28.1.2011

TYÖTUOMIOISTUIN LAUSUNTO Nro 10

KUULTAVAT

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry
Sähköalojen ammattiliitto ry

ASIA

Pohjois-Savon käräjäoikeuden lausuntopyyntö talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen tulkinnasta palkkasaatavia koskevassa jutussa. (A / Sähkötoimisto Murtola Oy)

KÄSITTELY TYÖTUOMIOISTUIMESSA

Suullinen valmistelu 8.11.2010
Pääkäsittely 22.12.2010

TYÖEHTOSOPIMUKSEN MÄÄRÄYKSET

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry:n ja Sähköalojen ammattiliitto ry:n välisen talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksessa (1.11.2007-30.4.2010) on muun muassa seuraavat määräykset:

5 § TYÖSUHDE

Irtisanominen
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
Jolleivät työnantaja ja työntekijä työnantajan irtisanottua työsopimuksen 7 luvun 3 ja 4 tai 7 §:ssä tarkoitetuilla perusteilla ole sopineet muuta, työntekijällä on oikeus vapaaseen täydellä palkalla osallistuakseen irtisanomisaikanaan julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002) tarkoitetun työllistymisohjelman laatimiseen, sen mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssä oppimiseen tai oma-aloitteeseen tai viranomaisaloitteeseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun tai uudelleensijoitusvalmennukseen.

Työllistymisvapaan pituus määräytyy työsuhteen pituuden mukaan seuraavasti:
1) enintään 5 työpäivää, jos työntekijän työsuhde on kestänyt enintään 4 vuotta
2) enintään 10 työpäivää, jos työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään 4, mutta alle 8 vuotta
3) enintään 20 työpäivää, jos työntekijän työsuhde on kestänyt vähintään 8 vuotta

Työntekijän on ennen työllistymisvapaan tai sen osan käyttämistä ilmoitettava siitä ja vapaan perusteesta työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista sekä pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys kunkin vapaan perusteesta. Työllistymisvapaan käyttämisestä ei saa aiheutua työnantajalle merkittävää haittaa.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
2. Irtisanomisajanpalkkaa vahingonkorvausluonteisesti maksettaessa ja maksettaessa korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä vahingonkorvausten määrän laskemisessa perusteena käytetään työehtosopimuksen korvauskeskituntiansiota.

8 § KORVAUSKESKITUNTIANSIO JA KESKITUNTIANSIO

1. Korvauskeskituntiansiona käytetään edellisen lomanmääräytymisvuoden ajalta lomapalkkasopimuksen 2 §:n 1-kohdan mukaan (liite 1) laskettua vuosilomakeskituntiansiota, jota korotetaan liittojen sopimalla prosentilla. Korotusprosentti ajalle 1.4.2007 – 31.3.2008 on 3 %. Lomanmääräytymisvuoden viimeinen palkanmaksukausi on se, joka päättyy 31.3. tai lähinnä sitä ennen. Korotusprosentilla korjattu korvauskeskituntiansio astuu voimaan, kun liitot ovat sopineet korotusprosentin suuruuden.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =
9 § ODOTUSAIKA JA SEN KORVAUS

1. Milloin työ on suoritettu loppuun ja työntekijä töiden järjestelyn väliaikana joutuu odottamaan uutta työtä, maksetaan hänelle odotusajalta palkkaryhmissä S ja 1 perustuntipalkka ja palkkaryhmissä 2-4 palkkaryhmän 2 perustuntipalkan suuruista odotusajan palkkaa.
= = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = = =

KÄSITTELY POHJOIS-SAVON KÄRÄJÄOIKEUDESSA

KANNE

VASTAUS

POHJOIS-SAVON KÄRÄJÄOIKEUDEN LAUSUNTOPYYNTÖ

Kysymys 1

Voidaanko A:n työsuhteessa kanteessa tarkoitettuna aikana noudatettavan talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen 5 §:n alaotsikon irtisanominen alla olevaa määräystä työntekijän oikeudesta työllistymisvapaaseen tulkita siten, että oikeus työllistymisvapaaseen on taloudellisilla ja tuotannollisilla syillä irtisanotulla työntekijällä, jolle ei ole voitu järjestää hänen irtisanomisajakseen työtä ja joka siksi joutuu töiden järjestelyn väliaikana odottamaan TES 9 § 1. kohdan mukaisesti uutta työtä kotonaan tai jolla ei ole mahdollisuutta työskennellä irtisanomisaikanaan, koska työnantaja ei kykene tarjoamaan hänelle työtä ja joka ei ole ilmoittanut työllistymisvapaan pitämisestä etukäteen ja on antanut työnantajalle selvitykseksi vapaan perusteesta vain oman, jälkikäteisen tuntikorttiin tehdyn ilmoituksen olleensa kyseisenä aikana työllistymisvapaalla ja ei esitä asiasta muuta kirjallista selvitystä?

Kysymys 2

Mikäli työntekijällä on edellisen kysymyksen mukaisesti oikeus työllistymisvapaaseen, miten määräytyy täysi palkka edellisessä kysymyksessä mainitussa tilanteessa ja edellä mainitun työehtosopimuksen mukaan? Tarkoitetaanko täydellä palkalla työehtosopimuksen 8 §:n mukaista korvauskeskituntiansiota, 9 §:n mukaista odotusajan palkkaa vai jollakin muulla tavalla määräytyvää palkkaa?

Kysymys 3

Mitä palkkaa työnantaja maksaa edellä mainitun työehtosopimuksen 5 §:n mukaan irtisanotulle työntekijälle irtisanomisaikana tilanteessa, jossa irtisanotun työntekijän työ on suoritettu loppuun, työntekijä töiden järjestelyn väliaikana joutuu odottamaan uutta työtä kotonaan ja hän on vapautettu tästä syystä työntekovelvollisuudesta?

TIETO- JA TEKNIIKKA-ALOJEN TYÖNANTAJALIITTO TIKLI RY:N LAUSUNTO

Kysymys 1

Ottaessaan työsopimuslain 7 luvun 12 §:n säännöksen työllistymisvapaasta työehtosopimuksen osaksi liitot eivät ole tarkoittaneet poiketa työsopimuslain 7 luvun 12 §:n säännöksestä.

Talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen 5 §:ssä alaotsikon Irtisanominen alla säädetään muun ohella työllistymisvapaan käyttämisestä ja pituudesta. Kyseisessä pykälässä on seuraava työsopimuslaista omaksuttu säännös koskien työllistymisvapaan pitämisessä noudatettavaksi säädettyjä menettelytapoja:

"Työntekijän on ennen työllistämisvapaan tai sen osan käyttämistä ilmoitettava siitä ja vapaan perusteesta työnantajalle niin hyvissä ajoin kuin mahdollista sekä pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys kunkin vapaan perusteesta."

Mikäli näitä menettelytapoja ei noudateta, ei työntekijällä katsota olevan oikeutta työllistymisvapaaseen.

Kysymys 2

Työsopimuslain 7 luvun 12 §:n 1 momenttia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 48/2005) lausutaan muun ohella seuraavaa:

"Työllistymisvapaan ajalta työnantaja maksaisi työntekijälle täyden palkan, jonka suuruus määräytyisi kuten sairausajan palkasta on työsopimuslain 2 luvun 11 §:ssä säädetty tai työnantajaa sitovassa työehtosopimuksessa sovittu."

Talotekniikka-alan sähköasennusalan työehtosopimuksen 15 §:n 1 kohdan mukaan työntekijälle maksetaan sairausvapaan ajalta korvauskeskituntiansion mukainen palkka. Näin ollen täytenä palkkana työllistämisvapaan ajalta pidetään työehtosopimuksen 8 §:n mukaan määräytyvää korvauskeskituntiansiota.

Kysymys 3

Työehtosopimuksen 9 §:n 1. kohdassa lausutaan seuraavaa:

"Milloin työ on suoritettu loppuun ja työntekijä töiden järjestelyn väliaikana joutuu odottamaan uutta työtä, maksetaan hänelle odotusajalta palkkaryhmissä S ja 1 perustuntipalkka ja palkkaryhmissä 2-4 palkkaryhmän 2 perustuntipalkan suuruista odotusajan palkkaa."

Odotusajan palkka maksetaan tämän säännöksen mukaan siitä riippumatta, kohdistuuko odotusaika irtisanomisajalle vai ei. Näin ollen palkkaryhmässä 2-4 työskentelevälle työntekijälle on maksettava odotusajalta palkkaryhmän 2 mukaista perustuntipalkkaa.

Samaan kantaan on päätynyt myös korkein oikeus 12.1.2001 antamassaan tuomiossa (Dnro S99/298). KKO:n mukaan myös irtisanomisajalta palkka siinä tapauksessa, ettei työntekijällä ole irtisanomisaikana työntekovelvollisuutta, määräytyy työehtosopimuksen odotusajan korvaamista koskevan kohdan mukaisesti. Kuten nyt käsiteltävässä lausuntoasiassa, myös KKO:n ratkaisemassa asiassa oli kyse tilanteesta, jossa työ on loppuun suoritettu ja työnantaja töiden järjestelyn väliaikana ei halua katkaista työsuhdetta.

SÄHKÖALOJEN AMMATTILIITTO RY:N LAUSUNTO

Kysymys 1

Ottaessaan työsopimuslain 7 luvun 12 §:n säännöksen työllistymisvapaasta työehtosopimuksen osaksi liitot eivät ole tarkoittaneet poiketa työsopimuslain 7 luvun 12 §:n säännöksestä työntekijän eduksi mutta ei myöskään työntekijän vahingoksi. Työllistymisvapaata koskevat määräykset on täytynyt ottaa työehtosopimukseen, koska työllistymisvapaan pituus riippuu työntekijän irtisanomisajasta ja koska työehtosopimuksen mukaiset irtisanomisajat poikkeavat työsopimuslain mukaisista irtisanomisajoista.

Liitot ovat kuitenkin joutuneet ottamaan huomioon, että työsopimuslain 7 luvun 12 §:n 1 momentin sanamuodosta ja sen yksityiskohtaisista perusteluista (HE 48/2005, s. 21) ilmenee, että työllistymisvapaan saamiselle on olemassa vain kaksi edellytystä, eli työsopimuksen irtisanominen tuotannollisella tai taloudellisella perusteella ja osallistuminen laissa tarkoitettuihin toimenpiteisiin. Liittojen tarkoituksena on siten ollut se, ettei työllistymisvapaan saamiselle aseteta työehtosopimuksella muita edellytyksiä kuin laissa ja sen esitöissä mainitut. Liittojen tarkoituksena ei näin ollen ole ollut, että sairausvapaalla oleminen estäisi työllistymisvapaan saamisen työehtosopimuksen nojalla sen enempää kuin työsopimuslainkaan nojalla.

Kysymys 2

Työsopimuslain 7 luvun 12 §:n 1 momentin yksityiskohtaisten perustelujen (HE 48/2005, s. 21) mukaan työllistymisvapaan ajalta on maksettava täysi palkka, jonka määrä on sama kuin työsopimuslain 2 luvun 11 §:n mukaisen tai mahdollisen työehtosopimuksen määräysten mukaisen sairausajan palkan määrä. Lain perustelujen mukaan työllistymisvapaan palkka ei siten määräydy aina työsopimuslain 2 luvun 11 §:n mukaan, vaan jos työehtosopimuksella on määrätty sairausajan palkan määrästä, niin tämä palkka on myös työllistymisvapaan palkan määrä. Vaikka työehtosopimusosapuolilla ei ole kompetenssia tehdä välittömästi työllistymisvapaan palkan määrää koskevia sopimusehtoja, niin työehtosopimuksen määräykset sairausajan palkasta vaikuttavat välillisesti myös työllistymisvapaan palkan määrään.

Työehtosopimuksen 15 §:n mukaan työntekijälle maksetaan sairausvapaan ajalta korvauskeskituntiansion mukainen palkka. Korvauskeskituntiansiosta on määräykset työehtosopimuksen 8 §:ssä.

Edellä mainituilla perusteilla työllistymisvapaata koskevan määräyksen täydellä palkalla tarkoitetaan työehtosopimuksen 8 §:n mukaista keskituntiansiota.

Kysymys 3

Yhtiöllä ei ole ollut tarjota A:lle työtä koko irtisanomisajaksi. Työsopimuslain 2 luvun 12 §:n mukaan työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan, jos hän on ollut sopimuksen mukaisesti työnantajan käytettävissä voimatta kuitenkaan tehdä työtä työnantajasta johtuvasta syystä, ellei toisin sovita.

Talotekniikka-alan sähköasennustoimialan työehtosopimuksen 5 §:n työsopimuksen irtisanomista koskevassa kohdassa on määräys, jonka mukaan ”irtisanomisajanpalkkaa vahingonkorvausluonteisesti maksettaessa ja maksettaessa korvausta työsopimuksen perusteettomasta päättämisestä vahingonkorvausten määrän laskemisessa perusteena käytetään työehtosopimuksen korvauskeskituntiansiota.”

Toisin sanoen maksettaessa irtisanomisajan palkkaa muutoin kuin vastikkeeksi tehdystä työstä työntekijälle on maksettava korvauskeskituntiansion mukaista palkkaa.

Yhtiön mielestä sillä on ollut oikeus maksaa A:lle pienempää, palkkaryhmän 2 perustuntipalkkaa työehtosopimuksen 9 §:n perusteella. Yhtiö on viitannut vastaavia tilanteita koskevaan aikaisempaan oikeuskäytäntöön. Koska työehtosopimuksen 5 §:n sanamuoto on aikaisempien tuomioiden jälkeen muutettu em. muotoon, aikaisemmalla, toisensisältöisiin työehtosopimusmääräyksiin perustuvalla oikeuskäytännöllä ei ole merkitystä, vaan kysymyksen tarkoittamassa tilanteessa työntekijälle on maksettava työehtosopimuksen 8 §:n mukaista korvauskeskituntiansion mukaista palkkaa.

TODISTELU

Henkilötodistelu

TIKLI ry

1. Asiamies B

Sähköalojen ammattiliitto ry

1. Sektoripäällikkö C

TYÖTUOMIOISTUIMEN LAUSUNTO

Kysymykset 1 ja 2

Lausuntopyynnössä esitetyistä kysymyksistä kaksi ensimmäistä koskevat työsopimuslain 7 luvun 12 §:n säännösten tulkintaa. Kanteen perusteena olevat säännökset on sellaisenaan otettu työehtosopimuksen osaksi, eikä työehtosopimuksen osapuolilla ole ollut niistä sovittaessa tarkoitus poiketa lain sisällöstä.

Työlainsäädännön tulkintaa koskevat kysymykset eivät ole työtuomioistuimesta annetun lain 39 §:ssä tarkoitettuja työehtosopimusolojen tuntemusta edellyttäviä asioita, joista työtuomioistuin voisi antaa lausunnon. Näiltä osin asiaa ei siten käsitellä nyt annettavassa lausunnossa. Edelle lausunnon kertoelmaan on kuitenkin kirjattu liittojen asiallisesti yksimieliset lausumat myös näistä kysymyksistä.

Kysymys 3

Lausuntopyynnön kolmas kysymys koskee työntekijälle työehtosopimuksen mukaan maksettavan palkan määräytymistä tilanteessa, jossa työntekijä on irtisanomisaikanaan vapautettu työntekovelvollisuudesta ja odottelee kotonaan mahdollisten uusien työtehtävien ilmaantumista.

Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry on lausunnossaan katsonut, että jos työtä ei ole odotusajaksi tarjolla, sovellettavaksi tulee työehtosopimuksen 9 §:n 1. kohdan määräys odotusajan korvauksesta. Määräyksen sovellettavuuteen ei vaikuta se, että odottelu sattuu irtisanomisajalle.

Sähköalojen ammattiliitto ry taas on lausunut, että työsopimuslain 2 luvun 12 §:n mukaan työnantaja on velvollinen maksamaan työntekijälle täyden palkan, jos hän on ollut sopimuksen mukaisesti työnantajan käytettävissä voimatta kuitenkaan tehdä työtä työnantajasta johtuvasta syystä, ellei toisin sovita. Maksettaessa irtisanomisajan palkkaa vahingonkorvausluonteisesti eli muutoin kuin vastikkeena tehdystä työstä työntekijälle on työehtosopimuksen 5 §:ssä olevan määräyksen nojalla perusteena käytettävä korvauskeskituntiansiota. Odotusajan palkkaa koskevaa määräystä ei ole tarkoitettu sovellettavaksi irtisanomisaikana.

Erimielisyyden kohteena työtuomioistuimessa on siten se, määräytyykö työntekijälle selostetuissa olosuhteissa irtisanomisaikana maksettava palkka korvauskeskituntiansion (8 §) vai sitä pienemmän odotusajan palkan (9 §) mukaan.

Työehtosopimuksen tulkinnasta esitetty selvitys

Sähköalojen ammattiliitto ry:n sektoripäällikkö C on kertonut, että odotusajan palkkaa koskeva työehtosopimuksen 9 § on tarkoitettu sovellettavaksi tilanteessa, jossa edellinen työ on suoritettu kokonaan loppuun. Odotusaika tarkoittaa uuden työn järjestelyaikaa, ja kysymys on tilapäisestä, yleensä hyvin lyhytaikaisesta ajanjaksosta, joka kestää joitakin tunteja tai enintään päiviä. Työntekijä odottaa työtä yleensä työpaikalla, koska töiden järjestely käytännössä edellyttää työntekijän läsnäoloa. Työntekijälle maksetaan tällöin perustuntipalkkaa odotusajan korvauksena. Jos työtä ei ole tarjolla ja tilanne pitkittyy, on tarkoituksenmukaista ja sekä työntekijälle että työnantajalle edullisinta, että työntekijä lomautetaan.

Jos työntekijälle maksetaan palkka irtisanomisaikana ”kotiin”, toisin sanoen työntekijällä ei ole työvelvoitetta, kysymys ei C:n käsityksen mukaan ole töiden järjestelystä, eikä odotusajan palkkaa koskevia säännöksiä voida soveltaa. Näin on esimerkiksi silloin, kun työntekijän työhönottopaikka on lopetettu. C:n käsityksen mukaan tästä vallitsee yhteisymmärrys kuultavien liittojen välillä.

C täsmensi vielä, että irtisanomisaikanakin voidaan soveltaa odotusajan palkkaa koskevaa määräystä, jos kysymyksessä todella on lyhyt, tilapäinen odotusaika, ja on olemassa tosiasiallinen mahdollisuus, että työntekijälle vielä tarjotaan työtä.

C samoin kuin TIKLI ry:n asiamies B ovat kertoneet, että työehtosopimuksen 5 §:ään on vuonna 1998 otettu määräys irtisanomisajan palkan maksamisesta vahingonkorvausluonteisena korvauskeskituntiansion mukaan.

Vahingonkorvauksen luonteisuudella on B:n mukaan viitattu ensinnäkin perusteettomiin työsuhteen päättämisiin. Lisäksi määräys tulee sovellettavaksi, jos työnantaja päättää irtisanotun työntekijän työsuhteen heti ja maksaa tälle irtisanomisajan palkan. Muita tilanteita ovat ne, joissa työnantajalla ei ole aikomustakaan enää työllistää työntekijää irtisanomisaikana, esimerkiksi jos tämän työhönottopaikka on lakkautettu tai työnantaja on pyytänyt työntekijää palauttamaan työvälineet. Näissä tapauksissa irtisanomisajan palkka maksetaan korvauskeskituntiansion mukaan.

B:n mukaan on kuitenkin mahdollista, että odotusajan palkkaa koskevat määräykset tulevat sovellettaviksi myös irtisanomisaikana ja siinäkin tapauksessa, että työntekijä on kotona odottamassa työtä. Missä työntekijä oleskelee, on sopimuskysymys. Palkan määräytymisen kannalta olennaista B:n mukaan on se, onko työtä odotettavissa vai ei. Jos työtä on odotettavissa, maksetaan odotusajan korvauksena perustuntipalkkaa, jos ei, maksetaan korvauskeskituntiansiota siten kuin edellä on esitetty. B on myös ohjannut liiton jäsenyrityksiä soveltamaan määräyksiä tällä tavoin.

Arviointi ja johtopäätökset

Työtuomioistuin on lausunnossaan TT 1996:8 käsitellyt odotusajan palkan maksamista alan tuolloin voimassa olleen työehtosopimuksen mukaan. Työehtosopimuksen tarkoitusta parhaiten vastaavaksi katsottiin tulkinta, jonka mukaan palkka määräytyi odotusajan korvaamista koskevan määräyksen mukaisesti, kun työntekijällä ei ollut irtisanomisaikanaan työntekovelvoitetta ja hänet oli määrätty osaksi irtisanomisaikaa kotiinsa. Korkein oikeus on 12.1.2001 antamassaan tuomiossa hyväksynyt työtuomioistuimen kannan jutussa, johon lausuntoa oli pyydetty (dnro S99/298).

Selostetussa lausunnossa ja tuomiossa ratkaistun tapauksen aikoihin työehtosopimuksen odotusajan palkkaa koskevan määräyksen soveltamisedellytykset ovat olleet asiallisesti samat kuin nykyisen työehtosopimuksen 9 §:n 1. kohdassa. Määräystä sovelletaan, kun edellinen työ on suoritettu loppuun ja kysymys on uuden työn odottelusta töiden järjestelyn väliaikana. Määräyksessä ei erotella odotusajan palkan maksamista sen mukaan, onko kysymys irtisanomisajasta vai muusta ajasta työsuhteen kuluessa ja odottaako työntekijä työtä työpaikalla vai kotonaan.

Toisaalta työehtosopimuksen 5 §:ään on edellisen lausuntoasian jälkeen otettu irtisanomisajan palkkaa koskeva määräys. Sen mukaan vahingonkorvausluonteinen irtisanomisajan palkka maksetaan korvauskeskituntiansion suuruisena. Todistajina kuultujen liittojen edustajien yhdensuuntaisten kertomusten perusteella korvauskeskituntiansion maksaminen on tämän määräyksen nojalla tosiasiallisesti laajentunut sellaisiin tapauksiin, joissa aikaisemmin on maksettu odotusajan palkkaa. Tämä koskee nimenomaan työn odottamista irtisanomisaikana.

Todistaja B:n kertomuksesta on ilmennyt, että myös työnantajapuolella katsotaan nykyisin odotusajan palkkaa koskevan määräyksen soveltamisen edellyttävän, että uuden työn ilmaantuminen on vielä mahdollista edellisen työn päätyttyä. Pelkästään se, että työntekijällä ei ole irtisanomisaikana työvelvoitetta, ei oikeuta työnantajaa maksamaan hänelle odotusajalta palkkaa työehtosopimuksen 9 §:n mukaisesti.

Kuultavien liittojen lausuntojen perusteella sekä lausuntoja täsmentävien todistajankertomusten perusteella työtuomioistuin toteaa siten lausuntonaan, että odotusajan palkkaa koskeva määräys on irtisanomisaikana tarkoitettu tilanteeseen, jossa on olemassa tosiasiallinen mahdollisuus siihen, että työntekijälle tullaan vielä tarjoamaan työtä. Muussa tapauksessa työntekijälle, jolla ei ole työntekovelvoitetta, maksetaan irtisanomisajan palkka korvauskeskituntiansion mukaan.

Odotusajan palkkaa koskevan määräyksen soveltuminen irtisanomisaikana joudutaan siten arvioimaan tapauskohtaisesti. Nyt käsiteltävässä tapauksessa käräjäoikeuden tehtäväksi jää asiasta esitettävän näytön arviointi. Arvioinnissa voidaan ottaa huomioon esimerkiksi työn keskeytymisen kesto ja se, onko työntekijä palauttanut työvälineet työnantajalle sekä se, onko muutoin todennäköistä, että työntekijälle vielä voidaan tarjota työtä jossakin työnantajan työkohteessa.

Asian ratkaisemiseen ovat osallistuneet Saloheimo puheenjohtajana sekä Jalanko, Äimälä, Nyyssölä, Vuorio ja Kirvesniemi jäseninä. Sihteeri on ollut Salonen.

Lausunto on yksimielinen.