16/1928

Suomen ja Sveitsin välinen sovintomenettelyä ja oikeudellista riidan ratkaisua koskeva sopimus.

Suomi ratifioinut sopimuksen 20 päivänä huhtikuuta 1928. Ratifioimisasiakirjat vaihdettiin Bernissä 11 päivänä kesäkuuta 1928.

Suomen Tasavallan Presidentti

ja

Sveitsin Liittoneuvosto

haluten lujittaa Suomen ja Sveitsin välisiä ystävyyssiteitä ja, yleisen rauhan eduksi, puolestaan kehittää sovinto- ja oikeudellisen menettelyn soveltamista kansainvälisten erimielisyyksien ratkaisuun, sekä

pyrkien mahdollisimman laajalti molempien maiden keskinäisissä väleissä soveltamaan Kansainliiton 22 päivänä syyskuuta 1922 tekemän, valtioiden välisten sovintolautakuntien asettamista koskevan päätöksen vahvistamia periaatteita,

ovat päättäneet tätä varten tehdä sopimuksen ja ovat täysivaltuutetuikseen määränneet:

Suomen Tasavallan Presidentti:

Suomen erikoislähettilään ja täysivaltaisen ministerin Sveitsissä Hänen Ylhäisyytensä herra Rafael W. Erich'in.

Sveitsin Liittoneuvosto:

Valaliiton presidentin ja Liittovaltion poliittisen departementin päällikön herra Giuseppe Motta'n

jotka, esitettyään hyvään ja asianmukaiseen muotoon laadituiksi havaitut valtakirjansa, ovat sopineet seuraavista määräyksistä:

1 artikla.

Sopimuspuolet sitoutuvat ennen mihinkään oikeudenkäyntiin ryhtymistä alistamaan sovintomenettelyyn, kaikki erimielisyydet, olkootpa ne mitä laatua tahansa, joita ehkä niiden kesken sattuu ja joita ei ole voitu ratkaista diplomaattista tietä.

Kummankin sopimuspuolen asiana on päättää, mistä ajankohdasta sovintomenettelyyn voidaan ryhtyä diplomaattisten neuvottelujen sijasta.

Ne riita-asiat, jotka erikoinen tuomioistuin ratkaisee sopimuspuolten välillä voimassaolevien muiden sopimusten nojalla, jätetään kuitenkin suoraan sanotun tuomioistuimen käsiteltäviksi.

2 artikla.

Kun on kysymys riita-asiasta, joka jommankumman sopimuspuolen lainsäädännön mukaan kuuluu jonkun oikeusviranomaisen tuomiovaltaan, voi vastaajapuoli vastustaa asian alistamista sovintomenettelyyn ja, esiintyvissä tapauksissa, oikeudenkäynnillä selvitettäväksi, ennenkuin sanottu oikeusviranomainen on antanut lopullisen päätöksen asiassa. Jos kantajapuoli ei tyydy tähän tuomioon, on riita-asia viimeistään vuoden kuluessa tästä päätöksestä lukien jätettävä sovintomenettelytietä käsiteltäväksi.

3 artikla.

Kuudessa kuukaudessa tämän sopimuksen ratifioimisasiakirjain vaihdosta sopimuspuolet asettavat pysyväisen viisijäsenisen sovintolautakunnan.

Sopimuspuolet nimittävät kumpikin yhden jäsenen mielensä mukaan ja määräävät yhteisesti muut kolme jäsentä. Nämä kolme jäsentä eivät saa olla sopimuspuolten kansalaisia eivätkä asua niiden alueella tahi olla niiden palveluksessa.

Lautakunnan puheenjohtaja nimitetään yhteisesti niistä jäsenistä, jotka ovat yhteisesti valittavat.

Lautakunnan jäsenet nimitetään kolmeksi vuodeksi. Yhteisesti nimitetyille jäsenille uskottua tointa ei voida toimikauden kestäessä peruuttaa, elleivät sopimuspuolet siitä toisin sovi.

4 artikla.

Jos sovintolautakunnan jäsen kuolee tai luopuu toimestaan, on toinen valittava toimikauden loppuajaksi hänen sijaansa, mikäli mahdollista kolmen kuukauden kuluessa siitä ja joka tapauksessa niin pian kuin jokin riitaisuus on saatettu lautakunnan käsiteltäväksi.

Jos joku sopimuspuolten yhteisesti asettamista sovintolautakunnan jäsenistä on sairauden tahi jonkun muun seikan tähden tilapäisesti estynyt ottamasta osaa lautakunnan töihin, asettavat sopimuspuolet yhdessä varajäsenen, joka väliaikaisesti toimii poissaolevan jäsenen sijaisena. Ellei tätä varajäsentä aseteta kolmen kuukauden kuluessa siitä lukien, jolloin jäsenpaikka tuli väliaikaisesti avoimeksi, on meneteltävä tämän sopimuksen 5 artiklan mukaisesti.

Jos lautakunnan jäsenen toimikauden päättyessä toista jäsentä ei ole hänen sijalleen valittu, katsotaan hänen toimensa uudistetuksi kolmeksi vuodeksi; sopimuspuolet pidättävät itselleen kuitenkin oikeuden siirtää kolmivuotiskauden päätyttyä puheenjohtajan tehtävät jollekin toiselle yhteisesti asetetuista lautakunnan jäsenistä.

Jäsen, jonka toimiaika päättyy jonkun riitaisuuden ollessa lautakunnassa vireillä, ottaa edelleen osaa riitaisuuden käsittelyyn, kunnes se päättyy, vaikka hänen sijalleen onkin asetettu toinen henkilö.

5 artikla.

Ellei yhteisesti asetettavia sovintolautakunnan jäseniä taikka puheenjohtajaa aseteta säädetyn kuuden kuukauden taikka, kun on kysymys sijaisuudesta, kolmen kuukauden kuluessa paikan avoimeksitulosta, valitsee nämä toimihenkilöt, jommankumman sopimuspuolen pyynnöstä, pysyväisen kansainvälisen tuomioistuimen esimies tahi, jos tämä on jommankumman sopimusvaltion kansalainen, varaesimies taikka, jos tämänkin laita on sama, tuomioistuimen ijältään vanhin jäsen.

6 artikla.

Kun jompikumpi sopimuspuoli on saattanut riita-asian sovintolautakunnan käsiteltäväksi, on kummallakin sopimuspuolella valta kahdessa viikossa siitä, sanotun erimielisyyden tutkimusta varten, vaihtaa asettamansa vakinainen jäsen henkilöön, jolla siinä asiassa on erityistä asiantuntemusta.

Sopimuspuolen, joka tahtoo käyttää tätä oikeutta hyväkseen, tulee heti antaa siitä tieto vastapuolelle, joka siinä tapauksessa kahdessa viikossa tiedon saamisesta voi ryhtyä vastaavaan toimenpiteeseen.

Kuitenkin on kummallakin sopimuspuolella valta heti nimittää varajäsen väliaikaisesti toimimaan asettamansa vakinaisen jäsenen sijaisena, jos tämä jäsen on sairauden taikka jonkun muun seikan tähden tilapäisesti estynyt ottamasta osaa lautakunnan töihin.

7 artikla.

Sovintolautakunnan tehtävänä on helpottaa riita-asian ratkaisua selvittämällä puolueettoman ja tunnollisen tutkinnan avulla asialliset seikat sekä tekemällä ehdotuksia erimielisyyden ratkaisemiseksi tämän sopimuksen 12 artiklan määräysten mukaisesti.

Lautakunta ottaa riita-asian käsiteltäväkseen, jos jompikumpi sopimuspuoli esittää lautakunnan puheenjohtajalle sitä tarkoittavan pyynnön. Samalla se sopimuspuoli, joka pyytää sovintomenettelyyn ryhtymistä, antaa siitä toiselle sopimuspuolelle ilmoituksen.

8 artikla.

Ellei toisin sovita, tulee sovintolautakunnan kokoontua puheenjohtajansa määräämällä paikkakunnalla.

9 artikla.

Asian käsittely sovintolautakunnassa on kontradiktoorinen.

Lautakunnan asiana on vahvistaa muut menettelyä koskevat säännöt, kuitenkin niin että kansainvälisten riitaisuuksien rauhanomaisesta ratkaisemisesta Haagissa 18 päivänä lokakuuta 1907 tehdyn yleissopimuksen III osastossa olevia säännöksiä on sovellettava, ellei lautakunta yksimielisesti toisin päätä.

Lautakunnan neuvottelut tapahtuvat suljettujen ovien takana, ellei lautakunta sopimuspuolten suostumuksella toisin päätä.

10 artikla.

Mikäli tässä sopimuksessa ei toisin määrätä, tekee sovintolautakunta päätöksensä äänten enemmistöllä. Kullakin jäsenellä on yksi ääni. Elleivät kaikki jäsenet ole läsnä, ratkaisee puheenjohtajan ääni äänten mennessä tasan. Lautakunta ei voi ryhtyä asialliseen ratkaisuun, elleivät kaikki jäsenet ole läsnä.

11 artikla.

Sopimuspuolet toimittavat sovintolautakunnalle kaikki tarpeelliset tiedot ja helpottavat joka suhteessa ja kaikin mahdollisin keinoin sen tehtävän täyttämistä.

12 artikla.

Sovintolautakunta antaa mietintönsä kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä lukien, jona riita-asia on jätetty sen käsiteltäväksi, elleivät sopimuspuolet yhteisesti päätä pidentää tätä määräaikaa.

Mietinnön tulee sisältää ehdotus riita-asian ratkaisemiseksi, mikäli asianhaarat sen suinkin sallivat.

Vähemmistöön jääneiden jäsenten eriävä mielipide on perusteluineen mietinnössä mainittava.

Kummallekin sopimuspuolelle jätetään puheenjohtajan allekirjoittama kappale mietintöä.

Lautakunnan mietintö ei ole, mikäli on kysymys tosiasiain esityksestä taikka oikeudellisista näkökohdista, välitystuomion luontoinen.

13 artikla.

Sopimuspuolet ilmoittavat toisilleen ja sovintolautakunnan puheenjohtajalle kohtuullisessa, ei kuitenkaan kolmea kuukautta pidemmässä ajassa, hyväksyvätkö mietinnön johtopäätökset ja siihen sisältyvät ehdotukset.

Sopimuspuolten yhteisestä sopimuksesta riippuu, voidaanko lautakunnan mietintö ja käsittelypöytäkirja julaista ennen sen määräajan loppua, jonka kuluessa sopimuspuolten on ilmaistava mielipiteensä mietinnössä esitetyistä ehdotuksista.

14 artikla.

Niin kauvan, kuin asian käsittely varsinaisesti kestää, sovintolautakunnan jäsenet saavat korvausta, jonka suuruuden sopimuspuolet määräävät.

Kumpikin sopimuspuoli suorittaa omat kustannuksensa sekä puolet lautakunnan kustannuksista.

15 artikla.

Jos jompikumpi sopimuspuoli ei hyväksy sovintolautakunnan ehdotusta taikka ei ilmaise mielipidettään sen mietinnössä asetetun määräajan kuluessa, voi kumpikin sopimuspuoli vaatia, että riita-asia jätetään pysyväiselle kansainväliselle tuomioistuimelle sen velvoituksen mukaisesti, jonka sopimuspuolet ovat hyväksyneet yhtyessään tämän tuomioistuimen perussäännön 36 artiklaan sisältyvään valinnaiseen säännökseen. Tämä velvoitus sitoo molempia sopimuspuolia siihen saakka, kunnes tämän sopimuksen voimassaoloaika päättyy, siinäkin tapauksessa, että mainittu velvoitus sillä välin lakkaisi toisen tai kummankin sopimuspuolen kohdalta.

Sitä paitsi sopimuspuolet sopivat siitä, että, vaikka kysymys ei kuuluisikaan mihinkään niistä neljästä oikeudellista laatua olevien riitakysymysten ryhmästä, jotka on lueteltu tuomioistuimen perussäännön 36 artiklan 2 kohdassa, kumpikin sopimuspuoli voi vaatia, että asia jätetään pysyväiselle kansainväliselle tuomioistuimelle, joka käsittelee asian ex aequo et bono, mikäli ei ole olemassa sovellettavissa olevaa oikeussäännöstä.

16 artikla.

Sopimuspuolet laativat kussakin eri tapauksessa erityisen välikirjan, jossa selvästi määritellään riitakysymyksen esine, pysyväiselle kansainväliselle tuomioistuimelle, mahdollisesti myönnetyt erikoisvaltuudet sekä kaikki muut sopimuspuolten keskenänsä määräämät ehdot.

Välikirja laaditaan sopimuspuolten hallitusten välisellä noottien vaihdolla.

Tuomioistuimen asiana on välikirjan tulkinta kaikissa kohdin.

Ellei välikirjaa ole laadittu kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä lukien, jona jommallekummalle sopimuspuolelle on esitetty asian oikeudellista ratkaisemista tarkoittava pyyntö, on kummallakin sopimuspuolella valta jättää asia yksipuolisen pyynnön nojalla pysyväiselle tuomioistuimelle.

17 artikla.

Jos pysyväinen kansainvälinen tuomioistuin toteaisi, että jommankumman sopimusvaltion oikeusistuimen taikka muun viranomaisen päätös on kokonaan tahi osaksi ristiriidassa kansainvälisen oikeuden kanssa ja jos tämän sopimuspuolen valtiosääntöoikeus on sallimatta tai vain osittain sallii kyseessä olevan päätöksen seuraamukset poistettaviksi hallinnollista tietä, on loukatulle sopimuspuolelle määrättävä kohtuullinen korvaus muussa muodossa.

18 artikla.

Sopimuspuolet sitoutuvat tunnollisesti noudattamaan pysyväisen kansainvälisen tuomioistuimen antamaa päätöstä.

Päätöksen tulkinnan ehkä aiheuttamat vaikeudet ratkaisee tuomioistuin, jonka puoleen kumpikin sopimuspuoli tässä tarkoituksessa voi kääntyä yksipuolisella pyynnöllä.

19 artikla.

Sovintomenettelyn taikka asian oikeudellisen käsittelyn aikana on sopimuspuolten pidättäydyttyvä kaikista toimenpiteistä, jotka voisivat vahingollisesti vaikuttaa sovintolautakunnan ehdotusten hyväksymiseen taikka pysyväisen kansainvälisen tuomioistuimen päätöksen täytäntöönpanoon.

20 artikla.

Tämän sopimuksen tulkinnasta taikka täytäntöönpanosta ehkä aiheutuvat riitaisuudet alistetaan, ellei ole toisin sovittu, suoraan pysyväiseen kansainväliseen tuomioistuimeen yksipuolisen pyynnön nojalla.

21 artikla.

Tämä sopimus on ratifioitava. Sen ratifioimisasiakirjat vaihdetaan niin pian kuin suinkin Bernissä.

Sopimus tulee voimaan kun ratifioimisasiakirjat on vaihdettu. Se on tehty kymmeneksi vuodeksi voimaantulopäivästä lukien. Ellei sitä ole irtisanottu kuutta kuukautta ennen mainitun kymmenvuotiskauden päättymistä, katsotaan se jatkuvasti pidennetyksi viideksi vuodeksi kerrallaan.

Jos joku sovintomenettely taikka käsittely oikeudessa on vireillä tämän sopimuksen voimassaolon päättyessä, jatkuu sovintomenettely taikka käsittely oikeudessa tämän sopimuksen taikka jonkun muun sopimuspuolten tätä sopimusta korvaamaan ehkä tekemän sopimuksen määräysten mukaisesti.

Ylläolevan vakuudeksi ovat valtuutetut tämän sopimuksen allekirjoittaneet.

Laadittu, kahtena kappaleena, Bernissä 16 päivänä marraskuuta 1927.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.