39/1938

Sodan vastustamista tarkoittava hyökkäämättömyys- ja sovittelumenettelysopimus.

Allaluetellut valtiot, haluten kohdaltaan edistää rauhantilan lujittamista ja liittyä kaikissa sivistyskansioissa esiintyneisiin pyrkimyksiin yleismaailmallisen sopusoinnun edistämiseksi;

tarkoittaen tuomita hyökkäyssodat ja asevoimin saavutettavat aluehankinnat, tekemällä ne mahdottomiksi ja vahvistamalla niiden laittomuuden tämän sopimuksen myönteisillä määräyksillä, sekä korvata ne rauhainomaisilla, oikeuden ja kohtuuden korkeisiin periaatteisiin perustuvilla ratkaisuilla;

vakuutettuina siitä, että yksi tehokkaimpia keinoja turvata rauhan maailmalle tarjoamat moraaliset ja aineelliset edut, on pysyvän sovittelumenettelyn järjestäminen kansainvälisten erimielisyyksien ratkaisemiseksi, joka tulisi sovellettavaksi heti mainittujen periaatteiden tultua loukatuiksi;

ovat päättäneet saattaa sopimusmuotoon nämä hyökkäämättömyyteen ja sovintoon tähtäävät pyrkimykset solmimalla tämän sopimuksen, ja ovat sitä varten valtuutetuikseen määränneet allekirjoittaneet, jotka, esitettyään toisilleen oikeiksi ja asiainmukaisiksi havaitut valtakirjansa, ovat sopineet seuraavasta:

I ARTIKLA.

Korkeat sopimuspuolet selittävät juhlallisesti, että ne tuomitsevat hyökkäyssodat keskinäisissä suhteissaan tai suhteissaan muihin valtioihin sekä että niiden välillä syntyvien, mitä laatua tahansa olevien selkkauksien ja riitaisuuksien selvittelyn tulee aina tapahtua kansainvälisen oikeuden mukaisia rauhanomaisia menettelytapoja noudattaen.

II ARTIKLA.

Ne selittävät, että korkeiden sopimuspuolten kesken alueellisia kysymyksiä ei tule ratkaista voimakeinoin sekä että ne eivät tunnusta päteväksi mitään alueellista järjestelyä, jota ei ole aikaansaatu rauhanomaisella tavalla, eivätkä myöskään asevoimin toteutettua valtausta tai aluehankintaa.

III ARTIKLA.

Siinä tapauksessa, että joku riitapuolista jättää edellisiin artikloihin sisältyvät velvoitukset täyttämättä, sopimuksen tehneet valtiot sitoutuvat tekemään kaikkensa rauhan ylläpitämiseksi. Tässä tarkoituksessa ne puolueettomien valtioiden ominaisuudessaan omaksuvat yksimielisen ja yhtenäisen kannan ja käyttävät kansainvälisen oikeuden hyväksymiä poliittisia, oikeudellisia ja taloudellisia keinoja sekä yleisen mielipiteen vaikutusta, mutta eivät missään tapauksessa turvaudu diplomaattiseen tai aseelliseen interventioon, paitsi milloin muut kollektiiviset sopimukset, joiden allekirjoittajia nämä valtiot ovat, velvoittavat niitä muunlaiseen kannanottoon.

IV ARTIKLA.

Korkeat sopimuspuolet sitoutuvat alistamaan tämän sopimuksen mukaiseen sovittelukäsittelyyn sekä erikseen mainitut että kaikki muutkin niiden välisissä suhteissa ehkä syntyvät erimielisyydet, milloin näitä ei kohtuullisen ajan kuluessa ole voitu diplomaattista tietä ratkaista, tekemättä tässä suhteessa muita varaumia kuin ne, mitkä seuraavassa artiklassa mainitaan.

V ARTIKLA.

Korkeat sopimuspuolet ja ne valtiot, jotka myöhemmin liittyvät tähän sopimukseen, eivät voi allekirjoittamisen, ratifioinnin tai liittymisen yhteydessä sovittelumenettelyyn nähden tehdä muita varaumia kuin sellaisia, joiden kohteena ovat:

a) erimielisyydet, joiden ratkaisemisesta on tehty rauhanomaisia sopimuksia, yleissopimuksia, pakteja tai järjestelyjä, olkootpa ne minkä laatuisia tahansa, joita ei missään tapauksessa voida katsoa tällä sopimuksella kumotuiksi, vaan rauhan turvaamisen tarkoituksessa täydennetyiksi, samaten kuin myös kaikki ne kysymykset ja asiat, jotka on ratkaistu aikaisemmilla sopimuksilla;

b) riidat, jotka asianosaiset haluavat joko ratkaista välittömillä järjestelyillä taikka yhteisestä sopimuksesta jättää välitystuomiolla tai oikeudellisella menettelyllä ratkaistaviksi;

c) kysymykset, jotka kansainvälinen oikeus jättää kunkin valtion yksinomaiseen toimivaltaan asianomaisen maan oman valtiosäännön mukaan, minkä johdosta asianosaiset voivat vastustaa niiden alistamista sovittelumenettelyyn, ennen kuin kansallinen tai paikallinen tuomioistuin on antanut lopullisen päätöksensä, paitsi milloin on kyseessä ilmeinen oikeuden kieltäminen tai viivyttäminen, jossa tapauksessa sovittelumenettelyyn on ryhdyttävä viimeistään vuoden kuluessa;

d) kysymykset, jotka koskevat jonkun riitapuolen valtiosäännön periaatteita. Epävarmoissa tapauksissa jokainen riitapuoli hankkii perustellun lausunnon asianomaiselta tuomioistuimeltaan tai korkeimmalta oikeudeltaan, edellyttäen että kysymys kuuluu sen toimivaltaan.

Korkeat sopimuspuolet saattavat milloin hyvänsä XV artiklassa säädetyssä järjestyksessä tehdä virallisen ilmoituksen siitä, että ne ovat peruuttaneet, joko kokonaan tai osittain, sovittelumenettelystä tekemänsä varaumat.

Jonkun sopimuspuolen tekemien varaumien seurauksena on, että toiset sopimuspuolet ovat ensinmainittuun nähden sidottuja poikkeusten rajoissa.

VI ARTIKLA.

Jollei ole olemassa pysyvää sovittelulautakuntaa tai muuta kansainvälistä järjestöä, jolle tämä tehtävä aikaisempien, voimassaolevien sopimuksien mukaan kuuluu, korkeat sopimuspuolet sitoutuvat alistamaan riitaisuutensa sellaisen sovittelulautakunnan harkittavaksi ja tutkittavaksi, joka on, elleivät asianosaiset kussakin eri tapauksessa toisin sovi, asetettava seuraavasti:

Lautakuntaan kuuluu viisi jäsentä. Kumpikin asianosainen nimittää yhden jäsenen, joka voi olla sen omia kansalaisia. Muut kolme jäsentä valitaan yhteisestä sopimuksesta muiden valtojen kansalaisista, ja näiden tulee olla eri kansalaisuutta, eivätkä he saa vakinaisesti asua kummankaan asianosaisen valtion alueella eivätkä olla kummankaan palveluksessa. Asianosaiset valitsevat sovittelulautakunnan puheenjohtajan näiden kolmen jäsenen joukosta.

Jos ne eivät jäsenten valinnassa pääse yksimielisyyteen, voivat ne jättää sen jonkun kolmannen vallan tai jonkun jo valmiin kansainvälisen elimen tehtäväksi. Elleivät riitapuolet tai jompikumpi niistä hyväksy näin tehtyä valintaa, kumpikin riitapuoli esittää niin monta ehdokasta kuin lautakuntaan on valittava jäseniä ja arpa ratkaisee ketkä ehdokkaista tulevat kuulumaan sovittelulautakuntaan.

VII ARTIKLA.

Korkeat sopimuspuolet voivat uskoa tämän sopimuksen mukaan sovittelulautakunnalle kuuluvat tehtävät ensi sijassa sellaiselle tuomioistuimelle tai korkeimmalle oikeudelle, joka kunkin valtion oman lainsäädännön mukaan korkeimpana tai ainoana oikeusasteena on sisäisen oikeudenkäytön rajoissa pätevä tulkitsemaan perustuslakia, kansainvälisiä sopimuksia tai kansainvälisen oikeuden yleisiä periaatteita.

Tässä tapauksessa tuomioistuin tai korkein oikeus toimii täysilukuisena tai valitsee joitakin jäsenistään toimimaan joko yksin tai yhdessä muiden tuomioistuinten jäsenten kanssa, sen mukaan kuin riitapuolet yhteisesti voivat siitä sopia.

VIII ARTIKLA.

Sovittelulautakunta vahvistaa itse noudatettavan asiain käsittelyjärjestyksen, jonka joka tapauksessa tulee antaa molemmille riitapuolille tilaisuus tulla kuulluksi.

Riitapuolet voivat antaa ja lautakunta voi vaatia niiltä kaikki tarpeellisiksi havaitut tiedot ja selvitykset. Riitapuolet voivat määrätä valtuutettuja edustajikseen sekä käyttää apunaan neuvonantajia tai asiantuntijoita, samoin kuin esittää kaikenlaisia todistuksia.

IX ARTIKLA.

Sovittelulautakunnan käsittelyt ja neuvottelut eivät ole julkisia, jollei lautakunta riitapuolten suostumuksella näin päätä.

Muunlaisten määräysten puuttuessa sovittelulautakunnan päätökset tehdään ääntenenemmistöllä, mutta lautakunta voi antaa päätöksen itse pääasiasta ainoastaan kaikkien jäsentensä saapuvilla ollessa.

X ARTIKLA.

Lautakunnan tulee koettaa aikaansaada sovinnollinen ratkaisu sen tutkittaviksi alistetuissa erimielisyyksissä.

Tutkittuaan puolueettomasti ne kysymykset, jotka ovat riitaisuuden aiheena, se antaa lausunnon tutkimustensa tuloksista ja tekee riitapuolille ehdotuksen oikean ja kohtuullisen ratkaisun perustaksi.

Lautakunnan lausunnolla ei missään tapauksessa ole tuomion eikä välitysoikeudellisen päätöksen luonnetta, yhtävähän tosiasioiden esittämiseen tai tulkitsemiseen nähden kuin oikeudellisten käsitysten tai päätelmien suhteen.

XI ARTIKLA.

Sovittelulautakunnan tulee antaa lausuntonsa yhden vuoden kuluessa ensimmäisestä istunnostaan, elleivät riitapuolet yhteisesti sovi lyhemmästä tai pitemmästä määräajasta.

Sovittelukäsittelyn alettua ei sitä voida keskeyttää, elleivät riitapuolet välittömällä keskinäisellä järjestelyllä selvitä riitaisuutta taikka yksimielisesti päätä alistaa sitä välitysoikeuden tai kansainvälisen tuomioistuimen ratkaistavaksi.

XII ARTIKLA.

Toimittaessaan lausuntonsa riitapuolille, sovittelulautakunnan tulee asettaa niille määräaika, enintään kuusi kuukautta, jonka kuluessa niiden tulee ilmaista kantansa lautakunnan ehdottamiin sovintoperusteisiin nähden. Tämän määräajan kuluttua lautakunta erikoisessa päättöpöytäkirjassa toteaa riitapuolten päätöksen.

Jos riitapuolet määräajan kuluessa eivät ole hyväksyneet ehdotettua järjestelyä, eivätkä ole keskenään aikaansaaneet muunlaista sovinnollista ratkaisua, saavuttavat ne jälleen vapauden toimia sopivaksi katsomallaan tavalla, tämän sopimuksen 1 ja 2 artiklan puitteissa.

XIII ARTIKLA.

Sovittelukäsittelyn alkamisesta sen määräajan loppuun, jonka lautakunta on asettanut riitapuolille kannanoton ilmoittamista varten, näiden tulee pidättyä kaikista toimenpiteistä, jotka voivat vaikeuttaa lautakunnan suunnitteleman sovintojärjestelyn toteuttamista, sekä yleensä jokaisesta teosta, joka olisi omiaan pahentamaan tai pitkittämään selkkausta

XIV ARTIKLA.

Sovittelukäsittelyn kestäessä lautakunnan jäsenet saavat palkkiota, jonka suuruuden riitapuolet yksissä neuvoin määräävät. Kumpikin puoli suorittaa omat kulunsa sekä osuutensa, puoliksi kumpikin, yhteisistä kuluista ja palkkioista.

XV ARTIKLA.

Tämä sopimus on korkeiden sopimuspuolten ensi tilassa ratifioitava asianomaisten perustuslakimääräystensä mukaisessa järjestyksessä.

Alkuperäinen sopimuskirja ja ratifioimiskirjat talletetaan Argentinan Tasavallan ulkoasiain- ja kultusministeriölle, joka ilmoittaa ratifioinnista toisille sopimuspuolille. Sopimus tulee voimaan korkeiden sopimuspuolten kesken kolmenkymmenen päivän kuluttua asianomaisten ratifioimiskirjojen tallettamisesta lukien ja siinä järjestyksessä, kuin tallettaminen on tapahtunut.

XVI ARTIKLA.

Tähän sopimukseen voi jokainen valtio liittyä.

Liittyminen tapahtuu tallettamalla sitä koskeva asiakirja Argentinan Tasavallan ulkoasiain- ja kultusministeriöön, joka tästä tiedoittaa toisille asianomaisille valtioille.

XVII ARTIKLA.

Tämä sopimus on tehty määräämättömäksi ajaksi, mutta se voidaan sanoa irti, jossa tapauksessa se lakkaa olemasta voimassa irtisanoutuneen valtion kohdalla yhden vuoden kuluttua sitä koskevan ilmoituksen tekemisestä, jääden kuidenkin voimaan niiden valtioiden kesken, jotka allekirjoittamisen tai liittymisen nojalla ovat siinä osallisia. Irtisanonta on osoitettava Argentinan Tasavallan ulkoasiain- ja kultusministeriölle, joka siitä tiedoittaa toisille sopimusvaltioille.

Vakuudeksi ovat asianomaisten maiden valtuutetut allekirjoittaneet tämän sopimuksen, joka on tehty yhtenä kappaleena espanjan- ja portugalinkielillä, ja vahvistaneet sen sineteillään, Rio de Janeirossa, D. F., kymmenentenä päivänä lokakuuta tuhat yhdeksänsataa kolmekymmentäkolme.

Suomen Buenos Airesissa olevan lähettilään nootti Argentiinan ulkoasiainministerille.

Buenos Airesissa 17 päivänä helmikuuta 1938.

N:o 229.

Herra Ministeri,

Kunnioittaen saatan Teidän Ylhäisyytenne tietoon, että sitten kun Suomen Eduskunta on hyväksynyt Rio de Janeirossa 10 päivänä lokakuuta 1933 allekirjoitetun kansainvälisen hyökkäämättömyys- ja sovittelusopimuksen ja Hänen Ylhäisyytensä Suomen Tasavallan Presidentti on sen ratifioinut, hallitukseni on antanut minulle tehtäväksi tallettaa Teidän Ministeriöönne Suomen liittymistä kysymyksessä olevaan sopimukseen koskevan asiakirjan.

Hallitukseltani saamieni ohjeiden mukaisesti ilmoitan kunnioittaen, että Suomi liittyy tähän sopimukseen seuraavin varaumin:

1) Suomen liittyminen tähän sopimukseen ei missään suhteessa muuta niitä oikeuksia ja velvollisuuksia mitkä Suomella on Kansainliiton peruskirjan tai muiden aikaisemmin tehtyjen sopimusten perusteella, joiden tarkoituksena on kansainvälisten riitojen rauhanomainen ratkaiseminen;

2) Suomen hallitus ei tämän sopimuksen III artiklan kautta sitoudu velvollisuuteen käyttää pakkokeinoja jotakin kansainvälisessä riidassa osallista valtiota vastaan; sekä

3) tässä sopimuksessa määrätyn sovittelumenettelyn alaisia eivät ole V artiklan a), b), c) ja d) kohdissa mainitut erimielisyydet ja kysymykset.

Käytän tilaisuutta hyväkseni uudistaakseni Teille, Herra Ministeri, suurimman kunnioitukseni vakuutukset.

Argentiinan ulkoasiainministeriön nootti Suomen Buenos Airesissa olevalle lähettiläälle.

Ulko- ja kultusasiainministeriö.

Buenos Airesissa 31 päivänä maaliskuuta 1938.

Herra Ministeri,

Kunnioittaen tunnustan vastaanottaneeni Teidän Ylhäisyytenne nootin n:o 229, jossa hyväntahtoisesti ilmoititte, että Suomen Eduskunta on hyväksynyt Rio de Janeirossa 10 päivänä lokakuuta 1933 tehdyn hyökkäämättömyys- ja sovittelusopimuksen ja että Suomen Tasavallan herra Presidentti on sen ratifioinut, minkä johdosta Te, Herra Ministeri olette saanut Hallitukseltanne tehtäväksi tallettaa tähän ministeriöön Suomen liittymistä kysymyksessä olevaan sopimukseen koskevan asiakirjan.

Hallitukseltanne saamienne ohjeiden mukaisesti olette Te lisännyt, että Suomi liittyy tähän sopimukseen seuraavin varaumin:

1) Suomen liittyminen tähän sopimukseen ei missään tapauksessa muuta niitä oikeuksia ja velvollisuuksia, mitkä Suomella on Kansainliiton peruskirjan tai muiden aikaisemmin tehtyjen sopimusten nojalla tai sen ja muiden valtioiden välillä vastedes ehkä solmittavien sellaisten sopimusten perusteella, joiden tarkoituksena on kansainvälisten riitojen rauhanomainen ratkaiseminen;

2) Suomen hallitus ei tämän sopimuksen III artiklan kautta sitoudu velvollisuuteen käyttää pakkokeinoja jotakin kansainvälisessä riidassa osallista valtiota vastaan; sekä

3) tässä sopimuksessa määrätyn sovittelumenettelyn alaisia eivät ole V artiklan a), b), c) ja d) kohdissa mainitut erimielisyydet ja kysymykset.

Lausuen Teille, Herra Ministeri, tyytyväisyyteni sen johdosta, että tämä ministeriö on vastaanottanut sanotun asiakirjan, jonka talletuksesta olen ilmoittanut muille sopimusvalloille, käytän tilaisuutta hyväkseni uudistaakseni Teidän Ylhäisyydellenne suurimman kunnioitukseni vakuutukset.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.