33/1928

Suomen ja Espanjan välinen, sovintomenettelyä sekä riitojen oikeudellista ja välitysoikeudellista ratkaisua koskeva sopimus.

Suomi ratifioinut sopimuksen 9 päivänä marraskuuta 1928. Ratifioimisasiakirjat vaihdettiin Helsingissä marraskuun 26 päivänä 1928.

Suomen Tasavallan Presidentti ja Hänen Majesteettinsa Espanjan Kuningas, haluten lujittaa Suomen ja Espanjan välisiä ystävyyssiteitä sekä yleisen kansainvälisen oikeuden ylevimpien periaatteiden mukaan ratkaista molempien maiden välillä ehkä syntyvät riidat, ovat päättäneet tässä tarkoituksessa tehdä sopimuksen ja valtuutetuikseen määränneet:

Suomen Tasavallan Presidentti:

Ulkoasiainministerin, herra Hj. J. Procopé'n, ja

Hänen Majesteettinsa Espanjan Kuningas:

Espanjan erikoislähettilään ja täysivaltaisen ministerin Helsingissä, herra Manuel Alonso de Avila y Bernabeu'n,

jotka, esitettyään toisilleen oikeiksi ja asianmukaisiksi havaitut valtakirjansa, ovat sopineet seuraavista määräyksistä:

1 artikla.

Korkeat sopimuspuolet sitoutuvat vastavuoroisesti rauhanomaisesti sekä tässä sopimuksessa mainituin tavoin ratkaisemaan kaikki riidat, olkootpa mitä laatua tahansa, joita ehkä Suomen ja Espanjan välillä sattuu ja joita ei ole voitu ratkaista tavallista diplomaattista tietä.

I OSA

2 artikla.

Kaikki korkeiden sopimuspuolien väliset riidat, olkootpa mitä laatua tahansa, joissa sopimuspuolet vastavuoroisesti kiistävät toisiltaan jonkun oikeuden ja joita ei ole voitu sovinnossa ratkaista tavallista diplomaattista tietä, ovat saatettavat joko välitysoikeuden tahi pysyväisen kansainvälisen tuomioistuimen tuomiolla ratkaistaviksi. Riidat, joiden ratkaisemiseksi muissa korkeiden sopimuspuolien välillä voimassa olevissa sopimuksissa määrätään erikoismenettely, ovat ratkaistavat näiden sopimusten mukaisesti.

3 artikla.

Jos riita on sen laatuinen, että sen ratkaiseminen jommankumman sopimuspuolen sisäisen lainsäädännön mukaan kuuluu tämän sopimuspuolen tuomioistuimille, voi tämä sopimuspuoli vastustaa tässä sopimuksessa määrätyn menettelyn soveltamista, ennenkuin asianomainen oikeusviranomainen on kohtuullisessa ajassa antanut lopullisen päätöksen asiassa.

4 artikla.

Ennenkuin riita alistetaan tämän sopimuksen 2 artiklassa määrättyyn oikeudelliseen menettelyyn, voidaan se sopimuspuolten yhteisestä päätöksestä sovittelua varten alistaa tämän sopimuksen mukaan asetettuun pysyväiseen kansainväliseen lautakuntaan, jota sanotaan pysyväiseksi sovintolautakunnaksi.

5 artikla.

Pysyväiseen sovintolautakuntaan kuuluu viisi jäsentä. Sopimuspuolet nimittävät kumpikin yhden jäsenen mielensä mukaan ja määräävät yhteisesti muut kolme jäsentä sekä näistä lautakunnan puheenjohtajan. Nämä kolme jäsentä eivät saa olla sopimuspuolten kansalaisia eivätkä asua niiden alueella tahi olla niiden palveluksessa. Heidän tulee, kaikkien kolmen, olla eri maiden kansalaisia.

Lautakunnan jäsenet nimitetään kolmeksi vuodeksi. Jos lautakunnan jäsenen toimikauden päättyessä toista jäsentä ei ole hänen sijalleen valittu, katsotaan hänen toimensa uudistetuksi kolmeksi vuodeksi; sopimuspuolet pidättävät kuitenkin itselleen oikeuden siirtää kolmivuotiskauden päätyttyä puheenjohtajan tehtävät jollekin toiselle yhteisesti asetetuista lautakunnan jäsenistä.

Jäsen, jonka toimikausi päättyy jonkun sovintomenettelyn kestäessä, ottaa edelleen osaa riidan tutkimiseen menettelyn loppuun asti, vaikka toinen henkilö olisikin valittu hänen sijaansa.

Jos sovintolautakunnan jäsen kuolee tai luopuu toimestaan, on toinen valittava toimikauden loppuajaksi hänen sijaansa, mikäli mahdollista kolmen kuukauden kuluessa siitä ja joka tapauksessa niin pian kuin jokin riita on saatettu lautakunnan käsiteltäväksi.

Jos joku sopimuspuolten yhteisesti asettamista sovintolautakunnan jäsenistä on sairauden tahi jonkun muun seikan tähden tilapäisesti estynyt ottamasta osaa lautakunnan töihin, asettavat sopimuspuolet yhdessä varajäsenen, joka väliaikaisesti toimii poissaolevan jäsenen sijaisena. Ellei tätä varajäsentä aseteta kolmen kuukauden kuluessa siitä, kuin jäsenpaikka väliaikaisesti on täten tullut avoimeksi, on meneteltävä tämän sopimuksen 6 artiklan mukaisesti.

6 artikla.

Pysyväinen sovintolautakunta on asetettava kuudessa kuukaudessa tämän sopimuksen ratifioimisasiakirjan vaihdosta.

Ellei sovintolautakunnan yhteisesti asetettavia jäseniä nimitettäisi sanotussa ajassa taikka, kun sijaisesta on puhe, kolmen kuukauden kuluessa siitä, kuin paikka on tullut avoimeksi, on niiden nimittäminen uskottava kolmannelle, sopimuspuolten yhteisesti määräämälle vallalle. Jos tästä ei päästä yksimielisiksi, määrää kumpikin sopimuspuoli eri vallan, ja nimitykset ovat siten määrättyjen valtojen yksissä neuvoin toimitettavat. Jos kahden kuukauden kuluttua nämä kaksi valtaa eivät ole voineet tulla yksimielisiksi, esittää kumpikin yhtä monta ehdokasta kuin on nimitettävä jäseniä. Arvalla ratkaistaan, kutka siten esitetyistä ehdokkaista ovat valitut.

7 artikla.

Riita alistetaan pysyväisen sovintolautakunnan käsiteltäväksi anomuskirjalla, jonka molemmat sopimuspuolet yksissä neuvoin osottavat lautakunnan puheenjohtajalle.

Anomuskirjan tulee sisältää lyhyt selostus riidan aiheesta sekä pyyntö, että lautakunta ryhtyisi kaikkiin tarpeellisiin toimenpiteisiin sovinnon aikaansaamiseksi.

8 artikla.

Neljäntoista päivän kuluessa siitä päivästä lukien, jona riita on alistettu lautakunnan käsiteltäväksi, on kummallakin sopimuspuolella valta sen tutkimista varten vaihtaa asettamansa vakinainen jäsen henkilöön, jolla siinä asiassa on erityistä asiantuntemusta. Sopimuspuolen, joka tahtoo käyttää tätä oikeutta hyväkseen, tulee heti antaa siitä tieto toiselle sopimuspuolelle; tällä on siinä tapauksessa valta neljäntoista päivän kuluessa tiedon saamisesta käyttää samaa oikeutta hyväkseen.

Kummallakin sopimuspuolelle on valta heti nimittää varajäsen väliaikaisesti toimimaan asettamansa vakinaisen jäsenen sijaisena, jos tämä jäsen on sairauden taikka jonkun muun seikan tähden tilapäisesti estynyt ottamasta osaa lautakunnan töihin.

9 artikla.

Sovintolautakunnan asiana on selvittää riitakysymykset, tässä tarkoituksessa tutkinnan tai muiden keinojen avulla hankkia tarpeelliset tiedot sekä yrittää sovittaa riitapuolet. Se voi, tutkittuaan asian, esittää sopimuspuolille soveliaaksi harkitsemansa ehdotuksen ja asettaa heille määräajan mielensä lausumista varten.

Lopetettuaan työnsä lautakunnan on laadittava pöytäkirja, jossa asianhaarojen mukaisesti todetaan joko sopimuspuolten sopineen ja, jos on aihetta, sovinnon ehdot, taikka että sopimuspuolia ei ole voitu saada sopimaan.

Elleivät sopimuspuolet toisin sovi, ovat lautakunnan työt saatettavat loppuun kuudessa kuukaudessa siitä päivästä lukien, jona riita saatettiin lautakunnan käsiteltäväksi.

Jos sopimuspuolia ei ole saatu sopimaan, voi lautakunta, elleivät sopimuspuolien vapaasti nimittämät lautakunnan kaksi jäsentä sitä vastusta, jo ennemminkin kuin pysyväinen kansainvälinen tuomioistuin tahi se välitysoikeus, jonka käsiteltäväksi riita on saatettu, on antanut lopullisen päätöksensä, määrätä, että mietintö, johon on otettu kunkin lautakunnan jäsenen mielipide, on julkaistava.

10 artikla.

Mikäli ei toisin ole sovittu, vahvistaa sovintolautakunta itse käsittelymenetelmänsä, jonka joka tapauksessa tulee olla vuoroväitteinen. Mitä tulee tutkintaan, on lautakunnan, ellei se yksimielisesti toisin päätä, noudatettava 18 päivänä lokakuuta 1907 kansainvälisten riitaisuuksien rauhanomaisesta ratkaisemisesta tehdyn yleissopimuksen III osaston (kansainvälisistä tutkintakomissioneista) määräyksiä.

11 artikla.

Elleivät sopimuspuolet ole toisin sopineet, tulee sovintolautakunnan kokoontua puheenjohtajansa määräämällä paikkakunnalla.

12 artikla.

Sovintolautakunnan käsittelyt ovat julkisia ainoastaan milloin lautakunta sopimuspuolten suostumuksella nimenomaan niin päättää.

13 artikla.

Sovintolautakunnassa edustavat sopimuspuolia asiamiehet, joiden tehtävänä on olla välittäjinä niiden ja lautakunnan välillä; sopimuspuolet saavat sen ohessa käyttää avustajinaan siksi määräämiänsä neuvonantajia ja asiantuntijoita sekä pyytää kaikkien niiden henkilöiden kuulustelemista, joiden todistuksia pitävät tarpeellisina.

Lautakunnalla on puolestaan valta pyytää suullisia selityksiä kummankin sopimuspuolen asiamiehiltä, neuvonantajilta ja asiantuntijoilta, niin myöskin kaikilta niiltä henkilöiltä, joiden saapuville tulemisen hallituksensa suostumuksella se katsoo tarpeelliseksi.

14 artikla.

Mikäli tässä sopimuksessa ei toisin määrätä, tekee sovintolautakunta päätöksensä äänten enemmistöllä.

15 artikla.

Sopimuspuolet sitoutuvat helpottamaan sovintolautakunnan töitä sekä eritoten niin suuressa määrin kuin suinkin sille toimittamaan kaikki tarpeelliset asiakirjat ja tiedot niin myös käyttämään kaikkia heidän käytettävissään olevia keinoja, jotta sen kävisi mahdolliseksi ryhtyä niiden alueella ja lainsäädännön mukaisesti todistajien tahi asiantuntijain haastamiseen ja kuulustelemiseen sekä panemaan toimeen katselmuksia.

16 artikla.

Siltä ajalta, jonka sovintolautakunnan työt kestävät, saa kukin lautakunnan jäsenistä korvauksen, jonka suuruuden sopimuspuolet yksissä neuvoin määräävät.

Kumpikin hallitus suorittaa omat kulunsa sekä puolet lautakunnan yhteisistä kulungeista, ollen ensimmäisessä momentissä mainitut korvaukset luettavat näihin yhteisiin kulunkeihin.

17 artikla.

Ellei pysyväinen sovintolautakunta saa aikaan sovintoa, alistetaan riita joko välitysoikeuden tahi pysyväisen kansainvälisen tuomioistuimen käsiteltäväksi tämän sopimuksen 2 artiklan määräysten mukaisesti.

Tässä tapauksessa samaten kuin siinä, ettei riitaa ensin ole alistettu pysyväisen sovintolautakunnan käsiteltäväksi, tulee sopimuspuolten yhteisesti laatia välikirja, jossa määrätään riidan alistaminen pysyväiseen kansainväliseen tuomioistuimeen taikka nimetään välitystuomarit. Välikirjassa on selvästi määriteltävä riitakysymyksen aihe, erikoiset oikeudet, jotka kuuluvat pysyväiselle kansainväliselle tuomioistuimelle taikka välitysoikeudelle, sekä kaikki muut sopimuspuolten keskenänsä määräämät ehdot. Välikirja laaditaan molempien hallitusten välisellä noottien vaihdolla.

Riita ratkaisemaan valtuutettu pysyväinen kansainvälinen tuomioistuin tahi samassa tarkoituksessa asetettu välitysoikeus on oikeutettu tulkitsemaan käsiteltäväkseen saatettua riitaa koskevan välikirjan määräyksiä.

Ellei välikirjaa ole laadittu kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä lukien, jona jommallekummalle sopimuspuolelle on esitetty asian oikeudellista ratkaisemista tarkoittava pyyntö, on kummallakin sopimuspuolella valta kuukauden kuluttua siitä, kuin se on aikomuksensa toiselle ilmoittanut, suoraan alistaa riita pysyväisen kansainvälisen tuomioistuimen käsiteltäväksi osoittamalla sille sitä tarkoittavan anomuskirjan.

Kaikessa muussa on noudatettava sitä menettelyä, joka on määrättynä pysyväisen kansainvälisen tuomioistuimen perussäännössä taikka, kun riita alistetaan välistysoikeuteen, kansainvälisten riitaisuuksien rauhanomaisesta ratkaisemisesta Haagissa 18 päivänä lokakuuta 1907 tehdyssä yleissopimuksessa.

II OSA

18 artikla.

Kaikki korkeiden sopimuspuolten hallitusten väliset riidat, joita nämä eivät saa sovituiksi tavallista diplomaattista tietä ja joiden tuomiolla ratkaisemista ei voida tämän sopimuksen 2 artiklan mukaan vaatia, ovat alistettavat pysyväiseen sovintolautakuntaan, ellei niiden ratkaisemiseksi jossakin sopimuspuolten välillä voimassaolevassa sopimuksessa jo ole määrätty erityistä menettelyä.

Elleivät sopimuspuolet voi sopia lautakunnalle esitettävästä anomuskirjasta, on kummallakin sopimuspuolella valta suoraan saattaa riita lautakunnan käsiteltäväksi ilmoitettuaan aikomuksestaan toiselle sopimuspuolelle kuukautta aikaisemmin.

Jos ainoastaan toinen sopimuspuoli on esittänyt anomuskirjan, tulee tämän sopimuspuolen viipymättä antaa se tiedoksi vastapuolelle.

Tämän sopimuksen 7 artiklan 2 momentissa sekä 8 - 16 artikloissa mainittua menettelyä on sovellettava.

19 artikla.

Jos sopimuspuolten kesken ei ole saatu sovintoa syntymään, on riita jommankumman sopimuspuolen pyynnöstä alistettava välitysoikeuden ratkaistavaksi, ollen tällä valta tuomita ex aequo et bono.

Ellei ole toisin sovittu, kuuluu tähän oikeuteen viisi jäsentä, jotka määrätään noudattamalla tämän sopimuksen 5 ja 6 artiklassa sovintolautakunnan asettamisesta mainittua menettelyä.

Välitysoikeudella on sovintotuomarille kuuluva valta, ja sen tulee sanella sopimuspuolia velvoittava riidan ratkaisu.

20 artikla.

Kun riita on välitysoikeustietä ratkaistava, sitoutuvat sopimuspuolet kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä lukien, jona jompikumpi sopimuspuoli on toiselle sopimuspuolelle osottanut välitysoikeudellista menettelyä tarkoittavan pyynnön, sopimaan erityisestä, riidan aihetta ja menettelyn erikoisseikkoja koskevasta välikirjasta.

Jos tästä välikirjasta ei voida sopia sanotussa määräajassa, on kummallakin sopimuspuolella valta alistaa asia yksipuolisen anomuksen nojalla 19 artiklan mukaisesti asetettuun oikeuteen. Tässä tapauksessa välitysoikeus itse määrää käsittelymenetelmänsä.

YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ

21 artikla.

Jos pysyväinen kansainvälinen tuomioistuin tahi välitysoikeus toteaa, että jommankumman sopimuspuolen oikeusistuimen tai muun viranomaisen päätös on kokonaan tai osittain ristiriidassa kansainvälisen oikeuden kanssa, ja jos tämän sopimuspuolen valtiosääntöoikeus on sallimatta tai vain osittain sallii puheena olevan päätöksen seuraamukset poistettaviksi hallinnollista tietä, on tuomioistuimen tahi välitysoikeuden päätöksessä määrättävä loukatulle sopimuspuolelle myönnettävän vahingonkorvauksen laatu ja suuruus.

22 artikla.

Sovintomenettelyn taikka asian oikeudellisen tai välitysoikeudellisen käsittelyn aikana tulee sopimuspuolten pidättäytyä kaikista toimenpiteistä, jotka voivat vahingollisesti vaikuttaa sovintolautakunnan ehdotusten hyväksymiseen taikka pysyväisen kansainvälisen tuomioistuimen tahi välitysoikeuden tuomion täytäntöönpanoon. Tätä varten tulee sovintolautakunnan, tuomioistuimen tahi välitysoikeuden tarpeen vaatiessa määrätä, mihin väliaikaisiin toimenpiteisiin on ryhdyttävä.

23 artikla.

Tämän sopimuksen tulkinnasta taikka täytäntöönpanosta ehkä aiheutuvat riitaisuudet alistetaan, ellei ole toisin sovittu, suoraan pysyväiseen kansainväliseen tuomioistuimeen yksipuolisen anomuksen nojalla.

24 artikla.

Tämä sopimus on ratifioitava. Sen ratifioimisasiakirjat ovat vaihdettavat Helsingissä niin pian kuin suinkin.

Tämä sopimus tulee voimaan samana päivänä kuin ratifioimisasiakirjat vaihdetaan ja on voimassa kymmenen vuotta sanotusta päivästä lukien. Ellei sitä ole irtisanottu kuutta kuukautta ennen tämän määräajan päättymistä, on se katsottava uudistetuksi kymmenvuotiskaudeksi kerrallaan.

Jos tämän sopimuksen voimassaolon päättyessä sovinto- taikka oikeudellinen tahi välitysoikeudellinen käsittely on vireillä, jatkuu se, kunnes asia on loppuun suoritettu, tämän sopimuksen määräysten mukaisesti.

Tämän vakuudeksi ovat edellä mainitut valtuutetut allekirjoittaneet tämän sopimuksen ja varustaneet sen sineteillään.

Tehty Helsingissä kahtena kappaleena 31 päivänä toukokuuta 1928.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.