8/1948

Asetus Asetus Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön perussäännön voimaansaattamisesta.

Sitten kun Suomi on yhtynyt Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestöön ja Eduskunta on 27 päivänä helmikuuta 1948 antanut suostumuksensa Suomen liittymiseen mainittuun järjestöön, säädetään ulkoasiainministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä, että Yhdistyneiden Kansankuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön perussääntö on voimassa niin kuin siitä on sovittu.

Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 1948.

Yhdistyneiden Kansankuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön perussääntö.

Johdanto

Kansakunnat, jotka hyväksyvät tämän perussäännön, vakaasti tahtoen edistää yleistä hyvinvointia tukemalla kukin omalta osaltaan sellaista yksitellen tai yhteisesti tapahtuvaa toimintaa, jonka tarkoituksena on

- kohottaa niiden itsekunkin lainkäyttövaltaan kuuluvien kansojen ravitsemus-ja elintasoa,

- tehostaa kaikkien elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden tuotantoa ja jakelua,

- parantaa maalaisväestön elinehtoja

- ja siten myötävaikuttaa maailmantalouden laajenemiseen,

perustavat täten Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön, jota jäljempänä kutsutaan Järjestöksi ja jonka välityksellä jäsenvaltiot tekevät selkoa toisilleen niistä toimenpiteistä, joihin ne ovat ryhtyneet ja niistä tuloksista, joita ne ovat saavuttaneet yllä määritellyillä toiminnan aloilla.

1 artikla
Järjestön tehtävät

1. Järjestön tulee koota, eritellä, tulkita ja levittää kaikkia ravitsemusta, elintarvikkeita ja maataloutta koskevia tietoja.

2. Järjestö edistää ja tarpeen vaatiessa suosittaa kansallista ja kansainvälistä toimintaa seuraavilla aloilla:

a) ravitsemukseen, elintarvikkeisiin tai maatalouteen kohdistuvaa tieteellistä, teknillistä, sosiaalista ja taloudellista tutkimustyötä;

b) ravitsemusta, elintarvikkeita tai maataloutta koskevan opetuksen ja niihin liittyvien järjestelyjen parantamista sekä ravitsemusta ja maataloutta koskevien tieteiden ja menetelmien antamien tulosten tekemistä yleisesti tunnetuiksi;

c) luonnonrikkauksien säilyttämistä ja parannettujen menetelmien omaksumista maataloustuotannossa;

d) elintarvikkeiden ja maataloustuotteiden jalostamis-, markkinoimis- ja jakelumenetelmien parantamista:

e) toimintaperiaatteiden omaksuminen riittävän kansallisen ja kansainvälisen maatalousluoton aikaansaamiseksi;

f) kansainvälisten toimintaperiaatteiden omaksuminen maataloustuotteita koskevien sopimusten yhdenmukaistamiseksi.

3. Järjestön tehtäviin kuuluu myöskin

a) antaa hallituksille sellaista teknillistä apua, jota ne saattavat pyytää;

b) luoda, yhteistyössä asianomaisten hallitusten kanssa, sellaisia elimiä, joita nämä saattavat tarvita Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalouskonferenssin suositusten hyväksymisestä aiheutuvien velvoitusten täyttämiseksi;

c) ryhtyä yleensä kaikkiin tarpeellisiin ja sopiviksi katsottaviin toimenpiteisiin toteuttaakseen Järjestön tarkoitusperät sellaisina kuin ne on johdannossa esitetty.

2 artikla
Jäsenet

1. Järjestön alkuperäisiä jäseniä ovat sellaiset I liitteessä luetellut kansakunnat, jotka hyväksyvät tämän perussäännön 21 artiklan mukaisesti.

2. Uusia jäseniä voidaan hyväksyä Järjestöön kahdenkolmanneksen ääntenenemmistöllä yleiskonferenssin kaikkien jäsenten äänistä senjälkeen kuin asianomaiset kansakunnat ovat hyväksyneet tämän perussäännön sellaisena kuin se on voimassa jäseneksi hyväksymisen hetkellä.

3 artikla
Yleiskonferenssi

1. Järjestöllä on yleiskonferenssi, jossa jokaisella jäsenvaltiolla on yksi edustaja.

2. Kukin jäsenvaltio voi nimittää edustajalleen yleiskonferenssissa varamiehen, apulaisia ja neuvonantajia. Yleiskonferenssi voi laatia sääntöjä varamiesten, apulaisten ja neuvonantajien osallistumisesta asioiden käsittelyyn, mutta tämän osallistumisen on tapahduttava ilman oikeutta osallistua äänestyksiin, paitsi milloin varamies tai apulainen osallistuu niihin edustajan sijasta.

3. Kukin edustaja yleiskonferenssissa voi edustaa vain yhtä jäsenvaltiota.

4. Kullakin jäsenvaltiolla on vain yksi ääni. Jäsenvaltio, joka ei ole suorittanut rahallista osuuttaan Järjestölle, ei saa käyttää äänioikeutta yleiskonferenssissa, jos maksamatta oleva erä vasta kahdelta edelliseltä täydeltä vuodelta maksettavien osuuksien määrää tai ylittää sen. Yleiskonferenssi voi kuitenkin sallia tällaisen jäsenvaltion osallistuvan äänestykseen, jos se on vakuuttunut siitä, että maksujen suorittamatta jättäminen on johtunut jäsenvaltiosta riippumattomista syistä. *)

(*) Hyväksytty Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön yleiskonferenssissa Kööpenhaminassa syyskuussa 1946.)

5. Yleiskonferenssi voi kehoittaa jokaista julkista kansainvälistä järjestöä, jonka toimiala liittyy Järjestön toimialaan, nimittämään edustajan, joka ottaa osaa sen kokouksiin yleiskonferenssin määräämillä ehdoilla. Tällaisella edustajalla ei ole oikeutta osallistua äänestyksiin.

6. Yleiskonferenssi kokoontuu ainakin kerran vuodessa.

7. Yleiskonferenssi valitsee itse toimihenkilönsä, vahvistaa toimintajärjestyksensä ja laatii istuntojen koollekutsumista ja työjärjestyksen hyväksymistä koskevat säännökset.

8. Milloin tämä perussääntö tai yleiskonferenssin laatimat säännöt eivät toisin määrää, yleiskonferenssi ratkaisee kaikki kysymykset yksinkertaisella ääntenenemmistöllä annetuista äänistä.

4 artikla
Yleiskonferenssin tehtävät

1. Yleiskonferenssi määrää Järjestön toiminnasta ja hyväksyy sen talousarvion sekä käyttää niitä muita valtuuksia, jotka tämä perussääntö sille suo.

2. Yleiskonferenssi voi kahden kolmanneksen enemmistöllä annetuista äänistä tehdä elintarvike- ja maatalouskysymyksiin liittyviä suosituksia, jotka on tarkoitettu alistettaviksi jäsenvaltioiden harkintaan kansallisia täytäntöönpanotoimenpiteitä varten.

3. Yleiskonferenssi voi kahden kolmanneksen enemmistöllä annetuista äänistä esittää jäsenvaltioiden harkittaviksi elintarvike- ja maatalouskysymyksiä koskevia yleissopimuksia, jotta nämä voisivat hyväksyä ne valtiosääntöjensä mukaisessa järjestyksessä.

4. Yleiskonferenssi laatii säännöt, jotka määräävät miten on meneteltävä, jotta

a) tarpeellisiksi katsottavia neuvotteluja käytäisiin hallitusten kanssa ehdotettavista suosituksista ja sopimuksista ja että ne olisivat riittävän hyvin teknillisesti valmisteltuja ennenkuin ne esitetään yleiskonferenssin käsiteltäviksi;

b) hallitusten kanssa neuvoteltaisiin asianmukaisesti Järjestöä sekä kansallisten laitosten tai yksityishenkilöiden välisiä suhteita koskevissa kysymyksissä.

5. Yleiskonferenssi voi tehdä jokaiselle julkiselle kansainväliselle järjestölle sellaisia suosituksia, jotka liittyvät Järjestön tarkoitusperiin.

6. Yleiskonferenssi voi kahden kolmanneksen enemmistöllä annetuista äänistä päättää suorittaa kaikkia sellaisia tehtäviä, jotka ovat sopusoinnussa Järjestön tarkoitusperien kanssa ja joita hallitukset sille saattavat esittää tai joita Järjestön ja minkä tahansa muun julkisen kansainvälisen järjestön välillä solmittu sopimus edellyttää.

5 artikla (Hyväksytty Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön yleiskonferenssissa Genèvessä elo-syyskuussa 1947.)
Neuvosto

1. Yleiskonferenssi valitsee elintarvike- ja maatalousjärjestölle neuvoston, johon kuuluu kahdeksantoista jäsenvaltiota, joilla kullakin on neuvostossa yksi edustaja. Yleiskonferenssi nimittää neuvostolle itsenäisen puheenjohtajan sekä laatii neuvoston jäsenten toimiaikaa ja muita toimintaehtoja koskevat säännökset.

2. Yleiskonferenssi voi harkintansa mukaan siirtää neuvostolle muita toimivaltuuksia paitsi niitä, jotka on mainittu tämän perussäännön 2 artiklan 2 kohdassa, 4 artiklan 1, 3, 4, 5 ja 6 kohdissa. 7 artiklan 1 kohdassa, 13 artiklassa ja 20 artiklassa.

3. Neuvosto nimittää itse omat toimihenkilönsä puheenjohtajaa lukuunottamatta ja vahvistaa yleiskonferenssin päätösten mukaisesti oman toimintajärjestyksensä.

4. Neuvosto asettaa yhteistyövaliokunnan antamaan neuvoja Järjestön yleiskonferenssin päätösten mukaisesti suorittamia käytännöllisiä toimenpiteitä ja niiden pysyväisyyttä koskevissa asioissa.

6 artikla
Muut valiokunnat ja konferenssit

1. Yleiskonferenssi voi asettaa teknillisiä ja aluevaliokuntia sekä perustaa toimikuntia tutkimaan ja laatimaan selvityksiä kaikista Järjestön tarkoitusperiin liittyvistä asioista.

2. Yleiskonferenssi voi kutsua koolle yleisiä, teknillisiä, alueellisia tai muita erikoiskonferensseja ja se voi kutsua tällaisiin konferensseihin osallistumaan, sopivaksi harkitsemallaan tavalla, sellaisia kansallisia ja kansainvälisiä elimiä, joiden toimiala sivuaa ravitsemus-, elintarvike- tai maatalouskysymyksiä.

7 artikla
Pääjohtaja

1. Yleiskonferenssi nimittää Järjestölle pääjohtajan siinä järjestyksessä ja niillä ehdoilla kuin se itse päättää.

2. Pääjohtajalla on johtaessaan Järjestön toimintaa täysi toimi- ja käskyvalta, joiden suhteen yleiskonferenssi ja neuvosto harjoittavat yleistä valvontaa. *)

(*) Hyväksytty Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön yleiskonferenssissa Genèvessä elo-syyskuussa 1947.)

3. Pääjohtajan tai hänen edustajansa tulee olla läsnä kaikissa yleiskonferenssin ja neuvoston kokouksissa olematta kuitenkaan oikeutettu osallistumaan äänestyksiin ja hänen tulee valmistaa yleiskonferenssille ja neuvostolle ehdotuksia toimenpiteiksi niiden käsiteltäväksi tulevissa asioissa. *)

(*) Hyväksytty Yhdistyneiden Kansakuntien elintarvike- ja maatalousjärjestön yleiskonferenssissa Genèvessä elo-syyskuussa 1947.)

8 artikla
Toimihenkilöt

1. Pääjohtaja nimittää Järjestön toimihenkilöt siinä järjestyksessä kuin yleiskonferenssin laatimat säännöt edellyttävät.

2. Järjestön toimihenkilöt ovat vastuussa toimistaan pääjohtajalle. Heidän tehtävänsä ovat luonteeltaan yksinomaan kansainvälisiä eivätkä he saa pyytää eivätkä vastaanottaa ohjeita niiden suorittamiseksi keneltäkään Järjestöön kuulumattomalta viranomaiselta. Jäsenvaltiot sitoutuvat täysin kunnioittamaan toimihenkilöiden tehtävien kansainvälistä luonnetta ja olemaan vaikuttamatta kansalaisiinsa näiden suorittaessa tehtäviänsä.

3. Nimittäessään toimihenkilöitä pääjohtajan on, huomioonottaen sen erinomaisen tärkeän näkökohdan, että toimihenkilöiden suorituskyvyn ja teknillisen asiantuntemuksen tulee olla mahdollisimman suuret, kiinnitettävä asianmukaista huomiota siihen, että nämä henkilöt valitaan niin laajalta maantieteelliseltä alueelta kuin mahdollista.

4. Jokainen jäsenvaltio sitoutuu, valtiosääntönsä mukaisin rajoituksin, myöntämään Järjestön pääjohtajalle ja ylemmille toimihenkilöille diplomaattiedustajille kuuluvat erioikeudet ja koskemattomuuden sekä muille toimihenkilöille kuuluvat samat helpotukset ja saman koskemattomuuden, jotka on tapana myöntää diplomaattisten edustustojen diplomaattikuntaan kuulumattomalle henkilökunnalle, tai, vaihtoehtoisesti, myöntämään näille muille toimihenkilöille saman koskemattomuuden ja samat vapautukset, jotka vastaisuudessa ehkä myönnetään muiden julkisten kansainvälisten järjestöjen vastaaville toimihenkilöille.

9 artikla
Kotipaikka

Yleiskonferenssi päättää Järjestön kotipaikasta.

10 artikla
Alue- ja yhdystoimistot

1. Aluetoimistojen perustamisesta päättää pääjohtaja yleiskonferenssin suostumuksella.

2. Pääjohtaja voi nimittää toimihenkilöitä ylläpitämään yhteyttä määrättyihin maihin tai alueisiin edellyttäen, että asianomainen hallitus siihen suostuu.

11 artikla
Jäsenten kertomukset

1. Kunkin jäsenvaltion on määräajoin tehtävä Järjestölle selkoa siitä, miten johdannossa esitetyt pyrkimykset Järjestön tarkoitusperien toteuttamiseksi ovat edistyneet, sekä niistä toimenpiteistä, joihin yleiskonferenssin tekemien suositusten ja sen ehdottamien sopimusten johdosta on ryhdytty.

2. Kertomukset annetaan sellaisina ajankohtina ja sen muotoisina ja sisältöisinä, kuin yleiskonferenssi niitä pyytää.

3. Pääjohtajan on esiteltävä nämä kertomukset sekä niistä laaditut selostukset yleiskonferenssille ja toimitettava julkaistaviksi ne kertomukset, jotka yleiskonferenssi on hyväksynyt, yhdessä kertomuksiin liittyvien konferenssin hyväksymien selostusten kanssa.

4. Pääjohtaja voi pyytää jokaiselta jäsenvaltiolta Järjestön tarkoitusperiin liittyviä tietoja.

5. Kunkin jäsenvaltion on pyydettäessä toimitettava Järjestölle kaikki sellaiset lakinsa, asetuksensa, viralliset kertomukset ja tilastotiedot, jotka koskevat ravitsemusta, elintarvikkeita tai maataloutta sitä mukaa kuin ne annetaan.

12 artikla
Yhteistoiminta muiden järjestöjen kanssa

1. Läheisen yhteistoiminnan aikaansaamiseksi Järjestön ja muiden sellaisten julkisten kansainvälisten järjestöjen välille, joilla on samanlaisia tehtäviä, yleiskonferenssi voi, 13 artiklaan sisältyvin rajoituksin, tehdä sopimuksia tällaisten järjestöjen vastuunalaisten elinten kanssa tehtävien jaosta niiden kesken ja yhteistoiminnan muodoista.

2.Pääjohtaja voi, yleiskonferenssin päätösten mukaisesti tehdä muiden julkisten kansainvälisten järjestöjen kanssa sopimuksia, jotka tarkoittavat yhteisten palvelusten suosittamista, palvelukseen ottamisen, koulutuksen ja työehtojen ja muiden samanlaisten seikkojen yhdenmukaistamista sekä toimihenkilöiden vaihtamista.

13 artikla
Suhde yleiseen maailmanjärjestöön

1. Järjestö kuuluu seuraavassa kohdassa esitetyllä tavalla osana yleiseen kansainväliseen järjestöön, jolle on uskottu erikoistehtäviä suorittavien kansainvälisten järjestöjen toiminnan yhtenäistäminen.

2. Yleiskonferenssin hyväksyminen on tarpeen sellaisten sopimusten tekemiseksi, jotka määräävät Järjestön suhteesta yleiseen kansainväliseen järjestöön. Huolimatta 20 artiklan määräyksistä sopimukset saattavat aiheuttaa, jos yleiskonferenssi on ne hyväksynyt kahden kolmanneksen enemmistöllä annetuista äänistä, muutoksia tähän perussääntöön, mikäli sopimus ei muuta Järjestön tarkoitusperiä eikä toimivaltuuksia siitä, millaisiksi ne tässä perussäännössä on määritelty.

14 artikla
Muiden järjestöjen valvonta

Yleiskonferenssi voi hyväksyä sopimuksia, joilla muita yleisiä kansainvälisiä järjestöjä, joiden toiminta liittyy elintarvikkeita ja maataloustaloutta koskeviin kysymyksiin, saatetaan Järjestön yleisen valvonnan alaisuuteen sellaisilla ehdoilla, joista sovitaan asianomaisen järjestön virallisten elinten kanssa.

15 artikla
Oikeudellinen asema.

1. Järjestöllä on oikeushenkilön kelpoisuus suorittaa perussääntönsä mukaisesti oikeustoimia, joita järjestön tarkoitusperien toteuttaminen edellyttää.

2. Kukin jäsenvaltio sitoutuu myöntämään Järjestölle valtiosääntönsä mukaisin rajoituksin samat vapautukset ja helpotukset, jotka se myöntää diplomaattisille edustustoille, virkahuoneistojen ja arkistojen koskemattomuus, lainkäytöllinen vapautus ja verovapaus näihin luettuina.

3. Yleiskonferenssi huolehtii siitä, että toimihenkilöiden nimitys- ja toimintaehdoista johtuvat erimielisyydet ratkaistaan hallinnollisessa tuomioistuimessa.

16 artikla
Kalastus ja metsätaloustuotteet

Maatalouteen ja sen piiriin luetaan tässä perussäännössä myöskin kalastus, meren tuotteet, metsätalous ja metsätaloustuotteet.

17 artikla
Perussäännön tulkinta

Jokainen kysymys tai erimielisyys, joka koskee tämän perussäännön tulkintaa tai sen perusteella tehdyn kansainvälisen sopimuksen tulkintaa alistetaan yleiskonferenssin vahvistaman toimintajärjestyksen mukaisesti asianomaisen kansainvälisen tai välitystuomioistuimen ratkaistavaksi.

18 artikla
Menot

1. Pääjohtaja esittää 25 artiklan sisältämiä poikkeuksia lukuunottamatta, yleiskonferenssin hyväksyttäväksi vuosittain menoarvion, josta ilmenevät Järjestön arvioidut menot. Menoarvion tultua hyväksytyksi sen kokonaismäärä ositetaan jäsenvaltioiden kesken sellaisessa suhteessa, jonka yleiskonferenssi määrää ja aika ajoin tarkistaa. Kukin jäsenvaltio sitoutuu, valtiosääntönsä mukaisessa järjestyksessä, välittömästi suorittamaan Järjestölle näin määritellyn rahallisen osuutensa järjestön menoista.

2. Kukin jäsenvaltio maksaa tämän perussäännön hyväksyttyään ensimmäisenä maksunaan rahallisen osuutensa kulumassa olevan tilivuoden menoista.

3. Järjestön tilivuosi alkaa 1 päivänä heinäkuuta ja päättyy 30 päivänä kesäkuuta mikäli yleiskonferenssi ei toisin päätä.

19 artikla
Eroaminen

Jäsenvaltiolla on oikeus ilmoittaa eroavansa Järjestöstä neljän vuoden kuluttua siitä kun se hyväksyi tämän perussäännön. Eroamisilmoitus tulee voimaan vuoden kuluttua siitä, kun ilmoitus on saatettu Järjestön pääjohtajan tietoon edellyttäen, että jäsenvaltio on suorittanut maksunsa jokaiselta jäsenyysvuodelta, se tilivuosi mukaanluettuna, jolloin eroamisilmoitus tehdään.

20 artikla
Perussäännön muuttaminen

1. Sellaisiin perussäännön muutoksiin, jotka aiheuttavat jäsenvaltioille lisävelvoituksia, on tarpeen, että yleiskonferenssi hyväksyy ne kahden kolmanneksen enemmistöllä kaikkien yleiskonferenssin jäsenten äänistä, ja ne tulevat voimaan muutokset hyväksyneen jäsenvaltion kohdalta sinä päivänä, jolloin äänestys tapahtuu, ja muiden valtioiden kohdalta sitä mukaa kuin kukin ne hyväksyy.

2. Muunlaiset muutokset tulevat voimaan senjälkeen kuin yleiskonferenssi on hyväksynyt ne kahden kolmanneksen enemmistöllä kaikkien yleiskonferenssin jäsenten äänistä.

21 artikla
Perussäännön voimaantulo

1. Tämän perussäännön voivat hyväksyä I liitteessä luetellut kansakunnat.

2. Hyväksymisasiakirjat on toimitettava Yhdistyneiden Kansakuntien väliaikaiselle elintarvike- ja maatalousasiain komissiolle, joka ilmoittaa sen vastaanottamisesta I liitteessä lueteltujen maiden hallituksille. Ilmoitus hyväksymisestä voidaan saattaa väliaikaisen komission tietoon diplomaattisen edustajan välityksellä, jolloin hyväksymisasiakirja on mahdollisimman pian toimitettava komissiolle.

3. Vastaanotettuaan kaksikymmentä hyväksymisilmoitusta väliaikaisen komission on ryhdyttävä toimenpiteisiin, jotta niiden valtioiden diplomaattiset edustajat, jotka ovat ilmoittaneet hyväksymisestään, asianmukaisesti siihen valtuutettuina allekirjoittaisivat yhden perussäännön kappaleen. Perussääntö tulee välittömästi voimaan kun sen on näin allekirjoittanut vähintäin kaksikymmentä sellaista valtiota, jotka on mainittu I liitteessä.

4. Hyväksymiset, joista ilmoitetaan tämän perussäännön voimaantulon jälkeen, tulevat voimaan kun väliaikainen komissio tai järjestö on ne vastaanottanut.

22 artikla
Ensimmäinen yleiskonferenssi

Yhdistyneiden Kansakuntien väliaikainen elintarvike- ja maatalousasiain komissio kutsuu koolle ensimmäisen yleiskonferenssin sopivaksi katsomanaan ajankohtana senjälkeen kuin tämä perussääntö on tullut voimaan.

23 artikla
Kielet

Siksi kunnes yleiskonferenssi on hyväksynyt kieliä koskevat säännöt tapahtuu asiain käsittely yleiskonferenssissa englanninkielellä.

24 artikla
Tilapäinen kotipaikka

Järjestön tilapäinen kotipaikka on Washington, ellei yleiskonferenssi toisin määrää.

25 artikla
Ensimmäinen tilivuosi

Seuraavat poikkeukselliset järjestelyt ovat voimassa sinä tilivuonna, jolloin tämä perussääntö tulee voimaan:

a) talousarviona on tämän perussäännön II liitteessä esitetty tilapäinen talousarvio; ja

b) jäsenvaltiot suorittavat rahallisen osuutensa tämän perussäännön II liitteessä mainittujen suhdelukujen mukaisesti, kuitenkin niin, että kukin jäsenvaltio saa vähentää näistä määristä sen, minkä se on jo maksanut väliaikaisen komission menojen peittämiseksi.

26 artikla
Väliaikaisen komission lakkauttaminen

Yhdistyneiden Kansakuntien väliaikainen elintarvike- ja maatalouskomissio katsotaan lakanneeksi silloin, kun yleiskonferenssin ensimmäinen istunto on avattu, ja sen arkisto ja muu omaisuus siirtyvät tällöin Järjestön omaisuudeksi.

I Liite

Perustajajäseniksi voidaan valita seuraavat kansakunnat

Alankomaat,          Kanada
Amerikan Yhdysval-   Kiina
 lat                 Kolumbia
Australia            Kreikka
Belgia               Kuuba
Bolivia              Liberia
Brasilia             Luxemburg
Chile                Meksiko
Costa Rica           Nicaragua
Dominikaanien Ta-    Norja
savalta              Panama
Ecuador              Paraguay
Egypti               Peru
Etelä-Afrikan Unioni Puola
Filippiinit          Ranska
Guatemala            Salvador
Haiti                Sosialististen Neuvos-
Honduras              totasavaltain Liitto
Intia                Tanska
Irak                 Tsekkoslovakia
Iran                 Uruguay
Islanti              Uusi-Seelanti
Iso-Britannia        Venezuela
Jugoslavia

II Liite

Ensimmäisen tilivuoden talousarvio

Ensimmäisen tilivuoden menoarvion kokonaismäärä on 2,500,000 Yhdysvaltain dollaria. Mitä tästä jää käyttämättä, muodostaa vararahaston perustan.

Jäsenvaltiot suorittavat tämän summan seuraavien suhdelukujen mukaisesti:


Alankomaat..........................  1.38
Amerikan Yhdysvallat................ 25.00
Australia...........................  3.33
Belgia..............................  1.28
Bolivia.............................  0.29
Brasilia............................  3.46
Chile...............................  1.15
Costa Rica..........................  0.05
Dominikaanien Tasavalta.............  0.05
Ecuador.............................  0.05
Egypti..............................  1.73
Etelä-Afrikan Unioni................  2.31
Etiopia.............................  0.29
Filippiinit.........................  0.25
Guatemala...........................  0.05
Haiti...............................  0.05
Honduras............................  0.05
Intia...............................  0.05
Irak................................  0.44
Iran................................  0.71
Islanti.............................  0.05
Iso-Britannia....................... 15.00
Jugoslavia..........................  0.71
Kanada..............................  5.06
Kiina...............................  6.50
Kolumbia............................  0.71
Kreikka.............................  0.38
Kuuba...............................  0.71
Liberia.............................  0.05
Luxemburg...........................  0.05
Meksiko.............................  1.87
Nicaragua...........................  0.05
Norja...............................  0.62
Panama..............................  0.05
Paraguay............................  0.05
Peru................................  0.71
Puola...............................  1.19
Ranska..............................  5.69
Salvador............................  0.05
Sosialististen Neuvostotasavaltain
  Liitto............................  8.00
Tanska..............................  0.62
Tsekkoslovakia......................  1.40
Uruguay.............................  0.58
Uusi-Seelanti.......................  1.15
Venezuela...........................  0.58
Varattu uusia jäseniä varten........  2.00
Summa...............................100.00

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.