37/1959

Ruotsin, Tanskan ja Norjan välillä tapahtuvan liikenteen terveydenhoidollisen tarkastuksen helpottamista koskeva sopimus.

Hänen Majesteettinsa Ruotsin Kuningas, Hänen Majesteettinsa

Tanskan Kuningas ja Hänen Majesteettinsa Norjan Kuningas, jotka toukokuun 25 päivänä 1951 tehdyn kansainvälisen terveydenhoitosäännöstön, johon Ruotsi, Tanska ja Norja ovat liittyneet, 104 artiklan mukaisesti ovat päättäneet tehdä sopimuksen näiden kolmen maan välillä tapahtuvan liikenteen terveydenhoidollisen tarkastuksen helpottamiseksi, ovat valtuutetuikseen määränneet:

Hänen Majesteettinsa Ruotsin Kuningas: Ulkoasiainministerinsä, Hänen Ylhäisyytensä Bo Östen Undénin;

Hänen Majesteettinsa Tanskan Kuningas: Täysivaltaisen erikoissuurlähettiläänsä Tukholmassa Knud Aage Monrad-Hansenin;

Hänen Majesteettinsa Norjan Kuningas: Täysivaltaisen erikoissuurlähettiläänsä Tukholmassa Jens Schiven,

jotka täten asianmukaisesti valtuutettuina ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla

Jostakin sopimusmaasta tuleviin kuljetusvälineisiin, henkilöihin, matka- tai muihin tavaroihin on saapumismaassa voimassaolevia terveydenhoidollisia määräyksiä ja saapumisen yhteydessä noudatettavia muodollisuuksia sovellettava vain mikäli kysymyksessä on:

a) alus, joka ei ole saanut lupaa olla vapaasti yhteydessä maihin siinä satamassa, johon se on viimeksi poikennut;

b) ilma-alus, jonka päällikkö on kieltänyt alistamasta sitä sellaisiin terveydenhoidollisiin toimenpiteisiin, jotka on määrätty sitä lentoasemaa varten, jolle ilma-alus on viimeksi laskeutunut, tai joka, vaikka sen päällikkö ei ole voinut antaa tyydyttävää ilmoitusta koneessa olevasta terveydellisestä tilasta, ei ole alistettu terveydenhoidollisiin toimenpiteisiin;

c) henkilö, joka lähtiessään toisesta sopimusmaasta, on terveydenhoitoviranomaisen valvonnan alaisena, tai joka tässä maassa on kauttakulkumatkalla kansainvälisen terveydenhoitosäännöstön 34 artiklassa tarkoitetuissa olosuhteissa;

d) tavara, joka kuljetetaan sopimukseen kuuluvan maan kautta ilman uudelleen lastausta.

2 artikla

1. Kun 1 artiklan a ja b kohdassa tarkoitettu alus tai ilma-alus lähtee tai voidaan olettaa lähtevän satamaan tai lentoasemalle, joka sijaitsee toisessa sopimusmaassa, on sataman tai lentoaseman terveydenhoitoviranomaisille (Ruotsissa hälsovårdsnämnden, Tanskassa karantaenekomissionen ja Norjassa helserådet) heti siitä ilmoitettava. Jos on epätietoisuutta siitä, mihin satamaan tai lentoasemalle aluksen tai ilma-aluksen on tarkoitus lähteä, on sopivalla tavalla huolehdittava siitä, että asia mikäli mahdollista saatetaan kaikkien niiden terveydenhoitoviranomaisten tietoon, joita asia voi koskea. Tarpeen vaatiessa on tämän kohdan mukaan tapahtuva ilmoitus tehtävä lentoturvallisuuspalvelun tiedotusverkoston välityksellä.

2. Kun henkilö, joka on terveydenhoitoviranomaisten valvonnan alaisena, matkustaa toisessa sopimusmaassa olevalle paikkakunnalle, on sen terveydenhoitoviranomaisen, joka huolehtii valvonnasta, niin pian kuin se on saanut asiasta tiedon, ilmoitettava siitä asianomaiselle viranomaiselle sillä toisessa sopimusmaassa olevalla paikkakunnalla, jonne matkustaja on lähinnä lähtenyt. Samalla on ilmoitettava valvonnan syy ja vahvistetut ilmoitusajat.

3. Jos terveydenhoitoviranomainen saa tietoonsa, että toiseen sopimusmaahan kauttakulkumatkalla oleva henkilö (vrt. 1 artikla kohta c) tulee saastutetulta alueelta kyseessä olevan taudin itämisaikana eikä häntä aseteta valvonnan alaiseksi, on viranomaisen siitä välittömästi ilmoitettava sen paikkakunnan terveydenhoitoviranomaiselle siinä maassa, jonne henkilö lähinnä matkustaa.

4. Jos kuljetetaan tavaraa, joka on osoitettu sopimusmaalle ilman uudelleen lastausta toisen sopimusmaan kautta (vrt. artikla 1 kohta d) ja terveydenhoitoviranomaisella on kauttakulkumaassa syytä olettaa, että tavara voi olla karanteeninalaisen taudin saastuttama tai muuten myötävaikuttaa sellaisen taudin leviämiseen, on tieto tästä välittömästi toimitettava sen paikkakunnan terveydenhoitoviranomaiselle, jossa tavara puretaan.

5. Terveydenhoitoviranomaisen, joka tarkastaessaan toiseen sopimusmaahan matkalla olevaa kuljetusvälinettä tai joka muuten saa tiedon, jolla epidemiologiselta kannalta on merkitystä, on siitä ilmoitettava asianomaiselle terveydenhoitoviranomaiselle määrämaassa.

6. Jos on epätietoisuutta siitä, mille terveydenhoitoviranomaiselle tämän artiklan mukaan on tehtävä ilmoitus, voidaan se toimittaa asianomaiselle keskusterveydenhoitohallinnolle (Ruotsissa Medicinalstyrelsen, Tanskassa Sundhedsstyrelsen ja Norjassa Helsedirektoratet).

3 artikla

Jokaisen maan keskusterveydenhoitohallinnon on välittömästi ilmoitettava omassa maassaan sattuvista karanteeninalaisista sairaustapauksista vastaaville elimille muissa sopimusmaissa. Ilmoitus on myös tehtävä muista seikoista, joilla on erityistä epidemiologista merkitystä.

4 artikla

Keskusterveydenhoitohallintojen on neuvoteltava keskenään sopimusmaiden karanteeninlaisten tautien vastustamismääräysten tarkemmasta soveltamisesta.

5 artikla

Jos jonkin sopimusmaan alue tulee karanteeninalaisen taudin saastuttamaksi, on näiden maiden terveydenhoitohallintojen keskenään neuvoteltava asiasta. Tällaisessa tapauksessa on keskusterveydenhoitohallinto oikeutettu, jos se katsotaan ehdottoman välttämättömäksi, tilapäisesti olemaan soveltamatta 1 artiklan määräyksiä.

6 artikla

Sopimuksen määräykset eivät koske Färsaaria eikä Grönlantia.

7 artikla

Sopimus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1955.

8 artikla

Jokainen sopimusmaa voi yksipuolisesti irtisanoa sopimuksen päättyväksi 6 kuukauden irtisanomisajan kuluttua. Irtisanominen on tehtävä diplomaattista tietä sopimusmaiden hallituksille, ja se koskee vain irtisanonutta maata.

Tämän vakuudeksi ovat valtuutetut asiamiehet allekirjoittaneet tämän sopimuksen ja varustaneet sen sineteillään.

Tehty Tukholmassa 19 päivänä maaliskuuta 1955 yhtenä ruotsin-, tanskan- ja norjankielisenä kappaleena, joka säilytetään Ruotsin ulkoasiaindepartementin arkistossa.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.