Ahvenanmaansaarten linnoittamattomuutta ja puolueettomuutta koskeva sopimus.
- Allekirjoituspäivä
Suomi ratifioinut sopimuksen 28 päivänä tammikuuta 1922. Ratifioimisasiakirja talletettiin Genèveen 6 päivänä huhtikuuta 1922.
Saksan Presidentti, Hänen Majesteettinsa Tanskan ja Islannin Kuningas, Viron Tasavallan Päämies, Suomen Tasavallan Presidentti, Ranskan Tasavallan Presidentti, Hänen Majesteettinsa Ison Britannian ja Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan ja brittiläisten merentakaisten alueitten Kuningas, Intian Keisari, Hänen Majesteettinsa Italian Kuningas, Latvian Tasavallan Päämies, Puolan Valtionpäämies ja Hänen Majesteettinsa Ruotsin Kuningas, jotka ovat sopineet Kansainliiton neuvoston päätöksessään 24 päivältä kesäkuuta 1921 lausuman toivomuksen toteuttamisesta, mikä tarkoittaa Ahvenanmaan saarten linnoittamattomuutta ja neutralisoimista koskevan sopimuksen aikaansaamista asianosaisten valtain välillä, jotta saataisiin takeet siitä, etteivät nämä saaret koskaan tule aiheuttamaan vaaraa sotilaalliselta kannalta,
ovat tässä tarkoituksessa päättäneet täydentää sen sitoumuksen sisällystä, jonka Venäjä on antanut 30 päivänä maaliskuuta 1856 Parisissa solmittuun traktaattiin liitetyssä Ahvenanmaan saaria koskevassa sopimuksessa, mainittua sitoumusta kuitenkaan loukkaamatta;
1 Artikla.
Suomi vahvistaa, sikäli kuin se sen osalta saattaa olla tarpeellista, sen selityksen, jonka Venäjä on antanut Parisin traktaattiin 30 päivältä maaliskuuta 1856 liitetyssä Ahvenanmaan saaria koskevassa sopimuksessa, ja sitoutuu siis olemaan linnoittamatta Ahvenanmaan saariksi nimitettyä Suomen saariston osaa.
2 Artikla.
I. Nimityksellä Ahvenanmaan saaret tarkoitetaan tässä sopimuksessa kaikkia niitä saaria, luotoja ja kareja, jotka sijaitsevat seuraavien viivojen rajoittamalla vesialueella:
a) pohjoisessa pohj. leveysaste 60° 41'.
b) idässä suorat viivat, jotka perätysten yhdistävät seuraavat maantieteelliset pisteet:
1) 60° 41',0 pohj. lev. ja 21° 00',0 it. pit. Gr.
2) 60° 35',9 pohj. lev. ja 21° 06',9 it. pit. Gr.
3) 60° 33',3 pohj. lev. ja 21° 08',0 it. pit. Gr.
4) 60° 15',8 pohj. lev. ja 21° 05',5 it. pit. Gr.
5) 60° 11',4 pohj. lev. ja 21° 00',4 it. pit. Gr.
6) 60° 09',4 pohj. lev. ja 21° 01',2 it. pit. Gr.
7) 60° 05',5 pohj. lev. ja 21° 04',3 it. pit. Gr.
8) 60° 01',1 pohj. lev. ja 21° 11',3 it. pit. Gr.
9) 59° 59',0 pohj. lev. ja 21° 08',3 it. pit. Gr.
10) 59° 53',0 pohj. lev. ja 21° 20',0 it. pit. Gr.
11) 59° 48',5 pohj. lev. ja 21° 20',0 it. pit. Gr.
12) 59° 27',0 pohj. lev. ja 20° 46',3 it. pit. Gr.
c) etelässä pohj. leveysaste 59° 27'.
d) lännessä suorat viivat, jotka perätysten yhdistävät seuraavat maantieteelliset pisteet:
13) 59° 27',0 pohj. lev. ja 20° 09',7 it. pit. Gr.
14) 59° 47',8 pohj. lev. ja 19° 40',0 it. pit. Gr.
15) 60° 11',8 pohj. lev. ja 19° 05',5 it. pit. Gr.
16)-- Märket-luodon keskikohta
60° 18',4 pohj. lev. ja 19° 08',5 it. pit. Gr.
17) 60° 41',0 pohj. lev. ja 19° 14',4 it. pit. Gr.
Viivat, jotka yhdistävät 14, 15 ja 16 pisteen, ovat ne, määrätyt " Description topographique de la frontière entre le Royaume de Suède et l'Empire de Russie d'après la démarcation de l'année 1810 corrigée d'après la revision de 1888" (Ruotsin kuningaskunnan ja Venäjän keisarikunnan välinen topograafinen rajaselitys, tehty vuonna 1888 tarkistetun 1810 vuoden rajanjärjestelyn mukaan) nimisessä julkaisussa.
Kaikkien tässä artiklassa mainittujen pisteiden asema viittaa yleensä brittiläisen amiraliteetin merikorttiin N:o 2297 vuodelta 1872 (vuoden 1921 elokuuhun asti tehtyine korjauksineen); kuitenkin pisteiden 1-11 asema viittaa suuremman täsmällisyyden vuoksi seuraaviin merikortteihin: suomalaisiin merikortteihin N:o 32 vuodelta 1921, N:o 29 vuodelta 1920 ja venäläiseen merikorttiin N:o 742 vuodelta 1916 (korjattu maaliskuussa 1916).
Kappale kutakin näitä eri merikortteja on talletettu Kansainliiton pysyväisen sihteeristön arkistoon.
II. Ahvenanmaan saarten aluevesien katsotaan ulottuvan kolmen meripenikulman päähän edellämääritellyistä, ainakin ajoittain vedenpinnalla näkyvistä saarista, luodoista ja kareista matalanveden aikana; kuitenkaan ei ole aluevesien katsottava missään kohdin ulottuvan tämän artiklan ensimäisessä momentissa määrättyjen rajaviivain ulkopuolelle.
III. I momentissa määritellyt saaret, luodot ja karit ja II momentissa määrätyt aluevedet yhteensä muodostavat sen "vyöhykkeen", johon seuraavia artikloja sovellutetaan.
3 Artikla.
Älköön mitään sotilas- tai laivastorakennusta tai tukikohtaa, mitään sotilasilmailutoimen rakennusta tai tukikohtaa eikä mitään muutakaan sotatarkoituksiin käytettävää laitetta ylläpidettäkö 2 artiklassa määrätyllä vyöhykkeellä tai sinne rakennettako.
4 Artikla.
Paitsi 7 artiklassa määrätyissä tapauksissa älkööt minkään vallan maa-, meri- tai ilmailuvoimat tunkeutuko 2 artiklassa määrätylle vyöhykkeelle tai siellä oleskelko; aseiden ja sotatarpeiden valmistus, tuonti, kauttakuljetus ja vienti ovat siellä nimenomaan kielletyt.
Rauhan aikana sovellutetaan kuitenkin seuraavia määräyksiä:
a) paitsi Suomen tasavallassa voimassa olevien yleisten säännösten mukaan järjestyksen ja yleisen turvallisuuden säilyttämiseksi vyöhykkeellä tarvittavaa säännöllistä poliisihenkilökuntaa, Suomi voi poikkeuksellisten olosuhteiden vaatiessa viedä sinne ja väliaikaisesti siellä pitää muita sellaisia aseellisia voimia, jotka ovat välttämättömän tarpeelliset järjestyksen pitämiseksi.
b) Suomi pidättää itselleen niinikään oikeuden aika ajoin käyttää saaria tarkastamassa 1 tai 2 keveää vedenpinnalla kulkevaa sota-alusta, jotka voivat siinä tapauksessa ankkuroida väliaikaisesti niiden vesillä. Paitsi näitä laivoja saa Suomi, jos erikoisen tärkeät seikat vaativat, tuoda vyöhykkeen vesille ja siellä väliaikaisesti pitää muitakin vedenpinnalla kulkevia laivoja, joiden kantavuus ei missään tapauksessa saa olla suurempi kuin yhteensä 6,000 tonnia.
Suomen Hallitus ei saa myöntää lupaa tulla saaristoon ja siellä väliaikaisesti ankkuroida muuta kuin yhdelle jonkun muun vallan sotalaivalle.
c) Suomi saa antaa ilmasotavoimiensa lentää vyöhykkeen ylitse, mutta niiden maihin laskeminen on kielletty, paitsi pakottavassa hätätilassa.
5 Artikla.
Kielto sallimasta sotalaivain tulo 2 artiklassa mainitulle vyöhykkeelle tai siellä oleskelu ei vaikuta vapauteen kulkea rauhallisesti aluevesien lävitse, mikä läpikulku pysyy voimassaolevien kansainvälisten säännösten ja tapojen alaisena.
6 Artikla.
Sodan aikana pidetään 2 artiklassa mainittua vyöhykettä puolueettomana alueena, eikä sitä saa välillisesti eikä välittömästi käyttää tarkoitukseen, joka on jossain yhteydessä sotilaallisten toimenpiteiden kanssa.
Kuitenkin on Suomen, jos Itämeri joutuu sodan piiriin, sallittu vyöhykkeen puolueettomuuden turvaamiseksi väliaikaisesti laskea miinoja tämän vesialueelle ja sitä varten ryhtyä sellaisiin laivastotoimenpiteisiin, jotka ovat aivan välttämättömiä.
Suomen on heti ilmoitettava tämä Kansainliiton neuvostolle.
7 Artikla.
I. Antaakseen tämän sopimuksen johdannossa mainitulle takeelle tarpeeksi tehoa, Korkeat Sopimuksentekijät kääntyvät joko erikseen tai yhteisesti Kansainliiton neuvoston puoleen, jotta neuvosto päättäisi mihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä tämän sopimuksen määräysten voimassapitämisen turvaamiseksi tai sen loukkaamisen estämiseksi.
Korkeat Sopimuksentekijät sitoutuvat avustamaan toimenpiteissä, joihin neuvosto sitä varten päättää ryhdyttäväksi.
Kun neuvoston on tämän sitoumuksen täyttämiseksi tehtävä päätöksensä edellämainittujen olosuhteiden vallitessa, tulee neuvoston kutsua kokoukseen ne vallat, jotka ovat ottaneet osaa tähän sopimukseen, olivatpa ne liiton jäseniä tai ei. Tämän sopimuksen määräysten rikkomisesta syytetyn vallan edustajan antamaa ääntä ei oteta huomioon neuvoston päätökseen vaadittavaa yksimielisyyttä laskettaessa.
Jollei yksimielisyyttä voida saavuttaa, on jokainen Korkeista Sopimuksentekijöistä oikeutettu ryhtymään niihin toimenpiteisiin, joita neuvosto on 2/3 enemmistöllä puoltanut, äänet laskettu huomioonottamatta tämän sopimuksen rikkomisesta syytetyn vallan edustajan antamaa ääntä.
II. Jos Ahvenanmaan saaria taikka niiden kautta Suomen mannermaata vastaan suunnattu äkillinen hyökkäys saataisi vyöhykkeen puolueettomuuden vaaran, on Suomen ryhdyttävä vyöhykkeellä tarpeellisiin toimenpiteisiin hyökkääjän pysäyttämiseksi tai torjumiseksi, siksi kunnes Korkeat Sopimuksentekijät tämän sopimuksen määräysten mukaisesti saattavat puuttua asiaan puolueettomuuden arvossapitämiseksi.
Suomen on heti ilmoitettava tämä neuvostolle.
8 Artikla.
Tämän sopimuksen määräykset pysyvät voimassa tapahtukoonpa Itämeren nykyisessä status quossa mitä muutoksia tahansa.
9 Artikla.
Kansainliiton neuvostoa pyydetään saattamaan tämä sopimus liiton jäsenten tietoon, jotta kaikki yleisen rauhan vuoksi pitäisivät arvossa Ahvenanmaan saarilla, Suomen tasavallan erottamattomalla osalla, tämän sopimuksen määräysten mukaista oikeudellista asemaa niihin sääntöihin kuuluvana, jotka tunnustetaan hallitusten toiminnan ohjeiksi.
Tämä sopimus voidaan Korkeiden Sopimuksentekijäin yksimielisellä suostumuksella esittää vallalle, joka ei ole sitä allekirjoittanut, mutta jonka myöntymys saattaa myöhemmin näyttää suotavalta, jotta sellainen valta muodollisesti siihen liittyisi.
10 Artikla.
Tämä sopimus on ratifioitava. Pöytäkirja ratifioimisasiakirjain ensimäisestä tallettamisesta on laadittava, niin pian kuin sopimuksen allekirjoittaneiden valtain enemmistö, Suomi ja Ruotsi tähän enemmistöön luettuina, saavat tilaisuuden ryhtyä tallettamiseen.
Sopimus astuu voimaan jokaiseen valtaan nähden, joka on sen allekirjoittanut tai siihen liittyy, siitä ajasta lukien, jolloin valta on tallettanut ratifioimisasiakirjansa tai liittymiskirjansa.
Ratifioimisasiakirjat talletetaan Genèvessä Kansainliiton pysyväisen sihteeristön haltuun; niinikään ovat mahdolliset liittymisasiakirjat sinne talletettavat.
Tämän vakuudeksi ovat täysivaltaiset edustajat allekirjoittaneet tämän sopimuksen ja varustaneet sen sineteillänsä.
Tehtiin Genèvessä 20 päivänä lokakuuta 1921 yksi ainoa kappale, joka on pidettävä tallessa Kansainliiton pysyväisen sihteeristön arkistossa ja josta sihteeristön on toimittava oikeaksitodistettu jäljennös kullekin sen allekirjoittaneelle vallalle.
Ranskan, Suurbritannian ja Venäjän välinen, Ahvenanmaansaaria koskeva sopimus. Tehty Parisissa 30 päivänä maaliskuuta 1856.
(Ranskankielinen sanamuoto Martensin kokoelman "Nouveau Recueil Général des Traites" mukaan, XV osa, sivu 788.)
Hänen Majesteettinsa Suurbritannian ja Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan Kuningatar ja Hänen Majesteettinsa Venäjän Keisari, jotka haluavat laajentaa heidän kesken vallinneen ja niin onnellisesti palautetun, Itämaita koskevan yksimielisyyden käsittämään myöskin Itämerta ja siten varmentaa yleisen rauhan edut, ovat päättäneet tehdä sopimuksen ja tässä tarkoituksessa määränneet:
Jotka vaihdettuaan oikeiksi ja päteviksi havaitut valtakirjansa, ovat sopineet seuraavista artikloista:
1 artikla.
Noudattaakseen Heidän Majesteettiensa Suurbritannian ja Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan Kuningattaren ja Ranskalaisten Keisarin toivomusta, selittää Hänen Majesteettinsa Venäjän Keisari, että Ahvenanmaan saaria ei linnoiteta ja ettei siellä tule säilytettäväksi tai rakennettavaksi mitään sotilaallista tai merilaitosta.
2 artikla.
Tämä sopimus, joka on liitetty tänä päivänä Parisissa allekirjoitettuun yleiseen sopimukseen 1), on ratifioitava, ja ratifioimisasiakirjat ovat vaihdettavat neljän viikon kuluessa tai aikaisemmin, mikäli mahdollista on. 2)
1) Parisissa 30 päivänä maaliskuuta 1856 tehdyn yleisen rauhansopimuksen XXXIII artikla kuuluu (Martensin mukaan):
XXXIII artikla. Tänä päivänä toiselta puolen Heidän Majesteettiensa Ranskalaisten Keisarin sekä Suurbritannian ja Irlannin Yhdistyneen Kuningaskunnan Kuningattaren ja toiselta puolen Hänen Majesteettinsa Venäjän Keisarin välillä tehty, Ahvenanmaansaaria koskeva sopimus on ja on oleva liitetty tähän sopimukseen, ja on sillä oleva sama voima ja vaikutus, kuin jos se siihen sisältyisi.
2) Ratifioimisasiakirjat vaihdettiin Parisissa 27 päivänä huhtikuuta 1856.
Tämän vakuudeksi ovat valtuutetut allekirjoittaneet sen ja varustaneet sen sineteillään.
Tehty Parisissa kolmantenakymmenentenä päivänä maaliskuuta vuonna 1856.