16/1949

Ruotsin kanssa lossiyhteyksistä tehty sopimus

NOOTTIENVAIHTO 1. Suomen Tukholmassa oleva va. asiainhoitaja Ruotsin ulkoasiainministerille:

Tukholma, 11 päivänä huhtikuuta 1949.

Herra Ministeri,

Sitten kun Suomen ja Ruotsin tie- ja vesirakennushallitukset Tukholmassa 10 päivänä toukokuuta 1948 pidetyssä kokouksessa ovat sopineet lossiyhteyksien aikaansaamisesta Muonionjoen yli Karesuvannon kohdalla ja Tornionjoen yli Pellon kohdalla, mikä sopimus on sisällytetty samana päivänä päivättyyn, tähän oikeaksi todistettuna jäljennöksenä oheistettuun pöytäkirjaan ynnä sen liitteisiin, on minulla kunnia toisaalta saattaa Teidän ylhäisyytenne tietoon, että Suomen hallitus on Suomen osalta päättänyt hyväksyä kysymyksessä olevan sopimuksen, sekä toisaalta ehdottaa, vastaavaa päätöstä Ruotsin hallituksen taholta edellyttäen, että tämä kirjelmä ja se vastaus, jonka Teidän Ylhäisyytenne suvaitsee osoittaa minulle, muodostavat molempien hallitusten välisen asiaa koskevan sopimuksen.

Vastaanottakaa, Herra Ministeri, suurimman kunnioitukseni vakuutus.

NOOTTIENVAIHTO 2. Ruotsin ulkoasiainministeri Suomen Tukholmassa olevalle va. asiainhoitajalle:

Tukholma 11 päivänä huhtikuuta 1949.

liitteitä.

Herra Asiainhoitaja,

Tämänpäiväisessä kirjelmässä Te olette ilmoittanut minulle seuraavaa:

"Sitten kun Suomen ja Ruotsin tie- ja vesirakennushallitukset Tukholmassa 10 päivänä toukokuuta 1948 pidetyssä kokouksessa ovat sopineet lossiyhteyksien aikaansaamisesta Muonionjoen yli Karesuvannon kohdalla ja Tornionjoen yli Pellon kohdalla, mikä sopimus on sisällytetty samana päivänä päivättyyn, tähän oikeaksi todistettuna jäljennöksenä oheistettuun pöytäkirjaan ynnä sen liitteisiin, on minulla kunnia toisaalta saattaa Teidän Ylhäisyytenne tietoon, että Suomen hallitus on Suomen osalta päättänyt hyväksyä kysymyksessä olevan sopimuksen, sekä toisaalta ehdottaa, vastaavaa päätöstä Ruotsin hallituksen taholta edellyttäen, että tämä kirjelmä ja se vastaus, jonka Teidän Ylhäisyytenne suvaitsee osoittaa minulle, muodostavat molempien hallitusten välisen asiaa koskevan sopimuksen."

Vastaukseksi kirjelmäänne minulla on kunnia ilmoittaa, että Ruotsin hallitus on Ruotsin osalta päättänyt hyväksyä edellämainitun, 10 päivänä toukokuuta 1948 tehdyn sopimuksen, joka sisällytetty samana päivänä päivättyyn, tähän oikeaksi todistettuna jäljennöksenä oheistettuun pöytäkirjaan ynnä sen liitteisiin.

Ehdotuksenne mukaisesti pidän edellämainittua kirjelmäänne ja tätä vastauskirjelmääni molempien hallitusten välisenä asiaa koskevana sopimuksena.

NOOTTIENVAIHTO 3. Noottienvaihtoon liittyvä pöytäkirja (liitteitä ei julkaistu).

Jäljennös

Pöytäkirja, joka on laadittu 10 päivänä toukokuuta 1948 Tukholmassa Suomen tie- ja vesirakennushallituksen ja Ruotsin tie- ja vesirakennuslaitoksen edustajien välisessä kokouksessa.

Läsnä

Suomen tie- ja vesirakennushallituksen puolesta

Yli-insinööri Harald Backman.

Ruotsin tie- ja vesirakennuslaitoksen puolesta

Yli-insinööri Rudolf Kolm,

Tiejohtaja Holger Andersson,

V. t. toimistopäällikkö Ragnar Klingberg,

Ensimmäinen toimistoinsinööri Göte Fritzell sekä

Ensimmäinen toimistosihteeri Lars Sparre, pöytäkirjan pitäjänä.

1 §.

Kokouksessa, jota johti yli-insinööri Kolm, käsiteltiin kysymyksessä olevia Suomen ja Ruotsin välisiä sopimuksia lossiyhteyksien aikaansaamiseksi molempien maiden välille sekä Muonionjoen yli Karesuvannon kohdalla että Tornionjoen yli Pellon kohdalla.

2 §.

Puheenjohtaja ilmoitti, että Ruotsin edustajat eivät olleet valtuutetut solmimaan lopullisia sopimuksia vaan ainoastaan laatimaan niiden ehdotukset. Yli-insinööri Backman esitti tähän jäljennöksenä oheistetun (liite A), hänelle annetun määräyksen neuvotella Suomen kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön puolesta asianomaisten Ruotsin viranomaisten kanssa lossiyhteysliikenteestä Tornion- ja Muonionjoen yli.

Lossiyhteys Muonionjoen yli Karesuvannon kohdalla.

3 §.

Suomen ja Ruotsin puolelta jätettiin selvitykset kysymyksen nykyisestä vaiheesta ja aikaisemmasta käsittelystä.

4 §.

Oltiin yksimielisiä siitä, että lossiyhteys Muonionjoen yli Karesuvannon kohdalla olisi mitä pikimmin saatava aikaan. Lossiyhteys olisi lähinnä Ruotsin etujen mukainen ja sillä olisi merkitystä rajaseudun väestölle sekä matkailuliikenteelle.

5 §.

Lossiyhteyden rakentamisen pääperustana olisivat tähän oheistetut piirustukset (liitteet B-C).

Merkittiin seuraavat yritystä koskevat teknilliset tiedot:

Kokonaispituus noin 950 m, josta tulotietä Ruotsin puolella noin 100 m ja Suomen puolella noin 700 m sekä lossipaikkojen välinen etäisyys veden yli noin 150 m, kaikki LLW vallitessa.

Tuloteiden leveys 6,0 m.

Kummallakin lossirannalla olisi puinen laituri, sekä sen lisäksi Ruotsin puolella telakka ja vartiotupa.

Puhelinyhteys joen yli järjestettäisiin Ruotsin toimesta lossipaikalle. Suomen puoleiset kiinteät puhelinyhteyslaitteet rakentaisi Suomi.

Kummallakin rannalla olisi kaksi soutuvenettä.

Lossi olisi käsinvedettävä puinen vaijerilossi, jonka suurin kuorma on 12,0 tonnia.

Kustannukset arvioitiin nykyisen hintatason mukaan (pyöristetyin summin):


                               Suomen     Ruotsin
                                 mk          kr
Kiinteät laitteet Suomen puolella
 (mukaanluettuina kustannukset
 tulotiestä, puhelin laitteista
 Suomen puolella sekä kahdesta
 soutuveneestä) .............  2,700,000   70,000
Kiinteät laitteet Ruotsin puolella
 (mukaanluettuina kustannukset
 tulotiestä, puhelinlaitteista
 Suomen puolella sekä kahdesta
 soutuveneestä) .............. 2,700,000   70,000
Lossi ........................ 1,900,000   50,000
                     ----------------------------
                      Yhteensä 7,300,000  190,000

6 §.

Ottaen huomioon aikaisemmin käsittelyn alaisena olleen sekä päivän kokouksessa ilmi tulleen vallitsi asiapuolten välillä yksimielisyys siitä, että kumpikin maa rakentaisi ja ylläpitäisi omalla kustannuksellaan kiinteät laitteet omalla puolellaan jokea sekä että Ruotsi omalla kustannuksellaan rakentaisi ja ylläpitäisi lossin ja huolehtisi toistaiseksi lossiliikenteestä ja suorittaisi siitä aiheutuvat kustannukset.

7 §.

Lossiliikenteestä sovittiin seuraavaa.

Lossi olisi vakinaisesti sijoitettuna Ruotsin puolelle.

Kesäaikana lossi odottelisi Ruotsin puoleisen lossipaikan luona siinä määrin kuin liikenteen laajuus niin vaatisi. Syksyisin ja keväisin olisi tarkoituksena antaa käytettävissä olevan Ruotsin puoleisen vartiohenkilökunnan huolehtia lossiliikenteestä. Joen ollessa jäätyneenä järjestettäisiin jään yli tieyhteys siinä määrin kuin se olisi tarpeellista ja mahdollista.

Kunnes riittävää kokemusta saavutetaan, olisi lossiliikenne käynnissä klo 6 ja 24 välisenä aikana. Yöllä (klo 24 ja 6 välillä) liikennettä ylläpidettäisiin ainoastaan erityisten syiden niin vaatiessa (onnettomuustapauksissa, poliisiviranomaisen tilauksesta jne.). Hajaliikennettä varten (jalankulkijat, pyöräilijät) käytettäisiin lossipaikkojen luona olevia soutuveneitä.

Lossiyhteys Tornionjoen yli Pellon kohdalla.

8 §.

Lossiyhteyteen nähden Tornionjoen yli Pellon kohdalla esitettiin Suomen puolelta olevan kiinnostusta sellaiseen yhteyteen. Molempien asiapuolten käsityksen mukaan voitiin Pellon kohdalla olevan lossiyhteyden odottaa tulevan merkitykselliseksi paitsi rajaseudun väestölle myös sekä hyöty- että matkailuliikenteelle. Suomen puolelta ehdotettiin, että yhteyden kustannukset jaettaisiin molempien maiden kesken, mihin ehdotukseen Ruotsin edustajat yhtyivät.

9 §.

Lossiyhteyden rakentamisen pääperustana olisi tähän oheistettu piirustus (liite D).

Merkittiin seuraavat yritystä koskevat teknilliset tiedot:

Kokonaispituus noin 570 m, josta tulotietä sekä Suomen että Ruotsin puolella noin 160 m sekä lossipaikkojen välinen etäisyys veden yli noin 250 m, kaikki LLW vallitessa.

Tuloteiden leveys 6,0.

Kummallakin lossirannalla olisi puinen laituri sekä sen lisäksi Suomen puolella telakka ja vartiotupa.

Puhelinyhteys joen yli järjestettäisiin Suomen toimesta lossipaikalle. Ruotsin puoleiset kiinteät puhelinyhteyslaitteet rakentaisi Ruotsi.

Kummallakin rannalla olisi kaksi soutuvenettä.

Lossi olisi koneellinen teräslevyistä tehty vaijerilossi, jonka suurin kuorma on 12,0 tonnia.

Kustannukset arvioitiin nykyisen hintatason mukaan (pyöristetyin summin):


                                Suomen     Ruotsin
                                  mk          kr
Kiinteät laitteet Suomen puolella
 (mukaanluettuina  kustannukset
 tulotiestä ja kahdesta
 soutuveneestä) ...............  2,400,000   60,000
Kiinteät laitteet Ruotsin puolella
 (mukaanluettuina kustannukset
 tulotiestä ja kahdesta
 soutuveneestä) ...............  1,550,000   40,000
Lossi ynnä vaijeri.............  4,250,000  110,000
                     -----------------------------
                      Yhteensä   8,200,000  210,000

10 §.

Kumpikin maa rakentaisi ja ylläpitäisi omalla kustannuksellaan kiinteät laitteet omalla puolellaan jokea. Suomi ottaisi tehtäväkseen lossin rakentamisen ja ylläpitämisen sekä huolehtisi toistaiseksi lossiliikenteestä. Lossin hankkimiskustannukset jaettaisiin tasan molempien maiden välillä.Ruotsin osuus näistä kustannuksista suoritettaisiin sitä mukaa kuin hankintavälikirja niin edellyttäisi.

Ruotsin osuus lossin käyttö- ja kunnossapitokustannuksista suoritettaisiin jälkikäteen Suomen viranomaisten jättämien kustannuserittelyiden mukaan.

11 §.

Lossi olisi vakinaisesti sijoitettuna Suomen puolelle.

Lossiliikenteen laajuudesta oltiin sitä mieltä, että asiaa koskevan riittävän kokemuksen puuttuessa ei siitä vielä pitäisi tehdä mitään sopimusta. Periaatteessa näytti kuitenkin siltä, että niitä normeja, jotka edellä on mainittu Karesuvannon lossiliikenteestä, pitäisi voida soveltaa myös tässä kohdin.

Joen ollessa jäätyneenä järjestettäisiin moottoriauralla auki pidettävä tie jään yli siinä määrin kuin tämä olisi tarpeellista ja mahdollista. Kumpikin maa huolehtisi sellaisesta tiestä ja kustantaisi sen omalla alueellaan.

Tämä pöytäkirja on laadittu kahtena kappaleena, jotka on vaihdettu.

(Ei koske Pellon lauttaa, ks. SopS:71/1968)

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.