26/1959

SOPIMUS Suomen ja Ranskan kesken kaksinkertaisen verotuksen ja veron kiertämisen ehkäisemiseksi perintöverotuksen alalla

Suomen Tasavallan Presidentti ja

Ranskan Tasavallan Presidentti,

pyrkien ehkäisemään kaksinkertaisen verotuksen ja veron kiertämisen perintöverotuksen alalla, ovat päättäneet tehdä sopimuksen ja siinä tarkoituksessa nimittäneet valtuutetuikseen:

Suomen Tasavallan Presidentti:

Hänen Ylhäisyytensä, Richard Rafael Seppälän, Suomen Pariisissa olevan suurlähettilään,

Ranskan Tasavallan Presidentti:

Hänen Ylhäisyytensä, Louis Joxe'in, Ranskan suurlähettilään, Ulkoasianministeriön kansliapäällikön,

jotka, vaihdettuaan oikeaan ja asianmukaisen muotoon laadituiksi todetut valtakirjansa, ovat sopineet seuraavista määräyksistä:

1 artikla

1. Tämän sopimuksen tarkoituksena on ehkäistä kaksinkertainen verotus, joka voi aiheutua siitä, että sellaisen henkilön jäämistö, jolla on ollut viimeinen kotipaikkansa jommassakummassa valtiossa, joutuu sekä Suomen että Ranskan verotuksen kohteeksi.

2. Tämä sopimus koskee seuraavia veroja:

a) Suomessa:

1. valtiolle kannettavaa perintöveroa;

2. kunnallisveroa sikäli kuin se kohdistuu jäämistöön;

3. köyhäinsadannesta;

b) Ranskassa:

perintöveroa.

3. Tätä sopimusta sovelletaan myös kaikkiin muihin vastaavanlaatuisiin veroihin tai lisäveroihin, jotka tämän sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen ehkä säädetään jommassakummassa valtiossa.

4. Tätä sopimusta ei sovelleta veroihin, jotka kohdistuvat elossa olevien henkilöiden välisiin lahjoituksiin, mikäli jäljempänä 12 artiklassa ei toisin määrätä.

2 artikla

Tätä sopimusta sovellettaessa:

a) sanonta "Ranska", kun sitä käytetään maantieteellisessä merkityksessä, käsittää ainoastaan Ranskan emämaan ja merentakaiset departementit (Guadeloupe, Guyane, Martinique, Réunion), mutta ei Algeriaa eikä muita Ranskan Unioniin kuuluvia alueita;

b) sanonta "Suomi" tarkoittaa samassa merkityksessä Suomen Tasavaltaa;

c) sanonta "kotipaikka" tarkoittaa henkilön tavallista asuinpaikkaa eli paikkaa, missä hänellä on vakinainen kotinsa, niinkuin se on määritelty molempien sopimuspuolten kesken kaksinkertaisen verotuksen ehkäisemiseksi tulo- ja omaisuusverojen alalla sekä niitä koskevan vastavuoroisen hallinnollisen virka-avun sääntöjen vahvistamisesta tehdyn sopimuksen 2 artiklan 3 §:ssä.

d) sanonta "kiinteä toimipaikka" tarkoittaa tosiasiallisen johdon sijaintipaikkoja, haaraliikkeitä, tehtaita ja muita pysyviä laitoksia, niinkuin tämä sanonta on määritelty mainitun sopimuksen 2 artiklan 2 §:ssä

3 artikla

Kiinteä omaisuus (siihen luettuna sen tarpeisto) on perintöveron alaista vain siinä valtiossa, jossa omaisuus sijaitsee; elotonta tai elollista maa- tai metsätaloutta palvelevaa irtaimistoa verotetaan vain siinä valtiossa, jossa taloutta harjoitetaan.

Kiinteänä omaisuutena pidetään niitä oikeuksia, joihin sovelletaan yksityisoikeuden kiinteätä omaisuutta koskevia säännöksiä, sekä kiinteän omaisuuden nautintaoikeuksia, mutta ei minkäänlaisia kiinteään omaisuuteen kiinnitettyjä saamisoikeuksia.

Kysymys siitä, onko esine tai oikeus luonteeltaan kiinteätä omaisuutta tai voidaanko niitä pitää kiinteistön tarpeistoon kuuluvina, ratkaistaan sen sopimuspuolen lainsäädännön mukaan, jonka alueella kysymyksessä oleva esine tai se esine, johon oikeus kohdistuu, sijaitsee.

4 artikla

1. Aineellisesta tai aineettomasta irtaimesta omaisuudesta, joka kuuluu jommassakummassa valtiossa viimeisen kotipaikkansa omanneen henkilön jäämistöön ja joka on sijoitettu minkälaiseen hyvänsä kaupalliseen, teolliseen tai käsityöyritykseen, verotetaan seuraavien määräysten mukaisesti:

a) jos yrityksellä on kiinteä toimipaikka vain toisessa valtiossa verotetaan omaisuutta vain tässä valtiossa; samoin menetellään myös silloin, kun yritys ulottaa toimintansa toisen valtion alueelle omaamatta kuitenkaan siellä kiinteätä toimipaikkaa;

b) jos yrityksellä on kiinteä toimipaikka kummassakin valtiossa, verotetaan omaisuutta kummassakin valtiossa sikäli kuin se kuuluu tämän valtion alueella sijaitsevaan kiinteään toimipaikkaan.

2. Edellä 1 §:ssä olevat määräykset eivät koske sijoituksia, jotka vainaja eläessään on tehnyt pääomayhtiöihin (osakeyhtiöt, osakekommandiittiyhtiöt, rajoitetulla vastuulla toimivat yhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset, joihin sovelletaan pääomayhtiöitä koskevia verotus-säännöksiä) tai panoksen muodossa yksinkertaisiin kommandiittiyhtiöihin.

5 artikla

Pysyviin laitoksiin kuuluva aineellinen tai aineeton irtain omaisuus, joka on tarkoitettu käytettäväksi vapaan ammatin harjoittamisessa jommassakummassa valtiossa, verotetaan vain siinä valtiossa, jossa nämä laitokset sijaitsevat.

6 artikla

Aineellinen irtain omaisuus, siihen luettuna huonekalut, liinavaatteet ja talousesineet samoinkuin taide-esineet ja -kokoelmat, lukuunottamatta 4 ja 5 artiklassa mainittua irtainta omaisuutta, on perintöveron alainen siellä, missä tämä omaisuus tosiasiallisesti sijaitsee kuolemantapauksen sattuessa.

Laivoja ja ilma-aluksia verotetaan kuitenkin siinä valtiossa, jossa ne on rekisteröity.

7 artikla

Jäämistöomaisuus, jota 3-6 artiklat eivät koske, on perintöveron alainen ainoastaan siinä valtiossa, missä vainajalla on ollut viimeinen kotipaikkansa.

8 artikla

1. Velat, jotka kohdistuvat 4 artiklassa tarkoitettuun yritykseen, luetaan koskeviksi tähän yritykseen kuuluvaa omaisuutta. Jos yrityksellä on kiinteä toimipaikka kummassakin valtiossa, luetaan velat koskeviksi siihen toimipaikkaan kuuluvaa omaisuutta johon ne kohdistuvat.

2. Velat, joitten vakuutena on joko kiinteätä omaisuutta tai luonteeltaan kiinteätä omaisuutta olevia oikeuksia, 6 artiklassa tarkoitettuja laivoja tai ilma-aluksia, 5 artiklassa tarkoitettua vapaan ammatin harjoittamisessa käytettyä omaisuutta tai 4 artiklassa tarkoitettuihin yrityksiin kuuluvaa omaisuutta, luetaan koskeviksi sitä omaisuutta. Jos saman velan vakuutena on samalla kertaa omaisuutta kummassakin valtiossa, luetaan velat koskeviksi kummassakin valtiossa olevia omaisuuksia näiden verotuksessa määrättävän arvon suhteessa.

Tätä määräystä sovelletaan 1 §:ssä tarkoitettuihin velkoihin vain mikäli ne eivät tule peitetyiksi sanotussa pykälässä mainituin tavoin.

3. Velat, joita ei ole mainittu 1 ja 2 §:ssä, luetaan koskeviksi omaisuutta johon sovelletaan 7 artiklan määräyksiä.

4. Jos edellä olevissa kolmessa pykälässä sanotun menettelyn jälkeen jää vielä peittämätön jäämä, vähennetään tämä muusta samassa valtiossa perintöveron alaisesta omaisuudesta. Jos tässä valtiossa ei enää ole muuta veronalaista omaisuutta tai vähennyksen jälkeen jää vieläkin peittämätön jäämä, tämä jäämä luetaan koskevaksi toisessa valtiossa olevaa veronalaista omaisuutta.

9 artikla

Tämän sopimuksen määräyksistä riippumatta kumpikin valtio säilyttää oikeuden laskea veron sellaisesta perintöomaisuudesta, johon sille on pidätetty yksinomainen verotusoikeus, sen verokannan mukaan, jota olisi sovellettava jos verotuksessa otettaisiin huomioon maan sisäisen lainsäädännön mukaan verotettavan omaisuuden koko määrä.

10 artikla

Perintöverojen alalla noudatetaan niitä virka-apua koskevia määräyksiä, joista on sovittu tänä päivänä molempien valtioiden kesken kaksinkertaisen verotuksen ehkäisemiseksi tulo- ja omaisuusverojen alalla sekä niitä koskevan vastavuoroisen hallinnollisen virka-avun sääntöjen vahvistamiseksi tehdyn sopimuksen 22 ja 23 artiklassa.

Samoin on vastaavasti noudatettava tätä sopimusta sovellettaessa mitä mainitun sopimuksen 21, 24 ja 25 artiklassa määrätään.

11 artikla

Tämä sopimus ei rajoita mitenkään niitä verovapautuksia, jotka kansainvälisen oikeuden yleisten sääntöjen nojalla on myönnetty tai vastaisuudessa saatetaan myöntää diplomaatti- tai konsulivirkamiehille. Jollei jäämistöä mainittujen verovapautuksien johdosta veroteta valtiossa, jossa edellä tarkoitetut edustajat toimivat, kuuluu verottamisoikeus tällöin sille valtiolle, joka heidät on nimittänyt.

12 artikla

Julkiset yhteenliittymät ja laitokset, yleishyödylliset laitokset, sekä yhtiöt, yhdistykset, laitokset ja säätiöt, joilla on kotipaikka toisen valtion alueella, saavat nauttia toisen valtion alueella, tämän valtion lainsäädännön edellyttämin ehdoin, verovapautuksia, helpotuksia, alennuksia ja kaikkia muita etuja, joita myönnetään lahja- ja perintöverotuksessa samanlaatuisille tai vastaavanlaatuisille yhteenliittymille, joilla on kotipaikka viimeksi mainitun valtion alueella. Tätä määräystä sovelletaan kuitenkin vain mikäli mainitunlaiset yhteenliittymät ja järjestymät voisivat saada vastaavanlaisen kohtelun sen maan lainsäädännön mukaan, jossa niiden kotipaikka on.

13 artikla

1. Tämä sopimus tulee voimaan ratifioimiskirjojen vaihdosta lukien ja sen määräyksiä sovelletaan ensimmäisen kerran sellaisten henkilöiden perintöihin, jotka kuolevat ratifioimiskirjojen vaihtamisen jälkeen.

2. Tämä sopimus pysyy voimassa niin kauan kuin sitä ei jommankumman valtion taholta irtisanota. Kumpikin niistä voi irtisanoa sen päättymään jonkin kalenterivuoden lopussa ehdolla, että irtisanominen on tapahtunut kuutta kuukautta aikaisemmin. Tässä tapauksessa tätä sopimusta sovelletaan viimeisen kerran sellaisten henkilöiden jäämistöihin, jotka ovat kuolleet ennen sen kalenterivuoden päättymistä, jonka loppuun irtisanominen on tapahtunut.

14 artikla

Tämä sopimus on laadittu suomen- ja ranskankielellä, ja ovat molemmat tekstit yhtä todistusvoimaiset. Se on ratifioitava ja ratifioimiskirjat vaihdettava Helsingissä niin pian kuin mahdollista.

Tämän vakuudeksi molempien valtioiden valtuutetut ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen ja varustaneet sen sineteillään.

Tehtiin Pariisissa elokuun 25 päivänä 1958.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.