49/1967

Yksityisoikeuden yhdenmukaistamiseksi toimivan kansainvälisen instituutin PERUSSÄÄNTÖ

(Siihen vuoteen 1965 mennessä tehtyine muutoksineen.)

1 artikla

Yksityisoikeuden yhdenmukaistamiseksi toimivan kansainvälisen instituutin tarkoituksena on tutkia menetelmiä valtioiden tai valtioryhmien yksityisoikeuden yhtenäistämiseksi ja koordinoimiseksi sekä ryhtyä asteettaisiin valmisteleviin toimenpiteisiin, että eri valtiot hyväksyisivät yhdenmukaisen yksityisoikeudellisen lainsäädännön.

Tarkoituksensa saavuttamiseksi instituutti

a) laatii ehdotuksia laeiksi ja yleissopimuksiksi pyrkimyksenään yhtenäisen sisäisen lain aikaansaaminen

b) laatii ehdotuksia sopimuksiksi parantaakseen kansainvälisiä suhteita yksityisoikeuden alalla;

c) suorittaa tutkimuksia vertailevassa yksityisoikeudessa;

d) ottaa osaa sellaisiin suunnitelmiin, joihin muut järjestöt, joiden kanssa se voi tarpeen mukaan ylläpitää suhteita, ovat jo ryhtyneet joillakin näillä aloilla;

e) järjestää konferensseja ja julkaisee sellaisia töitä, joiden laajan levikin katsotaan olevan tarpeellista.

2 artikla

Yksityisoikeuden yhdenmukaistamiseksi toimiva kansainvälinen instituutti on osallistuville hallituksille vastuussa oleva kansainvälinen elin.

Osallistuvia hallituksia ovat ne, jotka liittyvät tähän perussääntöön 20 artiklan mukaisesti.

Instituutilla on jokaisen osallistuvan hallituksen alueella tarpeellinen oikeustoimikelpoisuus, jotta se voi suorittaa tehtävänsä ja toteuttaa tarkoitusperänsä.

Erioikeudet ja vapaudet, jotka instituutilla, sen asiamiehillä ja virkamiehillä on, määritellään osallistuvien hallitusten kanssa tehtävissä sopimuksissa.

3 artikla

Yksityisoikeuden yhdenmukaistamiseksi toimivan kansainvälisen instituutin toimipaikka on Roomassa.

4 artikla

Instituutilla on:

1) yleiskokous;

2) puheenjohtaja;

3) hallintoneuvosto;

4) pysyvä komitea;

5) hallintotuomioistuin;

6) sihteeristö.

5 artikla

Yleiskokous koostuu yhdestä kunkin osallistuvan hallituksen asettamasta edustajasta. Muita kuin Italian hallitusta edustavat niiden Italian hallituksen luokse akkreditoidut diplomaattiset edustajat tai heidän sijaisensa.

Puheenjohtaja kutsuu yleiskokouksen koolle Roomassa pidettävään varsinaiseen istuntoon vähintään kerran vuodessa. Yleiskokous hyväksyy instituutin toimintaohjelman hallintoneuvoston sille esittämien ehdotusten pohjalla.

6 artikla

Hallintoneuvosto käsittää puheenjohtajan ja kahdestatoista kuuteentoista jäsentä.

Puheenjohtajan nimittää Italian hallitus.

Jäsenet nimittää yleiskokous. Yleiskokous voi ensimmäisessä kohdassa mainittujen jäsenten lisäksi nimittää yhden muun jäsenen Kansainvälisen Tuomioistuimen istuvien tuomarien keskuudesta.

Hallintoneuvoston puheenjohtajan ja jäsenten toimikausi on viisi vuotta ja se voidaan uusia.

Hallintoneuvoston jäsen, joka on nimitetty jäsenen tilalle, jonka toimikausi ei ole päättynyt, toimii tehtävässään edeltäjänsä toimikauden jäljellä olevan ajan.

Kukin jäsen voi puheenjohtajan suostumuksella valita toisen henkilön toimimaan edustajanaan.

Hallintoneuvosto voi kutsua kansainvälisten laitosten tai järjestöjen edustajia osallistumaan kokouksiinsa neuvoa-antavassa ominaisuudessa, milloin instituutin työ koskee asioita, jotka liittyvät näiden laitosten tai järjestöjen toimintaan.

Hallintoneuvoston kutsuu koolle puheenjohtaja, kun hän katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi ja joka tapauksessa vähintään kerran vuodessa.

7 artikla

Pysyvä komitea koostuu puheenjohtajasta ja viidestä jäsenestä, jotka hallintoneuvosto nimeää jäsentensä keskuudesta.

Pysyvän komitean toimikausi on viisi vuotta ja heidät voidaan valita uudelleen.

Pysyvän komitean kutsuu koolle puheenjohtaja, kun hän katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi ja joka tapauksessa vähintään kerran vuodessa.

7_bis artikla

Hallintotuomioistuin käyttää tuomiovaltaansa asioissa, jotka koskevat instituutin ja sen virkamiesten tai virkailijoiden taikka niiden oikeudenomistajien välisiä erimielisyyksiä, ottaen erityisesti huomioon henkilökuntaa koskevien sääntöjen tulkitsemisen tai soveltamisen. Instituutin ja kolmansien osapuolten välisistä sopimussuhteista johtuvat erimielisyydet alistetaan tämän tuomioistuimen käsiteltäviksi, edellyttäen että sen tuomiovallan ovat erimielisyyden aiheuttaneen sopimuksen osapuolet nimenomaan tunnustaneet.

Tuomioistuin käsittää kolme varsinaista jäsentä ja yhden instituutin ulkopuolelta valitun lisäjäsenen, joiden mieluimmin tulisi olla eri kansalaisuutta. Heidät valitsee yleiskokous viideksi vuodeksi. Tuomioistuimessa vapautuva paikka täytetään täytevaalilla.

Tuomioistuimen päätöksistä ei voi valittaa ja tämä koskee niin perussäännön ja säännösten määräyksiä kuin yleisiä oikeusperiaatteitakin. Tuomioistuin myös ratkaisee oikeuden ja kohtuuden mukaan, milloin sille on tällainen valta annettu osapuolten kesken tehdyllä sopimuksella.

Milloin tuomioistuimen puheenjohtaja katsoo, että instituutin ja jonkun sen virkamiehen tai virkailijan välinen erimielisyys on merkitykseltään erittäin vähäinen, hän voi itse ratkaista asian tai antaa sen tuomioistuimen yhden jäsenen ratkaistavaksi.

Tuomioistuin hyväksyy itse oman työjärjestyksensä.

7_ter artikla

Hallintoneuvoston tai hallintotuomioistuimen jäsenet, joiden toimikausi päättyy, jatkavat tehtäviensä hoitamista siihen saakka kunnes uudet valitut jäsenet ryhtyvät hoitamaan virkaansa.

8 artikla

Sihteeristöön kuuluvat pääsihteeri, jonka nimittää hallintoneuvosto puheenjohtajan nimeämisen perusteella, kaksi eri kansalaisuutta olevaa apulaispääsihteeriä, jotka hallintoneuvosto niinikään nimittää, sekä virkamiehet ja virkailijat, jotka on edellytetty instituutin hallintoa ja sen sisäistä järjestystä koskevissa säännöissä, kuten 17 artiklassa on mainittu.

Pääsihteeri ja apulaispääsihteerit nimitetään enintään viiden vuoden toimikaudeksi. Heidät voidaan valita uudelleen.

Instituutin pääsihteeri toimii virkansa puolesta yleiskokouksen pääsihteerinä.

9 artikla

Instituutti ylläpitää kirjastoa, joka on pääsihteerin johdon alainen.

10 artikla

Instituutin viralliset kielet ovat italia, englanti, espanja, ranska ja saksa.

11 artikla

Hallintoneuvosto päättää 1 artiklassa mainittujen päämäärien toteuttamistavoista.

Se päättää instituutin tutkimuskohteista.

Se hyväksyy instituutin vuosittaisen toimintakertomuksen.

Se hyväksyy tilivuoden tulot ja menot sekä päättää tulo- ja menoarviosta.

12 artikla

Kaikilla osallistuvilla hallituksilla samoin kuin virallisluontoisilla kansainvälisillä järjestöillä on oikeus tehdä hallintoneuvostolle ehdotuksia yksityisoikeuden yhdenmukaistamista, yhtenäistämistä tai koordinoimista koskevien kysymysten tutkimiseksi.

Jokainen kansainvälinen laitos tai yhdistys, jonka tarkoituksena on oikeudellisten kysymysten tutkiminen, voi esittää hallintoneuvostolle ehdotuksia tutkimuksista, joita tulisi suorittaa.

Hallintoneuvosto päättää, mihin toimenpiteisiin tällä tavalla tehtyjen ehdotusten ja esitysten johdosta on ryhdyttävä.

12_bis artikla

Hallintoneuvosto voi solmia suhteet muiden hallitustenvälisten järjestöjen sekä ei-osallistuvien hallitusten kanssa turvatakseen niiden kunkin päämäärien mukaisen yhteistoiminnan.

13 artikla

Hallintoneuvosto voi siirtää erityiskysymysten tutkimisen sellaisten lainoppineiden muodostamille toimikunnille, jotka ovat erikoistuneet näihin kysymyksiin.

Toimikuntien puheenjohtajina toimivat, sikäli kuin se on mahdollista, hallintoneuvoston jäsenet.

14 artikla

Sitten kun alullepantu tutkimustyö on saatu valmiiksi, hallintoneuvosto hyväksyy, jos se katsoo aihetta olevan, hallituksille alistettavat alustavat suunnitelmat.

Se toimittaa nämä ehdotukset osallistuville hallituksille, tai laitoksille tai järjestöille, jotka ovat sille tehneet kyseiset ehdotukset tai esitykset, pyytäen niiden mielipidettä laadittujen määräysten tarkoituksenmukaisuudesta ja sisällöstä.

Saatujen vastausten perusteella hallintoneuvosto hyväksyy, jos se katsoo aiheelliseksi, lopulliset suunnitelmat.

Se toimittaa ne hallituksille ja laitoksille tai järjestöille, jotka ovat sille tehneet kyseiset ehdotukset tai esitykset.

Hallintoneuvosto harkitsee sen jälkeen keinoja diplomaattisen konferenssin koollekutsumiseksi ehdotusten tutkimista varten.

15 artikla

Puheenjohtaja edustaa instituuttia.

Toimeenpanovaltaa käyttää hallintoneuvosto.

16 artikla

Instituutin vuosittaiset toiminta- ja ylläpitokustannukset peitetään instituutin tuloja menoarvioon merkityillä tuloilla, jotka käsittävät ennen kaikkea Italian hallituksen, instituutin perustajan, perusmäärärahan sekä muiden osallistuvien valtioiden maksuosuudet.

Osallistuvien valtioiden varsinaiset vuosittaiset maksuosuudet määrätään seuraavasti:

  I luokka: 5 yksikköä
 II luokka: 4 yksikköä
III luokka: 3 yksikköä
 IV luokka: 2 yksikköä
  V luokka: 1 yksikkö

Jokainen yksikkö on 2000 Sveitsin frangia.

Jokainen hallitus voi milloin tahansa ilmoittaa sen luokan, johon se haluaa kuulua. Muutokset alempaan luokkaan tulevat kuitenkin voimaan vasta kahden vuoden kuluttua siitä kun asianomainen hallitus on antanut siitä ilmoituksen.

Osallistuvat hallitukset, joilla on yli kahden vuoden maksuosuudet maksamatta, menettävät oikeutensa äänestää yleiskokouksessa siihen saakka kunnes ne ovat selvittäneet tilanteensa.

Instituutin toimintaa varten tarvittavat tilat asettaa Italian hallitus sen käyttöön.

17 artikla

Instituutin hallintoa, sisäistä järjestystä ja henkilökunnan asemaa koskevista säännöistä päättää hallintoneuvosto ja ne täytyy yleiskokouksen hyväksyä ja niistä ilmoittaa Italian hallitukselle.

Hallintoneuvoston ja tutkimuksia suorittavien toimikuntien jäsenten matka- ja ylläpitokustannukset samoin kuin sihteeristön palkat sekä muut hallinnolliset menot suoritetaan instituutin tulo- ja menoarvion puitteissa.

Yleiskokous nimittää puheenjohtajan nimeämisen perusteella yhden tai kaksi tilintarkastajaa, jotka ovat vastuussa instituutin tilien tarkastuksesta. Heidät nimitetään viiden vuoden ajaksi. Mikäli tilintarkastajia nimitetään kaksi, tulee heidän olla eri kansalaisuutta.

Italian hallitukselle ei saa aiheutua mitään velvoituksia, taloudellisia tai muita, instituutin hallinnosta, eikä mitään siviilioikeudellista vastuuta sen toiminnasta, erityisesti instituutin virkailijoiden osalta.

18 artikla

Italian hallituksen sitoumus koskien instituutin vuosittaista määrärahaa ja tiloja, kuten 16 artiklassa edellytetään, on voimassa kuuden vuoden ajan. Se on edelleen voimassa uuden kuusivuotiskauden ajan, mikäli Italian hallitus ei ole muille osallistuville hallituksille vähintään kaksi vuotta ennen kulumassa olevan kauden päättymistä ilmoittanut aikomuksestaan lopettaa tämän avustuksen antaminen. Sellaisessa tapauksessa puheenjohtaja kutsuu koolle yleiskokouksen, tarvittaessa ylimääräiseen istuntoon.

Jos yleiskokous päättää lopettaa instituutin toiminnan, sen tulee ryhtyä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin instituutin toimintansa aikana hankkiman omaisuuden osalta, erityisesti arkiston sekä asiakirja- ja kirja- tai aikakauslehtikokoelmien osalta.

Joka tapauksessa on selvää, että sellaisessa tapauksessa Italian hallituksen instituutin käyttöön asettamat maat, rakennukset ja irtaimet esineet palautetaan sille.

19 artikla

Yleiskokouksen tähän perussääntöön tekemät muutokset tulevat voimaan kun kaksi kolmannesta osallistuvista hallituksista on ne hyväksynyt.

Kunkin osallistuvan hallituksen tulee ilmoittaa hyväksymisestään kirjallisesti Italian hallitukselle, joka ilmoittaa tästä edelleen muille osallistuville hallituksille ja instituutin puheenjohtajalle.

Jokainen hallitus, joka ei ole hyväksynyt perussäännön muutosta, voi irtisanoa perussäännön milloin tahansa kuuden kuukauden kuluessa muutoksen voimaantulemisesta. Irtisanominen tulee voimaan sinä päivänä, jolloin Italian hallitus on saanut ilmoituksen asiasta, ja Italian hallitus tekee asiasta ilmoituksen edelleen muille osallistuville hallituksille ja instituutin puheenjohtajalle.

20 artikla

Hallituksen, joka haluaa liittyä tähän perussääntöön, tulee tehdä kirjallinen ilmoitus liittymisestään Italian hallitukselle.

Osallistuminen on voimassa kuusi vuotta ja se uudistetaan automaattisesti edelleen kuusivuotiskaudeksi, ellei irtisanomisesta ole kirjallisesti ilmoitettu vähintään vuotta ennen kunkin kauden päättymistä.

Liittymisistä ja irtisanomisista ilmoittaa Italian hallitus osallistuville hallituksille.

21 artikla

Tämä perussääntö tulee voimaan niin pian kuin kuusi hallitusta on ilmoittanut Italian hallitukselle liittymisestään.

22 artikla

Tämä perussääntö, joka on päivätty 15 päivänä maaliskuuta 1940, talletetaan Italian hallituksen arkistoon. Italian hallitus lähettää sopimuksen oikeaksi todistetut jäljennökset kaikille osallistuville hallituksille.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.