12/1931

Genevessä 26 päivänä syyskuuta 1927 tehty, ulkomaisten välitystuomioiden täytäntöönpanoa koskeva yleissopimus.

Sopimus ulkomaisten välitystuomioiden täytäntöönpanosta.

(Luettelo valtioiden päämiehistä)

välitysehtoja koskevan, Genevessä 24 päivänä syyskuuta 1923 laaditun pöytäkirjan allekirjoittajina,

päätettyään tehdä mainittua pöytäkirjaa täydentävän sopimuksen,

ovat määränneet siihen täysinvaltuutettunsa, ollen nämä:

(luettelo valtuutetuista),

jotka esitettyään oikeiksi ja asianmukaiseen muotoon laadituiksi havaitut valtakirjansa, ovat sopineet seuraavista säännöksistä:

1 artikla.

Niillä jonkun korkean sopimuspuolen alueilla, joilla tätä sopimusta sovelletaan, on välitysehtoja koskevassa, Genevessä 24 päivänä syyskuuta 1923 laaditussa pöytäkirjassa tarkoitetun välitystuomiosopimuksen tai välitystuomioehdon nojalla annettu välitystuomio tunnustettava päteväksi ja pantava täytäntöön sillä alueella noudatettujen oikeussäännösten mukaan, jolla tuomio vaaditaan voimaan saatettavaksi, milloin tuomio on annettu sellaisella jonkun korkean sopimuspuolen alueella, jolla tätä sopimusta sovelletaan, ja semmoisten henkilöiden välillä, jotka ovat jonkun korkean sopimuspuolen tuomiovallan alaisia.

Tämän päteväksi tunnustamisen tai täytäntöönpanon saamiseksi on vielä tarpeen:

a) että välitystuomio on annettu sellaisen välitystuomiosopimuksen tai välitystuomioehdon nojalla, jonka siihen sovellutettava lainsäädäntö tunnustaa päteväksi;

b) että välitystuomion esine on sen maan lakien mukaan, jossa tuomioon vedotaan välitystuomiotietä ratkaistavissa;

c) että välitystuomio on sen välitysoikeuden julistama, joka välitystuomiosopimuksessa tai välitystuomioehdossa edellytetään, tai sellaisen, joka on asetettu asianosaisten tekemän välipuheen ja välitystuomiomenettelyä järjestävien oikeussäännösten mukaan;

d) että välitystuomio siinä maassa, jossa se on annettu, on tullut lopulliseksi siinä mielessä, ettei sitä ole lopulliseksi katsottava, jos sitä vastaan käy väittäminen (opposition) tahi siitä ylempään (appel) tai korkeimpaan oikeuteen (pourvoi en cassation) vetoaminen (maissa, joissa tällaiset muutoksenhakumenetelmät ovat voimassa) taikka jos osoitetaan, että tuomion pätevyyden epäämistä tarkoittava menettely on vireillä; ja

e) että tuomion tunnustaminen tai täytäntöönpano ei ole vasten sen maan yleistä järjestystä tai julkisoikeudellisia periaatteita, jossa siihen vedotaan.

2 artikla.

Vaikka 1 artiklassa mainitut ehdot ovatkin täytetyt, on tuomion tunnustaminen ja täytäntöönpano evättävä, jos tuomioistuin toteaa,

a) että välitystuomio on kumottu siinä maassa, jossa se on annettu;

b) että riitapuoli, jota vastaan välitystuomioon on vedottu, ei ole saanut välitystuomiomenettelystä tietoa siksi ajoissa, että olisi voinut ajaa asiaansa, tai, ollessaan vailla oikeudenkäyntikelpoisuutta, ei ole ollut asianmukaisesti edustettuna; tahi

c) että välitystuomio ei koske sitä riitaasiaa, jota välitystuomiosopimuksessa tarkoitetaan tai joka välitystuomioehdoissa edellytetään, tahi että se sisältää päätöksiä, jotka ylittävät välitystuomiosopimuksen tai välitystuomioehtojen määräykset.

Jos välitystuomiossa ei ole ratkaistu kaikkia välitysoikeuden käsiteltäviksi alistettuja kysymyksiä, niin sen maan asianomainen viranomainen, jossa tuomion tunnustamista tai täytäntöönpanoa on vaadittu, voi, mikäli sopivaksi harkitsee, lykätä tunnustamisen tai täytäntöönpanon tahi vaatia määräämänsä vakuuden.

3 artikla.

Jos riitapuoli, jota vastaan välitystuomio on annettu, saattaa toteen, että välitystuomiomenettelyä järjestävien oikeussäännösten mukaan on olemassa muukin kuin 1 artiklan a- ja c-kohdassa sekä 2 artiklan b- ja c-kohdassa mainittu syy, joka oikeuttaa hänet tuomioistuimessa kiistämään välitystuomion pätevyyden, niin asianomainen tuomari voi, mikäli hyväksi näkee, evätä tunnustamisen tai täytäntöönpanon tahi lykätä ne tuonnemmaksi myöntäen riitapuolelle kohtuullisen ajan, jonka kuluessa tämä voi anoa asianomaista tuomioistuinta julistamaan välitystuomion kumotuksi.

4 artikla.

Riitapuolen, joka vetoaa välitystuomioon tai vaatii sen täytäntöönpanoa, tulee eritoten esittää:

1) välitystuomio alkuperäisenä tai sellaisena jäljennöksenä, joka sen maan lakien mukaan, missä se on annettu, täyttää oikeaperäisyyden ehdot;

2) sellaiset asiakirjat ja selvitykset, jotka osoittavat, että välitystuomio on siinä maassa, jossa se on annettu, sikäli lopullinen kuin 1 artiklan d-kohdassa on sanottu; ja

3) tarpeen vaatiessa sellaiset asiakirjat ja selvitykset, jotka osoittavat, että 1 artiklan 1 kappaleessa ja 2 kappaleen a- ja c-kohdassa mainitut ehdot ovat täytetyt.

Välitystuomiosta ja muista tässä artiklassa mainituista asiakirjoista voidaan vaatia käännös sen maan viralliseen kieleen, jossa tuomioon vedotaan. Käännös on sen maan diplomaattisen tai konsuliedustajan, jonka kansalainen välitystuomioon vedonnut riitapuoli on, tahi sen maan valantehneen kielenkääntäjän, jossa tuomioon on vedottu, todistettava oikeaksi.

5 artikla.

Edellä olevain artiklain määräykset eivät riistä keneltäkään asianosaiselta oikeutta turvautua välitystuomioon sillä tavoin ja siinä määrin kuin sen maan lainsäädäntö ja sopimukset, jossa tähän välitystuomioon vedotaan, sallivat.

6 artikla.

Tätä sopimusta sovelletaan ainoastaan niihin välitystuomioihin, jotka on annettu sen jälkeen kuin välitysehtoja koskeva, Genevessä 24 päivänä syyskuuta 1923 laadittu pöytäkirja on tullut voimaan.

7 artikla.

Tämä sopimus, joka on oleva avoinna kaikkien välitysehtoja koskevan, vuonna 1923 laaditun pöytäkirjan allekirjoittajille allekirjoitettavaksi, on ratifioitava.

Sen voivat ratifioida vain ne Kansainliiton jäsenet ja siihen kuulumattomat valtiot, jotka ovat ratifioineet vuoden 1923 pöytäkirjan.

Ratifioimiskirjat ovat niin pian kuin suinkin talletettavat Kansainliiton pääsihteerille, joka antaa talletuksesta tiedon kaikille allekirjoittajille.

8 artikla.

Tämä sopimus tulee voimaan kolmen kuukauden kuluttua siitä, kuin kaksi korkeata sopimuspuolta on sen ratifioinut. Myöhemmin se tulee kunkin korkean sopimuspuolen suhteen voimaan kolmen kuukauden kuluttua sen ratifioimiskirjan tallettamisesta Kansainliiton pääsihteerille.

9 artikla.

Kukin Kansainliiton jäsen tai siihen kuulumaton valtio voi sanoa tämän sopimuksen irti. Irtisanonta on kirjallisesti ilmoitettava Kansainliiton pääsihteerille, jonka tulee viipymättä toimittaa siitä oikeaksi todistettu jäljennös kaikille muille sopimuspuolille samalla antaen niille tiedon päivästä, jona on sen saanut.

Irtisanonnan vaikutus kohdistuu ainoastaan siihen korkeaan sopimuspuoleen, joka sen on tehnyt, ja vasta vuoden kuluttua sitä koskevan ilmoituksen saapumisesta Kansainliiton pääsihteerille.

Välitysehtoja koskevan pöytäkirjan irtisanomisesta on sinänsä seurauksena tämän sopimuksen irtisanonta.

10 artikla.

Tämä sopimus ei ulotu sinänsä jonkun korkean sopimuspuolen siirtomaihin tai suojelusmaihin eikä sen ylivaltiuteen tai huoltovaltaan kuuluviin alueisiin.

Se voidaan milloin hyvänsä ulottaa yhteen tai useampaan siirtomaahan tai suojelusmaahan tai alueeseen, joilla välitysehtoja koskevaa, Genèvessä 24 päivänä syyskuuta 1923 laadittua pöytäkirjaa sovelletaan, siten että korkea sopimuspuoli lähettää siitä ilmoituksen Kansainliiton pääsihteerille.

Sellaisen ilmoituksen vaikutus lasketaan alkavaksi kolmen kuukauden kuluttua tallettamisesta.

Korkeat sopimuspuolet voivat milloin hyvänsä sanoa sopimuksen irti jokaisen tai jonkun edellä sanotun siirtomaan tai suojelusmaan tahi alueen kohdalta. Sellaiseen irtisanontaan sovelletaan 9 artiklan määräyksiä.

11 artikla.

Kansainliiton pääsihteerin on lähetettävä oikeaksi todistettu jäljennös tästä sopimuksesta jokaiselle Kansainliiton jäsenelle ja kullekin liittoon kuulumattomalle valtiolle, joka sen on allekirjoittanut.

Tämän vakuudeksi yllämainitut täysinvaltuutetut ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

Tehty Genevessä 26 päivänä syyskuuta 1927 yhtenä kappaleena, jonka englannin- ja ranskankieliset sanamuodot ovat yhtä todistusvoimaiset ja joka on säilytettävä Kansainliiton arkistossa.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.