Asetus vesilintujen elinympäristönä kansainvälisesti merkittäviä vesiperäisiä maita koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta.
- Allekirjoituspäivä
Ulkoasiainministerin esittelystä säädetään:
Ramsarissa 2 päivänä helmikuuta 1971 tehty vesilintujen elinympäristönä merkittäviä vesiperäisiä maita koskeva yleissopimus, jonka tasavallan presidentti on ratifioinut 1 päivänä helmikuuta 1974 ja jota koskeva ratifioimiskirja on 28 päivänä toukokuuta 1974 talletettu Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön UNESCO:n pääjohtajan haltuun, on voimassa 21 päivästä joulukuuta 1975 niin kuin siitä on sovittu.
Vesilintujen elinympäristönä kansainvälisesti merkittäviä vesiperäisiä maita koskeva YLEISSOPIMUS
Sopimuspuolet,
tietoisina ihmisen ja hänen ympäristönsä välisestä riippuvuussuhteesta;
ottamalla huomioon vesiperäisten maiden ekologisen perustehtävän vesitalouden säännöstelijänä ja vesiperäisten maiden luontaisen kasviston ja eläimistön, erityisesti vesilinnuston elinympäristönä;
vakuuttuneena siitä, että vesiperäisillä mailla on huomattava taloudellinen, kulttuuri-, tieteellinen ja virkistysarvo, jonka menetys olisi korvaamaton vahinko;
haluten nyt ja tulevaisuudessa estää vesiperäisten maiden lisääntyvän väärinkäytön ja tuhon;
todeten, että vesilinnut vuodenaikaisilla muuttomatkoillaan saattavat ylittää maiden välisiä rajoja ja niitä on siten pidettävä kansainvälisinä luonnonvaroina;
ollen varmoja, että vesiperäisten maiden ja niiden kasviston ja eläimistön säilyminen voidaan turvata yhdistämällä kaukonäköinen kansallinen politiikka koordinoituun kansainväliseen toimintaan;
ovat sopineet seuraavaa:
1 artikla
1. Tässä yleissopimuksessa vesiperäisillä mailla tarkoitetaan erilaisia vesi- ja rantaruohikoita ja soita tai vesiä, luonnollisia tai keinotekoisia, pysyviä tai tilapäisiä, seisovia tai virtaavia, makeita, murtovesiä tai suolaisia vesiä, mukaan luettuna merialueet, joiden syvyys laskuveden aikana ei ylitä kuutta metriä.
2. Tässä yleissopimuksessa vesilinnuilla tarkoitetaan vesiperäisistä maista ekologisesti riippuvaisia lintuja.
2 artikla
1. Kunkin sopimuspuolen tulee ehdottaa maastaan sopivia vesiperäisiä maita liitettäväksi kansainvälisesti merkittävien vesiperäisten maiden luetteloon, josta jäljempänä käytetään nimitystä "luettelo" ja josta 8 artiklan mukaisesti perustettu toimisto huolehtii. Kunkin vesiperäisen alueen rajat tulee kuvata tarkkaan ja merkitä kartalle. Alueisiin voi myös kuulua vesiperäisiin maihin liittyviä joenranta- ja rannikkovyöhykkeitä, saaria tai vesiperäisten maiden sisäpuolella sijaitsevia laskuveden aikana kuutta metriä syvempiä merialueita, varsinkin siellä missä niillä on merkitystä vesilintujen elinpaikkana.
2. Vesiperäiset maat tulee valita luetteloon niiden kansainvälisen, ekologisen, kasvi- ja eläintieteellisen, limnologisen tai hydrologisen merkityksen perusteella. Ensisijaisesti sisällytetään luetteloon sellaiset vesiperäiset maat, joilla on jonakin vuodenaikana kansainvälistä merkitystä vesilinnustolle.
3. Vesiperäisen maan sisällyttäminen luetteloon ei rajoita sen sopimuspuolen suvereenisia yksinoikeuksia, jonka alueella vesiperäinen maa sijaitsee.
4. Kunkin sopimuspuolen tulee ilmoittaa luetteloon vähintään yksi vesiperäinen alue allekirjoittaessaan tämän yleissopimuksen tai tallettaessaan ratifioimis- tai liittymiskirjansa, kuten 9 artiklassa on määrätty.
5. Jokaisella sopimuspuolella tulee olla oikeus lisätä luetteloon uusia maassaan sijaitsevia vesiperäisiä alueita, laajentaa jo luetteloon sisältyneiden vesiperäisten alueiden rajoja tai pakottavan kansallisen edun vaatiessa poistaa tai supistaa vesiperäisiä alueita, jotka se on jo luetteloon sisällyttänyt. Sopimuspuolen tulee mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tiedottaa kaikista sellaisista muutoksista sille järjestölle tai hallitukselle, joka on vastuussa 8 artiklassa määriteltyjen jatkuvien toimistotehtävien hoidosta.
6. Kunkin sopimuspuolen tulee ottaa huomioon kansainvälisen vastuunsa muuttavan vesilinnuston suojelusta, hoidosta ja järkevästä käytöstä silloin, kun se suunnittelee rajojensa sisäpuolella olevien vesiperäisten alueiden sisällyttämistä luetteloon ja silloin kun se käyttää oikeuttaan tehdä muutoksia luettelossa oleviin alueisiin.
3 artikla
1. Sopimuspuolten tulee laatia ja panna täytäntöön suunnitelmansa siten, että ne edistävät luettelossa mainittujen vesiperäisten maiden suojelua ja alueellaan olevien muiden vesiperäisten maiden mahdollisimman järkevää käyttöä.
2. Jokaisen sopimuspuolen on huolehdittava siitä, että se saa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tiedot siitä onko jonkin sen alueella sijaitsevan ja luettelossa mainitun vesiperäisen maan ekologinen luonne muuttunut, muuttumassa tai muuttuuko se todennäköisesti teknologisen kehityksen, ympäristön pilaantumisen tai muun ihmisen toiminnan johdosta. Näistä muutoksista on viipymättä tiedotettava 8 artiklassa eriteltyjen toimistotehtävien hoidosta vastaavalle järjestölle tai hallitukselle.
4 artikla
1. Kunkin sopimuspuolen tulee edistää vesiperäisten maiden ja vesilinnuston suojelua perustamalla luonnonsuojelualueita vesiperäisille maille, olivatpa ne luettelossa tai eivät ja riittävästi huolehtia niiden vartioinnista.
2. Siinä tapauksessa, että sopimuspuoli pakottavan kansallisen edun vaatiessa poistaa luettelossa olevan vesiperäisen alueen tai supistaa sen rajoja, sen tulisi mikäli mahdollista korvata vesiperäisen maan menetys ja erityisesti sen tulisi luoda uusia vesilinnustoa varten tarkoitettuja luonnonsuojelualueita, jotta riittävä osa alkuperäistä elinympäristöä tulisi suojelluksi joko samalla alueella tai muualla.
3. Sopimuspuolten tulee tukea vesiperäisiä maita ja niiden kasvistoa ja eläimistöä koskevaa tutkimusta sekä tietojen ja julkaisujen vaihtoa.
4. Sopimuspuolten tulee hoitotoimenpitein pyrkiä lisäämään vesilinnustoa sopivilla vesiperäisillä mailla.
5. Sopimuspuolten tulee edistää vesiperäisten maiden tutkimuksen, hoidon ja vartioinnin alalla pätevän henkilökunnan kouluttamista.
5 artikla
Sopimuspuolten tulee neuvotella keskenään tästä sopimuksesta johtuvien velvoitteiden täytäntöönpanosta erityisesti sellaisessa tapauksessa, että vesiperäinen maa ulottuu useamman kuin yhden sopimuspuolen alueelle tai kun vesistö kuuluu useammalle sopimuspuolelle.
Niiden tulee samanaikaisesti yrittää yhtenäistää ja tukea vesiperäisten maiden, niiden kasviston ja eläimistön säilyttämistä koskevia nykyisiä ja tulevia toimintaperiaatteita ja säännöksiä.
6 artikla
1. Sopimuspuolet järjestävät tarpeen vaatiessa vesiperäisten maiden ja vesilinnuston säilyttämistä käsitteleviä konferensseja.
2. Näillä konferensseilla on neuvoa-antava luonne ja niiden toimivaltaan kuuluu muun muassa:
a) keskustella tämän yleissopimuksen täytäntöönpanosta;
b) keskustella luettelon lisäyksistä ja muutoksista;
c) käsitellä 3 artiklan 2 kappaleen mukaisia ilmoituksia, jotka koskevat luetteloon sisältyvien vesiperäisten maiden ekologisia muutoksia;
d) tehdä sopimuspuolille yleis- ja erityissuosituksia, jotka koskevat vesiperäisten maiden, niiden kasviston ja eläimistön suojelua, hoitoa ja järkevää käyttöä;
e) pyytää alan kansainvälisiä elimiä laatimaan raportteja ja tilastoja sellaisista vesiperäisiä maita koskevista asioista, jotka ovat luonteeltaan oleellisesti kansainvälisiä.
3. Sopimuspuolten tulee varmistaa se, että vesiperäisten maiden hoidosta eri tasoilla vastuussa oleville tiedotetaan ja että nämä ottavat huomioon tällaisten konferenssien vesiperäisiä maita, niiden kasviston ja eläimistön suojelua, hoitoa ja järkevää käyttöä koskevat suositukset.
7 artikla
1. Sopimuspuolten tulee valita edustajiksi näihin konferensseihin henkilöitä, jotka ovat toimineet vesiperäisiä maita ja vesilinnustoa koskevan tieteellisen tutkimuksen alalla, hallinnollisissa tehtävissä tai hoitaneet muita tähän alaan liittyviä tehtäviä ja jotka siten hankkimansa tietämyksen ja kokemuksen perusteella ovat alan asiantuntijoita.
2. Kullakin konferenssissa edustettuna olevalla sopimuspuolella on yksi ääni. Suositukset hyväksytään yksinkertaisella äänten enemmistöllä edellyttäen, että vähintään puolet sopimuspuolista käyttää äänioikeutta.
8 artikla
1. Kansainvälisen Luonnonsuojeluliiton (The International Union for the Conservation of Nature and Natural Resources, IUCN) tulee hoitaa tämän yleissopimuksen mukaiset toimistotehtävät siihen asti, kunnes jokin toinen järjestö tai hallitus on valittu tähän tehtävään kaikkien sopimuspuolten kahden-kolmasosan ääntenenemmistöllä.
2. Jatkuvien toimistotehtävien hoitoon kuuluu muun muassa:
a) auttaa 6 artiklassa mainittujen konferenssien koollekutsumisessa ja järjestämisessä. ;
b) pitää kansainvälisesti merkittävien vesiperäisten maiden luetteloa ja ottaa vastaan sopimuspuolilta tiedot kustakin 2 artiklan 5 kappaleen mukaisesta lisäyksestä, laajennuksesta, poistamisesta tai supistamisesta, joka koskee luetteloon sisältyviä vesiperäisiä maita;
c) ottaa vastaan 3 artiklan 2 kappaleen mukaisesti sopimuspuolten ilmoitukset, jotka koskevat luetteloon sisällytettyjen vesiperäisten maiden ekologisia muutoksia;
d) lähettää kaikille sopimuspuolille tieto luettelon muutoksista tai siinä mainittujen vesiperäisten maiden luonnetta koskevista muutoksista ja valmistella nämä asiat käsiteltäviksi seuraavassa konferenssissa;
e) saattaa tiedoksi asianomaiselle sopimuspuolelle konferenssin suositukset, jotka koskevat luettelon tai siinä olevien alueiden luonteen muutoksia.
9 artikla
1. Tämä yleissopimus on avoinna allekirjoittamista varten määräämättömän ajan.
2. Jokainen Yhdistyneiden Kansakuntien tai sen erityisjärjestöjen taikka Kansainvälisen atomienergiajärjestön jäsen tai Kansainvälisen tuomioistuimen perussäännön hyväksynyt valtio voi tulla tämän yleissopimuksen sopimuspuoleksi:
a) allekirjoittamalla yleissopimuksen ilman ratifiointiehtoa;
b) allekirjoittamalla yleissopimuksen ratifiointiehdoin ja ratifioimalla sen;
c) liittymällä yleissopimukseen.
3. Ratifioiminen tai liittyminen tapahtuu tallettamalla ratifioimis- tai liittymiskirja Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön pääjohtajan huostaan (jäljempänä tallettaja).
10 artikla
1. Tämä yleissopimus tulee voimaan neljä kuukautta sen jälkeen, kun seitsemän valtiota on tullut tämän yleissopimuksen sopimuspuoliksi 9 artiklan 2 kappaleen mukaisesti.
2. Tämän jälkeen tämä yleissopimus tulee voimaan kunkin sopimuspuolen osalta neljä kuukautta sen päivän jälkeen, kun sopimuspuoli on allekirjoittanut yleissopimuksen ilman ratifiointiehtoa taikka tallettanut ratifioimis- tai liittymiskirjansa.
11 artikla
1. Tämä yleissopimus on voimassa määräämättömän ajan.
2. Jokainen sopimuspuoli voi irtisanoa tämän yleissopimuksen ilmoittamalla siitä kirjallisesti tallettajalle, kun on kulunut viisi vuotta siitä, jolloin se tuli voimaan sopimuspuolen osalta. Irtisanominen tulee voimaan neljän kuukauden kuluttua siitä päivästä, jolloin ilmoitus siitä on saapunut tallettajalle.
12 artikla
1. Tallettajan tulee tiedottaa niin pian kuin mahdollista kaikille valtioille, jotka ovat allekirjoittaneet ja liittyneet tähän yleissopimukseen:
a) yleissopimuksen allekirjoituksista;
b) tämän yleissopimuksen ratifioimiskirjojen tallettamisesta;
c) yleissopimuksen liittymiskirjojen tallettamisesta;
d) tämän yleissopimuksen voimaantulopäivästä;
e) tämän sopimuksen irtisanomisilmoituksista.
2. Yleissopimuksen tultua voimaan tallettajan on rekisteröitävä se Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristössä Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 102 artiklan mukaisesti.
Minkä vakuudeksi allekirjoittaneet asianmukaisesti siihen valtuutettuina ovat allekirjoittaneet tämän yleissopimuksen.
Tehty Ramsarissa 2 päivänä helmikuuta 1971 yhtenä alkuperäiskappaleena englannin, ranskan, saksan ja venäjän kielellä, englanninkielisen tekstin ollessa määräävä, mikäli syntyy tulkintaeroja. Alkuperäiskappaletta säilytetään tallettajalla, jonka tulee lähettää oikeaksi todistetut jäljennökset siitä kaikille sopimuspuolille.