21/1955

Asetus Asetus Saksan ulkomaisia velkoja koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta.

Sitten kun Lontoossa 27 päivänä helmikuuta 1953 tehdyn Saksan ulkomaisia velkoja koskevan sopimuksen eräät säännökset ja määräykset on 13 päivänä toukokuuta 1955 annetulla lailla ( /55) hyväksytty ja Suomen liittymiskirja 25 päivänä toukokuuta 1955 talletettu Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan hallituksen huostaan, säädetään ulkoasiainministerin esittelystä, että mainittu sopimus tulee voimaan niin kuin siitä on sovittu.

Helsingissä 15 päivänä heinäkuuta 1955.

SOPIMUS Saksan ulkomaisista veloista

Lontoo, 27 päivänä helmikuuta 1953

(Sopimuksen liitteitä ei ole julkaistu. Niiden alkukielisiä tekstejä on saatavissa ulkoasiainministeriöstä ja Suomen Pankista.)

Belgian, Kanadan, Ceylonin, Tanskan, Ranskan Tasavallan, Kreikan, Iranin, Irlannin, Italian, Liechtensteinin, Luxemburgin, Norjan, Pakistanin, Sveitsin, Espanjan, Ruotsin, Etelä-Afrikan Unionin, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan, Amerikan Yhdysvaltojen ja Jugoslavian hallitukset toiselta puolen ja Saksan Liittotasavallan hallitus toiselta puolen.

haluten poistaa esteet Saksan Liittotasavallan ja muiden välisten normaalisten taloudellisten suhteiden tieltä ja siten edistää menestyksellisen kansainyhteisön kehittymistä;

todeten, että noin kahdenkymmenen vuoden aikana Saksan ulkomaisia velkoja ei yleensä ole maksettu sopimusten määräysten mukaisesti; että sotatila vv. 1939--45 on estänyt useiden tällaisten velkojen maksamisen; että vuodesta 1945 alkaen tällaiset maksut yleensä ovat olleet keskeytyksissä ja että Saksan Liittotasavalta haluaa saada tällaisen tilan päättymään;

todeten, että Ranska, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistynyt Kuningaskunta sekä Amerikan Yhdysvallat 8 päivästä toukokuuta 1945 alkaen ovat antaneet Saksalle taloudellista apua, joka oleellisesti on edistänyt Saksan talouden elpymistä ja siten helpottanut Saksan ulkomaisten velkojen maksamisen jälleen alkamista;

todeten, että Ranskan Tasavallan, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan, Amerikan Yhdysvaltojen ja Saksan Liittotasavallan hallitukset ovat keskenään 6 päivänä maaliskuuta 1951 vaihtaneet (tämän sopimuksen liitteeseen A sisältyvät kirjeet, joihin tämä Saksan ulkomaisten velkojen järjestelyä koskeva sopimus (liitteineen) ja Saksalle annetusta taloudellisesta avusta aiheutuneiden velkojen suoritusta koskevat sopimukset perustuvat;

todeten, että Ranskan Tasavallan, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan sekä Amerikan Yhdysvaltain hallitukset ovat asettaneet komission, jota sanotaan Saksan velkoja käsitteleväksi kolmen vallan komissioksi ja jonka tehtävänä on yhdessä Saksan Liittotasavallan hallituksen, muiden asiasta kiinnostuneiden hallitusten sekä velkojien ja velallisten etuja valvovien edustajien kanssa valmistaa ja laatia Saksan ulkomaisten velkojen järjestelmällistä ja täydellistä järjestelyä tarkoittava suunnitelma;

todeten, että tämä komissio on ilmoittanut Saksan Liittotasavallan hallituksen edustajille, että Ranskan Tasavallan, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan sekä Amerikan Yhdysvaltojen hallitukset ovat valmiit tekemään huomattavia myönnytyksiä sen etuoikeusaseman suhteen, jossa niiden sodanjälkeisestä taloudellisesta avusta aiheutuneet saatavat ovat kaikkiin muihin ulkomaisiin saataviin nähden Saksasta ja Saksan kansalaisilta, samoin kuin näiden saatavien kokonaismäärästä, kuitenkin ehdolla, että Saksan ennen sotaa tekemät velat järjestetään tyydyttävästi ja oikeudenmukaisesti;

katsoen, että tällainen Saksan ulkomaisten velkojen järjestely on aikaansaatavissa ainoastaan niitä kaikkia koskevan kokonaissuunnitelman perusteella huomioimalla eri velkojien etujen keskinäiset suhteet, eri saatavien luonteen ja Saksan Liittotasavallan yleisen aseman;

todeten, että tämän päämäärän saavuttamiseksi on Lontoossa helmikuun 28 ja elokuun 8 päivän 1952 välisenä aikana pidetty kansainvälinen konferenssi, joka on käsitellyt Saksan ulkomaisia velkoja ja johon ovat ottaneet osaa asianomaisten hallitusten sekä velkojien ja velallisten etuja valvovat edustajat;

todeten, että nämä edustajat ovat sopineet järjestelyn ehtoja ja tapaa koskevista suosituksista (niiden tekstit ovat tämän sopimuksen liitteissä I-VI); että nämä suositukset on liitetty Saksan ulkomaisia velkoja käsitelleen konferenssin kertomukseen (kertomus on tämän sopimuksen liitteenä B); ja että tämä sopimus perustuu niihin periaatteisiin ja tarkoitusperiin, jotka ilmenevät sanotusta kertomuksesta;

todeten, että Ranskan Tasavallan, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan sekä Amerikan Yhdysvaltojen hallitukset todettuaan näiden suositusten muodostavan tyydyttävän ja oikeudenmukaisen suunnitelman Saksan ulkomaisten velkojen järjestämiseksi ovat tänä päivänä tehneet Saksan Liittotasavallan kanssa kahdenkeskiset sopimukset, joissa sovitaan ensinmainitun kolmen hallituksen sodanjälkeisestä taloudellisesta avunannosta aiheutuneiden velkojen järjestelystä ja määritellään, miten näiden hallitusten oikeudet ja etuoikeudet tässä suhteessa osat muuttuneet;

ovat sopineet seuraavasta:

1 artikla
Järjestelyehtojen ja menettelytapojen hyväksyminen

Sopimuspuolet pitävät tämän sopimuksen ja siihen kuuluvien liitteiden määräyksiä kohtuullisina Saksan Liittotasavallan yleistä asemaa silmälläpitäen sekä tyydyttävinä ja oikeudenmukaisina kyseessä olevien etujen kannalta. Ne hyväksyvät liitteissä mainitut järjestelyehdot ja menettelytavat.

2 artikla
Saksan Liittotasavallalle kuuluvat toimeenpanotehtävät

Saksan Liittotasavallan tulee antaa ne lainsäädännölliset määräykset ja ryhtyä niihin hallinnollisiin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen tämän sopimuksen ja sen liitteiden toimeenpanoa varten, sekä muuttaa tai kumota ne lainsäädännölliset määräykset ja hallinnolliset toimenpiteet, jotka ovat ristiriidassa sopimuksen ja sen liitteiden kanssa.

3 artikla
Määritelmiä

Tässä sopimuksessa ja sen liitteissä IX ja X tarkoittaa, ellei yhteyden vuoksi muu tulkinta käy tarpeelliseksi,

a) "velkoja": henkilöä, jolle velka on maksettava, ei kuitenkaan Saksan Liittotasavallan hallitusta;

b) "velkojamaa": maata, ei kuitenkaan Saksan Liittotasavaltaa, jonka hallitus tulee sopimuspuoleksi, kaikkine niine alueineen, joita sopimus 37 artiklan mukaisesti ulotetaan koskemaan;

e) "valuutan valinta": sopimusehtoa, joka oikeuttaa velkojan vaatimaan maksua jossakin kahdesta tai useammasta valuutasta;

d) "velka": 4 artiklassa tarkoitettua velkaa;

e) "vahvistettu" (velan määrää tarkoittaen): sopimuksella, lainvoiman saaneella oikeuden tuomiolla tai päätöksellä, lainvoiman saaneella sovinto-oikeuden päätöksellä tai lain säännöksen nojalla määrättyä;

f) "yleisessä liikkeessä olevat arvopaperit": osakkeita, osuustodisteita, obligatioita sekä muita velkasitoumuksia, jotka on tarjottu yleistä merkintää varten tai kuuluvat sellaiseen arvopaperiryhmään, jonka kauppaa harjoitetaan tai on harjoitettu siihen oikeutetussa pörssissä;

g) "järjestelytarjous" (obligatio- tai siihen rinnastettavan velan yhteydessä): velallisen niitä maksu- ja muita ehtoja koskevaa tarjousta, jotka tämän sopimuksen tai sen liitteiden mukaan on vahvistettu sovellettavaksi ko. velkaan velallisen ja velkojan asianmukaisen edustajan välisten neuvottelujen, tuomioistuimen lainvoiman saaneen tuomion tai päätöksen tai lainvoiman saaneen välitystuomion perusteella;

h) "sopimuspuoli": jokaista hallitusta, johon nähden tämä sopimus on tullut voimaan 35 tai 36 artiklan määräysten edellyttämässä järjestyksessä;

i) "henkilö": jokaista luonnollista henkilöä ja julkisoikeudellista tai yksityisoikeudellista oikeushenkilöä, jokaista hallitusta, niin myös kaikkia valtiollisia ja kunnallisia elimiä sekä kaikkia julkisoikeudellisia yhtymiä ja niiden alaisia elimiä sekä henkilöitä, jotka toimivat niiden puolesta;

j) "asuva": vakinaisesti määrätyllä kotipaikalla olevaa; oikeushenkilön tai yhtymän kotipaikan on katsottava olevan siinä maassa, jonka lain mukaan se on perustettu tai, jollei sen päätoimipaikka ole siinä maassa, sitä maata, jossa sen päätoimipaikka sijaitsee;

k) "järjestetty" (velasta): että maksu- ja muut ehdot on vahvistettu tällaista velkaa varten tämän sopimuksen ja sen liitteiden mukaisesti velkojen ja velallisen välisellä sopimuksella tai velkojan ja velallisen välisessä oikeudenkäynnissä annetulla lainvoimaisella oikeuden tuomiolla tai päätöksellä tai lainvoimaisella välitystuomiolla;

l) "järjestely" (velasta): maksu- ja muiden ehtojen vahvistaminen k)-kohdan mukaan.

4 artikla
Järjesteltävät velat

1. Ne velat, jotka on järjesteltävä tämän sopimuksen ja sen liitteiden mukaan ovat:

a) rahavelvoitukset, jotka eivät perustu sopimuksiin ja joiden määrä on vahvistettu ja erääntynyt maksettavaksi ennen toukokuun 8 päivää 1945;

b) rahavelvoitukset, jotka johtuvat ennen toukokuun 8 päivää 1945 tehdyistä laina- tai luottosopimuksista;

e) rahavelvoitukset, jotka aiheutuvat muista sopimuksista kuin laina- tai luottosopimuksista ja jotka olivat erääntyneet maksettaviksi ennen toukokuun 8 päivää 1945.

2. Edellytyksenä on, että velat

a) ovat tämän sopimuksen I liitteen määräysten tarkoittamia tai

b) rasittavat sellaista henkilöä -- joko päävelallisena tai muulla tavoin ja joko alkuperäisenä velallisena tai oikeusseuraajana -- joka asuu (Länsi) Saksan markan valuutta-alueella sinä ajankohtana, jolloin velallinen ehdottaa tai velkoja pyytää järjestelyä tai, kun on kyseessä obligatiovelka tai siihen verrattava velka, velkojain edustaja pyytää järjestelyä tämän sopimuksen tai sen liitteen mukaisesti.

3. Edellytyksenä on niinikään, että velat

a) kohdistuvat velkojamaan hallitukseen, tai

b) kohdistuvat sellaiseen henkilöön, joka asuu velkojamaassa tai on sen kansalainen sinä ajankohtana kuin velallinen ehdottaa tai velkoja pyytää järjestelyä tämän sopimuksen ja sen liitteiden mukaisesti, tai

c) perustuvat yleisessä liikkeessä käypiin arvopapereihin, jotka ovat lunastettavissa jossakin velkojamaassa.

5 artikla
Saatavat, joita tämän sopimuksen määräykset eivät koske

1. Ensimmäisestä maailmansodasta aiheutuneet valtioiden saatavat Saksalta on otettava käsiteltäväksi vasta, kun tässä kysymyksessä aikaansaadaan yleinen ja lopullinen järjestely.

2. Korvauskysymyksen lopullisen järjestelyn yhteydessä tutkittaviksi on siirrettävä ne saatavat Saksan valtakunnalta ja sen elimiltä, jotka ovat aiheutuneet toisesta maailmansodasta ja kuuluvat sellaisille maille, jotka olivat sodassa Saksaa vastaan tai olivat sen miehittämiä tämän sodan aikana, tai näiden maiden kansalaisille, tähän luettuina Saksan miehityskustannukset, selvitystileille miehityksen aikana kertyneet saatavat sekä saatavat Reichskreditkasseilta.

3. Toisen maailmansodan aikana syntyneet saatavat, jotka kuuluvat sellaisille maille, jotka eivät olleet sodassa Saksan kanssa eivätkä olleet sen miehittämiä tämän sodan aikana, tai joita tällaisten maiden kansalaisilla on Saksalta tai sen elimiltä, mukaanluettuina selvitystileille kertyneet saatavat, on käsiteltävä vasta, kun järjestely käy mahdolliseksi tämän artiklan 2-kohdassa mainittujen saatavien järjestelyn yhteydessä (paitsi mikäli ne voidaan järjestää Ranskan Tasavallan, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen kuningaskunnan sekä Amerikan Yhdysvaltojen hallitusten ja tässä tarkoitetun maan allekirjoittaman sopimuksen nojalla tai sellaisen sopimuksen yhteydessä).

4. Sellaisten maiden sekä niiden kansalaisten saatavat Saksalta tai Saksan kansalaisilta, jotka ennen syyskuun 1 päivää 1939 oli liitetty Saksan Valtakuntaan tai syyskuun 1 p:nä 1939 tai sen jälkeen olivat Saksan Valtakunnan liittolaisia, mikäli nämä saatavat perustuvat velvoituksiin tai oikeuksiin, jotka ovat syntyneet Saksaan liittämisen (tai kun on kysymys maista, jotka olivat Saksan Valtakunnan liittolaisia, syyskuun 1 päivän 1939) ja toukokuun 8 päivän 1945 välisenä aikana, on käsiteltävä niiden määräysten mukaan, jotka sisältyvät tai sisällytetään asianomaisiin sopimuksiin. Mikäli näiden sopimusten määräysten mukaan tämän luontoiset velat voidaan järjestää, on tämän sopimuksen määräyksiä sovellettava.

5. Berliinin kaupunkia tai sen omistamia tai valvomia Berliinissä sijaitsevia yleishyödyllisiä laitoksia rasittavien velkojen järjestely on siirrettävä ajankohtaan, jolloin Ranskan Tasavallan, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan, Amerikan Yhdysvaltojen ja Saksan Liittotasavallan hallitukset sekä Berliinin senaatti katsovat mahdolliseksi neuvotella näiden velkojen järjestelystä.

6 artikla
Sopimuksen mukainen maksu ja siirto

Saksan Liittotasavallan on

a) suoritettava maksuja ja siirtoja tämän sopimuksen ja sen liitteiden mukaisesti veloista, joista se itse on vastuussa näiden määräysten mukaan;

b) sallittava tämän sopimuksen ja sen liitteiden mukaan tapahtuva sellaisten velkojen järjestely ja maksaminen, joista vastaa joku muu kuin Saksan Liittotasavalta, sekä ryhdyttävä toimenpiteisiin selvitettyjen velkojen maksujen siirtämiseksi tämän sopimuksen ja sen liitteiden mukaisesti.

7 artikla
Eräistä vuoden 1945 jälkeen erääntyneistä velkasitoumuksista aiheutuneet maksut ja siirrot

Saksan Liittotasavallan on sallittava sellaisten sitoumusten täyttäminen, jotka ovat maksamatta tämän sopimuksen voimaan tullessa, sekä kohtuullisessa ajassa sallittava myös tällaisiin sitoumuksiin kohdistuvat siirrot, milloin siihen katsotaan olevan aihetta tämän sopimuksen ja sen liitteiden kysymykseen tulevien määräysten nojalla, edellyttäen, että velvoitukset

a) ovat rahavelvoituksia, jotka perustumatta mihinkään sopimukseen ovat syntyneet ennen toukokuun 8 päivää 1945 ja joiden määrä ei ollut vahvistettu eikä erääntynyt ennen sanottua päivää tai

b) ovat rahavelvoituksia, jotka perustuvat muihin kuin laina- ja luottosopimuksiin ja ovat syntyneet ennen toukokuun 8 päivää 1945 ja ovat erääntyneet maksettaviksi sanottuna päivänä tai sen jälkeen,

edellyttäen myös, että velvoitukset täyttävät neljännen artiklan 2- ja 3-kohdissa määrätyt ehdot.

8 artikla
Syrjivän käsittelyn kieltäminen

Saksan Liittotasavalta ei tule sallimaan tämän sopimuksen ja sen liitteiden mukaisten järjestelyehtojen täytännössä tai muutoin minkäänlaista syrjintää tai etuoikeuskäsittelyä erilaisten velkojen tai niiden valuuttojen suhteen, joissa velat on maksettava eikä missään muussakaan suhteessa; velkojamaat eivät myöskään tule pyytämään sellaista Saksan Liittotasavallalta. Eroavaisuuksia eri velkaluokkien käsittelyssä, jotka johtuvat tämän sopimuksen ja sen liitteiden mukaisesta järjestelystä, ei ole katsottava syrjinnäksi eikä etuoikeuskäsittelyksi.

9 artikla
Siirtojen käsittely juoksevien transaktioiden maksuina

Tämän sopimuksen mukaisia korkojen ja kuoletusten siirtoja on käsiteltävä juokseviin transaktioihin liittyvinä maksuina ja niitä koskevia säännöksiä on, milloin katsotaan sopivaksi; sisällytettävä Saksan Liittotasavallan ja velkojavaltioiden välisiin kahdenkeskisiin tai monenkeskisiin kauppa- ja maksusopimuksiin.

10 artikla
Maksurajoitukset

Saksan Liittotasavallan on huolehdittava siitä, että kunnes kaikki tämän sopimuksen ja liitteiden mukaiset velvoitukset ovat täytetyt tai lakanneet olemasta, maksuja ei suoriteta sellaisten velvoitusten perusteella, jotka, vaikka ovatkin 4 artiklan 1- ja 2-kohtien edellyttämiä, kohdistuvat muun kuin jonkin velkojamaan hallitukseen tai velkojamaassa asuvaan henkilöön tai sen kansalaiseen ja jotka ovat tai olivat maksettavissa muussa kuin Saksan valuutassa. Tämä määräys ei koske jossakin velkojamaassa maksettavia yleisessä liikkeessä oleviin arvopapereihin perustuvia velkoja.

11 artikla
Maksuissa käytettävä valuutta

1. a) Ellei tämän sopimuksen liitteissä toisin määrätä, on ilman valuutan valintaoikeutta tehdyt velat maksettava siinä valuutassa, jonka velkasitoumuksen ehdot edellyttävät. Jos tällaiset velat on ilmaistu Saksan valuutassa ja jos ne tämän sopimuksen liitteiden mukaan on suoritettava jossakin muussa kuin Saksan valuutassa, on ne maksettava sen maan valuutassa, jossa velkoja asuu.

b) Edellisen kohdan määräyksistä huolimatta on Saksan Liittotasavallan hallituksen ja velkojamaan hallituksen välillä kulloinkin voimassaolevaa maksusopimusta sovellettava sellaisiin velkoihin, jotka sanotun kohdan mukaan on maksettava muussa kuin Saksan valuutassa kyseisessä maassa asuville henkilöille. Kuitenkin on tällaista maksusopimusta sovellettava sellaisiin obligatiovelkojen tai niihin verrattavien velkojen maksuihin, jotka on suoritettava muussa kuin Saksan mutta ei maksusopimuksen sopimuspuolena olevan maan valuutassa, ainoastaan, jos tämän maan hallitus suostuu siihen, että tällaiset maksut suoritetaan maan omassa valuutassa sen alueella asuville henkilöille.

2. a) Kysymys siitä, voidaanko jatkuvasti vaatia valintavaluuttaisten velkojen suoritusta muussa kuin sen maan valuutassa, josta laina on otettu tai luottoa annettu, on ratkaistava tavalla, josta sovitaan Saksan Liittotasavallan ja niiden maiden hallitusten kesken joiden valuuttoja asia koskee.

b) Jos jokin valuutan valinta edellyttää määrätyn erän maksamista vaihtoehtoisessa valuutassa, on velkoja oikeutettu saamaan sen maan valuutassa, josta laina otettiin tai luottoa saatiin, ja erääntymispäivän kurssiin vaihtoehtoisen valuutan vasta-arvon sen määräisenä, mikä olisi ollut maksettava, jos valuutan valintaoikeutta olisi käytetty.

c) Niitä valintavaluuttaisten velkojen suorituksia, jotka ennen tämän kohdan a)-kappaleessa tarkoitettua ratkaisua ovat tapahtuneet sen maan valuutassa, josta laina otettiin tai luotto saatiin, sanottu ratkaisu ei koske.

3. Tämän artiklan 1- ja 2-kohtien määräyksiä ei sovelleta sellaisiin velkoihin, joita tämän sopimuksen I liitteen 2 ja 3 kohdat tarkoittavat.

4. Saksan Liittotasavallan ja jonkin velkojamaan hallituksen välillä kulloinkin voimassaolevaa maksusopimusta on sovellettava tämän artiklan 2 ja 3-kohtien määräyksissä tarkoitettujen velkojen maksuihin edellyttäen, että nämä maksut on suoritettava velkojamaan valuutassa.

5. Milloin velat ovat aiheutuneet velkojalle kuuluvan rekisteröidyn haaraliikkeen liiketoimista ja ne on sopimuksen mukaan maksettava siinä maassa, jossa haaraliike sijaitsee, on kyseessäoleva maa katsottava velkojamaaksi.

12 artikla
Kultaehtojen käsittely

Mikäli tämän sopimuksen liitteissä ei nimenomaan toisin määrätä, on muussa kuin Saksan valuutassa ilmaistun kultakantaisen tai -ehtoisen velan järjestelyssä ja suorituksessa maksettava erä laskettava seuraavasti:

a) Sellaisesta velasta maksettava määrä, joka velkasitoumukseen sisältyvien, järjestelyn tapahtuessa voimassa olevien ehtojen mukaan on ilmaistu tai maksettava Yhdysvaltain dollareissa tai Sveitsin frangeissa kultakantamääräystä tai kultaehtoa noudattaen, on määriteltävä ottamatta huomioon tällaista kultakantaa tai kultaehtoa. Jokainen velkojan, ja velallisen välinen uusi sopimus sellaisesta velasta on ilmaistava Yhdysvaltain dollareissa tai Sveitsin frangeissa, mainitsematta valuutan arvoa kullassa laskettuna, eikä se saa sisältää kultaehtoa.

b) Sellaisesta velasta maksettava määrä, joka velkasitoumukseen sisältyvien, järjestelyn tapahtuessa voimassa olevien ehtojen mukaan on ilmaistu tai maksettava jossakin muussa valuutassa kultakantamääräystä tai kultaehtoa noudattaen, on laskettava seuraavasti:

i) maksettavaksi erääntyneen nimellisarvon vasta-arvo Yhdysvaltain dollareissa on laskettava sitoumuksen tekemispäivän tai, milloin on kysymys obligatiovelasta tai siihen verrattavasta velasta, velkasitoumuksen antopäivän kurssiin;

ii) näin saatu dollarimäärä on muunnettava siksi valuutaksi, jossa sitoumus

11 artiklan mukaan on maksettava, noudattamalla erääntymispäivänä käypää Yhdysvaltain dollarin ja kyseessäolevan valuutan välistä vaihtokurssia; jos kuitenkin tällainen muuntokurssi olisi velkojalle epäedullisempi kuin Yhdysvaltain dollarin ja sanotun valuutan välinen elokuun 1 päivän 1952 kurssi, on muunnettaessa käytettävä elokuun 1 päivän 1952 kurssia.

13 artikla
Vaihtokurssit.

Milloin tämä sopimus tai sen liitteet edellyttävät jonkin erän laskemista määrätyn vaihtokurssin perustalla, on tämä kurssi, paitsi tämän sopimuksen III liitteessä ja IV liitteen 8 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa:

a) määräytyvä niiden pariteettien mukaan, joita kyseessäoleviin valuuttoihin sovelletaan asianomaisena päivänä sen mukaan kuin kansainvälisen valuuttarahaston kanssa tämän rahaston sääntöjen IV artiklan 1. kohdan mukaisesti on sovittu; tahi

b) ellei tällaista pariteettia ole tai ole ollut voimassa asianomaisena päivänä, se kurssi, joka on sovittu juoksevia maksusuorituksia varten kahdenkeskisessä maksusopimuksessa asianomaisten hallitusten tai niiden valuuttaviranomaisten kesken; tahi

e) ellei pariteettia eikä kahdenkeskisissä maksusopimuksissa määrättyjä muuntokursseja ole tai ole ollut voimassa kyseessäolevana päivänä, se keskikurssi, jota yleensä käytetään siirtoja sähkeitse suoritettaessa sen maan valuutassa, jossa maksun tulee tapahtua, toisen maan päävaluuttapörssissä sinä päivänä tai viimeisenä sitä edeltäneenä noteerauspäivänä, jona sellainen kurssi oli voimassa; tahi

d) ellei a), b) tai c)-kohtien mukaista vaihtokurssia ole tai ei ole ollut voimassa kyseessäolevana päivänä, ns. crossrate of exchange, eli niiden keskikurssien mukaan määräytyvä kurssi, joita sovelletaan asianomaisiin valuuttoihin sellaisen kolmannen maan määräävissä valuuttapörsseissä, jossa nämä valuutat noteerataan, sanottuna päivänä tai viimeisenä sitä edeltäneenä päivänä, jolloin sellaiset kurssit olivat voimassa.

14 artikla
Erinäiset Saksan valuutan määräiset velat

1. Saksan Liittotasavallan hallituksen on ryhdyttävä tämän sopimuksen I liitteen 6. kohdan edellyttämiin toimenpiteisiin Reichsmark-velkojen suhteen, joiden maksamisesta se on mennyt tai voi mennä vastuuseen ja joita sanotun pykälän määräykset eivät koske.

2. Kansallisen käsittelyn periaatetta noudattaen on Saksan Liittotasavallan edelleen huolehdittava siitä, että niitä Reichsmark-obligatioihin perustuvia velkoja jotka eivät ole luonteeltaan erityisesti ulkomaisia kultamarkkavelkoja ja joista veloista Saksan (länsimarkan) valuutta-alueen lainsäädännön mukaan maksua voidaan vaatia ainoastaan määrätyltä osalta, on, milloin velkojat kesäkuun 21 päivänä 1948 olivat velkojamaan kansalaisia tai sanottuna päivänä velkojamaassa asuvia henkilöitä, käsiteltävä samalla tavalla kuin samanlaisia Saksan (länsimarkan) valuutta-alueella asuviin henkilöihin kohdistuvia maksusitoumuksia.

3. Muita Saksan valuutassa maksettavia velkoja järjesteltäessä ja velkojan ollessa Saksan (länsimarkan) alueella asuva velkojamaan kansalainen, ei ole sovellettava epäedullisempia ehtoja kuin mitä vastaaviin maksusitoumuksiin nähden sovelletaan jokaiseen muuhun sanotulla alueella asuvaan henkilöön.

15 artikla
Velkojien suostumus

1. Tämän sopimuksen ja sen liitteiden määräyksissä edellytetyt oikeudet, maksunsaanti mukaanluettuna, kuuluvat ainoastaan sellaiselle velkojalle, joka, milloin on kysymys järjestelytarjousmääräysten alaisesta obligatiovelasta, on hyväksynyt määrätyn tarjouksen tai, milloin on kysymys muusta velasta, on suostunut siihen, että maksu- ja muut ehdot vahvistetaan sanottujen määräysten mukaisesti.

2. a) Milloin obligatiovelasta tai siihen verrattavasta velasta on määrätty tehtäväksi järjestelytarjous, tapahtuu tämän artiklan 1-kohdan edellyttämä tarjouksen hyväksyminen siten, että vanhat velkasitoumukset tai kupongit esitetään

i) vaihdettaviksi, milloin uusia velkasitoumuksia tai kuponkeja annetaan, tai ii) leimattaviksi, milloin järjestelyehdot on merkittävä leimaamalla vanhoihin velkasitoumuksiin tai kuponkeihin.

b) Tämän sopimuksen II liitteessä tarkoitetun velkasitoumuksen haltija saa hyväksyä velkasitoumuksesta tehdyn järjestelytarjouksen viiden vuoden kuluessa tarjouksen tekopäivästä lukien. Velallisen on pidennettävä tätä määräaikaa, mikäli siihen on päteviä syitä.

3. Kun on kysymys muista kuin tämän artiklan 2. a)-kohdassa tarkoitetuista veloista, katsotaan velkojan antaneen suostumuksensa maksu- ja muiden ehtojen vahvistamiseen tämän artiklan 1-kohdan mukaisesti, mikäli erityistä muotoa ei vaadita jossakin tämän sopimuksen liitteessä, jos hän selvästi ilmaisee suostumuksensa tavalla tai toisella.

4. Velallisen on alistuttava tässä sopimuksessa tai sen liitteissä määrättyyn järjestelymenettelyyn vain siinä tapauksessa, että hän on tehnyt velan järjestelyä tarkoittavan ehdotuksen tämän sopimuksen asianomaisen liitteen määräysten mukaisesti tai ilmoittanut liittyvänsä sopimukseen. Tämän kohdan ei kuitenkaan katsota vaikuttavan sopimuksen 17 artiklan määräyksiin.

5. Saksan Liittotasavalta olkoon tämän sopimuksen 2 artiklan määräyksiä soveltaessaan oikeutettu ottamaan huomioon tämän artiklan edellisten kohtien määräykset.

16 artikla
Velallisen maksuvelvollisuuden täyttäminen

Milloin velallinen on maksanut velkansa järjestämällä sen tähän sopimukseen tai sen liitteisiin sisältyvien säännösten mukaisesti, on hänen tällöin katsottava täyttäneen kaikki ne velvoitukset, jotka velka sellaisena kuin se oli ennen järjestelyä hänelle tuotti, mikäli ei näitä velvoituksia ollut kumottu aikaisemmalla sopimuksella.

17 artikla
Velkojien oikeuksien toteuttaminen

1. Tämän sopimuksen ja sen liitteiden puitteissa on Saksan Liittotasavallan annettava velkojalle oikeus Saksan tuomioistuimia ja viranomaisia apunaan käyttäen toteuttaa

a) oikeutensa, jotka perustuvat hänen saatavaansa, sellaisina kuin ne oikeudet ovat sillä hetkellä kun toimenpiteisiin ryhdytään tämän artiklan mukaisesti, mikäli velkoja ja velallinen eivät ole voineet keskenään sopia velan järjestelymenettelystä ja velkoja on suostunut siihen, että maksu- ja muut ehdot vahvistetaan Saksan tuomioistuimessa tämän sopimuksen ja sen liitteiden mukaisesti;

b) oikeutensa velan järjestelyehtojen mukaisesti, jos velallinen laiminlyö näiden ehtojen mukaisten velvoitustensa täyttämisen (tämä koskee myös oikeuksia, joita velkoja tämän sopimuksen ja sen liitteiden määräysten mukaan voi käyttää, milloin velallinen laiminlyö velvoitustensa täyttämisen); kuitenkaan velkoja ei ole oikeutettu saamaan tällaisen laiminlyönnin johdosta maksettavaksi erääntyvää pääomamäärää siirretyksi ulkomaille aikaisemmin kuin olisi ollut mahdollista, jos velallinen ei olisi laiminlyönyt velvoitustensa täyttämistä.

2. Velallinen ei ole oikeutettu käyttämään hänelle tämän artiklan 1-kohdan mukaan kuuluvaa oikeutta, jos riidan tutkiminen sinä ajankohtana, jolloin oikeutta ryhdytään toteuttamaan, asiaa koskevan sopimuksen tai tämän sopimuksen tai sen liitteiden määräysten mukaan on yksinomaan velkojamaan välitysoikeuden tai tuomioistuimen asia. Jos sopimusehtoihin sisältyy määräys tällaisesta yksinomaisesta toimivallasta, voivat velkoja ja velallinen kuitenkin luopua siitä, jolloin velkojalle kuuluvat hänelle tämän artiklan 1-kohdassa määrätyt oikeudet.

3. a) Riippumatta siitä, tunnustaako ja täytäntöönpaneeko se maa, jossa tuomio tai välitystuomio on annettu, vastavuoroisesti Saksan Liittotasavallassa annettuja tuomioita tai välitystuomioita, oikeuttaa Saksan Liittotasavalta velkojan tämän artiklan 1- ja 4-kohtien määräämin varauksin Saksan tuomioistuimia ja viranomaisia apunaan käyttäen täytäntöön panemaan velkaa koskevan lainvoimaisen tuomion tai välitystuomion, joka on annettu

i) velkojamaassa tämän sopimuksen tultua voimaan;

ii) velkojamaassa ennen tämän sopimuksen voimaantuloa, jollei velallinen kiistä tuomion tai välitystuomion kautta vahvistettua velkaa.

b) Saksan tuomioistuinten on jokaisessa muussa sellaista velkaa koskevassa asiassa, joka on ollut oikeudenkäynnin tai välimiesmenettelyn kohteena ja josta on annettu lainvoimainen päätös velkojamaan tuomioistuimessa tai välitysoikeudessa ennen tämän sopimuksen voimaantuloa, pidettävä toteenäytettyinä niitä seikkoja, joihin ulkomainen päätös perustuu, mikäli velallinen ei esitä päinvastaisia todisteita. Tällaisessa tapauksessa on velkojalla oikeus puolestaan esittää vastatodisteita ja vedota tällöin myös aikaisemmassa oikeudenkäynnissä pöytäkirjan mukaisesti esitettyyn todisteluun. Jos rahavelvoituksen määrä, milloin velvoitus ei perustu sopimukseen, on Saksan tuomioistuimen tuomiolla vahvistettu tämän kohdan mukaisesti, on määrän katsottava tulleen vahvistetuksi tämän sopimuksen 4 artiklan 1. a)-kohdan edellyttämässä tarkoituksessa sinä päivänä, jolloin velkojamaassa voimaantullut lainvoimainen tuomio tai välitystuomio annettiin.

c) Tämän artiklan 1-kohdassa edellytetyin varauksin oikeuttaa Saksan Liittotasavalta velkojan Saksan tuomioistuinten ja viranomaisten avulla täytäntöönpanemaan lainvoimaiset tuomiot ja välitystuomiot, jotka velka-asiassa on annettu Saksassa ennen toukokuun 8 päivää 1945 tai Saksan (länsi) markan valuutta-alueella toukokuun 8 päivän 1945 jälkeen.

4. Saksalainen tuomioistuin saa kieltäytyä tunnustamasta ja täytäntöönpanemasta ulkomaista tuomiota tai välitystuomiota tämän artiklan 3-kohdan määräysten mukaan (ei kuitenkaan välitystuomiota, jonka on antanut joku tämän sopimuksen ja sen liitteiden määräysten mukaisesti perustettu välitystuomioistuin), jos

a) se tuomioistuin, joka antoi tuomion, ei ollut pätevä, tai ellei välitysoikeuden toimivalta perustunut asianosaisten väliseen sopimukseen; tai

b) velallinen ei ollut saanut tilaisuutta vastata puolestaan siinä asiassa, jossa tuomio tai välitystuomio annettiin; tai

c) tuomion tai välitystuomion tunnustaminen loukkaisi Saksan Liittotasavallan oikeusjärjestyksen perusteita (ordre public); kuitenkaan älköön sen seikan, että päätös ei ole sopusoinnussa tämän sopimuksen ja sen liitteiden määräysten kanssa, katsottako merkitsevän, että tämän sopimuksen ja sen liitteiden rajoissa tapahtuva täytäntöönpano olisi oikeusjärjestyksen perusteiden vastainen tämän kohdan tarkoittamassa mielessä.

5. Saksan Liittotasavalta takaa arvopaperinhaltijoiden yhtymille ja muille vastaavanlaisille yhtymille, jotka mainitaan liitteessä I, sekä velkojien edustajille, jotka mainitaan tämän sopimuksen II liitteen VIII artiklassa, oikeuden saada Saksan tuomioistuinten ja viranomaisten apua käyttäen selvitysehdotusten ehdot vahvistetuiksi, mikäli velallinen (paitsi ei Saksan Liittotasavalta) laiminlyö ehdotuksen tekemisen obligatio- tai siihen verrattavan velkansa järjestelyksi tämän sopimuksen I ja II liitteen asiaakoskevien määräysten mukaisesti.

6. a) Velallinen, joka laiminlyö tämän sopimuksen I ja II liitteen mukaisen järjestelyehdotuksen tekemisen, älköön asiaa saksalaisessa oikeudessa tämän artiklan 1-, 3- ja 5-kohtien mukaisesti käsiteltäessä vedotko niihin määräyksiin, jotka koskevat säälittäviä tapauksia ja sisältyvät tämän sopimuksen I liitteen 7 1) e) kohtaan tai II liitteen V artiklan 11 kohtaan. Vahvistaessaan velan järjestelytarjouksen tai järjestelyn ehdot tuomioistuimen tulee määrätä lyhin maksuaika, jota asiainomaisen liitteen mukaisesti voidaan noudattaa velan selvityksessä. Tuomioistuimen tulee päätöksessään velvoittaa velallinen korvaamaan ne kantajan kustannukset joita tarkoitetaan tämän sopimuksen I liitteen 7 (h)-kohdassa tai II liitteen X artiklan 2-kohdassa; näiden kustannusten maksua voidaan vaatia heti. Tuomioistuimen on edelleen velvoitettava velallinen korvaamaan oikeudenkäyntikulut sekä muut siitä aiheutuneet kohtuulliset kustannukset ja kulut velkojalle, mikäli on kysymys velasta, joka ei ole obligatiovelka tai siihen verrattava velka, sekä arvopaperihaltijain yhtymälle tai sitä vastaavalle yhtymälle tai velkojan edustajalle, mikäli on kysymys obligatiovelasta tai siihen verrattavasta velasta.

b) Jos velallinen laiminlyö ilmoittaa sopimukseen liittymisestään tämän sopimuksen III liitteen 22 kohdan mukaisesti on velkoja jokaisessa tämän artiklan 1 tai 3 kohdissa tarkoitetussa oikeudenkäynnissä oikeutettu saattamaan oikeutensa toteutetuksi sanotun liitteen määräysten mukaisesti; kuitenkin milloin on kysymys velasta, joka rasittaa saksalaista kaupallista tai teollista velallista sanotussa liitteessä tarkoitetussa mielessä, (mikäli velallinen on suoranaisessa velkasuhteessa velkojaan) vasta kolmenkymmenen päivän kuluttua sanotun liitteen 17 kohdassa tarkoitetun neuvoa antavan komitean ensimmäisestä kokouksesta. Jos tuomioistuin velvoittaa velallisen maksamaan velan sanotun liitteen mukaisesti, on tuomioistuimen määrättävä velallinen korvaamaan velkojan oikeudenkäyntikulut ja kaikki muut oikeudenkäyntiin liittyvät kohtuulliset kustannukset ja kulut.

c) Velallinen, joka laiminlyö sellaisen liittymisilmoituksen tekemisen, jota tämän sopimuksen IV liitteen 14 artiklassa vaaditaan, älköön Saksan tuomiostuimessa tämän artiklan 1 tai 3-kohtien mukaan vireille pannussa asiassa vedotko niihin määräyksiin, jotka soveltuvat säälittäviin tapauksiin ja jotka sisältyvät sanotun liitteen 11 artiklaan. Jos hänen laiminlyöntinsä tässä suhteessa on aiheutunut yksinomaan siitä, ettei hän ole halunnut tunnustaa velkaa, älköön hän kuitenkaan menettäkö oikeuttaan nojautua sanottuihin määräyksiin; jos IV liitteen 15 artiklassa tarkoitettu tuomioistuin tai välitysoikeus toteaa velan olemassaolon, ei edelläolevaa määräystä kuitenkaan ole sovellettava, ellei velallinen tee vaadittua ilmoitusta kolmenkymmenen päivän kuluessa lainvoimaisen tuomio tai välitystuomion tiedoittamisesta. Sellaisessa tämän kohdan mukaisessa oikeudenkäynnissä, jossa velallinen ei ole oikeutettu vetoamaan säälittäviä tapauksia koskeviin määräyksiin, tulee tuomioistuimen velvoittaa velallinen korvaamaan oikeudenkäyntikustannukset sekä maksamaan kantajan oikeudenkäyntiavustajalle kohtuullisen palkkion.

7. Saksan Liittotasavalta oikeuttaa velallisen tämän sopimuksen ja sen liitteiden mukaisesti Saksan tuomioistuinten ja viranomaisten apua käyttäen toteuttamaan vaatimuksensa Saksan markan (itämarkan) valuutta-alueella asuvaa henkilöä vastaan tämän länsimarkan valuutta-alueella omistamasta omaisuudesta, jos saatava perustuu tämän sopimuksen 4 artiklan vaatimukset täyttävään sitoumukseen, velallisen asuinpaikkaa koskevaa ehtoa lukuunottamatta. Velkojan oikeus siirtää vastaanottamansa erät ulkomaille riippuu Saksan markan (länsimarkan) alueella kulloinkin voimassaolevista valuuttamääräyksistä.

18 artikla
Vanhentumisajat

1. Velallinen älköön velan järjestelytarjousta tehtäessä tai järjestelyn yhteydessä vedotko saatavan vanhentumista tai muuta puhevallan menetystä koskevaan määräaikaan, joka kesäkuun 1 päivänä 1933 ei vielä ollut kulunut umpeen, vaan on katsottava määräaikojen olleen keskeytyneenä kesäkuun 1 päivästä 1933 18:nnen kuukauden loppuun saakka, siitä lähtien kuin tätä sopimusta ja sen asianomaista liitettä on aloitettava soveltaa velkaan.

2. Sen estämättä, mitä tämän artiklan 1-kohdassa määrätään, älköön järjestelyn tapahtuessa katsottako sanotussa kohdassa mainittujen vanhentumis- ja määräaikojen, mikäli ne ovat sovellettavissa obligatiovelkoihin tai niihin verrattaviin velkoihin, jotka mainitaan tämän sopimuksen I liitteen osissa A ja B tai joita II liitteen määräykset koskevat, päättyneen ennenkuin sinä ajankohtana, jonka jälkeen tämän sopimuksen I liitteen 8 b)-kohdan ja 15 artiklan mukaan velallisen tekemää järjestelytarjousta ei enää voida hyväksyä.

3. Milloin velkoja hyväksyy velkaa koskevan järjestelytarjouksen tai suostuu järjestelyyn tämän sopimuksen 15 artiklan mukaisesti, keskeytyy velkaan perustuvan saatavan vanhentumisaika sekä muu vaatimusten esittämistä koskeva määräaika.

4. Tämän artiklan 1, 2 ja 3-kohdissa mainittuihin määräaikoihin ei sisällytetä tuomioistuimen, välitysoikeuden tai hallintoviranomaisten päätöksistä tehtävien valitusten määräaikoja eikä Saksan vakuutussopimuslain 12 § 3 kohdassa tarkoitettuja eikä liioin arvopaperien laillistusta koskevissa Saksan laeissa säädettyjä määräaikoja.

5. Edelläolevia määräyksiä sovelletaan, olivatpa määräajat vahvistetut Saksan tai muun maan lailla, tuomioistuimen, välitysoikeuden tai hallintoviranomaisten päätöksellä tai sopimuksella tai muulla oikeustoimella. Saksan Liittotasavallan on huolehdittava siitä, että sanottuja määräyksiä noudatetaan Saksan tuomioistuimissa silloinkin, kun velvoitus sisällyksensä suhteen on ulkomaisen lain alainen.

19 artikla
Lisäsopimuksia

1. Niiden neuvottelujen pohjalla tehdyt sopimukset, joita edellytetään

a) tämän sopimuksen I liitteen 11 kohdassa (Saksan-Kreikan välitysoikeuden päätöksiin perustavat saatavat);

b) tämän sopimuksen I liitteen 15 kohdassa (Itävallan valtion veloista aiheutuva vastuuvelvollisuus);

c) tämän sopimuksen IV liitteen 10 artiklassa (maksut Deutsche Verrechnungs-kasselle);

d) tämän sopimuksen IV liitteen alaliitteessä (erinäiset sveitsiläiset saatavat);

on Saksan Liittotasavallan hallituksen esitettävä (milloin niin on määrätty, sen hyväksymisen jälkeen) Ranskan Tasavallan, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan sekä Amerikan Yhdysvaltain hallituksen hyväksyttäviksi.

2. Jokainen tällainen sopimus tulee voimaan ja on käsiteltävä kaikissa suhteissa tämän sopimuksen liitteenä, niin pian kuin mainitut hallitukset ovat sen tunnustaneet. Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan hallitus ilmoittaa asiasta kaikille sopimuspuolille.

20 artikla
Monenkeskisiin sopimuksiin perustuvat Saksan valtakunnan velat

Sellaisten Saksan Valtakunnan tai sen elinten velkojen maksuja, jotka perustuvat monenkeskisen kansainvälisen sopimuksen säännösten tai kansainvälisen järjestön sääntöjen edellyttämiin, mutta maksamattomiin avustuksiin tai palveluksiin, ei kielletä tämän sopimuksen määräyksillä. Saksan Liittotasavallan hallituksen on asianomaisten velkojien pyynnöstä ryhdyttävä välittömiin neuvotteluihin näistä veloista.

21 artikla
III liitteeseen sisältyvän sopimuksen uudistaminen

Tämän sopimuksen III liitteen katsotaan käsittävän kaikki sopimukset, jotka mahdollisesti tehdään tämän sopimuksen voimaantulopäivän jälkeen sanottuun liitteeseen sisältyvän luottosopimuksen uudistamiseksi. Jokainen tällainen sopimus voi sisältää muutoksia III liitteen määräyksiin, mutta sen tarkoituksena tulee olla luoda edellytyksiä normaalisen olotilan palauttamiseksi Saksan Liittotasavallan ulkomaankaupan rahoittamisessa tämän sopimuksen yleisten päämäärien mukaisesti.

22 artikla
Sosiaalivakuutussaatavat

1. Saksan Liittotasavallan hallitus ryhtyy neuvottelemaan asianomaisten velkojamaiden hallitusten kanssa järjestääkseen jokaiselta ajanjaksolta ennen toukokuun 8 päivää 1945 kertyneet sosiaalivakuutussaatavat, jotka ovat syntyneet ennen sanottua päivää voimassaolleiden, Saksan lakien ja asetusten mukaan, mikäli tällaiset saatavat Saksan Liittotasavallan lainsäädännön tai sitoumusten mukaan on katsottava sen tai Liittotasavallan alueella olevien sosiaalivakuutuslaitosten velvoituksiksi ja mikäli niitä ei vielä ole järjestetty asianomaisen velkojamaan kanssa tehdyssä sopimuksessa. Tämä älköön estäkö sanotunlaisiin sopimuksiin ottamasta määräyksiä siitä, että sellaisia Saksan Liittotasavallassa voimassa olevia sosiaalivakuutuslakeja ja -asetuksia, jotka asettavat muiden maiden kansalaiset epäedullisempaan asemaan kuin Saksan, ei voida soveltaa.

2. Saksan Liittotasavalta huolehtii sellaisten edellisessä kohdassa mainittujen saatavien järjestelystä ja siirrosta, joita ei ole käsitelty velkojamaiden hallitusten kanssa tehdyissä sopimuksissa, mikäli saatavat kuuluvat henkilöille, jotka ovat sellaisen maan kansalaisia tai sellaisessa maassa asuvia, joka sallii samanluontoisten saatavien maksun Saksan Liittotasavallan kansalaisille tai siinä asuville henkilöille. Sellaisia Saksan Liittotasavallassa voimassa olevia sosiaalivakuutuslakeja ja -asetuksia, jotka määräävät epäedullisemman käsittelyn muille kuin Saksan kansalaisille, ei ole sovellettava, milloin asianomainen velkojamaa ei sosiaalivakuutusmaksujen suhteen tee erotusta omien tai Saksan kansalaisten tai kysymyksessa olevassa maassa ja Saksan Liittotasavallassa asuvien henkilöiden välillä.

3. Sosiaalivakuutuksesta johtuviin velvoituksiin perustavat saatavat, jotka kuuluvat velkojamaan kansalaisille tai velkojamaassa asuville henkilöille ja joita ei järjestetä tämän artiklan 1 tai 2 kohdan mukaisesti, on järjestettävä tämän sopimuksen IV liitteen 28 artiklan määräysten mukaisesti.

23 artikla
Vakuutusvelat

1. Milloin tämän sopimuksen IV liitteen 30 artiklan kohdan 1 määräyksiä noudattaen tehdyissä kahdenkeskisissä sopimuksissa on edellytetty maksujen siirtoja tai maksuja Saksan markoissa veloista, jotka aiheutuvat vakuutus- tai jälleenvakuutussopimuksista, olivatpa nämä minkäluontoisia tahansa, tai jotka liittyvät tällaisiin sopimuksiin, tulee asianomaisten sopimusten määräysten olla sopusoinnussa muunluontoisten velkojen järjestelyä koskevien määräysten kanssa.

2. Ellei kahdenkeskisiä sopimuksia ole tehty viimeistään kesäkuun 30 päivänä 1953, on vakuutus- ja jälleenvakuutussopimuksista aiheutuvat velat järjestettävä IV liitteen 30 artiklan 2 kohdan ja 31 artiklan mukaisesti. Kesäkuun 30 päivänä 1953 päättyvää määräaikaa voidaan pidentää yhteisestä sopimuksesta. Velkojien asuessa sellaisissa maissa, joiden kanssa kahdenkeskisiä sopimuksia ei vielä ole tehty, sovelletaan kaikenlaisten velanmaksujen siirtoihin ja Saksanmarkkamääräisiin suorituksiin niitä samanluontoisia velkoja koskevia suotuisimpia ehtoja, jotka sisältyvät johonkin tämän artiklan 1-kohdan mukaisesti tehtyyn kaksipuoliseen sopimukseen.

24 artikla
Sopimuksen soveltaminen Berliinin kaupunkiin

1. artiklan 2 b) kohdassa ja 5 artiklan 5 kohdassa määrätyin varauksin sovelletaan tätä sopimusta Berliiniin, jonka kaupungin tulee toimivaltansa rajoissa täyttää samanlaiset velvoitukset kuin tämä sopimus liitteineen asettaa Saksan Liittotasavallalle.

2. Tämä sopimus tulee voimaan Berliinin kaupunkiin nähden samanaikaisesti, kuin se tulee voimaan 35 artiklan 2 kohdan mukaisesti tai sen jälkeen, sittenkuin Saksan Liittotasavallan hallitus on Iso-Britannian ja Pohjois-Irlannin hallitukselle antanut selityksen, että Berliinissä on ryhdytty kaikkiin oikeudellisiin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen sopimuksen soveltamiseksi Berliinin kaupunkiin.

25 artikla
Saksan yhdistämisestä aiheutuvat toimenpiteet

Sopimuspuolet tarkistavat tämän sopimuksen Saksan jälleen yhdistyessä. Tarkistuksen tarkoituksena on yksinomaan oleva

a) soveltaa tämän sopimuksen liitteiden määräyksiä, jotka koskevat eräiden velkojen suhteen tehtäviä tarkistuksia tällaisen jälleenyhdistymisen tapahtuessa, elleivät sanotut määräykset tällöin tule itsestään voimaan;

b) ulottaa tämän sopimuksen määräysten soveltaminen sellaisiin velkoihin, jotka rasittavat Saksan Liittotasavaltaan jälleen liitettävällä alueella asuvia henkilöitä;

c) ryhtyä sopiviin tarkistustoimenpiteisiin niihin velkoihin nähden, joiden selvittelyssä on otettu huomioon, että eräät Saksaan jälleen liitetyllä alueella sijainneet omaisuusarvot ovat hävinneet tai että niitä ei voida käyttää.

26 artikla
Aikaisemmat sopimukset

Tämän sopimuksen määräykset eivät vaikuta minkään sellaisen velvoitusten järjestelyä koskevan sopimuksen voimassaoloon, jonka Saksan Liittotasavalta on tehnyt ennen tämän sopimuksen voimaantuloa.

27 artikla
Sopimuksen ensisijainen todistusvoima

Jos tämän sopimuksen ja jonkin sen liitteen määräykset ovat keskenään ristiriidassa, ovat sopimuksen määräykset todistusvoimaisia.

28 artikla
Välitysoikeus

1. Saksan ulkomaisia velkoja käsittelevä välitysoikeus (jota seuraavassa sanotaan "Välitysoikeudeksi") perustetaan alla määriteltyjä tarkoituksia varten. Välitysoikeuden kokoonpano ja järjestysmuoto sekä sen tuomiovallan harjoittamista koskevat säännökset ilmenevät ohjesäännöstä, joka on tämän sopimuksen liitteenä IX.

2. Tämän artiklan 5-kohdassa edellytetyin varauksin on Välitysoikeudella yksinomainen pätevyys kaikissa sellaisissa kahden tai useamman sopimuspuolen välisissä riitaisuuksissa, jotka koskevat sopimuksen tai sen liitteiden tulkintaa tai soveltamista ja joissa sopimuspuolet eivät pääse sovintoon neuvotteluteitse; tämän sopimuksen 34 artiklan tulkintaa tai soveltamista koskevat riitaisuudet eivät kuitenkaan kuulu Välitysoikeuden eikä minkään muunkaan tuomioistuimen tai välityselimen toimivaltaan. Ellei Saksan Liittotasavallan hallitus ole asianosaisena Välitysoikeuden käsittelemässä riitaisuudessa, on sen osallistuttava käsittelyyn siinä ominaisuudessa, mikäli joku riitapuolista sitä pyytää.

3. Välitysoikeus on yksinomaisesti pätevä tämän sopimuksen IV liitteen 16 artiklan 2 kohdassa mainituissa kysymyksissä, joilla on oleellinen merkitys sanotun liitteen tulkinnalle ja jotka jokin sopimuspuoli alistaa Välitysoikeuden käsiteltäväksi. Tämän kohdan määräykset eivät vaikuta tämän sopimuksen 31 artiklan 2 kohdassa määrätyn sekakomission pätevyyteen.

4. Välitysoikeus on yksinomaisesti pätevä tämän sopimuksen 31 artiklan 7 kohdan mukaan vireille pannuissa muutoksenhakuasioissa.

5. Tämän artiklan 3 ja 4-kohdissa edellytetyin varauksin Välitysoikeus ei ole pätevä sellaisessa riitaisuudessa, joka koskee yksinomaisesti tämän sopimuksen liitteen tulkintaa tai soveltamista, mikäli kyseessäolevan liitteen mukaan perustettu välityselin on pätevä ratkaisemaan sellaiset tulkinta- tai soveltamiskysymykset. Tämän määräyksen älköön katsottako rajoittavan Välitysoikeuden toimivaltaa riitaisuuksissa, jotka koskevat kysymystä, onko tällaisen välityselimen antama päätös ristiriidassa jonkin tässä sopimuksessa olevan määräyksen kanssa.

6. Jokainen sopimuspuoli, jonka etuja Välitysoikeuden käsittelemä asia koskee, on oikeutettu esiintymään asianosaisena.

7. Välitysoikeus ratkaisee itse pätevyyttään koskevat kysymykset tämän artiklan edellä olevien määräysten puitteissa.

8. Välitysoikeuden päätös on lopullinen ja sitova

a) tämän artiklan 2-kohdassa edellytetyissä tapauksissa riitaisuuden asianosaisiin ja jokaiseen sopimuspuoleen nähden, joka tulee asianosaiseksi;

b) tämän artiklan 3-kohdassa edellytetyissä tapauksissa sopimuspuoleen nähden, joka on alistanut asian Välitysoikeuden käsiteltäväksi, sekä jokaiseen muuhun asianosaisena esiintyvään sopimuspuoleen nähden;

c) tämän artiklan 4-kohdassa edellytetyissä muutoksenhakuasioissa asianomaisena tai asianosaisina esiintyneisiin nähden.

9. Asianosaisen poissaolo Välitysoikeudessa esillä olevasta käsittelystä ei vaikuta Välitysoikeuden pätevyyteen.

10. Jokainen tämän sopimuksen tai sen liitteiden mukaan perustettu välityselin paitsi itse Välitysoikeus on ratkaistessaan sopimuksen ja sen liitteiden tulkintaa tai soveltamista koskevia kysymyksiä velvollinen noudattamaan Välitysoikeuden tekemiä asiaan soveltuvia päätöksiä.

11. Sopimuspuolen pyynnöstä tulee Välitysoikeuden antaa lausunto tämän sopimuksen tulkinnasta tai soveltamisesta (paitsi 34 artiklan tulkinnasta tai soveltamisesta). Sellaisella lausunnolla ei ole sitovaa vaikutusta.

29 artikla
Välitysmenettely eräissä I liitteessä edellytetyissä riita-asioissa

1. Ainoastaan ne arvopaperihaltijain yhtymät tai niiden kaltaiset yhtymät, jotka niiden kotimaan hallitus on tunnustanut maan arvopaperihaltijoiden edustajiksi (joita seuraavassa sanotaan "velkojain edustajiksi"), toiselta puolen, ja velkojat toiselta puolen ovat oikeutetut esiintymään asianosaisina välitysoikeudessa, joka on perustettu tämän sopimuksen I liitteen osassa 7, 1 g) mainittujen riitakysymysten ratkaisemista varten.

2. Edellisessä kohdassa mainittuun välitysoikeuteen kuuluu, ellei asianosaisten kesken toisin sovita, kolme seuraavalla tavalla valittua jäsentä:

a) yksi velallisen valitsema jäsen;

b) yksi asianomaisen velkojain edustajan tai, jos on useampia velkojain edustajia, näiden yhdessä valitsema jäsen;

c) edellä tämän kohdan a) ja b)-kappaleiden mukaisesti nimettyjen välimiesten valitsema kolmas jäsen, joka toimii puheenjohtajana. Puheenjohtaja älköön olko Saksan tai sellaisen maan kansalainen, jossa välitysmenettelyyn asianosaisena osallistuva velkojayhtymä on muodostettu.

3. Yhdeksänkymmenen päivän kuluessa siitä kuin toinen välitysmenettelyn asianosainen on ilmoittanut vastapuolelle valinneensa välimiehen on vastapuolen nimettävä välimiehensä. Ellei vastapuoli nimeä välimiestään tässä määräajassa, on tämä toisen asiapuolen pyynnöstä nimettävä kansainvälisen kauppakamarin toimesta.

4. Elleivät molemmat välimiehet kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun heistä viimeksivalittu valittiin, pääse yksimielisyyteen puheenjohtajan valitsemisesta, on Kansainvälisen Kauppakamarin valittava puheenjohtaja jommankumman välimiehen pyynnöstä. Tämän artiklan 2 c)-kohdan määräystä kansallisuudesta on tällöin noudatettava.

5. Milloin välimiehen toimi tulee avoimeksi kuolemantapauksen, sairauden, eroamisen tai välimiehen tehtävän laiminlyönnin johdosta, on toimi kolmenkymmenen päivän kuluessa sen avoimeksi tulemisesta lukien jälleen täytettävä samassa järjestyksessä kuin alkuperäisessä nimityksessäkin.

6. Välitysoikeus vahvistaa itse käsittelyssä noudatettavan järjestyksen. Mikäli näin ei ole tapahtunut noudatetaan soveltuvin osin Kansainvälisen Kauppakamarin välitysoikeussääntöjä.

7. Välitysoikeuden käsittelemässä muuntamista koskevassa asiassa on välitysoikeuden päätös sitova asianosaisiin nähden sikäli kuin se koskee järjestelytarjouksen ehtoja; velkojain edustajan on kehoitettava arvopaperien haltijoita hyväksymään tarjous, mikäli tämä täyttää ne muut ehdot, jotka määrätään tämän sopimuksen I liitteessä.

30 artikla
Luottamusmiesten asema ja välitysmenettely II liitteen mukaan

1. Aina kun tämän sopimuksen II liitteen IX artiklan mukaisesti asetettu välitys- ja sovittelukomitea käsittelee obligatiovelan tai siihen verratavan velan selvittelyä, johon sovelletaan sanottua liitettä, tulee sen ilmoittaa siitä asianomaiselle luottamusmiehelle. Tämä voi tulla asianosaiseksi käsittelyyn kahdenkymmenen päivän kuluessa tällaisen ilmoituksen saatuaan.

2. Avustaakseen obligatiovelkaa tai siihen verrattavaa velkaa hoitavaa luottamusmiestä tämän täyttäessä niitä velvoituksia, jotka hänellä on velkasitoumuksen haltijaa kohtaan, tulee velallisen esittäessään velkojan edustajalle tämän sopimuksen II liitteen VII artiklan mukaisen järjestelytarjouksen myös antaa luottamusmiehelle tarjouksen jäljennös. Luottamusmiehen on ilmoitettava velalliselle ja velkojan edustajalle niistä muistutuksista, jotka hänellä saattaa olla esillä olevan tarjouksen ehtoja vastaan; nämä muistutukset on otettava tutkittavaksi asiaa käsiteltäessä.

3. Ennenkuin velallinen sopii lopullisesti velkojan edustajan kanssa järjestelytarjouksen ehdoista, tulee hänen ilmoittaa niistä kirjallisesti luottamusmiehelle. Kymmenen päivän kuluessa tällaisen ilmoituksen vastaanottamisesta saa luottamusmies alistaa välitys- ja sovittelukomitean käsiteltäväksi jokaisen muistutuksen, jonka hän haluaa tehdä järjestelytarjouksen ehtoja vastaan sellaisissa kysymyksissä, joissa hänen tehtäväänsä koskevien sopimusehtojen mukaan on itse harkittava, onko hänellä velvoituksia kyseessäolevien velkasitoumusten haltijoita kohtaan. Välitys- ja sovittelukomitea ilmoittaa velkojain edustajalle ja velalliselle tällaisen käsittelyn vireillepanosta. Velkojain edustaja ja velallinen voivat tulla asianosaisiksi käsittelyyn kahdenkymmenen päivän kuluessa ilmoituksen saatuaan. Velkojain edustajan tai velallisen poissaolo ei vaikuta välitys- ja sovittelukomitean toimivaltaan tällaisessa käsittelyssä. Ellei asiaa edellä määrätyn kymmenen päivän määräajan kuluessa alisteta välitysteitse ratkaistavaksi, voi velallinen tehdä ehdotetun sopimuksen velkojain edustajan kanssa.

4. Välitys- ja sovittelukomitean päätökset tämän artiklan 3-kohdan mukaisessa menettelyssä sitovat velkojan edustajaa ja velallista tämän sopimuksen II liitteen IX artiklan 1 kohdan määräämässä laajuudessa. Jokaisessa käsittelyssä, johon luottamusmies tulee asiapuoleksi tämän artiklan 1 tai 2-kohdan mukaisesti, on hänellä samat oikeudet kuin jokaisella muulla asiapuolella.

31 artikla
Sekakomissio IV liitteessä edellytettyjä kysymyksiä varten

1. Tämän sopimuksen 16 artiklan mukaisesti asetetun sekakomission kokoonpano on määritelty ohjesäännössä, joka on tämän sopimuksen X liitteenä.

2. Sekakomissio on pätevä

a) sellaisissa velkojan ja velallisen välisissä tämän sopimuksen IV liitteen tulkintaa koskevissa riitaisuuksissa, jotka on komission ratkaistavaksi alistanut joko velkoja ja velallinen yhteisesti tai velkoja tai velallinen, jonka hallitus selittää, että riitaisuudella sen käsityksen mukaan on yleinen merkitys sanotun liitteen tulkinnalle;

b) asioissa, jotka alkujaan ovat olleet tämän sopimuksen IV liitteen 17 artiklan mukaisesti asetetun välityslautakunnan harkittavina, mutta jotka sanotun liitteen 16 artiklan mukaisesti komissiolle on siirtänyt joko sopimuspuoli tai välityslautakunta sillä perusteella, että asialla on periaatteellinen merkitys IV liitteen tulkinnalle. Tällöin on kuitenkin huomattava, että jos välityslautakunnan tutkima asia käsittää IV liitteen 11 artiklassa edellytetyn muutoksenhaun ainoastaan se kysymys, jolla on periaatteellinen merkitys liitteen tulkinnalle, on siirrettävä komission ratkaistavaksi.

3. Jokainen sopimuspuoli, jonka etuja sekakomission käsittelemä asia koskee, on oikeutettu esiintymään käsittelyssä asianosaisena.

4. Jonkun asianosaisen poissaolo käsittelystä ei vaikuta sekakomission pätevyyteen.

5. Sekakomissio ratkaisee itse pätevyyttään koskevat kysymykset tämän artiklan edelläolevien määräysten mukaan.

6. Tämän artiklan 7-kohdan määräyksissä edellytetyin varauksin ovat sekakomission päätökset lopulliset ja sitovat

a) asianosaisia sen käsiteltävänä olevassa asiassa;

b) asianosaisia tämän artiklan 2 a)-kohdan mukaisesti komission käsiteltäväksi alistetussa riita-asiassa;

e) sopimuspuolta, joka alistaa komission harkittavaksi asian tai kysymyksen tämän artiklan 2 b)-kohdan mukaisesti;

d) välityslautakuntaa, josta asia on siirretty komissiolle tämän artiklan 2 b)-kohdan mukaisesti;

c) velan järjestelyehdon suhteen, milloin tämä ehto on ollut käsittelyn kohteena.

7. Jokainen sopimuspuoli on oikeutettu hakemaan muutosta sekakomission päätöksestä Välitysoikeudessa kolmenkymmenen päivän kuluessa päätöksen antamisesta sillä perusteella, että päätös koskee kysymystä, jolla on yleinen tai periaatteellinen merkitys. Muutosta voidaan hakea ainoastaan sellaisesta päätökseen kuuluvasta seikasta, jolla asianosainen väittää olevan yleisen tai periaatteellisen merkityksen. Kun Välitysoikeus on antanut päätöksensä tästä kysymyksestä, tulee sekakomission ryhtyä kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin tämän päätöksen täytäntöönpanemiseksi sen asian yhteydessä, josta muutoksenhaku on johtunut.

32 artikla
Välityslautakunta IV liitteessä tarkoitettuja riitaisuuksia varten

1. Velkojan ja velallisen, jotka tämän sopimuksen IV liitteen 17 artiklan 5 kohdan mukaisesti ovat sopineet riitaisuuden siirtämisestä välityslautakunnan ratkaistavaksi, tulee kummankin nimetä välimiehensä kolmenkymmenen päivän kuluessa välityssopimuksen teosta. Jos on useampia velkojia tai velallisia, tulee velkojien yhteisesti nimetä toinen välimies ja velallisten yhteisesti toinen. Ellei toinen puoli valitse välimiestään sanotun määräajan kuluessa, on toisella riitapuolella oikeus pyytää Kansainvälistä Kauppakamaria valitsemaan välimies. Molemmat välimiehet valitsevat kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä kun heistä viimeiseksi valittu valittiin kolmannen välimiehen, jonka tulee toimia puheenjohtajana. Ellei puheenjohtajaa valita sanotun ajan kuluessa, saa jompikumpi puoli pyytää Kansainvälistä Kauppakamaria valitsemaan puheenjohtajan.

2. a) Velkojan, joka hakee muutosta välityslautakunnalta tämän sopimuksen IV liitteen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, tulee kolmenkymmenen päivän kuluessa saksalaisen tuomioistuimen päätöksen tiedoittamisesta lukien

i) ilmoittaa muutoksenhausta sille saksalaiselle tuomioistuimelle, joka on antanut päätöksen;

ii) ilmoittaa velalliselle sen välimiehen nimi, jonka hän on valinnut välityslautakuntaan.

b) Saatuaan tämän kohdan a) i)-kappaleessa määrätyn ilmoituksen lopettavat kaikki saksalaiset tuomioistuimet asian käsittelyn sillä vaikutuksella, että päätös, mikäli se koskee velkaa, johon muutoksenhaku kohdistuu, lakkaa olemasta voimassa sen suhteen.

c) kolmenkymmenen päivän kuluessa tämän kohdan a) ii)-kappaleessa määrätyn ilmoituksen vastaanotosta lukien tulee velallisen ilmoittaa velkojalle välityslautakuntaan valitsemansa välimiehen nimi. Ellei velallinen ilmoita sitä sanotun ajan kuluessa, on velkojalla oikeus pyytää Kansainvälistä Kauppakamaria valitsemaan välimiehen. Kolmas välimies, jonka tulee toimia puheenjohtajana, on valittava tämän artiklan 1-kohdassa määrätyllä tavalla.

d) Välityslautakunnan, joka käsittelee tämän sopimuksen IV liitteen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti tehtyä muutoksenhakua tulee

i) kokoontua Saksan Liittotasavallassa, elleivät asianosaiset sovi toisin;

ii) soveltaa niitä periaatteita, jotka määrätään tämän sopimuksen IV liitteen 11 artiklan 1 kohdassa;

iii) käsitellä riitaisuutta sen koko laajuudessa uutena asiana.

e) Jos jokin asia tämän sopimuksen 31 artiklan 2 b) kohdan mukaisesti siirretään sekakomission käsiteltäväksi muutoksenhakuasian ollessa esillä välityslautakunnassa IV liitteen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, tulee välityslautakunnan heti keskeyttää asian käsittely siksi, kunnes sekakomission lopullinen päätös on asiassa annettu. Kun päätös on annettu, jatkaa välityslautakunta asian käsittelyä ja ryhtyy kaikkiin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen päätöksen toimeenpanoa varten.

3. Jokainen sekakomission antama asiaan soveltuva päätös sitoo välityslautakuntaa sen antaessa päätöksiä, jotka koskevat tämän sopimuksen IV liitteen tulkintaa.

4. Jos välimiehen toimi tulee avoimeksi kuolemantapauksen, sairauden, eroamisen tai välimiehen tehtävän laiminlyönnin johdosta, on se kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä kuin se tuli avoimeksi, jälleen täytettävä samaa järjestystä noudattaen kuin välimiehen alkuperäisessä nimityksessäkin.

5. Välityslautakunta voi ratkaista, kuinka asian käsittelyn aiheuttamat kulut, oikeudenkäyntiavustajain palkkiot mukaanluettuina, on jaettava; tämän artiklan 2-kohdan mukaisessa muutoksenhakuasiassa voi välityslautakunta myös määrätä, kumman puolen on maksettava saksalaisen tuomioistuinkäsittelyn aiheuttamat oikeudenkäyntikulut tai kuinka sanotut kulut on jaettava asianosaisten kesken. Ellei tällaista päätöstä anneta, tulee jokaisen asiapuolen vastata omista kuluistaan; välityslautakunnan ja saksalaisen tuomioistuimen kulut, mikäli viimeksimainitut tulevat kysymykseen, korvaavat velallinen ja velkoja tai velalliset ja velkojat kummatkin puoliksi.

6. Välityslautakunnassa vireille pantu asia voidaan jättää sikseen ainoastaan kaikkien asianosaisten suostumuksella.

7. Tämän artiklan sekä tämän sopimuksen IV liitteen 17 artiklan määräyksissä edellytetyin varauksin tulee välityslautakunnan itse vahvistaa asian käsittelyssä noudatettava järjestys. Ellei näin ole tapahtunut käytetään Kansainvälisen Kauppakamarin vahvistamia välitysoikeussääntöjä soveltuvin kohdin.

8. Välityslautakunnan päätös on lopullinen ja asianosaisia sitova.

33 artikla
Desentralisation aiheuttamia kysymyksiä

Välitysoikeus tai muu välityselin, joka on perustettu tämän sopimuksen tai sen liitteiden mukaisesti, älköön käsitelkö kysymyksiä, joista liittoutuneiden korkean komission lakien N:o 27 (Saksan hiili-, rauta- ja terästeollisuuksien uudelleenjärjestely) ja N:o 35 (I. G. Farbenindustrie A. G:n omaisuuden jakaminen) mukaisesti on erikseen säädetty joko liittoutuneiden korkean komission tai sen alaisen, tällaisia kysymyksiä käsittelemään määrätyn elimen tai viranomaisen, jolle sen pätevyys asiassa saattaa siirtyä, hyväksymässä suunnitelmassa tai näiden antamassa määräyksessä tai ohjesäännössä. Tällaisessa tapauksessa tulee velkojan ja velallisen, liittoutuneiden viranomaisten sekä tarkastuslautakunnan noudattaa tämän sopimuksen ja sen liitteiden määräyksiä. Ennenkuin voidaan hyväksyä suunnitelma tai antaa määräys tai ohjesääntö kysymyksessä, joka aiheuttaa erimielisyyttä tämän sopimuksen tai sen liitteen tulkinnan tai soveltamisen suhteen, on kysymys alistettava Välitysoikeuden tai muun tämän sopimuksen tai sen liitteiden mukaan pätevän välityselimen ratkaistavaksi. Tämän artiklan määräykset eivät vaikuta Välitysoikeuden tai muun tämän sopimuksen tai sen liitteiden mukaan perustetun välityselimen pätevyyteen kysymyksissä, joista ei ole erikseen säädetty mainitunlaisessa suunnitelmassa, määräyksessä tai ohjesäännössä tai jotka aiheutuvat sellaisen suunnitelman, määräyksen tai ohjesäännön voimaantulon jälkeisestä tapahtumasta.

34 artikla
Neuvottelut

Jotta tätä sopimusta ja sen liitteitä voitaisiin jatkuvasti ja tehokkaasti toteuttaa kaikkien asianosaisten tyydytykseksi ja supistamatta Saksan Liittotasavallan velvoituksia,

a) ne sopimuspuolet, joita asia etupäässä koskee, ryhtyvät keskenään neuvotteluihin, jos tätä pyytävät Saksan Liittotasavallan tai sellaisen velkojamaan hallitus, jolla on oleellinen osa tässä sopimuksessa tarkoitetuista saatavista. Jokainen sopimuspuoli on oikeutettu osallistumaan näihin neuvotteluihin ja voi, mikäli se niihin osallistuu, kutsua asianomaiset oman maansa velkojain tai velallisten edustajat olemaan läsnä;

b) jos neuvottelut koskevat tilannetta, jossa Saksan Liittotasavalta katsoo joutuvansa vaikeuksiin ulkomaisten velvoitustensa täyttämisessä, on huomiota kiinnitettävä kaikkiin asiaan vaikuttaviin taloudellista raha-asiallista tai monetäärista luonnetta oleviin seikkoihin, jotka koskevat Saksan Liittotasavallan valuutansiirtokykyä sellaisena kuin se esiintyy sekä sisäisten että ulkonaisten tekijöiden vaikutuksen alaisena ja joilla myös on merkitystä Liittotasavallan jatkuvaan tämän sopimuksen ja sen liitteiden sekä sodanjälkeistä taloudellista apua koskevien sopimusten mukaisten velvoitusten täyttämiseen. Asianmukaista huomiota on kiinnitettävä niihin periaatteisiin, joka ovat olleet suuntaa määräävinä Saksan ulkomaisia velkoja käsittelevälle konferenssille, niihin tarkoitusperiin, jotka tällä konferenssilla oli, sekä Saksan Liittotasavallan sitoumukseen tehdä kaiken voitavansa taatakseen velvoitustensa täyttämisen. Jos neuvotteluihin osallistuvat sopimuspuolet, joita asia pääasiallisesti koskee, niin päättävät, on neuvoa kysyttävä asiainomaisilta kansainvälisiltä järjestöiltä tai muilta puolueettomilta asiantuntijoilta. Sellaisen pyynnön voi esittää Saksan Liittotasavalta tai joku muu sopimuspuoli, jota asia pääasiallisesti koskee.

35 artikla
Voimaantulo

1. Ratifioituaan tai hyväksyttyään tämän sopimuksen valtiosäännönmukaisessa järjestyksessä on jokaisen allekirjoittajavaltion hallituksen talletettava ratifioimiskirja tai ilmoitus sopimuksen hyväksymisestä Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan hallituksen huostaan.

2. Tämä sopimus tulee voimaan niin pian kuin Saksan Liittotasavallan, Ranskan Tasavallan, Iso-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan sekä Amerikan Yhdysvaltain hallitukset ovat tallettaneet tämän artiklan 1-kohdassa määrätyn ratifioimiskirjan tai ilmoituksen Iso-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan hallituksen huostaan. Voimaantulo koskee kaikkia niitä allekirjoittajavaltioiden hallituksia, jotka tällöin ovat tallettaneet säädetyn ratifioimiskirjan tai ilmoituksen. Iso-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan hallituksen tulee ilmoittaa jokaisen allekirjoittajavaltion hallitukselle, minä päivänä sopimus tulee voimaan, mainiten ne hallitukset, joihin nähden se on tullut voimaan.

3. Sellaisen allekirjoittajavaltion hallitukseen nähden, joka tallettaa vaaditun ratifioimiskirjan tai ilmoituksen tämän sopimuksen edellisen kohdan mukaisen voimaantulon jälkeen, tulee sopimus voimaan tallettamispäivänä. Talletuksesta ja sen vastaanottopäivästä tulee Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan hallituksen ilmoittaa muiden allekirjoittajavaltioiden hallituksille sekä jokaiselle hallitukselle, joka on liittynyt tähän sopimukseen 36 artiklan mukaisesti.

36 artikla
Liittyminen

1. Hallitus, jonka Ranskan Tasavallan, Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan sekä Amerikan Yhdysvaltain hallitukset tai jokin niistä ja Saksan Liittotasavallan hallitus ovat kutsuneet allekirjoittamaan tätä sopimusta, voi kutsun sanamuodosta riippuen joko allekirjoittaa sopimuksen tai liittyä siihen. Jokainen muu hallitus, joka tämän sopimuksen voimaantulon jälkeen solmii diplomaattiset suhteet Saksan Liittotasavallan kanssa, voi liittyä siihen. Liittyminen tapahtuu tallettamalla liittymiskirja Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan hallituksen huostaan, joka hallitus ilmoittaa talletuksesta ja sen vastaanottopäivästä muiden allekirjoittajavaltioiden ja liittyneiden valtioiden hallituksille.

2. Tämä sopimus tulee voimaan liittyvän valtion hallitukseen nähden liittymiskirjan tallettamispäivänä, ei kuitenkaan ennen kuin se tulee voimaan 35 artiklan mukaisesti.

37 artikla
Sopimuksen ulottaminen eräisiin alueisiin

1. Allekirjoittaessaan tämän sopimuksen tai liittyessään siihen tai milloin tahansa sen jälkeen voi jokainen hallitus Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan hallitukselle tekemällään ilmoituksella selittää, että tämä sopimus ulotetaan ilmoituksesta mainitusta päivästä lukien koskemaan kaikkia niitä alueita tai joitakin niistä, joiden ulkomaisista suhteista hallitus vastaa.

2. Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan hallitus tiedoittaa kaikille sopimuksen allekirjoittaneille ja siihen liittyneille hallituksille tämän artiklan mukaisesti vastaanottamistaan ilmoituksista.

38 artikla
Varaukset ja rajoitukset

1. Hallitus, joka saamastaan kutsusta poiketen tai varauksin tai rajoituksin tallettaa tätä sopimusta koskevan ratifioimiskirjan, hyväksymisilmoituksen tai liittymiskirjan, katsotaan sopimuspuoleksi vasta kun varaus tai rajoitus on peruutettu tai kun se on saanut kaikkien sopimuspuolten hyväksymisen.

2. Sellainen 37 artiklassa edellytetty ilmoitus, joka tehdään varauksin tai rajoituksin, on tehoisa vasta, kun varaus tai rajoitus on peruutettu tai kun se on saanut kaikkien sopimuspuolten hyväksymisen.

Tämän vakuudeksi ovat allekirjoittaneet hallitustensa asianmukaisesti valtuuttamina varustaneet nimikirjoituksillaan tämän sopimuksen, johon kuuluvat liitteet I -- X.

Tehty Lontoossa helmikuun 27 päivänä tuhatyhdeksänsataaviisikymmentäkolme kolmin kappalein, englannin, ranskan ja saksan kielillä, jotka tekstit kaikki ovat yhtä todistusvoimaiset ja joka on tallettava Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan hallituksen arkistoon. Mainittu hallitus lähettää oikeaksi todistetut jäljennökset kaikkien allekirjoittajavaltioiden ja liittyneiden valtioiden hallituksille.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.