousta, muiden jäsenten tämän määräyksen nojalla suorittamien maksujen vuoksi yli sen tason, jolla se olisi provisionalainen V artiklan 8 osaston b) ii) kohdan mukaan.

b) Jokaisen jäsenen, joka suostuu osuutensa korottamiseen tämän artiklan 2 osaston b) kohdan nojalla, katsotaan maksaneen rahastolle sellaista korotusta vastaavan merkinnän määrän.

c) Jos jäsen hyväksyy osuutensa supistamisen, rahaston on kuudenkymmenen päivän kuluessa maksettava jäsenelle supistuksen suuruinen määrä. Maksu on suoritettava jäsenen valuuttana ja niin suuri osa erityisinä nostooikeuksina tai sellaisissa rahaston nimeämissä muiden jäsenten valuutoissa, joiden käyttöön kyseiset jäsenet ovat suostuneet, kuin on tarpeellista, jotta estettäisiin rahaston hallussa olevan kyseisen valuutan määrän supistuminen uutta osuutta pienemmäksi, kuitenkin niin, että poikkeusoloissa rahasto voi supistaa hallussaan pitämäänsä kyseisen valuutan määrää uutta osuutta pienemmäksi maksamalla jäsenelle sen omassa valuutassa.

d) Jokaiseen edellämainitun a) kohdan nojalla tehtyyn päätökseen, lukuunottamatta kyseisen määräyksen mukaista määräajan päättämistä sekä valuuttojen nimeämistä, vaaditaan seitsemänkymmenen prosentin määräenemmistö rahaston koko äänimäärästä.

4 os. Valuutan korvaaminen arvopapereilla

Siltä osin, kuin rahasto ei katso yleisvarojen tilille maksettavaa jäsenen valuuttaa toiminnalleen ja liiketoimilleen välttämättömäksi, se voi valuutan sijasta ottaa vastaan velkakirjoja tai muita sitoumuksia, jotka jäsen tai jäsenen XIII artiklan 2 osaston mukaisesti osoittama talletuspaikka on antanut; näitä arvopapereita ei voida siirtää., ne ovat korottomia, ja ne on vaadittaessa maksettava nimellisarvoonsa hyvittämällä rahaston tiliä osoitetussa talletuspaikassa. Tätä määräystä ei ole sovellettava vain jäsenten merkintöihin, vaan jokaiseen muuhun rahaston valuuttasaatavaan tai sen hankkimaan, yleisvarojen tilille sijoitettavaan valuuttaerään.

IV artikla
Valuuttajärjestelyitä koskevat velvoitukset

1 os. Jäsenten yleiset velvoitukset

Tietoisena siitä, että kansainvälisen valuuttajärjestelmän päätarkoitus on luoda puitteet, jotka helpottavat tavaroiden, palvelujen ja pääoman vaihtoa eri maiden kesken sekä ylläpitävät tasapainoista taloudellista kasvua, ja että tärkeimpänä tavoitteena on taloudelliselle vakavuudelle välttämättömien järjestyneiden olosuhteiden jatkuva kehittäminen, jokainen jäsen sitoutuu yhteistyöhön rahaston ja muiden jäsenten kanssa varmistaakseen vakiintuneet valuuttajärjestelyt ja edistääkseen valuuttakurssien vakavuutta.

Jokaisen jäsenen tulee erityisesti:

i) pyrkiä harjoittamaan, olosuhteensa huomioon ottaen, talouspolitiikkaa, jonka tavoitteena on vakaan taloudellisen kasvun vaaliminen riittävän hintojen vakavuuden vallitessa;

ii) pyrkiä vakavuutta vaalimalla edistämään järjestyneitä taloudellisia oloja ja rahajärjestelmää, joka ei yleensä aiheuta tasapainohäiriöitä;

iii) pidättyä keinotekoisesti vaikuttamasta valuuttakursseihin ja kansainväliseen valuuttajärjestelmään maksutaseensa todellista sopeutumista välttääkseen tai toisiin jäseniin nähden epäoikeudenmukaisen kilpailuedun saavuttamiseksi;

iv) noudattaa tämän osaston sitoumusten kanssa sopusoinnussa olevaa valuuttapolitiikkaa.

2 os. Yleiset valuuttajärjestelyt

a) Kunkin jäsenen tulee ilmoittaa rahastolle kolmenkymmenen päivän kuluessa tämän sopimuksen toisen muutoksen päivämäärästä niistä valuuttajärjestelyistä, joita se aikoo noudattaa tämän artiklan 1 osaston nojalla tekemien velvoitustensa täyttämisessä, ja sen tulee ilmoittaa rahastolle heti kaikista valuuttajärjestelyissään tapahtuneista muutoksista.

b) 1. tammikuuta 1976 voimassaolevan kansainvälisen valuuttajärjestelmän puitteissa valuuttajärjestelyihin voi kuulua i) järjestelyt, joilla jäsen pitää yllä valuuttansa arvon erityisinä nosto-oikeuksina tai suhteessa muuhun valitsemaansa yksikköön kuin kultaan, tai ii) yhteisjärjestelyt, joilla jotkut jäsenet pitävät yllä valuuttansa arvon suhteessa jonkin muun jäsenen tai jäsenten valuuttojen arvoon, tai iii) jäsenen valitsemat muut valuuttajärjestelyt.

c) Kansainvälisen valuuttajärjestelmän kehitystä seuraten rahasto voi, kahdeksankymmenenviiden prosentin määräenemmistöllä rahaston koko äänimäärästä, tehdä yleisiä valuuttajärjestelyitä koskevia päätöksiä, kuitenkaan rajoittamatta jäsenten oikeutta pitää valitsemansa rahaston tarkoitusperien ja tämän artiklan 1 osaston mukaisten velvoitusten kanssa sopusoinnussa olevat valuuttajärjestelyt.

3 os. Valuuttajärjestelyjen valvonta

a) Rahasto valvoo kansainvälistä valuuttajärjestelmää taatakseen sen tehokkaan toiminnan ja valvoo, että jokainen jäsen mukautuu tämän artiklan 1 osaston mukaisiin velvoituksiin.

b) Täyttääkseen yllä a) kohdassa mainitut tehtävänsä rahasto valvoo kiinteästi jäsenten valuuttakurssipolitiikkaa ja omaksuu täsmälliset periaatteet, joita kaikkien jäsenten tulee noudattaa politiikassaan. Jokaisen jäsenen tulee antaa rahastolle valvontaa varten tarpeelliset tiedot ja, rahaston niin halutessa, neuvotella sen kanssa valuuttakurssipolitiikastaan. Rahaston omaksumat periaatteet ovat sopusoinnussa niiden yhteisjärjestelyjen kanssa, joilla jäsenet ylläpitävät valuuttojensa arvon suhteessa muiden jäsenten valuuttaan tai valuuttoihin, sekä jäsenen valitsemien muiden valuuttajärjestelyjen kanssa, jotka ovat sopusoinnussa rahaston päämäärien ja tämän artiklan 1 osaston sitoumusten kanssa. Nämä periaatteet ottavat huomioon jäsenten kotimaassa vallitsevan yhteiskunnallisen ja poliittisen järjestelmän, ja soveltaessaan näitä periaatteita rahasto ottaa asianmukaisella tavalla huomioon jäsenten olosuhteet.

4 os. Pariarvot

Rahasto voi päättää kahdeksankymmenenviiden prosentin määräenemmistöllä rahaston koko äänimäärästä, että kansainväliset taloudelliset olosuhteet sallivat vakaisiin mutta säädettäviin pariarvoihin perustuvan valuuttajärjestelyiden yleisen järjestelmän käyttöönoton. Rahaston päätöksen on perustuttava maailmantalouden vakavuudelle, ja tämän vuoksi sen on otettava huomioon jäsenmaiden kansantalouksissa tapahtuneet hintojen muutokset ja niiden kasvuvauhti. Päätös on tehtävä kansainvälisen valuuttajärjestelmän kehityksen perusteella, ottaen erityisesti huomioon maksuvalmiuden vaatimukset. Jotta taattaisiin pariarvojärjestelmän tehokas toiminta, on myös otettava huomioon järjestelyt, joilla kaikki jäsenet, joilla on joko ylijäämäinen tai alijäämäinen maksutase, ryhtyvät nopeisiin, tehokkaisiin ja yhdenmukaisiin toimiin tasapainon saavuttamiseksi, sekä lisäksi järjestelyt, joilla voidaan puuttua tasapainottomuuksiin ja korjata niitä. Tehdessään tällaisen päätöksen rahaston on ilmoitettava jäsenille, että liitteen C määräyksiä sovelletaan.

5 os. Jäsenvaltion alueella voimassaolevat eri valuutat

a) Jäsenen tämän artiklan mukaisen valuuttaansa koskevan toimenpiteen katsotaan koskevan sen kaikkien alueiden eri valuuttoja, joihin nähden jäsen on hyväksynyt XXXI artiklan 2 osaston g) kohdan mukaisesti tämän sopimuksen, ellei jäsen ilmoita toimenpiteensä koskevan joko vain päävaluuttaansa, tai ainoastaan yhtä tai useampaa nimettyä eri valuuttaa, tai päävaluuttaansa ja yhtä tai useampaa nimettyä eri valuuttaa.

b) Rahaston tämän artiklan mukaisten toimenpiteiden katsotaan koskevan kaikkia jäsenen edellä a) kohdassa mainittuja valuuttoja, jollei rahasto toisin ilmoita.

V artikla
Rahaston toiminta ja liiketoimet

1 os. Rahastoon yhteyttä pitävät laitokset

Kukin jäsen on yhteydessä rahastoon ainoastaan valtiovarainministeriönsä, keskuspankkinsa, vakauttamisrahastonsa tai muun näihin verrattavan valtion viranomaisen välityksellä, ja rahasto puolestaan pitää yhteyttä vain näihin tai näiden kautta.

2 os. Rahaston toiminnan ja liiketoimien rajoitukset

a) Mikäli tässä sopimuksessa ei ole toisin määrätty, on rahaston nimissä tapahtuvat liiketoimet rajoitettava sellaisiin, joiden tarkoituksena on hankkia jollekin jäsenelle tämän aloitteesta erityisiä nosto-oikeuksia tai muiden jäsenten valuuttoja rahaston yleisvaroista, joita pidetään yleisvarojen tilillä, ostoa haluavan jäsenen valuuttaa vastaan.

b) Rahasto voi pyydettäessä päättää suorittaa päämääriensä kanssa sopusoinnussa olevia varainhoidollisia ja teknisiä palveluita, jäsenten rahastolle maksamien varojen hoito mukaan luettuna. Tällaisten varainhoidollisten palvelujen suorittamiseen liittyvät liiketoimet eivät tapahdu rahaston nimissä. Tämän kappaleen mukaiset palvelut eivät saa aiheuttaa Jäsenelle mitään velvoitteita ilman tämän suostumusta.

3 os. Rahaston yleisvarojen käytön ehdot

a) Rahasto omaksuu menettelytavat yleisvarojensa käytölle, valmiusluotot ja muut vastaavanlaiset järjestelyt mukaan luettuina, ja erityisiä maksutaseongelmia varten se voi omaksua erityisiä menettelytapoja, jotka auttavat jäseniä ratkaisemaan maksutaseongelmansa tämän sopimuksen määräysten mukaisesti ja antavat riittävät takeet rahaston yleisvarojen käytön tilapäisyydestä.

b) Jäsen on seuraavin ehdoin oikeutettu ostamaan rahastolta toisten jäsenten valuuttoja vastaavaa oman valuuttansa määrää vastaan:

i) rahaston yleisvarojen käytön jäsenen toimesta edellytetään tapahtuvan tämän sopimuksen määräysten ja niihin perustuvien menettelytapojen mukaisesti;

ii) jos jäsen esittää, että sille on välttämätöntä suorittaa osto joko maksutaseensa tai valuuttavarantonsa tai varantonsa kehityksen vuoksi;

iii) jos ehdotettu osto on jäsenosuusosto, tai se ei saata rahaston hallussa olevaa ostavan jäsenen valuutan määrää nousemaan yli kahdensadan prosentin jäsenen osuudesta;

iv) jos rahasto ei aikaisemmin tämän artiklan 5 osaston, VI artiklan 1 osaston tai XXVI artiklan 2 osaston a) kohdan mukaan ole evännyt jäseneltä, joka tahtoo suorittaa oston, oikeutta käyttää rahaston yleisvaroja.

c) Rahaston on tutkittava ostopyyntö ratkaistakseen, onko ehdotettu osto sopusoinnussa tämän sopimuksen määräysten kanssa ja niiden perusteella käytäntöön otettujen menettelytapojen kanssa, kuitenkin niin, että jäsenosuusostoja ei aseteta kyseenalaisiksi.

d) Rahasto ottaa käytäntöön myytävien valuuttojen valintaa koskevia menettelytapoja ja menetelmiä, joissa otetaan huomioon jäsenten kanssa neuvotellen näiden maksutase ja valuuttavaranto sekä valuuttamarkkinoiden kehitys, samoin kuin se, että jäsenten aseman rahastossa tulisi tasapainottua pitkällä aikavälillä. Jos kuitenkin jäsen esittää haluavansa ostaa toisen jäsenen valuuttaa, koska ostava jäsen haluaa saada vastaavan määrän toisen jäsenen tarjoamaa omaa valuuttaansa, sillä on oikeus ostaa tämän toisen jäsenen valuuttaa, ellei rahasto ole tehnyt VII artiklan 3 osaston mukaista ilmoitusta siitä, että sen hallussa oleva kyseinen valuutta on käynyt niukaksi.

e) i) Jokaisen jäsenen tulee varmistaa, että sen valuutassa rahastolta ostetut määrät ovat vapaasti käytettävissä olevia määriä tai että ne ostohetkellä voidaan vaihtaa sen valitsemaan vapaasti käytettävissä olevaan valuuttaan vaihtokurssiin, joka vastaa niiden välillä XIX artiklan 7 osaston a) kohdan mukaan vallitsevaa vaihtokurssia.

ii) Jokaisen jäsenen, jonka valuuttaa ostetaan rahastolta tai saadaan rahastolta ostetun valuutan vastineeksi, tulee yhteistyössä rahaston ja muiden jäsenten kanssa varmistaa, että sellaiset määrät sen valuuttaa voidaan vaihtaa ostohetkellä muiden jäsenten vapaasti käytettävissä olevia valuuttoja vastaan.

iii) Edellä mainitun i) kohdan mukaisen valuutanvaihdon, joka koskee ei-vapaasti käytettävissä olevaa valuuttaa, tulee tapahtua sen jäsenen toimesta, jonka valuuttaa ostetaan, jollei kyseinen jäsen ja ostava jäsen sovi muusta menettelystä.

iv) Jäsenen, joka ostaa rahastolta toisen jäsenen vapaasti käytettävissä olevaa valuuttaa ja joka haluaa vaihtaa sen ostohetkellä toiseen vapaasti käytettävissä olevaan valuuttaan, tulee suorittaa vaihto toisen jäsenen kanssa, jos kyseinen jäsen sitä pyytää. Vaihto suoritetaan toisen jäsenen valitsemaan vapaasti käytettävissä olevaan valuuttaan edellä mainitussa i) kohdassa mainittuun vaihtokurssiin.

f) Omaksumiensa menettelytapojen mukaisesti rahasto voi suostua siihen, että se antaa tämän osaston mukaisen oston suorittavalle osanottajalle erityisiä nosto-oikeuksia toisten jäsenvaluuttojen sijasta.

4 os. Ehdoista luopuminen

Rahasto voi harkintansa mukaan ja omat etunsa huomioonottaen olla noudattamatta tämän artiklan 3 osaston b) iii) ja iv) kohtien ehtoja, varsinkin niihin jäseniin nähden, jotka siihen asti ovat välttyneet käyttämästä paljon tai pitkäaikaisesti rahaston yleisvaroja. Rahaston on tällöin otettava huomioon asianomaisen maan ajoittaiset tai poikkeukselliset tarpeet. Rahaston on edelleen otettava huomioon jäsenen halukkuus antaa lisävakuutena hyväksyttäviä varoja, joiden arvo rahaston käsityksen mukaan riittävästi turvaa rahaston edut; rahasto voi rajoitusmääräyksistä luopumisen edellytyksenä vaatia tällaista lisävakuutta.

5 os. Rahaston yleisvarojen käyttöoikeuden epääminen

Jos jäsen rahaston käsityksen mukaan käyttää rahaston yleisvaroja tavalla, joka on vastoin rahaston tarkoitusta, rahaston on ilmoitettava asianomaiselle jäsenelle mielipiteensä ja myönnettävä kohtuullinen aika vastauksen antamiseen. Annettuaan tämän ilmoituksen jäsenelle rahasto voi rajoittaa jäsenen rahaston yleisvarojen käyttöä. Jos jäsen ei määräaikana ole antanut vastausta tai vastaus ei ole tyydyttävä, rahasto voi edelleen rajoittaa yleisvarojensa käyttöä tai etukäteen siitä sopivalla tavalla ilmoitettuaan kokonaan kieltää sen asianomaiselta jäseneltä.

6 os. Muut rahaston suorittamat erityisten nosto-oikeuksien ostot ja myynnit

a) Rahasto voi ottaa vastaan osanottajan tarjoamia erityisiä nosto-oikeuksia muiden jäsenten samansuuruisen valuuttojen määrän vastineena.

b) Rahasto voi luovuttaa osanottajalle tämän pyynnöstä erityisiä nosto-oikeuksia muiden jäsenten samansuuruisia valuuttamääriä vastaan. Rahaston hallussa oleva jäsenen valuutan määrä ei saa näiden liiketoimien vuoksi nousta yli sen tason, jolla se olisi provisionalainen tämän artiklan 8 osaston b) ii) kohdan mukaan.

c) Rahaston tämän osaston mukaan luovuttamia tai vastaanottamia valuuttoja valittaessa noudatetaan tämän artiklan 3 osaston d) kohdan tai 7 osaston i) kohdan periaatteiden mukaisia menettelytapoja. Rahasto voi ryhtyä tämän osaston mukaisiin liiketoimiin vain, jos jäsen, jonka valuuttaa rahasto luovuttaa tai ottaa vastaan, suostuu tällaiseen valuuttansa käyttöön.

7 os. Jäsenen oman valuutan takaisinostaminen rahastolta

Jäsen on oikeutettu koska tahansa ostamaan takaisin niitä rahaston hallussa olevia valuuttansa määriä, jotka ovat provisionalaisia tämän artiklan 8 osaston b) kohdan mukaan.

b) Jäsenen, joka on suorittanut tämän artiklan 3 osaston mukaisen oston, odotetaan tavallisesti maksutaseensa ja varantotilansa parantuessa ostavan takaisin ne rahaston hallussa olevat valuuttansa, jotka ovat oston kautta tälle tulleet ja jotka ovat provisionalaisia tämän artiklan 8 osaston b) kohdan mukaan. Jäsenen tulee ostaa takaisin nämä valuutat, jos rahasto omaksumiensa takaisinostoa koskevien menettelytapojen mukaisesti ja neuvoteltuaan jäsenen kanssa esittää tälle, että sen tulisi suorittaa takaisinosto parantuneen maksutaseensa ja varantotilansa vuoksi.

c) Jäsenen, joka on suorittanut tämän artiklan 3 osaston mukaisen oston, tulee ostaa takaisin se rahaston hallussa oleva oman valuuttansa määrä, joka on oston kautta sinne tullut ja joka on provisionalainen tämän artiklan 8 osaston b) kohdan mukaan, viimeistään viiden vuoden kuluttua ostopäivästä lukien. Rahasto voi määrätä, että jäsenen tulee suorittaa takaisinosto vähittäin ajanjakson kuluessa, joka alkaa kolmen vuoden ja päättyy viiden vuoden kuluttua ostopäivästä lukien. Rahasto voi kahdeksankymmenenviiden prosentin määräenemmistöllä rahaston koko äänimäärästä muuttaa tämän kohdan mukaisia takaisinostoaikoja, ja jokaista täten sovittua määräaikaa sovelletaan kaikkiin jäseniin.

d) Rahasto voi kahdeksankymmenenviiden prosentin määräenemmistöllä rahaston koko äänimäärästä ottaa käytäntöön muita kuin edellä olevan c) kohdan mukaisesti sovellettavia määräaikoja, jotka ovat samoja kaikille jäsenille, noudatettaviksi jäsenen ostaessa takaisin rahaston hallussa olevaa valuuttaansa, jonka tämä on hankkinut yleisvarojensa käyttöä koskevan erikoismenettelytavan mukaisesti.

e) Jäsenen tulee ostaa takaisin rahaston hallussa oleva valuuttansa määrä, jota ei ole hankittu ostojen kautta ja joka on provisionalainen tämän artiklan 8 osaston b) ii) kohdan mukaan, niiden menettelytapojen mukaisesti, jotka rahasto ottaa käytäntöön seitsemänkymmenen prosentin määräenemmistöllä rahaston koko äänimäärästä.

f) Päätös, joka määrää, että rahaston yleisvarojen käyttöä koskevan menettelytavan mukaisesti edellä mainittujen c) tai d) kohdan mukainen takaisinostoaika on lyhyempi kuin menettelytavan mukaan voimassa oleva, koskee vain rahaston päätöksen voimaantulopäivän jälkeen hankkimia valuuttamääriä.

g) Rahasto voi jäsenen pyynnöstä siirtää takaisinostovelvoituksen suorituspäivää tuonnemmaksi, mutta ei kuitenkaan edellä mainittujen kohtien c) tai d) tai rahaston edellä mainitun kohdan e) mukaan käytäntöön ottamien menettelytapojen mukaisia enimmäismääräaikoja pidemmäksi, jollei rahasto päätä seitsemänkymmenen prosentin määräenemmistöllä rahaston koko äänimäärästä, että takaisinostossa on perusteltua noudattaa rahaston yleisvarojen käytön tilapäisyyden kanssa sopusoinnussa olevaa pidempää määräaikaa, koska suoritus eräpäivänä aiheuttaisi jäsenelle poikkeuksellisia vaikeuksia.

h) Rahaston tämän artiklan 3 osaston d) kohdan mukaisia menettelytapoja voidaan täydentää menettelytavoilla, joiden mukaan rahasto voi päättää, neuvoteltuaan jäsenen kanssa, myydä tämän artiklan 3 osaston b) kohdan mukaan hallussaan pitämänsä jäsenen valuutan määrän, jota ei ole ostettu takaisin tämän 7 osaston mukaisesti, tämän kuitenkaan estämättä mitään toimenpiteitä, joita rahasto voi olla oikeutettu suorittamaan minkä tahansa muun tämän sopimuksen määräyksen mukaan.

i) Kaikki tämän osaston mukaiset takaisinostot tulee suorittaa erityisinä nosto-oikeuksina tai rahaston nimeäminä muiden jäsenten valuuttoina. Jäsenten takaisinostoissaan käyttämiin valuuttoihin nähden rahasto ottaa käytäntöön menettelytapoja ja toimenpiteitä, jotka ottavat huomioon tämän artiklan 3 osaston d) kohdan periaatteet. Rahaston hallussa oleva takaisinostoon käytettävän jäsenen valuutan määrä ei takaisinoston vuoksi saa nousta yli sen tason, jolla se olisi provisionalainen tämän artiklan 8 osaston b) ii) kohdan mukaan:

j) i) Jos rahaston edellä mainitun i) kohdan mukaan nimeämä jäsenen valuutta ei ole vapaasti käytettävissä olevaa valuuttaa, jäsenen tulee varmistaa, että takaisinostava jäsen voi saada sen takaisinoston ajankohtana vapaasti käytettävissä olevana, sen jäsenen valitsemana valuuttana, jonka valuutta oli nimetty. Tämän määräyksen mukaisen valuutanvaihdon tulee tapahtua näiden kahden valuutan väliseen vaihtokurssiin, joka on sama kuin niiden välillä XIX artiklan 7 osaston a) kohdan perusteella vallitseva vaihtokurssi.

ii) Jokaisen jäsenen, jonka valuutan rahasto on nimennyt takaisinostoa varten, tulee olla rahaston kanssa yhteistyössä, jotta takaisinostavat jäsenet kykenevät takaisinoston ajankohtana saamaan nimettyä valuuttaa muiden jäsenten vapaasti käytettävissä olevien valuuttojen vastineeksi.

iii) Edellä mainitun j) i) kohdan mukainen vaihto tulee suorittaa jäsenen kanssa, jonka valuutta on nimetty, jollei kyseinen jäsen ja takaisinostava jäsen sovi muusta menettelytavasta.

iv) Jos takaisinostava jäsen haluaa saada takaisinostoaikana jonkin toisen jäsenen vapaasti käytettävissä olevaa valuuttaa, jonka rahasto on nimennyt edellä i) kohdan mukaisesti, sen tulee toisen jäsenen sitä pyytäessä hankkia valuuttaa toiselta jäseneltä vapaasti käytettävissä olevan valuutan vastineeksi edellä j) i) kohdassa mainittuun vaihtokurssiin. Rahasto voi ottaa käytäntöön säännöksiä, jotka määräävät, mitä vapaasti vaihdettavissa olevaa valuuttaa voidaan luovuttaa vaihdossa.

8 os. Provisiot

a) i) Rahasto perii provision jäsenen ostaessa erityisiä nosto-oikeuksia tai yleisvarojen tilillä olevaa toisen jäsenen valuuttaa omaa valuuttaansa vastaan, kuitenkin niin, että rahasto voi periä jäsenosuusostoista alemman provision kuin muista ostoista. Jäsenosuusostoista perittävä provisio ei saa olla enempää kuin puoli prosenttia.

ii) Rahasto voi periä provision valmius- tai vastaavista järjestelyistä. Rahasto voi päättää, että järjestelystä maksettava provisio tulee korvata järjestelyn puitteissa suoritetuista ostoista edellä mainitun i) kohdan nojalla perittävällä provisiolla.

b) Rahasto perii provision yleisvarojen tilillä olevasta jäsenen valuutan päivittäisestä keskimäärästä, mikäli

i) se on hankittu XXX artiklan c) kohdan mukaisella poikkeusmenettelyllä, tai

ii) se ylittää jäsenosuuden määrän, kun edellä i) kohdassa mainitut valuuttamäärät jätetään ottamatta lukuun.

Perittävät provisiot nousevat tavallisesti määräajoin sen ajanjakson kuluessa, jolloin jäsenellä on käytössään valuuttaa.

c) Jos jäsen jättää suorittamatta tämän artiklan 7 osaston edellyttämän takaisinoston, rahasto voi, neuvoteltuaan jäsenen kanssa rahaston hallussa olevan jäsenen valuutan määrän supistamisesta, kantaa sopiviksi katsomiaan provisioita niistä hallussaan olevista jäsenen valuutan määristä, jotka olisi pitänyt ostaa takaisin.

d) Seitsemänkymmenen prosentin määräenemmistö rahaston koko äänimäärästä vaaditaan provision määräämiseksi sekä ylläolevien a) ja b) kohtien mukaan, jolloin sen tulee olla kaikille jäsenille yhtäläinen, että edellä mainitun c) kohdan mukaan.

e) Jäsenen tulee maksaa kaikki provisiot erityisinä nosto-oikeuksina, kuitenkin niin, että poikkeuksellisissa olosuhteissa rahasto voi sallia jäsenen maksavan provisiot rahaston nimeämissä muiden jäsenten valuutoissa, neuvoteltuaan niiden kanssa, tai jäsenen omassa valuutassa. Rahaston hallussa oleva jäsenen valuutan määrä ei saa muiden jäsenten tämän määräyksen perusteella suorittamien maksujen vuoksi nousta yli sen tason, jolla se olisi provisionalainen edellä mainitun b) ii) kohdan mukaan.

9 os. Hyvitys

a) Rahasto maksaa hyvitystä sille määrälle, jolla alla olevien b) tai c) kohtien mukaan määräytyvä prosenttiosuus jäsenosuudesta ylittää rahaston hallussa olevan, yleisvarojen tilillä pidetyn jäsenen valuutan päivittäisen keskimäärän, lukuunottamatta määriä, jotka on hankittu XXX artiklan c) kohdan mukaisella poikkeusmenettelyllä. Hyvityksen, josta rahasto päättää seitsemänkymmenen prosentin määräenemmistöllä rahaston koko äänimäärästä tulee olla yhtäläinen kaikille jäsenille, ja se saa olla enintään tai vähintään neljä viidesosaa XX artiklan 3 osaston mukaisesta korosta. Hyvitystä määrätessään rahasto ottaa huomioon V artiklan 8 osaston b) kohdan mukaiset provisiot.

b) Prosenttiosuus jäsenosuudesta, jota sovelletaan edellä mainitun a) kohdan tarkoituksia varten, on:

i) jokaiselle jäsenelle, joka on liittynyt jäseneksi ennen tämän sopimuksen toista muutosta, prosenttiosuus, joka on seitsemänkymmentäviisi prosenttia jäsenen osuudesta tämän sopimuksen toisen muutoksen päivämääränä, ja jokaiselle muulle jäsenelle, joka on liittynyt jäseneksi tämän sopimuksen toisen muutoksen päivämäärän jälkeen, prosenttiosuus, joka lasketaan jakamalla kyseisen jäsenen liittymispäivänä muihin jäseniin sovellettavia prosenttiosuuksia vastaavien määrien yhteismäärä muiden jäsenten osuuksien yhteismäärällä samana päivämääränä; johon lisätään

ii) ne määrät, jotka se on maksanut rahastolle valuuttana tai erityisinä nosto-oikeuksina III artiklan 3 osaston a) kohdan mukaan edellä mainitun b) i) kohdan mukaan sovellettavan päivän jälkeen; ja josta vähennetään

iii) ne määrät, jotka se on saanut rahastolta valuuttana tai erityisinä nosto-oikeuksina III artiklan 3 osaston c) kohdan nojalla edellä mainitun b) i) kohdassa sovellettavan päivän jälkeen.

c) Rahasto voi seitsemänkymmenen prosentin määräenemmistöllä rahaston koko äänimäärästä nostaa viimeisintä prosenttiosuutta, jota sovelletaan edellä mainitun a) kohdan tarkoituksia varten jokaiseen jäseneen:

i) tiettyyn prosenttiin, joka ei saa olla enempää kuin sata prosenttia ja joka määrätään kaikille jäsenille samoin perustein; tai

ii) sata prosenttia kaikille jäsenille.

d) Hyvitys maksetaan erityisinä nosto-oikeuksina, kuitenkin niin, että joko rahasto tai jäsen voi päättää, että maksu jäsenelle suoritetaan sen omassa valuutassa.

10 os. Laskelmat

a) Yleisen osaston tileillä pidettyjen rahaston varojen arvo ilmaistaan erityisinä nostooikeuksina.

b) Kaikki jäsenten valuuttoja koskevat laskelmat, joita käytetään tämän sopimuksen määräysten soveltamiseen, lukuunottamatta IV artiklaa ja liitettä C, suoritetaan kurssien mukaan, joita rahasto käyttää tilinpidossaan tämän artiklan 11 osaston mukaisesti.

c) Tämän sopimuksen määräysten soveltamiseksi tehtyihin laskelmiin, joilla määritellään valuuttamäärät suhteessa osuuteen, ei tule sisällyttää valuuttaa, joka on erityismaksujen tilillä tai investointitilillä.

11 os. Arvon säilyttäminen

a) Yleisvarojen tilillä pidettyjen jäsenvaluuttojen arvo säilytetään erityisinä nosto-oikeuksina XIX artiklan 7 osaston a) kohdan määräämien vaihtokurssien mukaan.

b) Rahaston hallussa olevaa jäsenen valuutan määrää tarkistetaan tämän osaston mukaisesti siinä tapauksessa, että kyseistä valuuttaa käytetään jossakin toimenpiteessä tai liiketoimessa rahaston ja jonkin toisen jäsenen välillä, ja sellaisissa muissa tapauksissa, joissa rahasto niin päättää tai jäsen sitä pyytää. Tarkistusta koskevien, rahaston suorittamien tai saamien maksujen tulee tapahtua sellaisen määräajan kuluessa muutospäivästä lukien, jota rahasto pitää kohtuullisena, tai jonakin muuna, jäsenen esittämänä ajankohtana.

12 os. Muut toimenpiteet ja liiketoimet

a) Rahasto toimii kaikissa tätä osastoa koskevissa menettelytavoissaan ja päätöksissään VIII artiklan 7 osastossa esitettyjen päämäärien mukaisesti ja pyrkien välttämään kullan hinnan säätelyä kultamarkkinoilla tai kiinteän hinnan asettamista kullalle.

b) Rahaston päätökset ryhtyä alla olevien c), d) ja e) kohtien mukaisiin toimenpiteisiin ja liiketoimiin tapahtuvat kahdeksankymmenenviiden prosentin määräenemmistöllä rahaston koko äänimäärästä.

c) Rahasto voi myydä kultaa minkä tahansa jäsenen valuuttaa vastaan neuvoteltuaan sen jäsenen kanssa, jonka valuuttaa vastaan kultaa myydään, edellyttäen, että rahaston yleisvarojen tilillä oleva jäsenen valuutan määrä ei myynnin vuoksi nouse, ilman jäsenen hyväksymistä, yli sen tason, jolla se olisi provisionalainen tämän artiklan 8 osaston b) ii) kohdan mukaan, ja edellyttäen, että jäsenen pyynnöstä rahasto myyntihetkellä vaihtaa sellaisen osan saamaansa valuuttaa toisen jäsenen valuuttaan, joka estäisi tällaisen nousun. Valuutan vaihto toisen jäsenen valuuttaan suoritetaan kyseisen jäsenen kanssa käydyn neuvottelun jälkeen, eikä se saa nostaa rahaston hallussa olevaa jäsenen valuutan määrää yli sen tason, jolla se olisi provisionalainen tämän artiklan 8 osaston b) ii) kohdan mukaan. Valuuttojen vaihdoissa rahasto soveltaa menettelytapoja ja toimenpiteitä, jotka noudattavat tämän artiklan 7 osaston i) kohdan mukaisia periaatteita. Tämän määräyksen mukaisten myyntien tulee tapahtua markkinahintojen perusteella kutakin liiketointa varten sovittuun hintaan.

d) Rahasto voi ottaa vastaan jäseneltä maksusuorituksia kullassa erityisten nosto-oikeuksien tai valuutan sijasta kaikissa tämän sopimuksen mukaisissa toimenpiteissä tai liiketoimissa. Rahastolle tämän määräyksen mukaan suoritettavien maksujen tulee tapahtua markkinahintojen perusteella kutakin toimenpidettä tai liiketointa varten sovittuun hintaan.

e) Rahasto voi myydä tämän sopimuksen toisen muutoksen ajankohtana hallussaan olevaa kultaa niille jäsenille, jotka olivat jäseniä 31. elokuuta 1975 ja jotka suostuvat sitä ostamaan, niiden mainitun päivämäärän mukaisten osuuksien suhteessa. Jos rahasto aikoo myydä kultaa edellä mainitun c) kohdan mukaan alla olevan f) ii) kohdan tarkoituksia varten, se voi myydä jokaiselle ostoon suostuvalle kehitysmaajäsenelle sen osan kullasta, joka c) kohdan mukaisesti myytynä olisi tuottanut kyseiselle jäsenelle jäljempänä olevan f) iii) kohdan nojalla jaettavissa olevan ylijäämän. Kulta, joka voitaisiin myydä tämän määräyksen mukaan jäsenelle, joka ei ole oikeutettu käyttämään rahaston yleisvaroja tämän artiklan 5 osaston mukaan, myydään jäsenelle esteellisyyden lakattua, ellei rahasto päätä suorittaa myyntiä aikaisemmin. Tämän e) kohdan mukainen kullan myynti jäsenelle suoritetaan sen valuuttaa vastaan ja hintaan, jonka mukaan myyntihetkellä yhtä erityistä nosto-oikeutta vastaa 0.888671 grammaa hienoa kultaa.

f) Kun rahasto myy tämän sopimuksen toisen muutoksen päivämääränä hallussaan olevaa kultaa edellä mainitun c) kohdan mukaan, myyntihetkellä yhtä erityistä nosto-oikeutta 0.888 671 grammaa hienoa kultaa kohti vastaava tuottojen määrä sijoitetaan yleisvarojen tilille ja, ellei rahasto päätä toisin alla olevan g) kohdan nojalla, kaikki ylijäämät pidetään erityismaksujen tilillä. Erityismaksujen tilillä olevat varat pidetään erillään muista yleisen osaston tileistä, ja niitä voidaan käyttää koska tahansa:

i) siirtoihin yleisvarojen tilille välittömästi käytettäviksi tämän sopimuksen muiden osastojen määräysten mukaisiin toimenpiteisiin ja liiketoimiin;

ii) toimenpiteisiin ja liiketoimiin, joihin tämän sopimuksen muut määräykset eivät oikeuta, mutta jotka ovat sopusoinnussa rahaston tarkoitusperien kanssa. Tämän f) ii) kohdan mukaan maksutaseapu voidaan asettaa vaikeissa olosuhteissa olevien kehitysmaajäsenten käyttöön erikoisehdoin, ja tätä varten rahasto ottaa huomioon henkeä kohti lasketun tulotason;

iii) jaettaviksi niille kehitysmaajäsenille, jotka olivat jäseniä 31. elokuuta 1975, niiden mainittuna päivänä olevien osuuksien suhteessa, sellainen osa niistä varoista, jotka rahasto päättää käyttää edellä olevan ii) kohdan tarkoituksia varten, joka vastaa näiden jäsenten jakopäivänä voimassaolevien osuuksien suhdetta kaikkien jäsenten samana päivänä voimassaolevien osuuksien yhteismäärään, edellyttäen, että tämän määräyksen mukainen jako jäsenelle, joka on esteellinen käyttämään rahaston yleisvaroja tämän artiklan 5 osaston mukaan, suoritetaan esteellisyyden lakattua, jollei rahasto päätä suorittaa jakoa aikaisemmin.

Edellä mainitun i) kohdan mukaiset varojen käyttöä koskevat päätökset tehdään seitsemänkymmenen prosentin määräenemmistöllä rahaston koko äänimäärästä, ja edellä mainitut ii) ja iii) kohdan mukaiset päätökset tehdään kahdeksankymmenenviiden prosentin määräenemmistöllä rahaston koko äänimäärästä.

g) Rahasto voi päättää kahdeksankymmenenviiden prosentin määräenemmistöllä rahaston koko äänimäärästä siirtää osan edellä f) kohdassa mainitusta ylijäämästä investointitilille XII artiklan 6 osaston f) kohdan mukaiseen käyttöön.

h) Rahasto voi sijoittaa erityismaksujen tilillä olevaa jäsenen valuuttaa kaupaksi meneviin kyseisen jäsenen tai kansainvälisten taloudellisten järjestöjen velkakirjoihin odotettaessa ratkaisua edellä olevassa f) kohdassa mainituista käyttötarkoituksista. Yllä olevan f) ii) kohdan mukaisesti saatu sijoitustulo ja korko sijoitetaan erityismaksujen tilille. Mitään sijoitusta ei tehdä ilman sen jäsenen hyväksymistä, jonka valuuttaa sijoitukseen käytetään. Rahasto sijoittaa vain erityisten nosto-oikeuksien tai sijoituksiin käytettävän valuutan määräisiin velkakirjoihin.

i) Yleisvarojen tiliä hyvitetään aika ajoin erityismaksujen tilin hallintokustannuksilla, jotka on maksettu yleisvarojen tililtä, suorittamalla näiden kustannusten kohtuulliseen arvioon perustuvat siirrot erityismaksujen tililtä.

j) Erityismaksujen tili lopetetaan siinä tapauksessa, että rahasto lakkautetaan, ja se voidaan lopettaa ennen rahaston lakkauttamista seitsemänkymmenen prosentin määräenemmistöllä rahaston koko äänimäärästä. Lopetettaessa tiliä rahaston lakkauttamisen johdosta kaikki tällä tilillä olevat varat jaetaan liitteen K määräysten mukaisesti. Lopetettaessa tiliä ennen rahaston lakkauttamista tällä tilillä olevat varat siirretään yleisvarojen tilille välittömästi käytettäviksi toimenpiteisiin ja liiketoimiin. Rahaston päätökseen ottaa käytäntöön erityismaksujen tilin hoitamista koskevia sääntöjä ja määräyksiä vaaditaan seitsemänkymmenen prosentin määräenemmistö rahaston koko äänimäärästä.

VI artikla
Pääomansiirrot

1 os. Rahaston yleisvarojen käyttö pääomansiirtoihin

a) Jäsen ei saa käyttää rahaston yleisvaroja laajan tai pitkäaikaisen pääoman viennin kattamiseen, paitsi milloin tämän artiklan 2 osaston määräykset sen sallivat, ja rahasto voi kehottaa jäsentä harjoittamaan valvontaa, jolla rahaston varojen tällainen käyttö estetään. Jos jäsen tällaisen kehotuksen saatuaan laiminlyö asianmukaisen valvonnan harjoittamisen, rahasto voi evätä jäseneltä yleisvarojensa käyttöoikeuden.

b) Mitkään tämän osaston määräykset eivät saa

i) estää rahaston yleisvarojen käyttöä sellaisiin kohtuullisiin pääomansiirtoihin, joita tarvitaan viennin laajentamiseksi tai tavanmukaisten kauppa-, pankki- tai muiden liiketoimien yhteydessä; tai

ii) haitata pääomanliikkeitä, jotka suoritetaan jäsenvaltion omista varoista, mutta jäsenet sitoutuvat siihen, että tällaiset pääomanliikkeet ovat sopusoinnussa rahaston päämäärien kanssa.

2 os. Pääomansiirtoja koskevat erikoismääräykset

Jäsen on oikeutettu tekemään jäsenosuusostoja kattaakseen pääomansiirtojaan.

3 os. Pääomansiirtojen valvonta

Jäsenet voivat harjoittaa sellaista valvontaa, joka on välttämätöntä kansainvälisten pääomanliikkeiden säätelemiseksi, mutta mikään jäsen ei saa suorittaa sitä tavalla, joka rajoittaa juoksevien maksujen suorittamista tai kohtuuttomasti hidastaa sitoumusten täyttämiseen tarvittavia varojen siirtoja, paitsi kuten VII artiklan 3 osaston b) kohdassa ja XIV artiklan 2 osastossa määrätään.

VII artikla
Varannon täydentäminen ja niukat valuutat

1 os. Rahaston hallussa olevien valuuttojen varannon lisäämiseen tähtäävät toimenpiteet

Täydentääkseen yleisvarojen tilillä olevaa ja liiketoimissaan tarvitsemaansa jäsenen valuutan määrää rahasto voi, mikäli pitää tällaista menettelyä tarkoituksenmukaisena, ryhtyä jompaankumpaan tai molempiin seuraavista toimenpiteistä:

i) Se voi esittää asianomaiselle jäsenelle, että tämä lainaisi rahastolle, rahaston ja jäsenen kesken sovituin ehdoin, omaa valuuttaansa tai että rahasto jäsenen suostumuksella lainaisi sen valuuttaa jostain muualta jäsenen alueen sisä- tai ulkopuolelta. Mikään jäsen ei kuitenkaan ole velvollinen myöntämään rahastolle tällaisia lainoja tai antamaan suostumustaan siihen, että rahasto lainaa muualta jäsenen valuuttaa.

ii) Se voi vaatia jäsentä, jos tämä on osanottaja, myymään rahastolle omaa valuuttaansa yleisvarojen tilillä olevia erityisiä nosto-oikeuksia vastaan XIX artiklan 4 osaston mukaisesti. Täydentäessään varantoaan erityisillä nostooikeuksilla rahaston tulee ottaa asianmukaisesti huomioon valuutan nimeämisessä XIX artiklan 5 osaston mukaan noudatettavat periaatteet.

2 os. Valuutan yleinen niukkuus

Jos rahasto huomaa, että alkaa ilmetä tietyn valuutan yleistä niukkuutta, se voi ilmoittaa tästä jäsenille sekä antaa selvityksen, jossa esitetään niukkuuden syyt ja ehdotetaan sen poistamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Selvityksen laadintaan ottaa osaa sen jäsenen edustaja, jonka valuutasta on kysymys.

3 os. Rahaston hallussa olevan valuutan niukkuus

a) Jos rahasto toteaa, että tietyn jäsenvaluutan kysyntä vakavasti uhkaa rahaston kykyä asettaa tätä valuuttaa käytettäväksi, sen on, riippumatta siitä, onko se antanut asiasta tämän artiklan 2 osaston mukaisen selvityksen vai ei, virallisesti julistettava asianomainen valuutta niukaksi ja siitä lähtien jaettava jo olemassa oleva ja sen jälkeen kertyvä niukan valuutan varantonsa, ottaen huomioon jäsenten suhteelliset tarpeet, yleisen kansainvälisen taloudellisen tilanteen ja muut asiaa koskevat seikat. Rahaston tulee myös antaa selvitys toiminnastaan.

b) Rahaston virallinen yllä olevan a) kohdan mukainen ilmoitus oikeuttaa jäsenet, niiden sovittua siitä rahaston kanssa, tilapäisesti rajoittamaan niukassa valuutassa tapahtuvia valuuttatoimia. Jäsenet saavat vapaasti määrätä rajoitustavan IV artiklan ja liitteen C mukaisin ehdoin, mutta rajoitukset eivät kuitenkaan saa ulottua pitemmälle kuin on välttämätöntä niukan valuutan kysynnän sopeuttamiseksi asianomaisen jäsenen hallussa olevan tai sille kertyvän varannon mukaiseksi; rajoituksia on lievennettävä ja ne on poistettava heti, kun olosuhteet sen sallivat.

c) Yllä b) kohdassa myönnetty valtuus lakkaa olemasta voimassa, kun rahasto virallisesti julistaa, ettei kysymyksessä olevasta valuutasta enää ole puutetta.

4 os. Rajoitusten toimeenpano

Jäsenen, joka tämän artiklan 3 osaston b) kohdassa mainittujen määräysten mukaisesti on ryhtynyt rajoitustoimiin toisen jäsenen valuuttaan nähden, on suhtauduttava myötämielisesti kaikkiin tämän toisen jäsenen tekemiin esityksiin, jotka koskevat sellaisten rajoitusten toimeenpanoa.

5 os. Muiden kansainvälisten sopimusten vaikutus rajoituksiin

Jäsenet sitoutuvat olemaan vetoamatta sovittuihin velvoituksiin, joihin ne ennen tämän sopimuksen voimaantuloa ovat sitoutuneet toisten jäsenten kanssa tavalla, joka estää tämän artiklan määräysten toimeenpanoa.

VIII artikla
Jäsenten yleiset velvollisuudet

1 os. Johdanto

Tämän sopimuksen muissa artikloissa mainittujen velvoitusten lisäksi, kukin jäsen sitoutuu täyttämään tässä artiklassa esitetyt velvoitukset.

2 os. Juoksevien maksujen rajoittamisen välttäminen

a) Jäsen älköön, VII artiklan 3 osaston b) kohdan ja XIV artiklan 2 osaston mukaisin ehdoin, ilman rahaston suostumusta rajoittako juoksevien kansainvälisten liiketoimien edellyttämien maksujen ja siirtojen suorittamista.

b) Jäsenen valuuttaa koskeva vaihtosopimus, joka on ristiriidassa asianomaisen jäsenen tämän sopimuksen mukaan voimassa pitämien tai käytäntöön otettujen valuutansäännöstelymääräysten kanssa, on mitätön kaikkien jäsenten alueella. Sitä paitsi jäsenet voivat keskinäisillä sopimuksilla yhteistoimin tehostaa toistensa valuutansäännöstelymääräyksiä, mikäli tällaiset toimenpiteet ja määräykset ovat sopusoinnussa tämän sopimuksen kanssa.

3 os. Diskriminoivien valuuttajärjestelyjen välttäminen

Kukaan jäsen ei saa harjoittaa eikä se saa sallia V artiklan 1 osastossa mainittujen viranomaistensa harjoittavan mitään diskriminoivia valuuttajärjestelyjä tai ylläpitävän monikurssijärjestelmää, ei IV artiklan asettamien rajojen puitteissa eikä niiden ulkopuolella, eikä liitteen C perusteella, paitsi milloin tämä sopimus siihen oikeuttaa tai rahasto sen hyväksyy. Jos jäsen tämän sopimuksen voimaantulopäivänä noudattaa tällaisia järjestelyitä tai käytäntöä, on asianomaisen jäsenen neuvoteltava rahaston kanssa niiden asteittaisesta poistamisesta, mikäli niitä ei ylläpidetä tai niihin ei ole ryhdytty XIV artiklan 2 osaston nojalla, jolloin noudatetaan mainitun artiklan 3 osaston määräyksiä.

4 os. Ulkomaiden hallussa olevien valuuttojen vaihdettavuus

a) Kunkin jäsenen tulee ostaa takaisin toisen jäsenen hallussa oleva valuuttansa, mikäli viimeksi mainittu ostoa ehdottaessaan osoittaa,

i) että asianomaiset valuuttamäärät on vastikään saatu juoksevista liiketoimista; tai

ii) että niiden vaihtaminen on välttämätöntä juoksevien liiketoimien edellyttämien maksujen suorittamiseksi.

Ostava jäsen voi oman valintansa mukaan suorittaa maksun joko erityisinä nosto-oikeuksina XIX artiklan 4 osaston mukaisin rajoituksin tai kauppaa haluavan jäsenen valuuttana.

b) Yllä a) kohdassa mainittu velvoitus ei ole voimassa

i) jos asianomaisen valuutan vaihdettavuutta on rajoitettu tämän artiklan 2 osaston tai VI artiklan 3 osaston nojalla

ii) jos valuuttamäärät ovat kertyneet sellaisista liiketoimista, jotka on suoritettu ennen kuin jäsen on poistanut XIV artiklan 2 osaston perusteella ylläpitämänsä tai käyttöön ottamansa rajoitukset; tai

iii) jos valuuttamäärät on hankittu vastoin sen jäsenen valuuttamääräyksiä, jonka on suoritettava takaisinosto; tai

iv) jos takaisinostoa haluavan jäsenen valuutta on julistettu niukaksi VII artiklan 3 osaston a) kohdan mukaan; tai

v) jos takaisinostoon kehotettu jäsen syystä tai toisesta ei ole oikeutettu ostamaan rahastolta toisten jäsenten valuuttaa omaa valuuttaansa vastaan.

5 os. Tietojen antaminen

a) Rahasto voi vaatia jäseniltä kaikkia tietoja, jotka se katsoo toiminnalleen tarpeellisiksi, jolloin rahaston tehtävien tehokkaan hoitamisen vähimmäisehtona ovat seuraavat tiedot kustakin maasta:

i) viralliset kotimaassa ja ulkomailla säilytetyt kulta- ja valuuttavarannot;

ii) pankkien ja muiden kuin virallisten rahoituslaitosten kotimaassa ja ulkomailla säilyttämät kulta- ja valuuttavarannot;

iii) kullantuotanto;

iv) kullanvienti ja -tuonti vastaanottaja- ja alkuperämaan mukaan;

v) tavaroiden kokonaisvienti ja -tuonti vastaanottaja- ja alkuperämaan mukaan, maan valuutassa ilmaistuna;

vi) maksutase, joka sisältää 1) tavaroiden ja palvelusten kaupan, 2) kullansiirrot, 3) tiedossa olevat pääomansiirrot ja 4) muut erät;

vii) ulkomaiset pääomansijoitukset, so. jäsenen alueella olevat ulkomaiset sijoitukset ja sen alueella asuvien henkilöiden ulkomaille tekemät sijoitukset, mikäli sellaisia tietoja on saatavissa;

viii) kansantulo;

ix) hintaindeksit, so. tukku- ja vähittäishinta- sekä vienti- ja tuontihintojen indeksit;

x) ulkomaisten valuuttojen osto- ja myyntikurssit;

xi) valuutantarkkailu, so. täydellinen selonteko jäseneksi liittymisen aikana voimassaolevista valuuttamääräyksistä ja seikkaperäiset tiedot kaikista myöhemmistä muutoksista;

xii) maista, joilla on virallisia clearingsopimuksia, tarkat tiedot selvitystä odottavista kauppa- ja rahaliikkeistä syntyneistä eristä sekä siitä, milloin nämä ovat erääntyneet maksettaviksi.

b) Tietoja pyytäessään rahasto ottaa huomioon jäsenten erilaiset mahdollisuudet hankkia vaaditut tiedot. Jäsenet eivät ole velvollisia antamaan niin yksityiskohtaisia tietoja, että ne paljastaisivat henkilöiden tai yhtymien liiketoimet. Jäsenet sitoutuvat kuitenkin antamaan vaaditut tiedot niin seikkaperäisinä ja tarkkoina kuin mahdollista ja välttämään mahdollisimman paljon pelkkien arvioiden esittämistä.

c) Rahasto voi sopia jäsenten kanssa muiden tietojen antamisesta. Se toimii keskuksena, johon kootaan ja josta välitetään rahatalouden ongelmia käsitteleviä tietoja. Siten helpotetaan sellaisten tutkimusten suorittamista, joiden tarkoituksena on auttaa jäseniä kehittämään rahaston päämäärien saavuttamista edistävää politiikkaa.

6 os. Jäsenten välinen neuvottelu voimassa olevista kansainvälisistä sopimuksista

Jos jäsen tämän sopimuksen nojalla on oikeutettu sopimuksessa mainituissa erityisissä tai väliaikaisissa olosuhteissa ylläpitämään tai ottamaan käytäntöön valuuttaliiketoimien rajoituksia ja tämä oikeus on vastoin jäsenten välisiä, ennen tämän sopimuksen voimaantuloa solmittuja sopimuksia, sopimusosapuolten on neuvoteltava keskenään päästäkseen kumpaakin tyydyttävään sovittelutulokseen. Tämän artiklan määräykset eivät saa olla esteenä VII artiklan 5 osaston määräysten noudattamiselle.

7 os. Varantovarojen käyttöä koskeva yhteistyövelvoitus

Kukin jäsen sitoutuu toimimaan yhteistyössä rahaston ja muiden jäsenten kanssa varmistaakseen, että sen varantovarojen käyttöä koskevat menettelytavat ovat sopusoinnussa niiden pyrkimysten kanssa, joiden tavoitteena on eri maiden maksuvalmiuksien kansainvälisen valvonnan tehostaminen ja erityisten nosto-oikeuksien tekeminen kansainvälisen valuuttajärjestelmän pääasialliseksi varantotekijäksi.

IX artikla
Oikeusasema, koskemattomuus ja erioikeudet

1 os. Artiklan tarkoitus

Jotta rahasto pystyisi täyttämään sille uskotut tehtävänsä, sille on myönnettävä kaikkien jäsenten alueella tämän artiklan mukainen oikeusasema, koskemattomuus ja erioikeudet.

2 os. Rahaston oikeudellinen asema

Rahasto on täysivaltainen juridinen henkilö ja sellaisena sillä on oikeus

i) tehdä sopimuksia;

ii) hankkia ja hallita kiinteää ja irtainta omaisuutta;

iii) käydä oikeutta.

3 os. Koskemattomuus oikeudenkäyntiin nähden

Rahasto, sen omaisuus ja varat nauttivat, riippumatta siitä, missä ja kenen hallussa ne ovat, koskemattomuutta kaikkeen oikeudenkäyntiin nähden, ellei rahasto joitakin toimenpiteitä varten tai jonkin sopimuksen ehtojen nojalla nimenomaan luovu koskemattomuudestaan.

4 os. Koskemattomuus muihin toimenpiteisiin nähden

Rahaston omaisuus ja varat nauttivat, riippumatta siitä, missä ja kenen hallussa ne ovat, koskemattomuutta etsintöihin, pakko-ottoihin, takavarikointeihin, pakkoluovutukseen ja kaikkiin muihin toimeenpano- tai lainsäädäntävaltaan perustuviin haltuunottoihin nähden.

5 os. Arkistojen koskemattomuus

Rahaston arkistot ovat loukkaamattomia.

6 os. Varojen rajoitussuoja

Siinä määrin, kuin on tarpeellista tämän sopimuksen edellyttämien toimenpiteiden suorittamiseksi, rahaston koko omaisuus ja kaikki varat ovat vapautetut kaikenlaatuisista rajoituksista, säännöstelystä, valvonnasta ja maksuajan pidennyksistä.

7 os. Tiedonantojen erikoisasema

Jäsenten tulee käsitellä rahaston virallisia tiedonantoja samaan tapaan kuin muiden jäsenten virallisia tiedonantoja.

8 os. Virkailijoiden ja toimihenkilöiden koskemattomuus ja erikoisoikeudet

Kaikille rahaston hallintoneuvoston ja johtokunnan jäsenille sekä heidän varamiehilleen, toimikuntien jäsenille, XII artiklan 3 osaston j) kohdan nojalla nimitetyille edustajille, kaikkien edellä mainittujen henkilöiden neuvonantajille, virkailijoille ja toimihenkilöille tulee myöntää

i) oikeudellinen koskemattomuus heidän virallisessa asemassaan suorittamiinsa toimiin nähden, paitsi milloin rahasto kumoaa tämän erivapauden;

ii) elleivät he ole asianomaisen maan kansalaisia, sama koskemattomuus maahanmuuttorajoituksiin, ulkomaalaisten rekisteröintivaatimuksiin ja asevelvollisuuteen nähden sekä samat helpotukset valuuttarajoituksiin nähden> jotka myönnetään toisten jäsenvaltioiden samanasteisille edustajille, virkailijoille ja toimihenkilöille; ja

iii) samanlaiset matkustusedut kuin mitä myönnetään toisten jäsenvaltioiden samanasteisille edustajille, virkailijoille ja toimihenkilöille.

9 os. Verovapaus

a) Rahasto, sen varat, omaisuus, tulot ja tässä sopimuksessa säädetyt toimenpiteet ja liiketoimet ovat vapautetut kaikista veroista ja tulleista. Rahasto on myös vapautettu kaikesta verojen ja tullien kantamisesta ja maksamisesta.

b) Rahaston johtokunnan jäsenille tai heidän varamiehilleen, virkailijoille ja toimihenkilöille suorittamat palkat ja korvaukset ovat verovapaita, jolleivät mainitut henkilöt ole asianomaisen maan kansalaisia tai alamaisia.

c) Riippumatta siitä, kenen hallussa rahaston antamat sitoumukset tai arvopaperit ovat, niihin ja niistä saatuihin osinko- ja korkotuloihin ei saa soveltaa mitään sellaista verotusmenettelyä,

i) joka saattaisi nämä sitoumukset tai arvopaperit yksinomaan niiden alkuperän vuoksi huonompaan asemaan; tai

ii) jonka juridisena perustana olisi yksinomaan se merkintäpaikka tai valuutta, missä arvopaperi on annettu, jossa se on asetettu maksettavaksi tai on maksettu, tai rahaston jonkin toimiston tai liikepaikan sijainti.

10 os. Artiklan soveltaminen

Jokaisen jäsenen tulee ryhtyä omalla alueellaan tarpeellisiin toimenpiteisiin antaakseen tämän artiklan periaatteille voimassaolevien lakiensa mukaisen lainvoiman ja antaa rahastolle yksityiskohtaiset tiedot näistä toimenpiteistään.

X artikla
Suhteet muihin kansainvälisiin järjestöihin

Rahasto toimii tämän sopimuksen ehtojen mukaisesti yhdessä muiden yleisluonteisten kansainvälisten järjestöjen sekä erikoistehtäviä varten perustettujen saman alan virallisten kansainvälisten järjestöjen kanssa. Mitään yhteistyöjärjestelyitä, jotka vaatisivat esillä olevan sopimuksen määräysten muuttamista, ei voida toimeenpanna ennenkuin tätä sopimusta on XXVIII artiklan mukaan muutettu.

XI artikla
Suhteet ei-jäsenvaltioihin

1 os. Ei-jäsen valtioiden kanssa ylläpidettyjä suhteita koskevat sitoumukset

Jokainen jäsen sitoutuu:

i) olemaan ryhtymättä tai sallimatta V artiklan 1 osastossa mainittujen valtion laitosten ryhtyä mihinkään sellaisiin liiketoimiin ei-jäsenvaltion tai sen alueella asuvien henkilöiden kanssa, jotka olisivat tämän sopimuksen määräysten tai rahaston päämäärien vastaisia;

ii) olemaan harjoittamatta sellaista yhteistyötä ei-jäsenvaltion tai sen alueella asuvien henkilöiden kanssa, joka olisi tämän sopimuksen määräysten tai rahaston päämäärien vastaista; sekä

iii) toimimaan yhteistyössä rahaston kanssa soveltaakseen alueellaan sopivia keinoja sellaisten ei-jäsenvaltioiden tai niiden alueella asuvien henkilöiden kanssa suoritettavien liiketoimien ehkäisemiseksi, jotka olisivat tämän sopimuksen määräysten tai rahaston päämäärien vastaisia.

2 os. Ei-jäsenten kanssa suoritettujen liiketoimien rajoitukset

Mikään tässä sopimuksessa ei koske jäsenen oikeutta rajoittaa ei-jäsenvaltioiden tai niiden alueella asuvien henkilöiden kanssa harjoitettuja valuuttaliiketoimia, elleivät nämä rajoitukset rahaston käsityksen mukaan loukkaa jäsenten etuja ja ole rahaston päämäärien vastaisia.

XII artikla
Organisaatio ja hallinto

1 os. Rahaston rakenne

Rahastolla on hallintoneuvosto, johtokunta, toimitusjohtaja ja henkilökunta sekä valtuusto, mikäli hallintoneuvosto päättää kahdeksankymmenenviiden prosentin määräenemmistöllä rahaston koko äänimäärästä, että liitteen D määräyksiä sovelletaan.

2 os. Hallintoneuvosto

a) Kaikki tämän sopimuksen mukainen valta, jota ei ole annettu suoraan hallintoneuvostolle, johtokunnalle tai toimitusjohtajalle, kuuluu hallintoneuvostolle. Hallintoneuvostoon kuuluu kustakin jäsenvaltiosta yksi jäsen sekä hänen varamiehensä, jotka jäsenvaltiot voivat valita oman harkintansa mukaan. Jokainen jäsen ja hänen varamiehensä toimii siihen saakka, kunnes uusi nimitys on suoritettu. Varamiehet ovat äänioikeutettuja vain päämiehensä poissaollessa. Hallintoneuvosto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan.

b) Hallintoneuvosto voi siirtää kaikki itselleen kuuluvat valtuudet johtokunnalle, lukuunottamatta niitä valtuuksia, jotka tämän sopimuksen nojalla on suoraan annettu hallintoneuvostolle.

c) Hallintoneuvoston tulee pitää sellaisia kokouksia, joita sen edellytetään pitävän tai joita johtokunta pyytää. Hallintoneuvosto on kutsuttava koolle, jos viisitoista jäsentä tai jäsenet, jotka edustavat vähintään neljännestä rahaston koko äänimäärästä, sitä vaativat.

d) Hallintoneuvosto on päätösvaltainen, jos läsnä on vähintään puolet jäsenistä, jotka edustavat ainakin kahta kolmasosaa rahaston koko äänimäärästä.

e) Jokaisella hallintoneuvoston jäsenellä on käytettävissään sama äänimäärä kuin hänet nimittäneelle jäsenvaltiolle tämän artikla 5 osaston mukaan on myönnetty.

f) Hallintoneuvosto voi ohjesääntöjen nojalla ottaa käytäntöön menettelyn, jolla johtokunta voi, milloin katsoo sen olevan rahaston edun mukaista, suorittaa jäsenäänestyksen jostakin erikoiskysymyksestä kutsumatta hallintoneuvostoa koolle.

g) Hallintoneuvosto, ja johtokunta valtuuksiensa mukaan, voivat ottaa käytäntöön rahaston liiketoiminnan johtamisen kannalta välttämättömiä tai tarkoituksenmukaisia määräyksiä ja ohjesääntöjä.

h) Hallintoneuvoston jäsenet ja heidän varamiehensä toimivat rahastossa ilman palkkiota; kokousten aiheuttamista kuluista rahasto voi kuitenkin suorittaa heille kohtuullisen korvauksen.

i) Hallintoneuvosto määrää johtokunnan jäsenille ja heidän varamiehilleen suoritettavat palkkiot sekä toimitusjohtajan palkan ja toimiehdot.

j) Hallintoneuvosto ja johtokunta voivat asettaa tarpeellisiksi katsomiaan toimikuntia. Toimikuntien jäsenyyden ei tarvitse rajoittua hallintoneuvoston ja johtokunnan jäseniin tai heidän varamiehiinsä.

3 os. Johtokunta

a) Johtokunta vastaa rahaston liiketoiminnasta ja käyttää siihen hallintoneuvoston sille antamia valtuuksia.

b) Johtokunnan jäsenet muodostavat johtokunnan, jonka puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja Johtokunnan jäsenet nimitetään seuraavasti:

i) ne viisi jäsenvaltiota, joiden osuudet ovat suurimmat, nimittävät viisi johtokunnan jäsentä; ja

ii) muut jäsenvaltiot valitsevat 15 johtokunnan jäsentä.

Jokaista säännöllistä johtokunnan jäsenten vaalia varten hallintoneuvosto voi kahdeksankymmenenviiden prosentin määräenemmistöllä rahaston koko äänimäärästä lisätä tai vähentää edellä ii) kohdassa mainittujen johtokunnan jäsenten määrää. Edellä ii) kohdassa mainittujen johtokunnan jäsenten määrää tulee tarvittaessa vähentää yhdellä tai kahdella, jos johtokunnan jäsenet nimitetään olla olevan c) kohdan mukaan, jollei hallintoneuvosto päätä kahdeksankymmenenviiden prosentin enemmistöllä rahaston koko äänimäärästä, että tämä supistus haittaisi johtokunnan tai sen jäsenten tehtävien tehokasta suorittamista tai uhkaisi häiritä hallintoneuvoston kokoonpanon tarkoituksenmukaista tasapainoa.

c) Mikäli toisessa ja myöhemmissä säännöllisissä johtokunnan vaaleissa ei niiden jäsenvaltioiden joukossa, jotka yllä olevan b) i) kohdan mukaan ovat oikeutettuja nimittämään jäsenen, ole mukana niitä kahta jäsenvaltioita, joiden rahaston hallussa, yleisvarojen tilillä kahden edellisen vuoden aikana olleet valuutan keskimäärät ovat, absoluuttisena erityisten nosto-oikeuksien määränä ilmaistuna, eniten laskeneet niiden osuuksien alapuolelle, on jommallakummalla tai tarvittaessa molemmilla kyseisillä valtioilla oikeus nimittää yksi johtokunnan jäsen.

d) Johtokunnan valittavien jäsenten vaalit toimitetaan kahden vuoden väliajoin liitteessä E annettujen määräysten mukaan, rahaston sopiviksi katsomilla ohjesäännöillä täydennettyinä. Hallintoneuvosto voi kutakin säännöllistä johtokunnan jäsenten vaalia varten antaa ohjeita, jotka koskevat äänten suhteissa tehtäviä muutoksia, jotka ovat tarpeen valittaessa johtokunnan jäseniä liitteen E määräysten mukaisesti.

e) Jokainen johtokunnan jäsen nimittää itselleen varamiehen, joka edustaa häntä täysin valtuuksin hänen poissaollessaan. Milloin heidät nimittäneet johtokunnan jäsenet ovat läsnä, varamiehet voivat äänioikeudetta ottaa osaa kokouksiin.

f) Johtokunnan jäsenet pysyvät virassaan, kunnes heidän seuraajansa on nimitetty tai valittu. Jos valitun jäsenen virka tulee avoimeksi enemmän kuin yhdeksänkymmentä päivää ennen hänen virkakautensa loppua, niiden jäsenvaltioiden, jotka olivat valinneet edellisen jäsenen, on valittava seuraaja jäljellä olevaksi virkakaudeksi. Vaalin ratkaisuun vaaditaan annettujen äänten enemmistö. Viran ollessa avoinna edellisen jäsenen varamiehellä on muut tämän valtuudet paitsi oikeus nimittää itselleen varamies.

g) Johtokunta hoitaa virkaansa jatkuvasti rahaston päätoimipaikassa, ja se kokoontuu niin usein kuin rahaston toiminta sen vaatii.

h) Johtokunta on päätösvaltainen, jos vähintään puolet jäsenistä on läsnä ja nämä jäsenet yhdessä edustavat vähintään puolta rahaston koko äänimäärästä.

i) i) Jokaisella nimitetyllä johtokunnan jäsenellä on käytettävissään yhtä monta ääntä kuin tämän artiklan 5 osaston mukaan hänet nimittäneellä jäsenvaltiollakin on.

ii) Jos sellaiselle jäsenvaltiolle kuuluvat äänet, jolla on oikeus nimittää johtokunnan jäsen edellä olevan c) kohdan mukaan, muodostavat osan siitä äänimäärästä, joka on edellisessä säännöllisessä vaalissa useamman jäsenvaltion yhdessä valitseman johtokunnan jäsenen käytettävissä, kyseinen jäsenvaltio voi soPia kunkin muun jäsenvaltion kanssa, että sen nimitetty johtokunnan jäsen käyttää sille kuuluvat äänet. Jäsenvaltio, joka tekee tällaisen sopimuksen, ei voi osallistua johtokunnan jäsenten vaaliin.

iii) Jokaisella valitulla johtokunnan jäsenellä on yhtä monta ääntä kuin annettiin vaalissa hänen puolestaan.

iv) Tämän artiklan 5 osaston b) kohdan määräyksiä sovellettaessa lisätään tai vähennetään sitä äänimäärää, jota johtokunnan jäsen muuten olisi oikeutettu käyttämään. Johtokunnan jäsenen on kulloinkin käytettävä koko äänimääränsä jakamattomana.

j) Hallintoneuvosto säätää tarpeelliset määräykset, jotta sellainen jäsenvaltio, joka ei yllä olevan b) kohdan mukaan ole oikeutettu johtokunnan jäsentä nimittämään, voisi lähettää edustajan johtokunnan kaikkiin kokouksiin, joissa käsitellään asianomaisen itsensä esittämää tai sitä läheisesti koskevaa kysymystä.

4 os. Toimitusjohtaja ja henkilökunta

a) Johtokunta valitsee toimitusjohtajan, joka ei voi olla hallintoneuvoston eikä johtokunnan jäsen. Toimitusjohtaja on johtokunnan puheenjohtaja, mutta hän on äänioikeutettu vain äänten mennessä tasan. Hän voi ilman äänioikeutta olla läsnä hallintoneuvoston istunnoissa. Johtokunta voi tekemällään päätöksellä vapauttaa toimitusjohtajan virastaan.

b) Toimitusjohtaja on rahaston henkilökunnan päällikkö ja johtaa johtokunnan alaisena rahaston varsinaista toimintaa. Johtokunnan yleisvalvonnan alaisena hän vastaa rahaston hallinnosta sekä henkilökunnan nimittämisestä ja erottamisesta.

c) Rahaston toimitusjohtaja ja henkilökunta ovat vastuussa tehtävistään vain rahastolle eivätkä millekään muulle ylivallalle. Kaikkien jäsenvaltioiden on otettava huomioon tämän vastuun kansainvälinen luonne ja oltava pyrkimättä vaikuttamaan henkilökuntaan sen työssä.

d) Henkilökuntaa nimittäessään toimitusjohtajan on pyrittävä, huomioonottaen tehokkuuden ja korkeimman ammattitaidon ilmeisen suuren merkityksen, saamaan sellainen henkilökunta, joka edustaisi mahdollisimman tasapuolisesti maailman eri osia.

5 os. Äänioikeus

a) Jokaisella jäsenellä on 250 ääntä sekä sen lisäksi yksi ääni kutakin osuutensa 100 000 erityisen nosto-oikeuden suuruista erää kohden.

b) Äänestettäessä V artiklan 4 tai 5 osaston asioista jokainen jäsen saa yllä a) kohdassa mainitun äänimäärän

i) lisättynä yhdellä äänellä kultakin 400 000 erityisen nosto-oikeuden suuruiselta erältä siitä, mihin sen rahaston yleisvaroista tapahtunut oman valuutan nettomyynti on äänestyspäivään mennessä noussut; tai

ii) vähennettynä yhdellä äänellä kultakin 400 000 erityisen nosto-oikeuden suuruiselta erältä siitä, mihin sen netto-ostot V artiklan 3 osaston b) ja f) kohdan mukaan ovat äänestyspäivään mennessä nousseet,

kuitenkin niin, että

netto-osto ja netto-myynti otetaan huomioon korkeintaan niiltä osin, jotka eivät ylitä asianomaisen jäsenen osuutta.

c) Kaikkiin rahaston päätöksiin tarvitaan annettujen äänten enemmistö, mikäli ei nimenomaan toisin määrätä.

6 os. Vararahastot, voitonjako ja investoinnit

a) Rahasto päättää vuosittain, mikä osa sen voitosta on siirrettävä yleisvarantoon tai erityisvarantoon ja mikä osa mahdollisesti jaetaan.

b) Rahasto voi käyttää erityisvarantoa kaikkiin muihin samoihin tarkoituksiin kuin yleisvarantoakin paitsi jakoon.

c) Jos jonkin vuoden voittoa jaetaan, on jako suoritettava kaikille jäsenmaille niiden osuuksien suhteessa.

d) Rahasto voi päättää seitsemänkymmenen prosentin määräenemmistöllä rahaston koko äänimäärästä milloin tahansa jakaa minkä tahansa osan yleisvarannostaan. Kaikki tällaiset jaot tulee suorittaa kaikille jäsenille niiden osuuksien suhteessa.

e) Edellä mainitun c) ja d) kohdan mukaiset maksut suoritetaan erityisinä nosto-oikeuksina, kuitenkin niin, että joko rahasto tai jäsen voi päättää, että maksu suoritetaan jäsenelle sen omassa valuutassa.

f) i) Rahasto voi perustaa investointitilin tämän f) kohdan tarkoituksia varten. Investointitilillä olevat varat on pidettävä erillään muista yleisen osaston tileistä.

ii) Rahasto voi päättää siirtää osan V artiklan 12 osaston g) kohdan nojalla suorittamastaan kullan myynnistä saamistaan tuotoista investointitilille, ja seitsemänkymmenen prosentin määräenemmistöllä rahaston koko äänimäärästä se voi päättää siirtää yleisvarojen tilillä pidettyä valuuttaa välittömästi sijoitettavaksi investointitilille. Näiden siirtojen määrä ei päätöksentekohetkellä saa ylittää yleisvarannon ja erityisvarannon yhteismäärää.

iii) Rahasto voi sijoittaa investointitilillä pidettyä jäsenen valuuttaa kyseisen jäsenvaltion tai kansainvälisten rahoituslaitosten kaupaksi käyviin velkakirjoihin. Mitään investointia ei saa tehdä ilman sen jäsenvaltion suostumusta, jonka valuuttaa sijoitukseen käytetään. Rahasto sijoittakoon vain erityisten nosto-oikeuksien tai sijoitukseen käytetyn valuutan määräisiin sitoumuksiin.

iv) Sijoituksen tuotto voidaan sijoittaa tämän f) kohdan määräysten mukaisesti. Sijoittamaton tuotto pidetään investointitilillä, tai se voidaan käyttää kattamaan rahaston toiminnasta aiheutuvia kustannuksia.

v) Rahasto voi käyttää investointitilillä olevaa jäsenvaltion valuuttaa saadakseen rahaston toiminnan aiheuttamien kustannusten kattamiseen tarvittavia valuuttoja.

vi) Investointitili lopetetaan, mikäli rahasto lakkautetaan, ja se voidaan lopettaa, tai sijoitusten määrää voidaan supistaa ennen rahaston lakkauttamista seitsemänkymmenen prosentin määräenemmistöllä rahaston koko äänimäärästä. Rahasto voi seitsemänkymmenen prosentin määräenemmistöllä rahaston koko äänimäärästä ottaa käytäntöön investointitilien hoitoa koskevia sääntöjä ja säännöksiä, joiden tulee olla sopusoinnussa alla olevien vii), viii) ja ix) kohtien kanssa.

vii) Lopetettaessa investointitiliä rahaston lakkauttamisen johdosta kaikki tällä tilillä olevat varat jaetaan liitteen K määräysten mukaisesti, kuitenkin niin, että sen osuuden näistä varoista, joka vastaa tälle tilille V artiklan 12 osaston g) kohdan mukaisesti siirrettyjen varojen suhdetta tälle tilille siirrettyihin kokonaisvaroihin, katsotaan kuuluvan erityismaksujen tilille, ja se jaetaan liitteen K kohdan 2 a) ii) mukaisesti.

viii) Jos investointitili lopetetaan ennen rahaston lakkauttamista, se osa tällä tilillä olevista varoista, joka vastaa tälle tilille V artiklan 12 osaston g) kohdan mukaisesti siirrettyjen varojen osuutta tilille siirretyistä kokonaisvaroista, siirretään erityismaksujen tilille, mikäli sitä ei ole lopetettu, ja ylijäävät investointitilillä olevat varat siirretään yleisvarojen tilille välittömästi käytettäviksi rahaston toimintaan ja liiketoimiin.

ix) Rahaston supistaessa sijoituksiaan se osa supistuksesta, joka vastaa investointitilille V artiklan 12 osaston g) kohdan mukaisesti siirrettyjen varojen suhdetta tälle tilille siirrettyjen varojen kokonaismäärään, siirretään erityismaksujen tilille, mikäli sitä ei ole lopetettu; loppuosa supistuksesta siirretään yleisvarojen tilille välittömästi käytettäväksi rahaston toimintaan ja liiketoimiin.

7 os. Selontekojen julkaiseminen

a) Rahasto julkaisee vuosikertomuksen, joka sisältää tilintarkastajien vahvistaman tilinpäätöksen, ja julkaisee enintään kolmen kuukauden väliajoin lyhyen selonteon toiminnastaan ja liiketoimistaan, erityisten nosto-oikeuksien varannostaan sekä kulta- ja jäsenvaluuttavarannostaan.

b) Rahasto voi julkaista muitakin selvityksiä, jotka sen mielestä näyttävät tarpeellisilta.

8 os. Mielipiteiden tiedottaminen jäsenille

Rahasto on oikeutettu koska tahansa tiedottamaan jäsenilleen epävirallisesti mielipiteensä tätä sopimusta koskevista kysymyksistä. Rahasto voi seitsemänkymmenen prosentin määräenemmistöllä rahaston koko äänimäärästä päättää julkaista jäsenelle laaditun selonteon, joka koskee sellaisia muutoksia jäsenen rahataloudessa tai taloudellisessa tilanteessa, jotka ovat omiaan välittömästi aiheuttamaan vakavaa tasapainottomuutta jäsenten maksutaseissa. Jos kyseinen jäsen ei ole oikeutettu nimittämään johtokunnan jäsentä, sillä on oikeus tämän artiklan 3 osaston j) kohdan mukaiseen edustukseen. Rahaston ei tule julkaista sellaista selontekoa, joka käsittelisi jäsenten talousjärjestelmien perusrakenteessa tapahtuvia muutoksia.

XIII artikla
Toimi- ja talletuspaikat

1 os. Toimipaikkojen sijainti

Rahaston päätoimipaikka sijaitsee siinä jäsenmaassa, jonka jäsenosuus on suurin; asioimistoja ja haarakonttoreita voidaan perustaa muiden jäsenten alueille.

2 os. Talletuspaikat

a) Jokaisen jäsenen tulee määrätä keskuspankkinsa kaiken rahaston hallussa olevan valuuttansa talletuspaikaksi; mikäli jäsenvaltiolla ei ole keskuspankkia, sen on määrättävä tarkoitukseen jokin muu rahaston hyväksymä laitos.

b) Rahasto voi säilyttää muita varojaan, kulta mukaanluettuna, viiden osuuksiensa puolesta suurimman jäsenen osoittamissa tai muissa valitsemissaan talletuspaikoissa. Aluksi on vähintään puolet rahaston varoista talletettava sen jäsenen talletuspaikkaan, jonka alueella on rahaston päätoimipaikka, ja vähintään neljäkymmentä prosenttia muiden edellä mainittujen neljän jäsenen talletuspaikkoihin. Kuitenkin rahaston kullansiirrot on suoritettava huomioon ottaen kuljetuskustannukset ja rahaston todennäköiset tarpeet. Hätätilassa johtokunta voi siirtää rahaston kultavarannon joko kokonaan tai osittain mihin paikkaan tahansa, missä se on riittävästi suojattu.

3 os. Rahaston varojen takaaminen

Jokainen jäsen takaa kaikki rahaston varat niiltä menetyksiltä, jotka johtuvat sen osoittaman talletuspaikan vararikosta tai maksujen laiminlyönnistä.

XIV artikla
Siirtymäkauden järjestelyt

1 os. Ilmoitus rahastolle

Jokaisen jäsenen tulee ilmoittaa rahastolle, aikooko se käyttää hyväkseen tämän artiklan 2 osastossa mainittuja siirtymäkautta koskevia järjestelyitä vai onko se valmis hyväksymään VIII artiklan 2, 3 ja 4 osaston mukaiset sitoumukset. Jäsenen, joka käyttää hyväkseen siirtymäkauden järjestelyitä, tulee ilmoittaa rahastolle heti, kun se on valmis hyväksymään nämä sitoumukset.

2 os. Maksurajoitukset

Jäsen, joka on ilmoittanut rahastolle, että se aikoo käyttää hyväkseen tämän määräyksen mukaisia siirtymäkautta koskevia järjestelyitä, voi huolimatta tämän sopimuksen muissa artikloissa mainituista määräyksistä pitää yllä liittymispäivänään voimassa olleet juoksevia kansainvälisiä liiketoimia koskevat maksu- ja siirtorajoituksensa ja sopeuttaa ne muuttuneitten olosuhteitten mukaisiksi. Valuuttapolitiikassaan jäsenten on kuitenkin aina otettava huomioon rahaston päämäärät; niiden on, niin pian kuin olosuhteet sallivat, ryhdyttävä muiden jäsenten kanssa kaikkiin mahdollisiin toimiin sellaisten kauppa- ja rahajärjestelyjen aikaansaamiseksi, jotka helpottavat kansainvälistä maksuliikettä ja edistävät valuuttakurssien vakavuutta. Ennen kaikkea jäsenten on poistettava tämän osaston nojalla voimassa pitämänsä rajoitukset tultuaan vakuuttuneiksi siitä, että ne kykenevät ilman sellaisia rajoituksia tasapainottamaan maksutaseensa sillä tavoin, ettei se kohtuuttomasti haittaa niiden mahdollisuuksia käyttää rahaston yleisvaroja.

3 os. Rahaston rajoituksia koskevat toimenpiteet

Rahaston tulee laatia vuosittain selvitykset tämän artiklan 2 osaston nojalla voimassaolevista rajoituksista. Jokaisen jäsenen, joka ylläpitää VIII artiklan 2, 3 ja 4 osaston kanssa ristiriidassa olevia rajoituksia, on neuvoteltava vuosittain rahaston kanssa niiden jatkuvasta ylläpitämisestä. Rahasto voi, jos se pitää sellaista menettelyä erikoisolosuhteissa tarpeellisena, esittää jäsenelle, että olosuhteet olisivat suotuisat jonkin tietyn rajoituksen poistamiselle tai rajoitusten yleiselle poistamiselle, mikäli ne ovat tämän sopimuksen muiden artiklojen vastaisia. Jäsenelle tulee myöntää kohtuullinen aika, jotta se voisi määritellä kantansa tällaiseen esitykseen nähden. Jos rahasto katsoo, että jäsen edelleen ylläpitää rahaston päämäärien kanssa ristiriidassa olevia rajoituksia, jäseneen sovelletaan XXVI artiklan 2 osaston a) kohdan mukaisia määräyksiä.

XV artikla
Erityiset nosto-oikeudet

1 os. Valtuutus erityisten nosto-oikeuksien osoittamiseen

Tarpeen vaatiessa rahasto on oikeutettu osoittamaan erityisiä nosto-oikeuksia olemassa olevien varantojen täydennykseksi jäsenille, jotka ovat erityisten nosto-oikeuksien osaston osanottajia.

2 os. Erityisten nosto-oikeuksien arvonmäärittely

Rahasto määrää erityisten nosto-oikeuksien arvonmäärittelymenettelyn seitsemänkymmenen prosentin määräenemmistöllä rahaston koko äänimääristä, kuitenkin niin, että kahdeksankymmenenviiden prosentin määräenemmistö rahaston koko äänimäärästä vaaditaan, ennenkuin arvonmäärittelyn periaatteisiin tai niiden soveltamiseen käytännössä voidaan tehdä oleellisia muutoksia.

XVI artikla
Yleinen osasto ja erityisten nosto-oikeuksien osasto

1 os. Toimenpiteiden ja liiketoimien jakautuminen osastojen kesken

Erityisten nosto-oikeuksien osasto hoitaa kaikki erityisiä nosto-oikeuksia koskevat toimenpiteet ja liiketoimet. Kaikki muut tähän sopimukseen perustuvat tai sen mukaiset rahaston toimenpiteet ja liiketoimet hoitaa yleinen osasto. XVII artiklan 2 osaston mukaiset toimenpiteet ja liiketoimet hoidetaan kuitenkin sekä yleisen osaston että erityisten nostooikeuksien osaston kautta.

2 os. Varojen ja omaisuuden jakautuminen osastojen kesken

Rahaston varat ja omaisuus pidetään yleisellä osastolla, paitsi V artiklan 2 osaston b) kohdan nojalla hoidettuja varoja, kuitenkin niin, että XX artiklan 2 osaston, XXIV artiklan, XXV artiklan sekä liitteiden H ja I mukaan hankittuja varoja ja omaisuutta pidetään erityisten nosto-oikeuksien osastolla. Kummallakaan osastolla pidettyjä varoja tai omaisuutta ei saa käyttää selvitettäessä tai katettaessa sellaisia velkoja, sitoumuksia tai tappioita, jotka ovat aiheutuneet toisella osastolla hoidetuista toimenpiteistä ja liiketoimista. Rahasto maksaa kuitenkin erityisten nosto-oikeuksien osaston ylläpitämisestä aiheutuneet kulut yleiseltä osastolta, jota aika ajoin hyvitetään erityisinä nostooikeuksina XX artiklan 4 osaston mukaisilla, mainittujen kulujen kohtuulliseen arviointiin perustuvilla korvauksilla.

3 os. Tilinpito ja tiedottaminen

Erityisten nosto-oikeuksien hallintaa koskevat muutokset tulevat voimaan vasta sitten, kun rahasto on kirjannut ne erityisten nostooikeuksien osastolla. Osanottajien on ilmoitettava rahastolle, minkä tämän sopimuksen määräyksen mukaisesti erityisiä nosto-oikeuksia kulloinkin käytetään. Rahasto voi pyytää osanottajilta muitakin tietoja, joita se toimintaansa varten katsoo tarvitsevansa.

XVII artikla
Osanottajat ja muut erityisten nosto-oikeuksien haltijat

1 os. Osanottajat

Jokainen jäsen, joka tallettaa rahastoon asiakirjan, mistä ilmenee, että jäsen sitoutuu kaikkiin erityisten nosto-oikeuksien osaston osanottajan velvoitteisiin maansa lakien mukaisesti ja että jäsen on ryhtynyt kaikkiin tarpeellisiin toimiin näiden velvoitteiden täyttämiseksi, tulee erityisten nosto-oikeuksien osaston osanottajaksi asiakirjan tallettamispäivästä lukien; kuitenkaan ei mikään jäsen tule osanottajaksi ennenkuin tämän artiklan määräykset, jotka kuuluvat yksinomaan erityisten nosto-oikeuksien osastoon, ovat tulleet voimaan ja tässä mainitun talletuksen ovat tehneet yhteensä vähintään seitsemääkymmentäviittä prosenttia kaikista jäsenosuuksista edustavat jäsenet.

2 os. Rahasto haltijana

Rahasto voi pitää erityisia nosto-oikeuksia yleisvarojen tilillä; se voi vastaanottaa ja käyttää niitä toimenpiteissä ja liiketoimissa, jotka on hoidettu osanottajien kanssa yleisvarojen tilin kautta tämän sopimuksen määräysten mukaisesti tai määrättyjen haltijoiden kanssa tämän artiklan 3 osaston velvoittaminen ehtojen mukaisesti.

3 os. Muut haltijat

Rahasto voi määrätä:

i) haltijoiksi ei-jäseniä, jotka eivät ole osanottajia, laitoksia, jotka suorittavat useammalle kuin yhdelle jäsenelle keskuspankin tehtäviä, sekä muita virallisia elimiä;

ii) ne ehdot, joilla määrättyjen haltijoiden voidaan sallia pitävän hallussaan erityisiä nostooikeuksia sekä vastaanottavan ja käyttävän niitä toimenpiteissä ja liiketoimissa osanottajien ja muiden määrättyjen haltijoiden kanssa;

iii) ne ehdot, joilla osanottajat ja rahasto voivat yleisvarojen tilin kautta ryhtyä erityisiä nosto-oikeuksia koskeviin toimenpiteisiin ja liiketoimiin määrättyjen haltijoiden kanssa.

Kahdeksankymmenenviiden prosentin määräenemmistö rahaston koko äänimäärästä vaaditaan edellä mainitun i) kohdan mukaisiin määräyksiin. Rahaston määräämien ehtojen tulee olla sopusoinnussa tämän sopimuksen määräysten ja erityisten nosto-oikeuksien osaston tehokkaan toiminnan kanssa.

XVIII artikla
Erityisten nosto-oikeuksien osoittaminen ja peruuttaminen

1 os. Osoittamisessa ja peruuttamisessa huomioitavat periaatteet ja näkökohdat

a) Kaikissa erityisten nosto-oikeuksien osoittamista ja peruuttamista koskevissa päätöksissään rahasto pyrkii tyydyttämään kulloinkin ilmenevää pitkäaikaista maailmanlaajuista tarvetta olemassaolevien varantojen täydentämiseen tavalla, joka edistää rahaston päämäärien saavuttamista ja jota noudattamalla vältetään taloudellista lamaa ja deflaatiota samoinkuin liikakysyntää ja inflaatiota maailmassa.

b) Ensimmäisessä erityisten nosto-oikeuksien osoittamista koskevassa päätöksessä on erityisesti otettava huomioon kollektiivinen arviointi siitä, että on olemassa maailmanlaajuista varantojen täydentämisen tarvetta ja pyrkimys saavuttaa parempi maksutasetasapaino sekä sopeutumisprosessin parempi mahdollinen toiminta tulevaisuudessa.

2 os. Osoittaminen ja peruuttaminen

a) Erityisten nosto-oikeuksien osoittamista tai peruuttamista koskevat rahaston päätökset tehdään viiden vuoden pituisille perättäisille perusjaksoille. Ensimmäinen perusjakso alkaa ensimmäisen erityisten nosto-oikeuksien osoittamista koskevan päätöksen tekopäivästä tai siitä myöhemmästä ajankohdasta, joka päätöksessä määrätään. Kaikki osoittamiset ja peruuttamiset tapahtuvat vuoden väliajoin.

b) Osoitettavien nosto-oikeuksien määrät ilmaistaan prosentteina jäsenosuuksista päätöksentekopäivänä. Erityisiä nosto-oikeuksia peruutettaessa ilmaistaan niiden määrät prosentteina erityisten nosto-oikeuksien yhteenlaskettujen osoitusten nettomäärästä peruuttamispäätöksen tekopäivänä. Prosenttimäärät ovat samat kaikille osanottajille.

c) Rahasto voi edellä olevien a) ja b) kohdan määräyksistä riippumatta perusjaksoa koskevassa päätöksessään määrätä, että:

i) perusjakson kestoaika on jokin muu kuin viisi vuotta; tai

ii) osoittamiset ja peruuttamiset tapahtuvat muuna aikana kuin vuoden väliajoin; tai

iii) osoittamisten ja peruuttamisten perustana pidetään osuuksia tai erityisten nostooikeuksien yhteenlaskettujen osoitusten nettomäärää muina ajankohtina kuin osoittamista tai peruuttamista koskevien päätösten tekopäivinä.

d) Jäsen, joka tulee osanottajaksi jonkin perusjakson jo alettua, tulee oikeutetuksi osoitukseen osanottajaksitulonsa jälkeisen perusjakson alusta lähtien, jollei rahasto päätä, että uusi osanottaja tulee oikeutetuksi osoitukseen osanottajaksituloaan seuraavasta osoittamisesta alkaen. Jos rahasto päättää, että jäsen, josta tulee osanottaja perusjakson aikana, tulee oikeutetuksi osoitukseen jäljellä olevan perusjakson aikana, eikä osanottaja oHut jäsen edellä b) tai c) kohdissa mainittuina ajankohtina, on rahaston päätettävä perusteista, joiden mukaan nämä osoitukset osanottajalle tehdään.

e) Osanottaja saa erityisiä nosto-oikeuksia niiden osoittamisesta tehdyn päätöksen mukaisesti, paitsi jos:

i) osanottajaa edustava hallintoneuvoston jäsen ei äänestänyt päätöksen puolesta; tai

ii) osanottaja on kirjallisesti ennen edellä tarkoitetun päätöksen mukaista ensimmäistä erityisten nosto-oikeuksien osoitusta ilmoittanut rahastolle, että se ei halua päätöksen mukaisia erityisiä nosto-oikeuksia osoitettavan itselleen. Osanottajan pyynnöstä rahasto voi päättää mitätöidä tämän ilmoituksen siltä osin, mikä koskee peruutusta seuraavia erityisten nosto-oikeuksien osoituksia.

f) Mikäli jonkin peruuttamisen voimaantulopäivänä osanottajan hallussa olevien erityisten nosto-oikeuksien määrä on pienempi kuin sen osuus peruutettaviksi tulevista erityisistä nostooikeuksista, osanottajan on niin nopeasti kuin sen kokonaisvarannon tila sallii poistettava negatiivinen saldonsa ja tässä tarkoituksessa neuvoteltava rahaston kanssa. Erityiset nostooikeudet, jotka osanottaja on hankkinut peruuttamispäätöksen voimaantulopäivän jälkeen, on käytettävä osanottajan negatiivisen saldon poistamiseen ja peruutettava.

3 os. Odottamattomat suuret muutokset

Rahasto voi muuttaa osoitusten tai peruutusten määriä tai väliaikoja perusjakson jäljellä olevana aikana taikka muuttaa perusjakson pituutta tai aloittaa uuden perusjakson, mikäli rahasto jonakin ajankohtana katsoo sen tarpeelliseksi odottamattomien suurten muutosten vuoksi.

4 os. Osoittamista ja peruuttamista koskevat päätökset

a) Tämän artiklan 2 osaston a), b) ja c) kohtien sekä 3 osaston mukaiset päätökset tekee hallintoneuvosto toimitusjohtajan esityksestä, jota johtokunta on kannattanut.

b) Ennen esityksen tekoa on toimitusjohtajan varmistauduttava siitä, että esitys on tämän artiklan 1 osaston a) kohdan mukainen, ja käytävä sellaisia neuvotteluja jotka saavat hänet vakuuttuneeksi siitä, että ehdotuksella on yleistä kannatusta osanottajien keskuudessa. Tämän lisäksi on toimitusjohtajan, ennenkuin hän tekee esityksen ensimmäisestä osoittamisesta, varmistauduttava siitä, että tämän artiklan 1 osaston b) kohdan ehdot on täytetty ja että osanottajat kannattavat osoitusten aloittamista yleisesti. Hänen tulee tehdä esitys ensimmäisestä osoittamisesta niin pian erityisten nosto-oikeuksien osaston perustamisen jälkeen, kuin hän on saanut varmuuden kannatuksestaan.

c) Toimitusjohtaja tekee esityksiä:

i) viimeistään kuusi kuukautta ennen kunkin perusjakson päättymistä;

ii) jos osoittamista tai peruuttamista koskevaa päätöstä perusjaksoa varten ei ole tehty, silloin kun hän katsoo, että edellä olevan b) kohdan ehdot on täytetty;

iii) silloin kun hän tämän artiklan 3 osaston nojalla katsoo olevan aihetta muuttaa osoitusten tai peruutusten suuruutta tai väliaikoja taikka perusjakson pituutta tai aloittaa uusi perusjakso; tai

iv) kuuden kuukauden kuluessa hallintoneuvoston tai johtokunnan pyynnöstä lukien.

Mikäli toimitusjohtaja edellä olevien kohtien i) , iii) tai iv) tarkoittamissa tapauksissa toteaa, että ei ole olemassa ehdotusta, joka hänen mielestään on tämän artiklan 1 osaston mukainen ja joka osanottajien keskuudessa nauttisi laajaa kannatusta edellä olevan b) kohdan mukaisesti, hänen tulee ilmoittaa tästä hallintoneuvostolle ja johtokunnalle.

d) Tämän artiklan 2 osaston a), b) ja c) kohdan sekä 3 osaston mukaisiin päätöksiin vaaditaan kahdeksankymmenenviiden prosentin määräenemmistö rahaston koko äänimäärästä, lukuunottamatta 3 osaston mukaista päätöstä esityksestä, joka koskee osoituksen määrän supistamista.

XIX artikla
Erityisiä nosto-oikeuksia koskevat toimenpiteet ja liiketoimet

1 os. Erityisten nosto-oikeuksien käyttö

Erityisiä nosto-oikeuksia voidaan käyttää tähän sopimukseen perustuvissa tai sen mukaisissa toimenpiteissä ja liiketoimissa.

2 os. Osanottajien väliset toimenpiteet ja liiketoimet

a) Osanottaja on oikeutettu käyttämään erityisiä nosto-oikeuksiaan hankkiakseen vastaavan määrän valuuttaa tämän artiklan 5 osaston nojalla nimetyltä osanottajalta.

b) Osanottaja voi sovittuaan toisen osanottajan kanssa käyttää erityisiä nosto-oikeuksiaan hankkiakseen vastaavan määrän valuuttaa toiselta osanottajalta.

c) Rahasto voi seitsemänkymmenen prosentin määräenemmistöllä rahaston koko äänimäärästä määrätä ne toimet, joita suorittaessaan osanottaja on oikeutettu rahaston tarpeellisiksi katsomin ehdoin solmimaan sopimuksia toisen osanottajan kanssa. Ehtojen tulee olla sopusoinnussa erityisten nosto-oikeuksien osaston tehokkaan toiminnan ja erityisten nosto-oikeuksien tämän sopimuksen mukaisen käytön kanssa.

d) Rahasto voi antaa huomautuksen osanottajalle, joka ryhtyy edellä olevan b) tai c) kohdan mukaiseen toimenpiteeseen tai liiketoimeen, joka rahaston arvioinnin mukaan voi olla tämän artiklan 5 osaston periaatteiden mukaiselle nimeämismenettelylle haitaksi tai joka ei muuten ole yhtäpitävä XXII artiklan kanssa. Osanottajaan, joka jatkuvasti ryhtyy tällaisiin toimenpiteisiin tai liiketoimiin, sovelletaan XXIII artiklan 2 osaston b) kohdan säännöksiä.

3 os. Tarvevaatimus

a) Paitsi mitä jäljempänä c) kohdassa muuten määrätään, osanottajan edellytetään käyttävän tämän artiklan 2 osaston a) kohdan mukaisissa liiketoimissa erityisiä nosto-oikeuksiaan vain, jos se tarvitsee niitä maksutaseensa, varantotilansa tai varannossaan tapahtuneiden muutosten vuoksi, mutta ei yksinomaan muuttaakseen varantonsa kokoonpanoa.

b) Erityisten nosto-oikeuksien käyttöä ei voida evätä edellä olevan a) kohdan edellytyksen perusteella, mutta rahasto voi antaa huomautuksen osanottajalle, joka jättää täyttämättä tämän edellytyksen. Edellytyksen jatkuvasti täyttämättä jättävä osanottaja on XXIII artiklan 2 osaston b) kohdan säännösten alainen.

c) Rahasto voi luopua edellä a) kohdassa mainitusta edellytyksestä sellaisissa liiketoimissa, joissa osanottaja käyttää erityisiä nostooikeuksia saadakseen tämän artiklan 5 osaston nojalla nimetyltä osanottajalta sellaisen määrän valuuttaa, joka edistäisi toisen osanottajan tämän artiklan 6 osaston a) kohdan mukaista tiliaseman palauttamista, estäisi toisen osanottajan negatiivisen saldon syntymisen tai vähentäisi sitä, tai mitätöisi toisen osanottajan edellä olevan a) kohdan edellytyksen täyttämättä jättämisen vaikutuksen.

4 os. Velvollisuus luovuttaa valuuttaa

a) Rahaston tämän artiklan 5 osaston mukaan nimeämän osanottajan tulee vaadittaessa luovuttaa vapaasti käytettävissä olevaa valuuttaa tämän artiklan 2 osaston a) kohdan nojalla erityisiä nosto-oikeuksia käyttävälle osanottajalle. Osanottajan velvollisuus luovuttaa valuuttaa ei ulotu yli sen tason, jolla sen hallussa olevat, sen yhteenlaskettujen osoitusten nettomäärän ylittävät erityiset nosto-oikeudet ovat kaksinkertaiset verrattuna sen yhteenlaskettujen osoitusten nettomäärään tai nousevat sellaiselle korkeammalle tasolle, josta on sovittu osanottajan ja rahaston kesken.

b) Osanottajalla on oikeus luovuttaa valuuttaa pakollista tai sitä suuremmaksi sovittua vähimmäismäärää enemmän.

5 os. Valuuttaa luovuttavien osanottajien nimeäminen

a) Rahaston on taattava, että osanottaja voi käyttää erityisiä nosto-oikeuksiaan nimeämällä osanottajia, joiden on luovutettava valuuttaa tiettyjä erityisten nosto-oikeuksien määriä vastaan tämän artiklan 2 osaston a) kohdan ja 4 osaston tarkoituksiin. Nimeämisessä on noudatettava seuraavia yleisiä periaatteita, joita rahasto saattaa aika ajoin täydentää muilla omaksumillaan periaatteilla:

i) Osanottaja voidaan nimetä, jos sen maksutase ja kokonaisvarannon tila ovat kyllin vahvat, mutta tämä ei sulje pois sitä mahdollisuutta, että vahvan varantotilan omaava osanottaja nimetään, vaikka sillä olisi jonkin verran maksutasevajausta. Osanottajat nimetään tavalla, joka pitkällä aikavälillä edistää erityisten nosto-oikeuksien tasapuolista jakaantumista osanottajien kesken.

ii) Osanottajat on nimettävä siten, että edistetään tämän artiklan 6 osaston a) kohdan mukaista tiliaseman palauttamista, vähennetään erityisten nosto-oikeuksien negatiivisia saldoja tai heikennetään tämän artiklan 3 osaston a) kohdan edellytysten täyttämättä jättämisen vaikutusta.

iii) Nimetessään osanottajia rahaston on yleensä annettava etusija niille, jotka tarvitsevat erityisiä nosto-oikeuksia toteuttaakseen edellä ii) kohdassa mainitut nimeämisen tavoitteet.

b) Jotta edistettäisiin pitkällä aikavälillä erityisten nosto-oikeuksien hallussapidon tasapainoista jakaantumista edellä olevan a) i) kohdan mukaisesti, rahaston on sovellettava liitteessä F olevia nimeämistä koskevia sääntöjä tai alla olevan c) kohdan nojalla käytäntöön otettavia sääntöjä.

c) Nimeämistä koskevat säännöt voidaan tarkistaa milloin tahansa, ja tarvittaessa on otettava käytäntöön uusia sääntöjä. Mikäli uusia sääntöjä ei oteta käytäntöön on edelleen sovellettava tarkistuksen aikana voimassa olleita sääntöjä.

6 os. Tiliaseman palauttaminen

a) Erityisiä nosto-oikeuksiaan käyttävien osanottajien on palautettava ennalleen nostooikeuksien hallussapitonsa liitteessä G tiliaseman palauttamisesta annettujen sääntöjen tai alla olevan b) kohdan nojalla käytäntöön otettavien sääntöjen mukaan.

b) Tiliaseman palauttamista koskevat säännöt voidaan tarkistaa koska tahansa, ja tarvittaessa on otettava käytäntöön uusia sääntöjä. Mikäli uusia sääntöjä ei oteta käytäntöön eikä päätetä kumota tiliaseman palauttamista koskevia sääntöjä, on edelleen sovellettava tarkistuksen aikana voimassa olleita sääntöjä. Tiliaseman palauttamista koskevien sääntöjen käytäntöön ottamiseen, muuttamiseen tai kumoamiseen vaaditaan seitsemänkymmenen prosentin määräenemmistö rahaston koko äänimäärästä.

7 os. Vaihtokurssit

a) Jollei jäljempänä olevassa b) kohdassa toisin säädetä, osanottajien kesken tämän artiklan 2 osaston a) ja b) kohtien mukaan tapahtuvissa liiketoimissa on vaihtokurssien oltava sellaisia, että erityisiä nosto-oikeuksia käyttävät osanottajat saavat saman arvon riippumatta siitä, mitä valuuttoja luovutetaan ja mitkä osanottajat luovuttavat nämä valuutat; rahasto ottaa käytäntöön sääntöjä tämän periaatteen toteuttamista varten.

b) Rahasto voi kahdeksankymmenenviiden prosentin määräenemmistöllä rahaston koko äänimäärästä ottaa käytäntöön menettelytapoja, joiden mukaan rahasto voi poikkeuksellisissa olosuhteissa seitsemänkymmenen prosentin määräenemmistöllä rahaston koko äänimäärästä valtuuttaa osanottajat ryhtymään tämän artiklan 2 osaston b) kohdan mukaisiin liiketoimiin sopiakseen muista kuin a) kohdan nojalla sovellettavista valuuttakursseista.

c) Rahaston on neuvoteltava osanottajan kanssa siitä menettelystä, jolla sen valuutan vaihtokursseista päätetään.

d) Tätä määräystä sovellettaessa tarkoitetaan osanottajalla myös eroavaa osanottajaa.

XX artikla
Erityisten nosto-oikeuksien osasto Korot ja provisiot

1 os. Korko

Rahasto maksaa yhtä suuren koron kaikille erityisten nosto-oikeuksien haltijoille niiden hallussa olevien nosto-oikeuksien määrän mukaan. Rahasto maksaa erääntyneet korot kullekin haltijalle riippumatta siitä, onko se saanut tarvittavan määrän provisioita koronmaksun katteeksi.

2 os. Provisiot

Kukin osanottaja maksaa rahastolle yhtä suuren provision erityisten nosto-oikeuksien yhteenlaskettujen osoitustensa nettomäärästä, johon lisätään osanottajan mahdollinen negatiivinen saldo ja sen maksamattomat provisiot.

3 os. Korot ja provisiot

Rahasto päättää soveltamastaan korosta seitsemänkymmenen prosentin määräenemmistöllä rahaston koko äänimäärästä. Koron ja provision tulee olla yhtä suuret.

4 os. Maksuunpannut korvaukset

Milloin on tehty XVI artiklan 2 osaston mukainen päätös kulujen korvaamisesta, rahasto määrää osanottajat, kaikkiin samaa prosenttimäärää soveltaen, suorittamaan tätä tarkoittavia korvauksia yhteenlaskettujen osoitustensa nettomäärän mukaisesti.

5 os. Korkojen, provisioiden ja maksuunpantujen korvausten suorittaminen

Korot, provisiot ja maksuunpannut korvaukset on suoritettava erityisillä nosto-oikeuksilla. Osanottaja, joka tarvitsee erityisiä nosto-oikeuksia provisioiden tai maksuunpantujen korvausten suorittamiseen, on velvollinen ja oikeutettu hankkimaan nosto-oikeuksia rahaston hyväksymää valuuttaa vastaan rahaston kanssa, yleisvarojen tilien kautta suoritettavalla liiketoimella. Mikäli tällä tavoin ei voida hankkia tarpeellista määrää erityisiä nosto-oikeuksia, osanottaja on velvollinen ja oikeutettu hankkimaan niitä vapaasti käytettävissä olevaa valuuttaa vastaan rahaston nimeämältä osanottajalta. Osanottajan eräpäivän jälkeen hankkimat erityiset nosto-oikeudet on käytettävä osanottajan maksamattomien provisioiden kattamiseen ja ne on peruutettava.

XXI artikla
Yleisen osaston ja erityisten nostooikeuksien osaston hallinto

a) Yleistä osastoa ja erityisten nosto-oikeuksien osastoa on hoidettava XII artiklan säännösten mukaisesti ottaen huomioon seuraavat määräykset:

i) Niitä hallintoneuvoston kokouksia tai päätöksiä varten, jotka koskevat yksinomaan erityisten nosto-oikeuksien osastoa, otetaan huomioon vain jäsenmaiden nimittämien hallintoneuvoston jäsenten pyynnöt tai läsnäolo ja äänet kutsuttaessa koolle kokousta ja päätettäessä kokouksen päätösvaltaisuudesta tai siitä, onko päätös tehty vaadittavalla määräenemmistöllä.

ii) Johtokunnan päättäessä yksinomaan erityisten nosto-oikeuksien osastoa koskevista asioista ovat äänioikeutettuja vain sellaiset johtokunnan jäsenet, jotka on nimittänyt tai valinnut ainakin yksi osanottajana oleva jäsen. Jokainen tällainen johtokunnan jäsen on oikeutettu antamaan sen määrän ääniä, jotka kuuluvat hänet valinneelle osanottajana olevalle jäsenelle tai niille osanottajina oleville jäsenille, joiden äänet ratkaisivat hänen valintansa. Ratkaistaessa, onko kokous päätösvaltainen tai onko päätös tehty vaadittavalla ääntenenemmistöllä, otetaan huomioon vain osanottajina olevien jäsenten nimittämien tai valitsemien johtokunnan jäsenten läsnäolo ja osanottajina oleville jäsenille kuuluvat äänet. Osanottajana olevan jäsenen XII artiklan 3 osaston i) ii) kohdan mukaan tekemä sopimus oikeuttaa nimitetyn johtokunnan jäsenen äänestämään ja käyttämään jäsenelle kuuluvat äänet tämän määräyksen alaisissa kysymyksissä.

iii) Rahaston yleistä hallintoa koskevat kysymykset, mukaanluettuna XVI artiklan 2 osaston mukainen kulujen hyvittäminen, sekä kysymys siitä, kuuluuko jokin asia molemmille osastoille vai yksinomaan erityisten nosto-oikeuksien osastolle, ratkaistakoon niinkuin ne kuuluisivat yksinomaan yleiselle osastolle. Päätökset, jotka koskevat erityisten nosto-oikeuksien arvonmäärittelytapaa, niiden vastaanottamista ja pitämistä yleisen osaston yleisvarojen tilillä sekä niiden käyttämistä, ja muut päätökset, jotka koskevat sekä yleisen osaston yleisvarojen tilin että erityisten nosto-oikeuksien osaston kautta tapahtuvia toimenpiteitä ja liiketoimia, tehtäköön sellaisella ääntenenemmistöllä, joka vaaditaan kummankin osaston asioista päätettäessä. Tämän on nimenomaan käytävä ilmi erityisiä nosto-oikeuksia koskevasta päätöksestä.

b) Niiden etuoikeuksien ja sen koskemattomuuden lisäksi, jotka myönnetään tämän sopimuksen IX artiklan nojalla, ovat erityiset nosto-oikeudet ja niillä suoritetut toimenpiteet ja liiketoimet täysin verovapaita.

c) Tämän sopimuksen määräysten tulkintaa koskeva kysymys asioissa, jotka koskevat yksinomaan erityisten nosto-oikeuksien osastoa, on alistettava johtokunnalle XXIX artiklan a) kohdan mukaisesti vain, jos osanottaja sitä pyytää. Mikäli johtokunta on jossakin yksinomaan erityisten nosto-oikeuksien osastoa koskevassa tulkinnanvaraisessa kysymyksessä tehnyt päätöksen, vain osanottaja voi XXIX artiklan b) kohdan nojalla vaatia asian siirtämistä hallintoneuvostolle. Hallintoneuvosto ratkaisee, onko sellainen hallintoneuvoston jäsen, jonka on nimittänyt ei-osanottaja oikeutettu tulkintakomiteassa äänestämään asioista, jotka koskevat yksinomaan erityisten nosto-oikeuksien osastoa.

d) Milloin syntyy erimielisyyttä rahaston ja sellaisen osanottajan välillä, joka on lopettanut osanottonsa erityisten nosto-oikeuksien osastoon, tai, lakkautettaessa erityisten nosto-oikeuksien osastoa, rahaston ja osanottajan välillä asiassa, joka koskee yksinomaan osanottoa erityisten nosto-oikeuksien osastoon, on erimielisyys jätettävä ratkaistavaksi XXIX artiklan c) kohdan määräämien menettelytapojen mukaisesti.

XXII artikla
Osanottajien yleiset velvollisuudet

Niiden erityisiä nosto-oikeuksia koskevien velvoitteiden lisäksi, jotka perustuvat tämän sopimuksen muihin artikloihin, jokainen osanottaja sitoutuu olemaan yhteistyössä rahaston ja muiden osanottajien kanssa helpottaakseen erityisten nosto-oikeuksien osaston tehokasta toimintaa ja erityisten nosto-oikeuksien tämän sopimuksen mukaista käyttöä sekä pyrkii tekemään erityisestä nosto-oikeudesta kansainvälisen valuuttajärjestelmän pääasiallisen varantotekijän.

XXIII artikla
Erityisiä nosto-oikeuksia koskevien toimenpiteiden ja liiketoiminen väliaikainen lakkauttaminen

1 os. Poikkeustilaa koskevat määräykset

Kriisitilanteessa tai ennalta aavistamattomien seikkojen uhatessa rahaston erityisten nostooikeuksien osastoa koskevaa toimintaa voi johtokunta kahdeksankymmenenviiden prosentin määräenemmistöllä rahaston koko äänimäärästä keskeyttää enintään vuodeksi minkä tahansa erityisillä nosto-oikeuksilla suoritettavia toimenpiteitä tai liiketoimia koskevan määräyksen soveltamisen. Tällöin sovelletaan XXVII artiklan 1 osaston b), c) ja d) kohtien säännöksiä.

2 os. Velvoitusten täyttämättä jättäminen

a) Mikäli rahasto toteaa osanottajan jättäneen XIX artiklan 4 osaston mukaiset velvoituksensa täyttämättä, osanottajan oikeus käyttää erityisiä nosto-oikeuksiaan lakkautetaan väliaikaisesti, mikäli rahasto ei toisin päätä.

b) Mikäli rahasto toteaa osanottajan jättäneen jonkin muun erityisiä nosto-oikeuksia koskevan velvoituksensa täyttämättä, rahasto voi lakkauttaa väliaikaisesti osanottajan oikeuden käyttää lakkauttamisen jälkeen hankkimiaan erityisiä nosto-oikeuksia.

c) On otettava käytäntöön sellaisia sääntöjä, jotka varmistavat sen, että, ennen kuin edellä olevien a) ja b) kohtien nojalla ryhdytään toimiin osanottajaa vastaan, osanottajalle ilmoitetaan välittömästi sitä vastaan esitetystä valituksesta sekä että osanottajalle suodaan tilaisuus esittää kantansa sekä suullisesti että kirjallisesti. Milloin osanottajalle on täten ilmoitettu edellä olevan a) kohdan nojalla tehdystä valituksesta, osanottajalla ei ole oikeutta käyttää erityisiä nosto-oikeuksia, ennenkuin valituksen käsittely on ratkennut.

d) Edellä olevan a) tai b) kohdan mukainen lakkautus tai c) kohdan mukainen rajoitus ei vaikuta osanottajan velvollisuuteen luovuttaa valuuttaa XIX artiklan 4 osaston mukaan.

e) Rahasto voi milloin tahansa kumota edellä olevan a) tai b) kohdan mukaisen lakkautusmääräyksen, kuitenkin niin, että b) kohdan nojalla osanottajaan kohdistettua lakkautusmääräystä, joka johtuu XIX artiklan 6 osaston a) kohdassa tarkoitetun velvoituksen täyttämättä jättämisestä, ei kumota ennenkuin satakahdeksankymmentä päivää on kulunut sen ensimmäisen kalenterineljänneksen lopusta, jonka aikana osanottaja ryhtyy noudattamaan tiliaseman palauttamista koskevia määräyksiä.

f) Osanottajan oikeutta käyttää erityisiä nosto-oikeuksiaan älköön peruutettako sen vuoksi, että osanottaja on menettänyt V artiklan 5 osaston, VI artiklan 1 osaston, tai XXVI artiklan 2 osaston a) kohdan mukaisen oikeutensa käyttää rahaston yleisiä varoja. XXVI artiklan 2 osaston määräyksiä ei sovelleta, milloin osanottaja on jättänyt jonkin erityisiä nosto-oikeuksia koskevan velvoituksensa täyttämättä.

XXIV artikla
Eroaminen

1 os. Oikeus erota erityisten nostooikeuksien osastosta

a) Osanottaja voi milloin tahansa erota erityisten nosto-oikeuksien osastosta jättämällä rahaston päätoimipaikkaan asiaa koskevan kirjallisen ilmoituksen. Eroaminen tulee voimaan ilmoituksen vastaanottamispäivästä lukien.

b) Osanottajan, joka eroaa rahaston jäsenyydestä, katsotaan samalla eronneen erityisten nosto-oikeuksien osastosta.

2 os. Selvitys eron tapahtuessa

a) Kun osanottaja eroaa erityisten nostooikeuksien osastosta, sen tulee lopettaa kaikki erityisiä nosto-oikeuksia koskevat toimenpiteensä ja liiketoimensa, ellei selvityksen helpottamiseksi ole sovittu toisin alla olevan c) kohdan tai tämän artiklan 3, 5 tai 6 osaston taikka liitteen H nojalla. Eroamispäivään mennessä kertyneet korot ja provisiot ja ennen tätä päivämäärää suoritettaviksi määrätyt korvaukset on maksettava erityisinä nosto-oikeuksina.

b) Rahasto on velvollinen lunastamaan takaisin kaikki eroavan osanottajan hallussa olevat erityiset nosto-oikeudet, ja eroava osanottaja on velvollinen maksamaan sen yhteenlaskettujen osoitusten nettomäärää vastaavan summan ja kaikki muut mahdolliset erääntyneet maksut, jotka johtuvat sen osanotosta erityisten nosto-oikeuksien osastoon. Nämä velvoitukset kattavat toinen toisensa, ja ne eroavan osanottajan hallussa olevat erityiset nostooikeudet, joita käytetään tällaisen velvoituksen täyttämiseen, on peruutettava.

c) Selvitys on suoritettava kohtuullisessa ajassa eroavan osanottajan ja rahaston välisellä sopimuksella, joka koskee b) kohdan mukaisten eroavan osanottajan ja rahaston velvoitteiden selvittelyä. Jos selvittelyä koskevaa sopimusta ei ilman viivytystä saada aikaan, noudatetaan liitteen H määräyksiä.

3 os. Korot ja provisiot

Eroamispäivän jälkeen rahasto maksaa korkoa eroavan osanottajan hallussapitämille jäljellä oleville erityisille nosto-oikeuksille, ja eroava osanottaja suorittaa jäljellä olevista velvoitteistaan rahastolle provisiota sinä aikana ja sen suuruisena kuin XX artiklassa määrätään. Maksu on suoritettava erityisinä nostooikeuksina. Suorittaakseen provisiota tai korvauksia eroava osanottaja on oikeutettu hankkimaan erityisiä nosto-oikeuksia vapaasti käytettävissä olevaa valuuttaa vastaan jollakin liiketoimella rahaston nimeämän osanottajan kanssa tai sopimuksella joltakin toiselta haltijalta tai käyttämään korkoina saamansa erityiset nostooikeudet liiketoimeen jonkin XIX artiklan 5 osaston mukaan nimetyn osanottajan kanssa tai jonkun toisen haltijan kanssa tekemänsä sopimuksen mukaisesti.

4 os. Selvityksen suorittaminen rahastoon nähden

Rahaston on käytettävä eroavalta osanottajalta saamansa valuutta osanottajien hallussa olevien erityisten nosto-oikeuksien takaisinlunastamiseen siinä suhteessa, jossa kunkin osanottajan hallussapitämät erityiset nosto-oikeudet ylittävät sen erityisten nosto-oikeuksien yhteenlaskettujen osoitusten nettomäärän ajankohtana, jolloin rahasto on vastaanottanut valuutan. Täten takaisin lunastetut erityiset nosto-oikeudet samoinkuin ne nosto-oikeudet, jotka eroava osanottaja tämän sopimuksen mukaisesti on hankkinut suorittaakseen selvityksestä tehtyyn sopimukseen perustuvan tai liitteen H määräysten mukaisen osamaksun ja jotka on käytetty kattamaan tällaista osamaksua, on peruutettava.

5 os. Selvityksen suorittaminen eroavaan osanottajaan nähden

Jos rahaston on lunastettava takaisin eroavan osanottajan hallussapitämiä erityisiä nostooikeuksia, lunastus on suoritettava rahaston nimeämiltä osanottajilta hankitulla valuutalla. Nämä osanottajat on nimettävä XIX artiklan 5 osaston periaatteiden mukaisesti. Jokaisen nimetyn osanottajan on valintansa mukaan luovutettava rahastolle eroavan osanottajan valuuttaa tai vapaasti käytettävissä olevaa valuuttaa ja vastaanotettava sama määrä erityisiä nostooikeuksia. Eroava osanottaja voi kuitenkin käyttää erityisiä nosto-oikeuksiaan hankkiakseen omaa valuuttaansa, jotain vapaasti käytettävissä olevaa valuuttaa tai mitä tahansa muita varoja miltä tahansa haltijalta, jos rahasto sen sallii.

6 os. Yleisvarojen tilin kautta suoritettavat liiketoimet

Helpottaakseen selvityksen suorittamista eroavan osanottajan kanssa rahasto voi määrätä, että eroavan osanottajan on:

i) käytettävä tämän artiklan 2 osaston b) kohdan mukaisen selvittelyn jälkeen mahdollisesti hallussapitämänsä takaisinlunastettavat erityiset nosto-oikeudet rahaston kanssa yleisvarojen tilin kautta suoritettavassa liiketoimessa, jolla se voi hankkia omaa valuuttaansa tai vapaasti käytettävissä olevaa valuuttaa rahaston valinnan mukaan; tai

ii) hankittava erityisiä nosto-oikeuksia yleisvarojen tilin kautta suoritetulla liiketoimella rahaston hyväksymää valuuttaa vastaan kattaakseen mahdolliset provisiot tai osamaksut, jotka sen on sopimuksen tai liitteen H määräysten mukaan suoritettava.

XXV artikla
Erityisten nosto-oikeuksien osaston lakkauttaminen

a) Erityisten nosto-oikeuksien osasto voidaan lakkauttaa vain hallintoneuvoston päätöksellä. Kriisitilanteessa voi johtokunta todetessaan, että erityisten nosto-oikeuksien osaston lakkauttaminen saattaa olla välttämätöntä, hallintoneuvoston päätöstä odottaessaan väliaikaisesti lakkauttaa osoitukset ja peruutukset sekä kaikki erityisiä nosto-oikeuksia koskevat toimenpiteet ja liiketoimet. Hallintoneuvoston päätös rahaston lakkauttamisesta merkitsee sekä yleisen osaston että erityisten nosto-oikeuksien osaston lakkauttamista.

b) Mikäli hallintoneuvosto päättää erityisten nosto-oikeuksien osaston lakkauttamisesta, on kaikki osoitukset ja peruutukset sekä kaikki erityisillä nosto-oikeuksilla suoritettavat toimenpiteet ja liiketoimet lopetettava; erityisten nosto-oikeuksien osaston kautta tapahtuva rahaston toiminta on lopetettava, lukuunottamatta niitä toimenpiteitä ja liiketoimia, jotka ovat välttämättömiä osanottajien ja rahaston välisten erityisiä nosto-oikeuksia koskevien velvoitteiden asianmukaiselle täyttämiselle. Kaikki tähän sopimukseen perustuvat, erityisiä nosto-oikeuksia koskevat rahaston ja osanottajien velvoitteet lakkaavat olemasta voimassa, lukuunottamatta niitä, joista määrätään tässä artiklassa, XX artiklassa, XXI artiklan d) kohdassa, XXIV artiklassa, XXIX artiklan c) kohdassa ja liitteessä H tai XXIV artiklan mukaan tehdyssä sopimuksessa, ottaen huomioon liitteen H 4. kappaleen ja liitteen I määräykset.

c) Erityisten nosto-oikeuksien osastoa lakkautettaessa on lakkauttamispäivään mennessä kertyneet korot ja provisiot sekä ennen tätä päivää suoritettaviksi määrätyt korvaukset suoritettava erityisinä nosto-oikeuksina. Rahasto on velvollinen lunastamaan takaisin kaikki erityiset nosto-oikeudet niiden haltijoilta, ja jokainen osanottaja on velvollinen lunastamaan takaisin kaikki erityiset nosto-oikeudet niiden haltijoilta, ja jokainen osanottaja on velvollinen maksamaan rahastolle erityisten nostooikeuksiensa yhteenlaskettujen osoitustensa nettomäärää vastaavan summan ja sellaiset muut erääntyneet maksut, jotka johtuvat osanotosta erityisten nosto-oikeuksien osastoon.

d) Erityisten nosto-oikeuksien osaston lakkauttaminen on suoritettava liitteen I määräysten mukaisesti.

XXVI artikla
Rahastosta eroaminen

1 os. Jäsenten eroamisoikeus

Jäsen voi milloin tahansa erota rahastosta jättämällä siitä kirjallisen ilmoituksen rahaston päätoimipaikkaan. Eroaminen astuu voimaan ilmoituksen perillesaapumispäivänä.

2 os. Pakollinen eroaminen

a) Jos jäsen ei täytä jotakin tämän sopimuksen mukaista velvoitustaan, rahasto voi kieltää siltä yleisvarojensa käytön. Minkään tämän osaston kohdan ei voida katsoa rajoittavan V artiklan 5 osaston tai VI artiklan 1 osaston ehtoja.

b) Jos jäsen kohtuullisenkin ajan kuluttua jatkuvasti jättää täyttämättä jonkin tämän sopimuksen mukaisen velvoituksensa, asianomaista jäsentä voidaan hallintoneuvoston päätöksellä vaatia eroamaan rahastosta. Päätöksen hyväksymiseen vaaditaan hallintoneuvoston jäsenten enemmistö, joka edustaa kahdeksaakymmentäviittä prosenttia rahaston koko äänimäärästä.

c) Erityisillä säännöksillä on taattava, että, ennen kuin jäsentä vastaan ryhdytään edellä olevan a) tai b) kohdan mukaisiin toimenpiteisiin, jäsenelle on kohtuullisen ajan kuluessa ilmoitettava sitä vastaan tehdystä valituksesta ja suotava sille riittävät mahdollisuudet perustella kantansa sekä suullisesti että kirjallisesti.

3 os. Eroavien jäsenten tilien selvitys

Jos jäsen eroaa rahastosta, rahaston tavanomaiset, asianomaisen jäsenen valuutassa tapahtuvat toimenpiteet ja liiketoimet lopetetaan. Rahaston ja eroavan jäsenen on kiireellisesti sovittava tiliensä selvittämisestä. Jollei yksimielisyyteen päästä viipymättä, tilien selvitykseen sovelletaan liitteen J määräyksiä.

XXVII artikla
Poikkeustilaa koskevat määräykset

1 os. Väliaikainen lakkauttaminen

a) Poikkeustilanteessa tai odottamattomien tapausten uhatessa rahaston toimintaa voi johtokunta kahdeksankymmenenviiden prosentin määräenemmistöllä rahaston koko äänimäärästä kumota seuraavat määräykset enintään vuoden ajaksi:

i) V artiklan 2, 3, 7 ja 8 osaston a) i) ja e) kohdat

ii) VI artiklan 2 osaston

iii) XI artiklan 1 osaston

iv) liitteen C 5. kappaleen.

b) Edellä olevan a) kohdan mukaisen määräyksen kumoaminen voi kestää enintään yhden vuoden. Hallintoneuvosto voi kuitenkin kahdeksankymmenenviiden prosentin määräenemmistöllä rahaston koko äänimäärästä pidentää määräaikaa enintään kahdella vuodella, jos se katsoo, että edellä olevassa 1 a) kohdassa mainittu poikkeustila tai odottamattomat tapaukset jatkuvat yhä edelleen.

c) Johtokunta voi koska tahansa peruuttaa väliaikaisen lakkautuksen yksinkertaisella ääntenenemmistöllä.

d) Rahasto voi ottaa käytäntöön tietyn määräyksen asiasisältöä koskevia säännöksiä myös aikana, jolloin kyseinen määräys on väliaikaisesti kumottuna.

2 os. Rahaston lakkauttaminen

a) Ainoastaan hallintoneuvosto voi päättää rahaston lakkauttamisesta. Jos johtokunta poikkeustilanteessa tulee siihen käsitykseen, että rahaston lakkauttaminen mahdollisesti käy välttämättömäksi, se voi hallintoneuvoston ratkaisua odottaessaan väliaikaisesti lopettaa kaikki liiketoimet.

b) Jos hallintoneuvosto päättää lakkauttaa rahaston, tämän on viipymättä lopetettava koko toimintansa, lukuunottamatta toimia, jotka koskevat rahaston saamisten asianmukaista perimistä ja selvittämistä, sekä sen velkojen suorittamista. Kaikki jäsenten tämän sopimuksen mukaiset velvoitukset lakkaavat olemasta voimassa lukuunottamatta tässä artiklassa, XXIX artiklan c) kohdassa, liitteen J 7. kappaleessa ja liitteessä K mainittuja velvoituksia.

c) Lakkauttaminen toimitetaan liitteen K määräysten mukaisesti.

XXVIII artikla
Sopimukseen tehtävät muutokset

a) Kaikki tämän sopimuksen muutosehdotukset, olivatpa ne jäsenen, hallintoneuvoston jäsenen tai johtokunnan tekemiä, on jätettävä hallintoneuvoston puheenjohtajalle, joka esittää ne hallintoneuvostolle. Jos hallintoneuvosto hyväksyy ehdotetun muutoksen, rahaston on kiertokirjeellä tai sähkeellä tiedusteltava kaikilta jäseniltä, hyväksyvätkö ne ehdotetun muutoksen. Jos kolme viidesosaa jäsenistä, jotka edustavat kahdeksaakymmentäviittä prosenttia rahaston koko äänimäärästä, on hyväksynyt ehdotetun muutoksen, rahaston on vahvistettava päätös ilmoittamalla siitä virallisesti kaikille jäsenille.

b) Riippumatta yllä olevasta a) kohdasta on kaikkien jäsenten hyväksyminen saatava jokaiselle muutokselle, joka koskee:

i) oikeutta erota rahastosta (XXVI artiklan 1 osasto);

ii) määräystä, ettei jäsenen osuutta saa millään tavoin muuttaa ilman sen suostumusta (III artiklan 2 osaston d) kohta);

iii) määräystä, että valuutan pariarvon muutokseen saa ryhtyä ainoastaan asianomaisen jäsenen esityksestä (liitteen C 6. kappale).

c) Muutokset astuvat voimaan kaikkien jäsenten kohdalta kolmen kuukauden kuluttua virallisen ilmoituksen päivämäärästä, jollei kiertokirjeellä tai sähkeellä ilmoiteta lyhyempää määräaikaa.

XXIX artikla
Tulkinta

a) Tämän sopimuksen määräysten tulkinnasta aiheutuneet erimielisyydet, jotka ovat syntyneet jäsenten ja rahaston välillä tai yksittäisten jäsenten välillä, on jätettävä johtokunnan ratkaistaviksi. Jos erimielisyys koskee erityisesti sellaista jäsentä, jolla ei ole oikeutta nimittää johtokunnan jäsentä, on tämä jäsen oikeutettu XII artiklan 3 osaston j) kohdan mukaiseen edustukseen.

b) Jos johtokunta edellä olevan a) kohdan mukaan on ratkaissut asian, voi jokainen jäsen kolmen kuukauden kuluessa päätöksentekopäivästä lukien vaatia, että asia esitetään hallintoneuvostolle, jonka päätös ratkaisee. Jokainen hallintoneuvostolle esitetty asia on käsiteltävä hallintoneuvoston tulkintakomiteassa. Jokaisella komitean jäsenellä on yksi ääni. Hallintoneuvosto antaa määräykset komitean jäsenyydestä, menettelytavoista ja ääntenenemmistöstä. Komitean päätös merkitsee hallintoneuvoston päätöstä, ellei hallintoneuvosto päätä toisin kahdeksankymmenenviiden prosentin määräenemmistöllä rahaston koko äänimäärästä. Hallintoneuvoston ratkaisua odottaessaan rahasto voi, mikäli pitää sitä välttämättömänä, toimia johtokunnan ratkaisun mukaisesti.

c) Jos rahaston ja eronneen jäsenen tai, rahastoa lakkautettaessa, rahaston ja jonkin jäsenen välillä syntyy mielipide-eroavuuksia, on nämä jätettävä kolmen sovintotuomarin muodostaman sovinto-oikeuden ratkaistaviksi. Yhden sovintotuomarin nimittää rahasto, toisen jäsen tai eroava jäsen; erotuomarin nimittää, mikäli osapuolet eivät toisin sovi, kansainvälisen tuomioistuimen presidentti tai jokin muu rahaston sääntöjen määräämä viranomainen. Erotuomarilla on täydet valtuudet ratkaista kaikki menettelytapakysymykset, joista osapuolet eivät ole päässeet yksimielisyyteen.

XXX artikla
Termien selitys

Tämän sopimuksen määräyksiä tulkittaessa on rahaston ja sen jäsenten otettava huomioon seuraavat säännökset:

a) Rahaston hallussa yleisvarojen tilillä oleva jäsenen valuutan määrä käsittää myös kaikki arvopaperit, jotka rahasto on vastaanottanut III artiklan 4 osaston nojalla.

b) Valmiusluottojärjestely tarkoittaa rahaston päätöstä, jolla jäsenelle varmistetaan mahdollisuus suorittaa ostoja yleisvarojen tililtä päätöksen ehtojen mukaisen määräajan kuluessa ja niiden määräämään enimmäismäärään asti.

c) Jäsenosuusosasto tarkoittaa sellaista jäsenen omalla valuutallaan suorittamaa erityisten nosto-oikeuksien tai toisen jäsenen valuutan ostoa, joka ei aiheuta jäsenen osuuden ylittävää lisäystä rahaston yleisvarojen tilillä pitämän kyseisen jäsenen valuutan määrässä. Tällaista ostoa määritellessään rahasto voi kuitenkin olla ottamatta huomioon seuraaviin seikkoihin perustuvat ostot ja hallussapidot:

i) tapaukset, joissa jäsen käyttää yleisvarojaan viennin vaihteluita tasoittavaan rahoitukseen;

ii) tapaukset, joissa jäsen käyttää yleisvarojaan osallistuakseen perushyödykkeiden kansainvälisten varmuusvarastojen rahoitukseen; ja

iii) muut tapaukset, joissa jäsenen käyttäessä yleisvarojaan rahasto päättää kahdeksankymmenenviiden prosentin määräenemmistöllä rahaston koko äänimäärästä, että kyseessä on poikkeustapaus.

d) Juoksevista liiketoimista aiheutuvilla maksuilla tarkoitetaan maksuja, joita ei käytetä pääomansiirtoihin; niihin kuuluvat rajoituksetta seuraavat:

1) kaikki maksut, jotka aiheutuvat ulkomaankaupasta ja muista juoksevista liiketoimista, palvelukset sekä tavanomaiset lyhytaikaiset pankki- ja luottotoimet mukaan lukien;

2) lainojen korot ja nettotulot muista sijoituksista;

3) lainojen kuoletuksina tai suorien sijoitusten poistoina suoritettavat kohtuulliset maksut; ja

4) perheen elinkustannusten kattamiseen tarvittavat kohtuulliset rahalähetykset.

Rahasto voi asianomaisten jäsenten kanssa neuvoteltuaan määrätä, luetaanko tietyt erityiset liiketoimet juokseviin liiketoimiin vai pääomansiirtoihin.

e) Erityisten nosto-oikeuksien yhteenlaskettujen osoitusten nettomäärä on osanottajalle osoitettujen erityisten nosto-oikeuksien kokonaismäärä vähennettynä sen osuudella XVIII artiklan 2 osaston a) kohdan nojalla peruutetuista erityisistä nosto-oikeuksista.

f) Vapaasti käytettävissä oleva valuutta tarkoittaa sellaista jäsenvaluuttaa i) jota rahaston määritelmän mukaan yleisesti käytetään kansainvälisten liiketoimien maksujen suorittamiseen ja ii) jota yleisesti vaihdetaan tärkeimmillä valuuttamarkkinoilla.

g) Jäseniin, jotka olivat jäseniä 31. elokuuta 1975, katsotaan kuuluvan myös sellaisten jäsenten, jotka liittyivät jäseniksi edellä mainitun päivämäärän jälkeen hallintoneuvoston ennen kyseistä päivämäärää tekemän päätöksen mukaisesti.

h) Rahaston liiketoimilla tarkoitetaan sen muita rahavaroja vastaan suorittamia rahavarojensa vaihtoja. Rahaston toimenpiteillä tarkoitetaan rahaston muuta rahavarojen käyttöä tai saantia.

i) Erityisinä nosto-oikeuksina suoritetuilla liiketoimilla tarkoitetaan erityisten nostooikeuksien vaihtoja muita valuuttavaroja vastaan. Erityisinä nosto-oikeuksina suoritetuilla toimenpiteillä tarkoitetaan muuta erityisten nosto-oikeuksien käyttöä.

XXXI artikla
Muut määräykset

1 os. Sopimuksen voimaantulo

Tämä sopimus astuu voimaan, kun se on allekirjoitettu niin monen hallituksen nimissä, että näiden hallussa on kuusikymmentäviisi prosenttia kaikista liitteessä A määrätyistä osuuksista, ja kun tämän artiklan 2 osaston a) kohdassa mainitut asiakirjat on talletettu hallitusten nimissä, ei kuitenkaan missään tapauksessa ennen toukokuun 1 päivää 1945.

2 os. Sopimuksen allekirjoittaminen

a) Jokaisen hallituksen, jonka nimissä tämä sopimus on allekirjoitettu, on jätettävä Amerikan Yhdysvaltojen hallitukselle talletettavaksi asiakirja, joka vahvistaa sen, että sopimus on hyväksytty maan lakien mukaisesti ja että asianomainen maa on valmis ryhtymään kaikkiin tarpeellisiin toimiin pystyäkseen täyttämään kaikki sopimuksen sille asettamat velvoitukset.

b) Jokainen maa tulee rahaston jäseneksi sinä päivänä, jona yllä a) kohdassa mainittu asiakirja talletetaan sen nimissä, ei kuitenkaan ennen kuin tämä sopimus tämän artiklan 1 osaston mukaan on astunut voimaan.

c) Amerikan Yhdysvaltojen hallituksen on ilmoitettava kaikista tämän sopimuksen allekirjoittajista ja kaikkien yllä a) kohdassa mainittujen asiakirjojen talletuksista kaikkien liitteessä A mainittujen maiden hallituksille ja kaikkien niiden maiden hallituksille, jotka on hyväksytty jäseniksi II artiklan 2 osaston mukaan.

d) Jokaisen hallituksen on, silloin kun tämä sopimus sen nimissä allekirjoitetaan, maksettava Amerikan Yhdysvaltojen hallitukselle sadasosa prosenttia merkinnästään kultana tai Yhdysvaltojen dollareina rahaston hallintomenojen peittämiseksi. Yhdysvaltojen hallituksen on pidettävä nämä varat erityisellä talletustilillä ja siirrettävä ne rahaston hallintoneuvostolle sen jälkeen kun ensimmäinen kokous on kutsuttu koolle. Jollei tämä sopimus ole astunut voimaan joulukuun 31. päivään 1945 mennessä, Yhdysvaltojen hallituksen tulee palauttaa nämä rahat asianomaisille hallituksille.

e) Tämä sopimus voidaan allekirjoittaa Washingtonissa 31 päivään joulukuuta 1945 asti liitteessä A mainittujen maiden hallitusten nimissä.

f) Tämä sopimus voidaan allekirjoittaa 31. joulukuuta 1945 jälkeen kaikkien niiden maiden hallituksien nimissä, jotka on hyväksytty jäseniksi II artiklan 2 osaston mukaan.

g) Allekirjoittaessaan tämän sopimuksen kaikki hallitukset hyväksyvät sen sekä omasta puolestaan että kaikkien siirtomaidensa, merentakaisten alueidensa, kaikkien suojeluksensa, herruutensa tai valtansa alaisten alueiden sekä kaikkien niiden alueiden puolesta, joihin nähden niillä on mandaatti.

h) Edellä mainittu d) kohta tulee voimaan kunkin liittyvän hallituksen osalta sen allekirjoituspäivästä lukien. (Alkuperäisissä sopimusartikloissa XX artiklan tekstiä seurasi alla esitetty allekirjoitus ja talletuslauseke).

Tehty Washingtonissa yhtenä ainoana kappaleena, jota säilytetään Amerikan Yhdysvaltojen hallituksen arkistossa. Yhdysvaltojen hallituksen on lähetettävä tästä asiakirjasta oikeaksi todistetut jäljennökset kaikkien liitteessä A mainittujen maiden hallituksille samoin kuin niille hallituksille, jotka on hyväksytty jäseniksi II artiklan 2 osaston mukaisesti.

Liite A Osuudet

(milj. Yhdysvaltojen dollaria)


Australia                  200
Belgia                     225
Bolivia                     10
Brasilia                   150
Chile                       50
Costa Rica                   5
Dominikaaninen Tasavalta     5
Ecuador                      5
Egypti                      45
Et. Afr. Liittovaltio      100
Etiopia                      6
Filippiinit                 15
Guatemala                    5
Haiti                        5
Hollanti                   275
Honduras                     2,5
Intia                      400
Irak                         8
Iran                        25
Islanti                      1
Jugoslavia                  60
Kanada                     300
Kiina                      550
Kolumbia                    50
Kreikka                     40
Kuuba                       50
Liberia                      0,5
Luxemburg                   10
Meksiko                     90
Neuvostoliitto           1 200
Nicaragua                    2
Norja                       50
Panama                       0,5
Paraguay                     2
Peru                        25
Puola                      125
Ranska                     450
Salvador                     2,5
Tanska *)

( *) Rahasto määrää Tanskan osuuden sitten kun Tanskan hallitus on ilmoittanut olevansa valmis allekirjoittamaan sopimuksen, mutta kuitenkin ennen kuin allekirjoitus tapahtuu.)

Tshekkoslovakia            125
Uruguay                     15
Uusi Seelanti               50
Venezuela                   15
Yhd. Kuningaskunta       1 300
Yhdysvallat              2 750

Liite B Takaisinostoa, lisämerkintäosuuksia, kultaa ja eräitä järjestelykysymyksiä koskevat siirtymäkauden määräykset

1. Takaisinostovelvoitteet, jotka ovat kertyneet V artiklan 7 osaston b) kohdan mukaisesti ennen tämän sopimuksen toisen muutoksen päivämäärää ja jotka ovat selvittämättä kyseisenä päivänä, on selvitettävä viimeistään sinä tai niinä päivämäärinä, jolloin velvoitteet olisi pitänyt täyttää ennen tämän sopimuksen toista muutosta noudatettujen määräysten mukaisesti.

2. Jäsenen tulee maksaa erityisinä nostooikeuksina kaikki rahastolle kultana suoritettavat velvoitteensa, jotka johtuvat takaisinostosta tai tämän sopimuksen toisen muutoksen päivämääränä maksamatta olevasta merkinnästä, mutta rahasto voi määrätä, että nämä maksut voidaan suorittaa kokonaan tai osittain rahaston nimeämien muiden jäsenten valuutoilla. Ei-osanottajan tulee suorittaa velvoitteensa, joka tämän määräyksen mukaan on maksettava erityisinä nosto-oikeuksina rahaston nimeämien muiden jäsenten valuutoilla.

3. Edellä mainitun 2 kohdan määräystä sovellettaessa 0.888 671 g hienoa kultaa vastaa yhtä erityistä nosto-oikeutta, ja edellä mainitun 2 kohdan mukaan maksettava valuutan määrä määritellään kyseisellä perusteella ja suorituspäivänä vallitsevan, erityisissä nosto-oikeuksissa ilmaistun valuutan arvon mukaan.

4. Se rahaston hallussa oleva jäsenen valuutan määrä, joka ylittää seitsemänkymmentäviisi prosenttia jäsenen osuudesta tämän sopimuksen toisen muutoksen päivämääränä ja joka ei ole edellä mainitun 1 kohdan mukaisen takaisinoston alainen, on ostettava takaisin seuraavien säännösten mukaisesti:

i) Ostosta johtuvat rahaston hallussa olevat valuutan määrät tulee ostaa takaisin niiden rahaston yleisvarojen käyttöä koskevien määräysten mukaisesti, joiden nojalla osto tapahtui.

ii) Muut rahaston hallussa olevat valuutan määrät tulee ostaa viimeistään neljän vuoden kuluessa tämän sopimuksen toisen muutoksen päivämäärästä lukien.

5. Edellä olevan 1 kohdan mukaiset takaisinostot, joita ei käsitellä yllä olevan 2 kohdan mukaisesti, edellä mainitun 4 kohdan mukaiset takaisinostot ja kaikki edellä 2 kohdassa mainittujen valuuttojen nimeämiset käsitellään V artiklan 7 osaston i) kohdan mukaisesti.

6. Kaikki säännöt ja säädökset, kurssit, menettelytavat ja päätökset, jotka ovat tämän sopimuksen toisen muutoksen päivämääränä voimassa, jäävät voimaan kunnes ne muutetaan tämän sopimuksen määräysten mukaisesti.

7. Sikäli kuin jäljempänä olevissa a) ja b) kohdissa mainittuja toimenpiteitä vastaavia järjestelyjä ei ole saatettu päätökseen ennen tämän sopimuksen toisen muutoksen päivämäärää, rahaston tulee:

a) myydä enintään 25 miljoonaa unssia 31. elokuuta 1975 hallussaan olevaa hienoa kultaa niille jäsenille, jotka olivat jäseniä mainittuna päivämääränä ja jotka ovat halukkaat sitä ostamaan sanottuna päivämääränä vallitsevien jäsenosuuksiensa suhteessa. Tämän a) kohdan mukaisen myynnin jäsenelle tulee tapahtua sen valuuttaa vastaan ja hintaan, joka myyntihetkellä vastaa yhtä erityistä nosto-oikeutta 0.888 671 g hienoa kultaa kohti; ja

b) myydä enintään 25 miljoonaa unssia 31. elokuuta 1975 hallussaan olevaa hienoa kultaa mainittuna päivämääränä jäseninä olleiden kehitysmaajäsenten hyväksi, kuitenkin niin, että kaikki kullasta saatu voitto tai kullan arvonnousu siirretään suoraan kullekin tällaiselle jäsenelle sen ja kaikkien jäsenten jäsenosuuksien suhdetta 31. elokuuta 1975 vastaavassa suhteessa. V artiklan 12 osaston c) kohdan määräyksiä siitä, että rahaston tulee neuvotella jäsenen kanssa, saada jäsenen suostumus tai tiettyjen olosuhteiden vallitessa vaihtaa jäsenen valuuttaa muiden jäsenten valuuttaan, sovelletaan rahaston näiden määräysten perusteella suorittamista kullanmyynneistä saamiin valuuttoihin, lukuunottamatta myyntejä jäsenelle sen omaa valuuttaa vastaan; nämä valuutat on talletettava yleisvarojen tilille.

Myytäessä kultaa tämän 7. kappaleen määräysten mukaisesti on myyntihintana saaduista valuutoista talletettava yleisvarojen tilille myyntihetkellä yhtä erityistä nosto-oikeutta 0.888 671 g hienoa kultaa kohti vastaava määrä; muut rahaston hallussa edellä olevan b) kohdan mukaisten järjestelyjen perusteella olevat varat on pidettävä erillään rahaston yleisvaroista. Ne varat, jotka jäävät rahaston määräysvallan alaisiksi edellä olevan b) kohdan järjestelyjen päättyessä, siirretään erityismaksujen tilille.

Liite C Pariarvot

1. Rahaston tulee ilmoittaa jäsenilleen, että ne voivat IV artiklan 1, 3, 4 ja 5 osastojen ja tämän liitteen mukaisesti määrätä tämän sopimuksen tarkoitusperiä varten valuutalleen pariarvon, joka ilmaistaan erityisinä nosto-oikeuksina tai muuna rahaston määräämänä yhteisenä mittayksikkönä. Yhteisenä mittayksikkönä ei voida käyttää kultaa eikä mitään yksittäistä valuuttaa.

2. Jäsen, joka aikoo määrätä pariarvon valuutalleen, ehdottaa pariarvoa rahastolle kohtuullisen ajan kuluessa sen jälkeen kun edellä olevan 1 kohdan mukainen ilmoitus on annettu.

3. Jäsenen, joka ei aio määrätä pariarvoa valuutalleen edellä olevan 1 kohdan mukaisesti, tulee neuvotella rahaston kanssa varmistaakseen, että sen valuuttajärjestelyt ovat sopusoinnussa rahaston tarkoitusperien kanssa ja kyllin tehokkaat, jotta jäsen pystyy täyttämään IV artiklan 1 osaston mukaiset velvoitteensa.

4. Rahaston tulee kannattaa tai vastustaa ehdotettua pariarvoa kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun se on ehdotuksen vastaan ottanut. Ehdotettua pariarvoa ei voida soveltaa tämän sopimuksen tarkoitusperiin, mikäli rahasto vastustaa sitä; tällöin jäsenen tulee noudattaa edellä olevan 3 kohdan määräyksiä. Rahaston ei tule vastustaa ehdotusta pariarvoa ehdottavan jäsenen harjoittaman yhteiskuntapolitiikan vuoksi.

5. Jokainen jäsen, jonka valuutalla on pariarvo, sitoutuu suorittamaan tämän sopimuksen kanssa sopusoinnussa olevia tarkoituksenmukaisia toimia varmistaakseen, että avistakaupoissa, jotka tehdään jäsenen alueilla sen valuutan ja muiden pariarvoa noudattavien jäsenten valuuttojen välillä, enimmäis- ja vähimmäiskurssit poikkeavat pariteetista enintään neljä ja puoli prosenttia tai sellaisen muun vaihteluvälin tai -välien verran, jonka rahasto voi hyväksyä kahdeksankymmenenviiden prosentin määräenemmistöllä rahaston koko äänimäärästä.

6. Jäsen älköön ehdottako valuuttansa pariarvoon muutosta, ellei se ole tarpeen perustavanlaatuisen tasapainottomuuden oikaisemiseksi tai ehkäisemiseksi. Pariarvoon voidaan tehdä muutoksia vain jäsenen ehdotuksesta ja vain rahaston ja jäsenen välisen neuvottelun jälkeen.

7. Mikäli muutosta ehdotetaan, rahaston tulee kannattaa tai vastustaa ehdotettua pariarvoa kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun se on ehdotuksen vastaanottanut. Rahaston on hyväksyttävä muutos, jos se on vakuuttunut siitä, että muutos on välttämätön perustavanlaatuisen tasapainottomuuden oikaisemiseksi tai ehkäisemiseksi. Rahaston ei tule vastustaa ehdotusta muutosta ehdottavan jäsenvaltion harjoittaman yhteiskuntapolitiikan vuoksi. Ehdotettua pariarvon muutosta ei sovelleta tämän sopimuksen tarkoitusperiin, mikäli rahasto vastustaa sitä. Jos jäsen muuttaa valuuttansa pariarvoa rahaston vastustuksesta huolimatta, jäseneen sovelletaan XXVI artiklan 2 osaston säännöksiä. Rahaston tulee pyrkiä estämään jäsentä ylläpitämästä epärealistista pariarvoa.

8. Tämän sopimuksen nojalla määrättyä jäsenen valuutan pariarvoa ei voida soveltaa tämän sopimuksen tarkoitusperiä varten, jos jäsen ilmoittaa rahastolle, että se aikoo luopua pariarvosta. Rahasto voi vastustaa pariarvosta luopumista kahdeksankymmenenviiden prosentin määräenemmistöllä rahaston koko äänimäärästä. Jos jäsen luopuu valuuttansa pariarvosta rahaston vastustuksesta huolimatta, jäseneen sovelletaan XXVI artiklan 2 osaston säännöksiä. Tämän sopimuksen nojalla määrättyä pariarvoa ei voida soveltaa tämän sopimuksen tarkoitusperiin, jos jäsen luopuu pariarvostaan rahaston vastustuksesta huolimatta tai jos rahasto toteaa, että jäsen ei huomattavassa osassa valuuttakauppojaan sovella edellä olevan 5 kohdan mukaisia valuuttakursseja. Rahasto ei kuitenkaan voi päätyä tällaiseen toteamukseen, ennen kuin se on neuvotellut jäsenen kanssa ja ilmoittanut 60 vuorokautta ennen siitä, että se harkitsee päätyvänsä tällaiseen toteamukseen.

9. Jos jäsenen valuutan pariarvosta on edellä olevan 8 kohdan mukaan luovuttu, jäsenen tulee neuvotella rahaston kanssa ja varmistaa, että sen valuuttajärjestelyt ovat sopusoinnussa rahaston tarkoitusperien kanssa ja kyllin tehokkaat, jotta jäsen kykenee täyttämään IV artiklan 1 osaston mukaiset velvoitteensa.

10. Jäsen, joka on luopunut valuuttansa pariarvosta edellä olevan g kohdan nojalla, voi milloin tahansa ehdottaa valuutalleen uutta pariarvoa.

11. Edellä olevan 6 kohdan määräyksistä riippumatta rahasto voi seitsemänkymmenen prosentin määräenemmistöllä rahaston koko äänimäärästä muuttaa kaikkia pariarvoja samassa suhteessa, mikäli erityistä nosto-oikeutta käytetään yhteisenä mittayksikkönä eivätkä muutokset vaikuta erityisen nosto-oikeuden arvoon. Jäsenen valuutan pariarvoa ei kuitenkaan voida muuttaa tämän määräyksen perusteella, jos jäsen seitsemän päivän kuluessa rahaston päätöksestä lukien ilmoittaa rahastolle, ettei se halua valuuttansa pariarvoa muutettavan tällä tavoin.

Liite D Valtuusto

1. a) Kukin johtokunnan jäsenen nimittävä jäsenmaa ja kukin jäsenmaaryhmittymä, jolle kuuluvia ääniä käyttää valittu johtokunnan jäsen, nimittää valtuustoon yhden jäsenen, jonka tulee olla keskuspankin pääjohtaja, jäsenvaltion hallituksen ministeri tai vastaavan arvon omaava henkilö; lisäksi ne voivat nimittää enintään seitsemän avustajaa. Hallintoneuvosto voi muuttaa kahdeksankymmenenviiden prosentin määräenemmistöllä rahaston koko äänimäärästä nimitettävien avustajien lukumäärän. Valtuuston jäsenen tai avustajan toimiaika kestää uuteen nimitykseen tai seuraavaan säännönmukaiseen johtokunnan jäsenten vaaliin saakka, sen mukaan kumpi niistä toimitetaan aikaisemmin.

b) Johtokunnan jäsenet tai heidän poissaollessaan heidän varamiehensä ja avustajat ovat oikeutettuja osallistumaan valtuuston kokouksiin, jollei valtuusto päätä pitää suljettua istuntoa. Kukin jäsenmaa ja jäsenmaaryhmittymä, joka nimittää valtuuston jäsenen, nimittää varamiehen, joka on oikeutettu osallistumaan valtuuston kokoukseen, milloin valtuuston jäsen ei ole läsnä. Varamiehellä on täysi valta toimia valtuuston jäsenen nimissä.

2. a) Valtuuston tulee valvoa kansainvälisen valuuttajärjestelmän hallintoa ja soveltamista mukaan lukien sopeuttamismenettelyn jatkuvan harjoittamisen ja yleismaailmallisen maksuvalmiuden kehityksen; tässä yhteydessä sen tulee seurata kehitysmaihin tapahtuvien reaalivarojen siirtojen kehitystä.

b) Valtuuston tulee harkita XXVIII artiklan a) kohdan mukaisia sopimusartiklojen muutosehdotuksia.

3. a) Hallintoneuvosto voi antaa valtuustolle valtuudet käyttää kaikkia muita hallintoneuvoston valtuuksia paitsi tämän sopimuksen nojalla suoraan hallintoneuvostolle kuuluvia valtuuksia.

b) Kukin valtuuston jäsen on oikeutettu käyttämään ne äänet, jotka XII artiklan 5 osaston mukaan kuuluvat hänet nimittäneelle jäsenmaalle tai jäsenmaaryhmittymälle. Jäsenmaaryhmittymän nimittämä valtuuston jäsen voi käyttää erikseen ryhmittymän kullekin jäsenmaalle kuuluvia ääniä. Jos johtokunnan jäsen ei voi käyttää jollekin jäsenmaalle kuuluvia ääniä, jäsenmaa voi sopia jonkin valtuuston jäsenen kanssa sille kuuluvien äänien käyttämisestä.

c) Valtuusto älköön ryhtykö hallintoneuvoston sille antamien valtuuksien nojalla mihinkään sellaisiin toimiin, jotka ovat ristiriidassa hallintoneuvoston toimenpiteiden kanssa. Johtokunta älköön hallintoneuvoston antamien valtuuksien nojalla ryhtykö mihinkään sellaisiin toimiin, jotka ovat ristiriidassa joko hallintoneuvoston tai valtuuston toimenpiteiden kanssa.

4. Valtuusto valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja ottaa käytäntöön sellaisia säännöksiä, jotka ovat tarpeellisia tai tarkoituksenmukaisia sen tehtävien suorittamisen kannalta, ja määrittelee kaikki menettelytapojaan koskevat seikat. Valtuusto pitää tarpeellisiksi katsomiaan tai johtokunnan koolle kutsumia kokouksia.

5. a) Valtuustolla on johtokunnan valtuuksia vastaavat valtuudet seuraaviin määräyksiin nähden: XII artiklan 2 osaston c), f), g) ja j) kohdat; XVIII artiklan 4 osaston a) kohta ja 4 osaston c) iv) kohta; XXIII artiklan 1 osasto; sekä XXVII artiklan 1 osaston a) kohta.

b) Vain sellaiset valtuuston jäsenet, jotka osanottajajäsen tai ainakin yhden osanottajan käsittävä jäsenmaaryhmittymä on nimittänyt, ovat oikeutettuja äänestämään yksinomaan erityisten nosto-oikeuksien osastoa koskevissa valtuuston päätöksissä. Jokainen näistä valtuuston jäsenistä saa käyttää ne äänet, jotka kuuluvat jäsenelle, joka on hänet nimittänyt osanottaja tai jäsenille, jotka ovat osanottajia hänet nimittäneiden jäsenmaiden ryhmittymässä; hän voi käyttää sille osanottajalle kuuluvat äänet, jonka kanssa asiasta on sovittu edellä olevan 3 osaston b) kohdan viimeisen lauseen mukaisesti.

c) Valtuusto voi määrätä otettavaksi käytäntöön menettelytavan, jolla johtokunta voi toimittaa valtuuston jäsenten kesken äänestyksen erityisistä kysymyksistä valtuustoa koolle kutsumatta, jos johtokunnan arvion mukaan valtuuston tulisi ryhtyä toimeen, jota ei pitäisi lykätä seuraavaan valtuuston kokoukseen saakka ja joka ei vaadi erityisen kokouksen koolle kutsumista.

d) IX artiklan 8 osasto koskee valtuuston jäseniä, heidän varamiehiään ja avustajia sekä kaikkia muita henkilöitä, joilla on oikeus olla läsnä valtuuston kokouksissa. Jäsenen tai osanottajajäsenen XII artiklan 3 osaston i) ii) kohdan nojalla tekemä sopimus oikeuttaa valtuuston jäsenen äänestämään ja käyttämään jäsenelle kuuluvia ääniä edellä olevien b) ja 3 b) kohtien tarkoitusperiä varten.

6. XII artiklan 2 osaston a) kohdan ensimmäisen lauseen katsotaan koskevan myös valtuustoa.

Liite E Johtokunnan vaali

1. Johtokunnan valittavien jäsenten vaalin suorittavat äänioikeutetut hallintoneuvoston jäsenet lippuäänestyksellä.

2. Valittavien johtokunnan jäsenten vaalissa on jokaisen äänioikeutetun hallintoneuvoston jäsenen annettava kaikki XII artiklan 5 osaston a) kohdan mukaan käytettävissään olevat äänet samalle henkilölle. Viisitoista eniten ääniä saanutta henkilöä tulee valituksi, ei kuitenkaan sellainen henkilö, joka on saanut alle neljä prosenttia kaikista käytettävissä olevista (vaalikelpoisista) äänistä.

3. Jollei ensimmäisessä äänestyksessä viidentoista henkilön vaali ratkea, suoritetaan toinen äänestys, jossa voivat äänestää a) ne hallintoneuvoston jäsenet, jotka äänestivät ensimmäisessä äänestyksessä valitsematta jäänyttä henkilöä ja b) ne hallintoneuvoston jäsenet, joiden valituksi tulleelle henkilölle antamien äänten katsotaan alla olevan 4 kohdan mukaisesti nostaneen kyseisen henkilön saaman äänimäärän enemmän kuin yhdeksään prosenttiin vaalikelpoisista äänistä. Jos toisessa äänestyksessä ehdokkaiden määrä ylittää valittavien johtokunnan jäsenten määrän, ensimmäisessä äänestyksessä vähiten ääniä saanut henkilö ei ole vaalikelpoinen.

4. Ratkaistaessa, onko jonkun hallintoneuvoston jäsenen antamien äänten katsottava lisänneen jonkun henkilön saamaa äänimäärää enemmän kuin yhdeksään prosenttiin vaalikelpoisista äänistä, katsotaan näiden yhdeksän prosentin käsittävän ensin eniten ääniä antaneen hallintoneuvoston jäsenen äänet, sitten sen, joka antoi seuraavaksi eniten ääniä, ja niin edelleen kunnes yhdeksän prosenttia on saavutettu.

5. Jokaisen hallintoneuvoston jäsenen, jonka äänistä osan on katsottava nostaneen jonkun henkilön äänimäärän yli neljän prosentin, katsotaan antaneen kaikki äänensä mainitulle henkilölle, vaikka tämän äänimäärä siten kohoaisikin yli yhdeksän prosentin.

6. Jollei toisen äänestyksen jälkeen viisitoista henkilöä ole vielä tullut valituksi, on suoritettava uusi äänestys samojen periaatteiden mukaan, kunnes viisitoista henkilöä on tullut valituksi, kuitenkin niin, että kun neljätoista jäsentä on valittu, valitaan viidestoista jäsen jäljellä olevien äänien yksinkertaisella enemmistöllä, jolloin hänen katsotaan tulleen valituksi yksimielisesti.

Liite F Nimeäminen

Ensimmäisen perusjakson aikana nimeämisessä noudatetaan seuraavia sääntöjä:

a) Osanottajille, jotka nimetään XIX artiklan 5 osaston a) i) kohdan nojalla, nimetään sellaisia määriä, jotka pitkällä aikavälillä edistävät osanottajien hallussa olevien, erityisten nosto-oikeuksien yhteenlaskettujen osoitusten nettomäärän ylittävien nosto-oikeuksien sekä osanottajien virallisesti hallussaan pitämän kullan ja ulkomaanvaluuttojen välisen suhteen tasoittumista.

b) Menettelytavan, jolla edellä oleva a) kohta toteutetaan, tulee olla sellainen, että nimeämisen kohteeksi tulevat osanottajat valitaan:

i) suhteessa osanottajien virallisesti hallussaan pitämiin kulta- ja ulkomaanvaluuttamääriin silloin kun edellä a) kohdassa mainitut suhteet ovat samat; ja

ii) sellaisella tavalla, joka asteittain tasoittaa edellä a) kohdassa mainituissa suhteissa pienten ja suurten välillä vallitsevaa eroa.

Liite G Tiliaseman palauttaminen

1. Ensimmäisen perusjakson aikana tiliaseman palauttamisessa noudatetaan seuraavia sääntöjä:

a) i) Osanottaja käyttäköön erityisiä nostooikeuksiaan ja palauttakoon niitä koskevan tiliasemansa siten, että viiden vuoden kuluttua ensimmäisestä osoittamisesta ja jokaisen sitä seuraavan kalenterineljänneksen päättyessä osanottajan päivittäin keskimäärin hallussapitämät erityiset nosto-oikeudet viimeksi kuluneen viisivuotiskauden aikana eivät ole vähemmän kuin kolmekymmentä prosenttia osanottajan erityisten nosto-oikeuksien yhteenlaskettujen osoitusten nettomäärän päivittäisestä keskiarvosta saman ajanjakson aikana.

ii) Kahden vuoden kuluttua ensimmäisestä osoittamisesta sekä jokaisen sitä seuraavan kalenterikuukauden päättyessä rahasto suorittaa laskelmia jokaisen osanottajan kohdalla varmistuakseen siitä, kuinka paljon osanottajan on mahdollisesti hankittava erityisiä nosto-oikeuksia tarkistuspäivän ja viisivuotisjakson päättymispäivän välisenä aikana täyttääkseen edellä olevan a) i) kohdan vaatimuksen. Rahasto ottaa käytäntöön säännöksiä niistä perusteista, joiden mukaan nämä laskelmat on suoritettava ja osanottajien XIX artiklan 5 osaston a) ii) kohdan mukainen nimeäminen on ajoitettava, jotta osanottajia autettaisiin täyttämään yllä olevan a) i) kohdan vaatimus.

iii) Rahasto ilmoittaa osanottajalle erikseen, jos yllä olevan a) ii) kohdan laskelmat osoittavat olevan todennäköistä, että osanottaja ei pysty täyttämään yllä olevan a) i) kohdan vaatimusta, jollei se lakkaa käyttämästä erityisiä nosto-oikeuksia edellä a) ii) kohdassa mainitun laskenta-ajanjakson jäljellä olevana aikana.

iv) Osanottaja, jonka on tämän velvoitteen täyttämiseksi hankittava erityisiä nosto-oikeuksia, on velvollinen ja oikeutettu hankkimaan niitä rahaston hyväksymää valuuttaa vastaan rahaston kanssa yleisvarojen tilin kautta suoritettavalla liiketoimella. Mikäli tämän velvoitteen täyttämiseksi tarvittavaa erityisten nostooikeuksien määrää ei voida tällä tavalla hankkia, osanottaja on velvollinen ja oikeutettu hankkimaan niitä vapaasti käytettävissä olevaa valuuttaa vastaan rahaston nimeämältä osanottajalta.

b) Osanottajien on myös asianmukaisesti otettava huomioon se, että niiden tulisi pitkällä aikavälillä pyrkiä tasapainottamaan hallussapitämiensä erityisten nosto-oikeuksien ja muiden varantovarojensa välinen suhde.

2. Mikäli osanottaja ei noudata tiliaseman palauttamista koskevia sääntöjä, rahaston tulee päättää, onko syytä XXIII artiklan 2 osaston b) kohdan nojalla lakkauttaa osanottajan oikeus käyttää erityisiä nosto-oikeuksia.

Liite H Osanoton päättyminen

1. Mikäli XXIV artiklan 2 osaston b) kohdan mukainen selvittely osoittaa saamista eroavan osanottajan hyväksi ja sopimusta rahaston ja eroavan osanottajan kesken tehtävästä selvityksestä ei synny kuuden kuukauden kuluessa eroamispäivästä lukien, rahaston on lunastettava jäljellä oleva erityisten nosto-oikeuksien määrä tasaisin puolivuotismaksuin enintään viiden vuoden kuluessa eroamispäivästä. Rahaston on suoritettava tämä määrä valintansa mukaan:

a) joko maksamalla eroavalle osanottajalle toisten osanottajien XXIV artiklan 5 osaston nojalla rahastolle hankkimia määriä; tai b) sallimalla eroavan osanottajan käyttää erityisiä nosto-oikeuksiaan hankkiakseen omaa valuuttaansa tai vapaasti käytettävissä olevaa valuuttaa joko rahaston nimeämältä osanottajalta tai yleisvarojen tililtä taikka miltä tahansa toiselta haltijalta.

2. Mikäli XXIV artiklan 2 osaston b) kohdan mukainen selvittely osoittaa saamista rahaston hyväksi ja sopimusta tilien selvityksestä ei synny kuuden kuukauden kuluessa eroamispäivästä, eroavan osanottajan on suoritettava tämä velvoitteensa tasaisin puolivuotismaksuin enintään kolmen vuoden kuluessa eroamispäivästä lukien tai rahaston määräämän pitemmän ajan kuluessa. Eroavan osanottajan on rahaston päätöksen mukaisesti suoritettava sanottu määrä a) joko maksamalla rahastolle vapaasti käytettävissä olevaa valuuttaa, tai b) hankkimalla XXIV artiklan 6 osaston mukaisesti erityisiä nosto-oikeuksia joko yleisvarojen tililtä tai rahaston nimeämän osanottajan kanssa tehdyllä sopimuksella taikka miltä tahansa toiselta haltijalta ja korvaamalla maksettava määrä näillä erityisillä nosto-oikeuksilla.

3. Ensimmäiset edellä olevan 1 tai 2 kohdan mukaiset maksuerät lankeavat maksettaviksi kuuden kuukauden kuluttua eroamispäivästä lukien ja seuraavat erät kuuden kuukauden väliajoin.

4. Jos erityisten nosto-oikeuksien osasto lakkautetaan XXV artiklan mukaan kuuden kuukauden kuluessa osanottajan eroamispäivästä lukien, on rahaston ja asianomaisen hallituksen kesken toimitettava XXV artiklan ja liitteen I mukainen selvitys.

Liite I Toimenpiteet erityisten nosto-oikeuksien osastoa lakkautettaessa

1. Mikäli erityisten nosto-oikeuksien osasto lakkautetaan, osanottajan on suoritettava velvoitteensa rahastolle kymmenenä puolivuosittain maksettavana eränä tai rahaston tarpeelliseksi katsoman pitemmän ajan kuluessa, vapaasti käytettävissä olevalla valuutalla tai sellaisten osanottajien valuutoilla, joiden hallussa pitämiä erityisiä nosto-oikeuksia voidaan tällaisen maksun yhteydessä lunastaa rahaston päättämään määrään saakka. Ensimmäinen puolivuotiserä on suoritettava kuuden kuukauden kuluttua erityisten nosto-oikeuksien osaston lakkauttamispäätöksen jälkeen.

2. Mikäli rahaston lakkauttamisesta päätetään kuuden kuukauden kuluessa erityisten nosto-oikeuksien osaston lakkauttamispäätöksestä, erityisten nosto-oikeuksien osaston lakkauttamista ei tule jatkaa, ennen kuin yleisvarojen tilillä olevat erityiset nosto-oikeudet on jaettu seuraavan säännön mukaan:

Toimitettuaan liitteen K 2 a) ja b) kohtien mukaiset jaot rahaston tulee jakaa yleisvarojen tilillä olevat erityiset nosto-oikeudet kaikkien osanottajina olevien jäsenten kesken siinä suhteessa kuin kullakin osanottajalla on saamisia 2 b) kohdan mukaan toimitetun jaon jälkeen. Päätettäessä siitä määrästä, joka kuuluu kullekin osanottajalle jaettaessa sen kutakin liitteen K 2 d) kohdan mukaan hallussapitämää jäljellä olevaa valuuttaa, rahaston on otettava huomioon vähennyksenä tämän säännön nojalla jaetut erityiset nosto-oikeudet.

3. Edellä olevan 1 kohdan mukaan saamillaan määrillä rahaston on lunastettava haltijoiden erityiset nosto-oikeudet seuraavalla tavalla ja seuraavassa järjestyksessä:

a) Erityiset nosto-oikeudet, jotka kuuluvat hallituksille, jotka ovat eronneet aikaisemmin kuin kuusi kuukautta ennen sitä päivää, jolloin hallintoneuvosto päättää erityisten nosto-oikeuksien osaston lakkauttamisesta, on lunastettava XXIV artiklan tai liitteen H määräysten mukaan tehtävällä erityissopimuksella.

b) Ne erityiset nosto-oikeudet, jotka kuuluvat haltijoille, jotka eivät ole osanottajia, on lunastettava ennen osanottajien hallussa olevia erityisiä nosto-oikeuksia ja siinä suhteessa kuin kullakin sellaisella haltijalla niitä on hallussaan.

c) Rahasto määrää kunkin osanottajan hallussa olevien erityisten nosto-oikeuksien yhteenlaskettujen osoitusten nettomäärän. Rahaston on ensin lunastettava erityisiä nosto-oikeuksia niiltä osanottajilta, joilla on suurin osuus, kunnes tämä osuus on laskenut toiseksi suurimman osuuden tasolle; rahaston on tämän jälkeen lunastettava näiden osanottajien hallussapitämiä erityisiä nosto-oikeuksia niiden erityisten nostooikeuksien yhteenlaskettujen osoitusten nettomäärän mukaan, kunnes tämä osuus on laskenut kolmanneksi suurimman osuuden tasolle; tämä menettely jatkuu kunnes lunastukseen käytettävissä oleva määrä on loppuun käytetty.

4. Niillä määrillä, jotka osanottaja on oikeutettu vastaanottamaan edellä olevan 3 kohdan mukaisen lunastamisen yhteydessä, on korvattava edellä olevan 1 kohdan mukaan maksettavaksi tuleva määrä.

5. Lakkauttamismenettelyn aikana rahaston on maksettava korkoa haltijoiden hallussapitämille erityisille nosto-oikeuksille, ja kunkin osanottajan on maksettava provisiota erityisten nosto-oikeuksien yhteenlaskettujen osoitustensa nettomäärälle, josta on vähennetty kaikki edellä olevan 1 kohdan mukaan suoritettavat maksut. Korkojen ja provisioiden suuruuden sekä maksamisajan määrää rahasto. Korot ja provisiot on suoritettava, mikäli mahdollista, erityisinä nostooikeuksina. Osanottajan, jolla ei ole hallussaan riittävää määrää erityisiä nosto-oikeuksia maksujen suorittamiseen, on suoritettava maksu rahaston määräämällä valuutalla. Erityisiä nosto-oikeuksia, jotka on vastaanotettu provisioina hallinnollisten kulujen suorittamista varten, ei saa käyttää korkojen maksamiseen, vaan ne on siirrettävä rahastolle ja lunastettava ensi sijassa niillä valuutoilla, jotka rahasto on käyttänyt kulujensa peittämiseen.

6. Niin kauan kuin osanottaja laiminlyö edellä olevan 1 tai 5 kohdan mukaisen maksuvelvollisuuden, älköön sille suoritettako mitään edellä olevia 3 tai 5 kohdan mukaisia maksuja.

7. Mikäli sen jälkeen, kun lopulliset maksut on suoritettu kaikille osanottajille, kaikilla velvoitteensa täyttäneillä osanottajilla ei ole erityisiä nosto-oikeuksia samassa suhteessa erityisten nosto-oikeuksien yhteenlaskettujen osoitustensa nettomäärään nähden, tulee osanottajien, joilla on erityisiä nosto-oikeuksia suhteellisesti vähemmän, ostaa niitä sellaisilta, joilla niitä on suhteellisesti enemmän, rahaston suorittamien järjestelyjen puitteissa sellaisia määriä, että ne saattavat osanottajien hallussaanpitämien erityisten nosto-oikeuksien suhteelliset osuudet samansuuruisiksi. Jokainen maksuvelvollisuutensa laiminlyönyt osanottaja maksakoon rahastolle omalla valuutallaan velkaansa vastaavan määrän. Rahasto jakaa tämän valuutan ja osanottajien jäljellä olevat keskinäiset vaatimukset siinä suhteessa kuin kullakin on erityisiä nosto-oikeuksia hallussaan, ja nämä erityiset nosto-oikeudet on peruutettava. Rahaston on sen jälkeen lopetettava erityisten nosto-oikeuksien osaston tilit, jolloin kaikki rahaston erityisten nosto-oikeuksien osoittamista ja erityisten nosto-oikeuksien osaston hallintaa koskevat velvoitukset lakkaavat olemasta voimassa.

8. Jokainen osanottaja, jonka valuuttaa jaetaan toisille osanottajille tämän liitteen perusteella, takaa tämän valuutan rajoittamattoman käytön kaikkina aikoina tavaroiden ostoon tai erääntyneiden velkojen maksuun osanottajalle itselleen tai sen alueella asuville henkilöille. Jokainen osanottaja, jota tämä velvoittaa, sitoutuu korvaamaan toisille osanottajille kaikki ne tappiot, jotka voivat aiheutua mahdollisesta erosta sen arvon välillä, jota rahasto on käyttänyt jakaessaan osanottajan valuuttaa tämän liitteen mukaisesti, ja sen arvon välillä, jonka toiset osanottajat ovat saaneet tätä valuuttaa käyttäessään.

Liite J Eroavien jäsenten tilien selvitys

1. Tilien selvitys yleisvarojen tilin osalta suoritetaan tämän liitteen 1-6 kohtien mukaisesti. Rahasto on velvollinen maksamaan eroavalle sen osuutta vastaavan määrän, johon on lisätty ne määrät, jotka rahasto on jäsenelle velkaa, ja josta on vähennetty ne määrät, jotka jäsen on rahastolle velkaa, eroamispäivän jälkeen kertyvät maksut mukaan lukien; mitään maksuja ei kuitenkaan saa suorittaa ennen kuin kuuden kuukauden kuluttua eroamispäivästä lukien. Maksut on suoritettava eroavan jäsenen valuutalla, ja tätä tarkoitusta varten rahasto voi siirtää erityismaksujen tilillä tai investointitilillä pitämänsä jäsenen valuutan määrän yleisvarojen tilille valitsemiensa muiden jäsenten yleisvarojen tilillä olevia valuuttamääriä vastaan, edellyttäen, että asianomaiset jäsenet siihen suostuvat.

2. Jos rahaston hallussa oleva eroavan jäsenen valuutan määrä ei peitä sen nettosaamista rahastolta, on loput suoritettava vapaasti käytettävissä olevalla valuutalla tai muulla sovitulla tavalla. Elleivät rahasto ja eroava jäsen kuuden kuukauden kuluessa eroamispäivästä lukien ole päässeet sopimukseen, on rahaston hallussa oleva eroavan jäsenen valuutan määrä maksettava viipymättä. Jäljelle jäävä osa on maksettava seuraavien viiden vuoden aikana kymmenenä puolivuotiseränä. Kukin tällainen erä on rahaston valinnan mukaan maksettava joko rahastolle eroamisen jälkeen kertyneellä eroavan jäsenen valuutalla tai vapaasti käytettävissä olevalla valuutalla.

3. Jollei rahasto maksa jotain edellisten kappaleiden mukaista velkaeräänsä, on eroava jäsen oikeutettu vaatimaan rahastolta tämän erän suorituksen millä tahansa haluamallaan rahaston hallussa olevalla valuutalla, jota ei VII artiklan 3 osaston mukaan ole julistettu niukaksi.

4. Jos rahaston hallussa oleva eroavan jäsenen valuutan määrä ylittää sen saamiset rahastolta ja jos kuuden kuukauden kuluessa eroamisesta ei ole päästy sopimukseen tilien selvityksestä, on eronnut jäsen velvollinen ostamaan takaisin tällaisen valuutan ylijäämän vapaasti käytettävissä olevalla valuutalla. Takaisinoston tulee tapahtua kursseihin, joihin rahasto myisi kyseisiä valuuttoja eroamisen ajankohtana. Eroavan jäsenen on suoritettava takaisinostonsa loppuun viiden vuoden kuluessa eroamisesta lukien tai rahaston määräämän pitemmän ajan kuluessa; sitä ei kuitenkaan voida minään puolivuotiskautena vaatia ostamaan takaisin enempää kuin kymmenesosa eroamispäivänä rahaston hallussa olevasta valtuuttansa ylijäämästä, johon on lisätty rahaston kyseisenä puolivuotiskautena hankkimat uudet valuuttamäärät. Jos eroava jäsen ei täytä tätä velvoitustaan, rahasto voi asianmukaisessa järjestyksessä myydä millä markkinoilla tahansa sen valuuttamäärän, joka jäsenen olisi ollut ostettava takaisin.

5. Jokainen jäsen, joka haluaa saada eroavan jäsenen valuuttaa, ostakoon sitä rahastolta, mikäli sen käytettävissä on rahaston yleisvaroja ja kyseistä valuuttaa on 4 kohdan mukaan saatavissa.

6. Eroava jäsen takaa yllä olevien 4 ja 5 kohtien mukaan myydyn valuutan rajoittamattoman käytön minä ajankohtana tahansa tavaroiden ostoon tai saamistensa tai alueellaan asuvien henkilöiden saamisten maksun. Jäsenen tulee korvata rahastolle kaikki ne tappiot, jotka aiheutuvat sen eroamispäivänä vallinneen erityisissä nosto-oikeuksissa ilmaistun valuutan arvon ja rahaston edellä olevien 4 ja 5 kohtien nojalla suorittamasta myynnistä saaman, erityisissä nosto-oikeuksissa ilmaistun arvon välillä.

7. Jos eroava jäsen on velkaa rahastolle V artiklan 12 osaston f) ii) kohdan mukaan suorittamien liiketoimiensa vuoksi, velka on suoritettava velkaantumista koskevien ehtojen mukaisesti.

8. Jos rahastolla on eroavan jäsenen valuuttaa erityismaksujen tilillä tai investointitilillä, rahasto voi asianmukaisessa järjestyksessä edellä 1 kohdassa mainittujen selvitysten jälkeen vaihtaa eroavan jäsenen kummallakin tilillä olevia valuuttamääriä jäsenten valuuttoihin millä tahansa markkinoilla. Vaihdosta kummallekin tilille kertyneet tulot on pidettävä kyseisillä tileillä. Eroavan jäsenen valuuttaan nähden on voimassa yllä oleva 5 kohta ja 6 kohdan ensimmäinen lause.

9. Jos rahastolla on V artiklan 12 osaston h) kohdan nojalla eroavan jäsenen sitoumuksia erityismaksujen tilillä tai investointitilillä, rahasto voi pitää ne hallussaan eräpäivään asti tai myydä ne aikaisemmin. Tällaisesta myynnistä saatuihin tuloihin sovelletaan edellä olevan 8 kohdan määräyksiä.

10. Jos rahasto XXVII artiklan 2 osaston mukaisesti lakkautetaan kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun jäsen eroaa, on rahaston ja kyseisen hallituksen väliset tilit selvitettävä XXVII artiklan 2 osaston ja liitteen K mukaisesti.

Liite K Lakkauttamisen toimeenpano

1. Jos rahasto lakkautetaan, on rahaston varoja jaettaessa sen muilla sitoumuksilla etuoikeus ennen merkintäosuuksien takaisinmaksua. Tällaisia sitoumuksiaan täyttäessään on rahaston käytettävä varojaan seuraavassa järjestyksessä:

a) valuutta, jossa maksusitoumus on suoritettava;

b) kulta;

c) kaikki muut valuutat, mikäli mahdollista, jäsenten osuuksien suhteessa.

2. Sen jälkeen kun rahaston sitoumukset on edellä olevan 1 kohdan mukaan täytetty, rahaston jäljellä olevat varat jaetaan seuraavalla tavalla:

a) i) Rahasto laskee sen 31. elokuuta 1975 hallussaan olleen kullan arvon, joka sillä on edelleen hallussaan lakkautuspäätöksen päivämääränä. Arvio suoritetaan jäljempänä olevan 9 kohdan mukaisesti sekä laskemalla lakkauttamispäivänä yhtä erityistä nosto-oikeutta kohti 0.888 671 grammaa hienoa kultaa. Sellainen määrä kultaa, joka vastaa sitä määrää, jolla edellinen arvo ylittää jälkimmäisen, jaetaan niiden jäsenten kesken, jotka olivat jäseniä 31. elokuuta 1975, niiden kyseisenä päivämääränä vallinneiden osuuksien suhteessa.

ii) Rahasto jakaa kaikki lakkauttamispäivänä erityismaksujen tilillä olevat varat niille jäsenille, jotka olivat jäseniä 31. elokuuta 1975 niiden kyseisenä päivämääränä vallinneiden osuuksien suhteessa. Kaikki erilaatuiset varat jaetaan jäsenille samassa suhteessa.

b) Rahasto jakaa jäljellä olevan hallussaan pitämänsä kullan niiden jäsenten kesken, joiden valuuttaa rahastolla on hallussaan niiden osuutta pienempi määrä, enintään siinä suhteessa kuin millä näiden jäsenten osuudet ylittävät niiden rahaston hallussa olevan valuutan määrän.

c) Rahasto jakaa jokaiselle jäsenelle puolet hallussaan olevasta jäsenen valuutan määrästä; tämä jaettu määrä ei kuitenkaan saa ylittää viittäkymmentä prosenttia jäsenen osuudesta.

d) Rahasto jakaa loput hallussaan olevasta kullasta ja kunkin valuutan määrästä:

i) kaikkien jäsenten kesken enintään siinä suhteessa kuin kullakin jäsenellä on edellä olevissa b) ja c) kohdissa mainittujen jakojen jälkeen vielä saamisia edellyttäen, että 2 a) kohdan mukaista jakoa ei oteta huomioon saamisten määrää arvioitaessa, ja

ii) kaikki rahaston hallussa oleva ylimääräinen kulta ja valuutta kaikkien jäsenten kesken niiden osuuksien suhteessa.

3. Jokaisen jäsenen on ostettava takaisin toisille jäsenille yllä 2 d) kohdan nojalla jaettu valuuttansa ja kolmen kuukauden kuluessa lakkautuspäätöksestä sovittava rahaston kanssa tässä takaisinostossa noudatettavasta menettelytavasta.

4. Jos jäsen ei edellä 3 kohdassa mainittujen kolmen kuukauden kuluessa ole päässyt sopimukseen rahaston kanssa, on rahaston käytettävä asianomaiselle jäsenelle edellä olevan 2 d) kohdan mukaan jaettu toisten jäsenten valuutta tämän jäsenen toisten jäsenten osalle tulleen valuutan takaisinostoon. Niillä valuuttamäärillä, jotka ovat jaossa tulleet jäsenen osalle, joka ei ole päässyt sopimukseen rahaston kanssa, on niin paljon kuin mahdollista ostettava takaisin sellaista asianomaisen jäsenen valuuttaa, joka on tullut rahaston kanssa edellä olevan 3 kohdan mukaan sopimusten tehneiden jäsenten osalle.

5. Jos jäsen on päässyt rahaston kanssa edellä olevan 3 kohdan mukaiseen sopimukseen, on rahaston käytettävä asianomaisen osalle yllä olevan 2 d) kohdan mukaan jaossa tulleiden toisten jäsenten valuuttamäärät siten, että niillä ostetaan takaisin sellainen asianomaisen jäsenen valuutta, joka on tullut muiden rahaston kanssa yllä olevan 3 kohdan mukaan sopineiden jäsenten osalle. Jokainen täten takaisinostettu määrä on ostettava takaisin sen jäsenen valuutalla, jolle se on jaossa tullut.

6. Suoritettuaan edellisissä kappaleissa mainitut toimenpiteet rahasto maksaa jokaiselle jäsenelle sen tilillä vielä jäljellä olevan valuutan määrän.

7. Jokaisen jäsenen, jonka valuutta on jaettu toisille jäsenille edellä olevan 6 kohdan mukaan, on ostettava nämä valuuttamäärät takaisin takaisinostoa pyytäneen jäsenen valuutalla tai jollakin muulla osapuolten sopimalla tavalla. Jos jäsenet eivät toisin sovi, on takaisinostovelvollisen jäsenen suoritettava ostonsa viiden vuoden kuluessa jakopäivästä; jäsentä ei kuitenkaan voida vaatia minään puolivuotiskautena ostamaan takaisin enempää kuin kymmenesosa siitä määrästä, joka jaossa on tullut kunkin muun jäsenen osalle. Jos jäsen ei täytä tätä velvoitustaan, voidaan valuuttamäärä, joka olisi ollut ostettava, myydä asianmukaisessa järjestyksessä millä hyvänsä markkinoilla.

8. Jokainen jäsen, jonka valuutta edellä olevan 6 kohdan mukaan on jaettu toisille jäsenille, takaa tämän valuutan rajoittamattoman käytön koska tahansa tavaroiden ostoihin tai saamistensa tai alueellaan asuvien henkilöiden saamisten maksamiseen. Jokainen täten velvoitettu jäsen suostuu korvaamaan toisille jäsenille kaikki ne tappiot, jotka aiheutuvat siitä erosta, joka vallitsee rahaston lakkautuspäätöksen päivämääränä voimassa olleen, erityisissä nostooikeuksissa ilmaistun jäsenen valuutan arvon ja asianomaisten jäsenten kyseisen valuutan myynnistä saaman, erityisissä nosto-oikeuksissa ilmaistun arvon välillä.

9. Rahasto määrää kullan arvon tämän liitteen tarkoituksia varten markkinahintojen perusteella.

10. Tämän liitteen määräyksiä sovellettaessa osuuksien katsotaan tulleen korotetuiksi siihen enimmäismäärään saakka, johon ne olisi voitu korottaa tämän sopimuksen III artiklan 2 osaston b) kohdan mukaisesti.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.