Asetus valtioiden toimintaa johtavia periaatteita niiden tutkiessa ja käyttäessä ulkoavaruutta, siihen luettua kuu ja muut taivaankappaleet, koskevan yleissopimuksen voimaansaattamisesta.
- Allekirjoituspäivä
Sitten kun Lontoossa, Moskovassa ja Washingtonissa 27 päivänä tammikuuta 1967 tehdyn valtioiden toimintaa johtavia periaatteita niiden tutkiessa ja käyttäessä ulkoavaruutta, siihen luettuna kuu ja muut taivaankappaleet, koskevan yleissopimuksen eräät määräykset, on 20 päivänä kesäkuuta 1967 annetulla lailla (462/67) hyväksytty, tasavallan presidentti ratifioinut yleissopimuksen ja Suomen ratifioimiskirja 12 päivänä heinäkuuta 1967 talletettu Amerikan Yhdysvaltojen, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan sekä Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton hallitusten huostaan ja yleissopimuksen kansainvälisesti tultua voimaan 10 päivänä lokakuuta 1967 tallettajahallitusten talletettua ratifioimiskirjansa, säädetään ulkoasiainministerin esittelystä, että sanottu yleissopimus on voimassa niin kuin siitä on sovittu.
YLEISSOPIMUS valtioiden toimintaa johtavista periaatteista niiden tutkiessa ja käyttäessä ulkoavaruutta, siihen luettuna kuu ja muut taivaankappaleet
Tämän yleissopimuksen sopimusvaltiot,
innoittuneina niistä suurista mahdollisuuksista, jotka ihmiskunnalle avautuvat ihmisen astuttua ulkoavaruuteen,
tunnustaen koko ihmiskunnan yhteisen hyödyn, joka koituu ulkoavaruuden rauhanomaisen tutkimisen ja käytön edistämisestä,
katsoen, että ulkoavaruuden tutkimista ja käyttöä olisi harjoitettava kaikkien kansojen hyödyksi riippumatta niiden taloudellisesta tai tieteellisestä kehitystasosta,
haluten edistää laajaa kansainvälistä sekä tieteellistä että oikeudellista yhteistyötä tutkittaessa ja käytettäessä ulkoavaruutta;
uskoen, että tällainen yhteistyö tulee myötävaikuttamaan valtioiden ja kansojen välisen keskinäisen ymmärtämyksen kehittämiseen ja niiden välisten ystävällisten suhteiden lujittumiseen,
viitaten päätökseen 1962 (XVIII) nimeltä "Julistus valtioiden toiminnassaan noudattamista johtavista oikeusperiaatteista niiden tutkiessa ja käyttäessä ulkoavaruutta", jonka Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous yksimielisesti hyväksyi 13 päivänä joulukuuta 1963,
viitaten päätökseen 1884 (XVIII), jossa valtioita kiellettiin lähettämästä maata kiertävälle radalle ydinaseita tai muunlaisia joukkotuhoaseita mukanaan kuljettavia esineitä tai sijoittamasta näitä aseita taivaankappaleisiin, ja jonka Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokous yksimielisesti hyväksyi 17 päivänä lokakuuta 1963,
ottaen huomioon Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen 3 päivänä marraskuuta 1947 tekemän päätöksen 110 (II), jossa tuomittiin propaganda, joka on tarkoitettu aikaansaamaan tai joka ilmeisesti voi aikaansaada tai lisätä uhkaa rauhalle, rauhan rikkomisen tai hyökkäystoimen, ja joka katsoo, että edellä mainittu päätös soveltuu ulkoavaruuteen,
vakuuttuneina siitä, että valtioiden toiminnan johtavia periaatteita koskeva yleissopimus niiden tutkiessa ja käyttäessä ulkoavaruutta, siihen luettuna kuu ja muut taivaankappaleet, on edistävä Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan tarkoitusta ja periaatetta,
ovat sopineet seuraavaa:
1 artikla
Ulkoavaruuden, siihen luettuna kuu ja muut taivaankappaleet, tutkimisen ja käytön on koiduttava kaikkien maiden eduksi ja hyödyksi kiinnittämättä huomiota niiden taloudelliseen tai tieteelliseen kehitystasoon, ja niiden tulee olla koko ihmiskunnan omaisuutta.
Ulkoavaruuden, siihen luettuna kuu ja muut taivaankappaleet, on oltava vapaa kaikille valtioille tutkimista ja käyttöä varten ilman minkäänlaista syrjintää, tasavertaisuuteen perustuen sekä noudattaen kansainvälistä oikeutta ja taivaankappaleiden kaikille alueille tulee olla vapaa pääsy.
Ulkoavaruudessa, siihen luettuna kuu ja muut taivaankappaleet, tulee vallita tieteellisen tutkimuksen vapaus, ja valtioiden tulee helpottaa ja rohkaista tällaisen tutkimuksen kansainvälistä yhteistyötä.
2 artikla
Ulkoavaruutta, siihen luettuna kuu ja muut taivaankappaleet, ei mikään valtio voi hankkia pitäen kiinni suvereenisuudestaan käytön, tai haltuunoton perusteella tai millään muulla tavalla.
3 artikla
Sopimusvaltioiden on toimittava tutkiessaan ja käyttäessään ulkoavaruutta, siihen luettuna kuu ja muut taivaankappaleet, kansainvälistä oikeutta ja Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjaa noudattaen kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden vahvistamiseksi ja kansainvälisen yhteistyön ja ymmärtämyksen lujittamiseksi ja edistämiseksi.
4 artikla
Sopimusvaltiot sitoutuvat olemaan lähettämättä maata kiertävälle radalle ydinaseita tai muita joukkotuhoaseita mukanaan kuljettavia esineitä, sijoittamatta näitä aseita taivaankappaleihin tai asettamatta niitä ulkoavaruuteen millään muulla tavalla.
Kuuta ja muita taivaankappaleita on kaikkien sopimusvaltioiden käytettävä ainoastaan rauhanomaisiin tarkoituksiin. Sotilastukikohtien laitteiden ja linnoitusten rakentaminen, kaikenlaisten aseiden kokeileminen ja sotaharjoitusten pitäminen taivaankappaleissa ovat kiellettyjä. Sotilashenkilöstön käyttö tieteelliseen tutkimukseen tai muihin rauhanomaisiin tarkoituksiin on sallittua. Kaikkien kuun ja muiden taivaankappaleiden rauhanomaisessa tutkimisessa välttämättömien varusteiden ja työtä helpottavien laitteiden käyttö on myös sallittua.
5 artikla
Sopimusvaltioiden on pidettävä astronautteja ihmiskunnan lähettiläinä ulkoavaruudessa ja niiden tulee antaa heille kaikkea mahdollista apua onnettomuus- ja hätätapauksessa tai jonkin sopimusvaltion alueelle tai avomerelle tehdyn hätälaskeutumisen sattuessa. Kun astronautit suorittavat tällaisen laskeutumisen, heidät on turvallisesti ja viivytyksettä lähetettävä siihen valtioon, jossa heidän avaruusaluksensa on rekisteröity.
Toimiessaan ulkoavaruudessa ja taivaankappaleissa kunkin sopimusvaltion astronauttien on annettava kaikkea mahdollista apua muiden sopimusvaltioiden astronauteille.
Sopimusvaltioiden on tiedotettava välittömästi muille sopimusvaltioille tai Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille jokaisesta ulkoavaruudessa, siihen luettuna kuu ja muut taivaankappaleet, havaitsemastaan ilmiöstä, joka voisi muodostaa vaaran astronauttien hengelle tai terveydelle.
6 artikla
Sopimusvaltiot vastaavat kansainvälisesti ulkoavaruudessa, siihen luettuna kuu ja muut taivaankappaleet, siitä riippumatta tapahtuuko tämä toiminta valtiollisen tai ei valtiollisen johdon alaisena ja siitä että se tapahtuu tämän yleissopimuksen määräysten mukaisesti. Ei valtiollisesta toiminnasta ulkoavaruudessa, siihen luettuna kuu ja muut taivaankappaleet vaaditaan asianomaisen valtion lupa sekä jatkuva valvonta. Kun toimintaa ulkoavaruudessa, siihen luettuna kuu ja muut taivaankappaleet, harjoittaa kansainvälinen järjestö, vastuu tämän yleissopimuksen noudattamisesta kuuluu sekä kansainväliselle järjestölle että niille sopimusvaltioille, jotka ovat tämän järjestön jäseniä.
7 artikla
Jokainen sopimusvaltio, joka lähettää esineen ulkoavaruuteen, siihen luettuna kuu ja muut taivaankappaleet, tai myötävaikuttaa sellaiseen tai jonka alueelta tai laitteesta sellainen lähettäminen tapahtuu, on kansainvälisesti vastuussa tällaisen esineen tai sen osien toiselle sopimusvaltiolle tahi sen luonnolliselle tai juridiselle henkilölle maassa, ilmatilassa tai ulkoavaruudessa, siihen luettuna kuu ja muut taivaankappaleet, aiheuttamasta vahingosta.
8 artikla
Sopimusvaltio, jonka rekisteriin avaruusesine viedään säilyttää tuomiovallan ja sellaisen esineen sekä sen henkilökunnan valvonnan kun se on ulkoavaruudessa tai jossakin taivaankappaleessa. Ulkoavaruuteen lähetettyjen esineiden, niihin luettuina johonkin taivaankappaleeseen laskeutuneet tai siinä rakennetut esineet, sekä niiden osien omistusoikeuteen eivät vaikuta niiden sijainti ulkoavaruudessa tai taivaankappaleessa tai niiden paluu maahan. Sellaiset esineet tai niiden osat, jotka löydetään rekisteröintivaltion rajojen ulkopuolelta, on palautettava tälle valtiolle, jonka on pyydettäessä toimitettava tunnistamistietoja ennen niiden palauttamista.
9 artikla
Sopimusvaltioiden tutkiessa ja käyttäessä ulkoavaruutta, siihen luettuna kuu ja muut taivaankappaleet, yhteistoiminnan ja keskinäisen avun periaatteen tulee ohjata niitä ja niiden on kaikessa toiminnassaan ulkoavaruudessa, siihen luettuna kuu ja muut taivaankappaleet, otettava huomioon kaikkien muiden sopimusvaltioiden vastaavat edut. Sopimusvaltioiden on suoritettava ja johdettava ulkoavaruutta, siihen luettuna kuu ja muut taivaankappaleet, koskevaa tutkimustyötä siten, että vältytään niiden vahingolliselta saastumiselta sekä myös maan ympäristön haitalliselta muutoksilta, jotka maapallon ulkopuolelta peräisin oleva aine aiheuttaisi; jos on välttämätöntä, sopimusvaltioiden on ryhdyttävä tässä tarkoituksessa tarpeellisiin toimenpiteisiin. Mikäli jollakin sopimusvaltiolla on aihetta olettaa, että sen tai sen kansalaisten suunnittelema toiminta tai koe ulkoavaruudessa, siihen luettuna kuu ja muut taivaankappaleet, voisi aiheuttaa haittaa muiden sopimusvaltioiden toimintaan niiden tutkiessa ja käyttäessä rauhanomaisesti ulkoavaruutta, siihen luettuna kuu ja muut taivaankappaleet, sen on ryhdyttävä tarpeellisiin kansainvälisiin neuvotteluihin ennen minkään tällaisen toiminnan tai kokeen suorittamista. Sopimusvaltio, jolla on syytä olettaa, että jonkin toisen sopimusvaltion suunnittelema toiminta tai koe ulkoavaruudessa, siihen luettuna kuu ja muut taivaankappaleet, voi aiheuttaa haittaa ulkoavaruutta, siihen luettuna kuu ja muut taivaankappaleet, rauhanomaisesti tutkittaessa ja käytettäessä, voi pyytää toimintaa tai koettaa koskevaa neuvottelua.
10 artikla
Edistääkseen kansainvälistä yhteistyötä ulkoavaruuden, siihen luettuna kuu ja muut taivaankappaleet, tutkimisessa ja käytössä tämän yleissopimuksen tarkoituksen mukaisesti sopimusvaltiot tulevat harkitsemaan tasavertaisuuden pohjalta jokaista toisen sopimusvaltion tekemää pyyntöä saada tilaisuus näiden valtioiden lähettämien avaruusesineiden lennon havainnointiin.
Tällaisen havainnointitilaisuuden luonne ja ne ehdot, joilla se voidaan myöntää, on määrättävä kyseessä olevien valtioiden välisellä sopimuksella.
11 artikla
Edistääkseen kansainvälistä yhteistyötä ulkoavaruuden rauhanomaisessa tutkimisessa ja käytössä, ulkoavaruudessa, siihen luettuna kuu ja muut taivaankappaleet, suostuvat sopimusvaltiot jotka harjoittavat toimintaa ulkoavaruudessa mahdollisuuksien mukaan tiedottamaan tämän toiminnan luonteesta, suorittamisesta, tapahtumapaikoista ja tuloksista Yhdistyneiden Kansakuntien pääsihteerille samoin kuin yleisölle ja kansainvälisille tiedemiespiireille. Saadessaan mainitut tiedot pääsihteerin on oltava valmiina levittämään ne välittömästi ja tehokkaasti.
12 artikla
Kaikkien asemapaikkojen, laitteiden, varusteiden ja avaruusalusten kuussa ja muissa taivaankappaleissa tulee olla avoinna sopimusvaltioiden edustajille vastavuoroisuuden perusteella. Näiden edustajien on annettava ennakkoilmoitus suunnitellusta käynnistä, jotta voidaan käydä tarpeellisia neuvotteluja sekä ryhtyä mahdollisimman laajoihin varotoimiin turvallisuuden takaamiseksi ja normaalin toiminnan keskeyttämisen välttämiseksi käyntikohteessa.
13 artikla
Tämän yleissopimuksen määräyksiä sovelletaan sopimusvaltioiden toimintaan ulkoavaruutta, siihen luettuna kuu ja muut taivaankappaleet, tutkittaessa ja käytettäessä, olivatpa nämä toimenpiteet sopimusvaltioiden yksinään tai yhdessä muiden valtioiden kanssa suorittamia, niihin luettuina sellaiset tapaukset, joissa toimintaa harjoitetaan valtioiden välisten kansainvälisten järjestöjen puitteissa.
Jokainen käytännön kysymys, joka syntyy valtioiden välisten kansainvälisten järjestöjen toiminnasta ulkoavaruutta, siihen luettuna kuu ja muut taivaankappaleet, tutkittaessa ja käytettäessä, on sopimusvaltioiden ratkaistava joko tarkoitukseen sopivan kansainvälisen järjestön kanssa tai tällaiseen kansainväliseen järjestöön kuuluvan yhden tai useamman jäsenvaltion kanssa, jotka ovat tämän yleissopimuksen osapuolina.
14 artikla
1. Tämä yleissopimus on avoinna kaikille valtioille allekirjoittamista varten. Jokainen valtio, joka ei allekirjoita tätä yleissopimusta ennen sen voimaantuloa tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti, voi liittyä siihen minä hetkenä tahansa.
2. Tämä yleissopimus on allekirjoittajavaltioiden ratifioitava. Ratifiointi- ja liittymiskirjat on talletettava Amerikan Yhdysvaltojen, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan sekä Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton hallitusten huostaan, joita tämän vuoksi nimitetään tallettajahallituksiksi.
3. Tämä yleissopimus tulee voimaan viiden hallituksen, joukossa tässä yleissopimuksessa tallettajahallituksiksi nimitetyt hallitukset, ratifiointikirjojen tallettamisen jälkeen.
4. Niiden valtioiden osalta, joiden ratifiointi- tai liittymiskirjat talletetaan tämän yleissopimuksen voimaantulon jälkeen, se tulee voimaan niiden ratifiointi- tai liittymiskirjan tallettamispäivänä.
5. Tallettajahallitusten on viipymättä tiedotettava kaikille allekirjoittaneille ja liittyneille valtioille jokainen allekirjoituspäivä, tämän yleissopimuksen jokaisen ratifiointi- ja liittymiskirjan tallettamispäivä, sen voimaantulopäivä ja muut ilmoitukset.
6. Tallettajahallitusten on rekisteröitävä tämä yleissopimus Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 102 artiklan mukaisesti.
15 artikla
Jokainen sopimusvaltio voi ehdottaa muutoksia tähän yleissopimukseen. Muutokset tulevat voimaan kunkin muutoksen hyväksyneen sopimusvaltion osalta sopimusvaltioiden enemmistön hyväksyttyä ne ja sen jälkeen jokaisen muun sopimusvaltion osalta tämän hyväksymispäivänä.
16 artikla
Jokainen sopimusvaltio voi ilmoittaa eroamisestaan yleissopimuksesta yhden vuoden kuluttua sen voimaantulosta kirjallisella ilmoituksella tallettajahallituksille. Tällainen eroaminen tulee voimaan yhden vuoden kuluttua mainitun ilmoituksen saapumispäivästä.
17 artikla
Tämä yleissopimus, jonka englannin-, espanjan-, kiinan-, ranskan- ja venäjänkieliset tekstit ovat yhtä todistusvoimaiset, on talletettava tallettajahallitusten arkistoihin. Tämän yleissopimuksen asianmukaisesti oikeiksi todistetut jäljennökset on tallettajahallitusten lähetettävä allekirjoittaneille ja liittyneille valtioille.