Finlex - Etusivulle
Markkinaoikeus

24.11.1980

Markkinaoikeus

Markkinaoikeuden ja aiemman markkinatuomioistuimen ratkaisut v. 1979 lähtien.

MT:1980:17

Asiasanat
Uhkasakko, - tuomitseminen, Kiellon rikkominen
Tapausvuosi
1980
Antopäivä

Vähittäiskaupan Keskusliitto r.y. (yhdistys) vastaan Bestline Products Oy (yhtiö). 24.11.1980. - Uhkasakon tuomitseminen maksettavaksi. Yhtiötä oli markkinatuomioistuimen päätöksellä 1980:1 sakon uhalla kielletty jatkamasta pyramidimaisen myyntiorganisaationsa välityksellä jälleenmyyntioikeuksien markkinointia mm. vetoamalla ihmisten henkilökohtaisiin taloudellisiin toiveisiin ja esittämällä korkeahkoja markkamääräisiä ansaitsemismahdollisuuksia ilman, että esitettiin luotettavaa selvitystä niiden saavuttamismahdollisuuksista, sekä lupaamalla tai suorittamalla myyntiorganisaatioon kuuluville taloudellista etua hankittujen uusien jälleenmyyjien lukumäärän perusteella. Yhtiön katsottiin kiellosta huolimatta jatkaneen mainitunlaista markkinointia. Yhdistyksen vaatimuksesta uhkasakko tuomittiin maksettavaksi.

SopMenL_1_§

VÄHITTÄISKAUPAN KESKUSLIITTO R.Y. DETALJHANDELNS CENTRALFÖRBUND R.F:N VAATIMUS

Markkinatuomioistuin on yhdistyksen hakemuksesta 20.3.1980 annetulla päätöksellään 1980:1 SopMenL 1 §:n ja 6 §:n 1 momentin nojalla 1 000 000 markan sakon uhalla kieltänyt Bestline Products Oy:tä elinkeinotoiminnassaan joko itse tai myyntiorganisaatioonsa kuuluvien henkilöiden välityksellä jatkamasta päätöksen perusteluja koskevassa osassa (kohdat 15) selostettua tai sitä vastaavaa menettelyä.

Markkinatuomioistuimen kieltopäätöksen perusteluissa on lausuttu muun muassa seuraavaa. "Harkittaessa elinkeinotoiminnassa käytettyyn menettelyyn sisältyvien toimenpiteiden sopimattomuutta SopMenL 1 §:n mukaan menettely on arvioitava kokonaisuutena. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella markkinatuomioistuin katsoo Bestline Products Oy:n menetelleen elinkeinotoiminnassaan hyvän liiketavan vastaisesti ja toisen elinkeinonharjoittajan kannalta sopimattomasti toimiessaan edustamiensa tuotteiden ja niitä koskevien jälleenmyyntioikeuksien markkinoinnissa seuraavilla tavoilla:

1. Värvättäessä ihmisiä tulemaan mukaan yhtiön liiketoimintaan on värväyksen onnistumiseksi vedottu heidän henkilökohtaisiin taloudellisiin toiveisiinsa, vaikka värvättävillä ei ole ollut mahdollisuuksia päätellä, onko toiveiden toteuttamiseen tarjotussa toiminnassa tosiasiallisia mahdollisuuksia.

2. Värvättäville on ilmoitettu ansaitsemismahdollisuudet markkamääriltään tietyn suuruisiksi esittämättä samalla luotettavaa selvitystä siitä, että niihin, ottaen huomioon myös yhtiön myyntiorganisaation rajoittamaton laajentamistarkoitus, yleensä on käytännössä mahdollisuus päästä.

3. Myyntiorganisaatioon liittymiseen tai siinä ylenemiseen on kytketty koulutus- ja muita kertakaikkisia maksuja yhtiölle yksilöimättä niitä vastaan annettavaa koulutusta tai muuta vastasuoritusta ja riippumatta siitä, käyttääkö maksaja vastasuoritusta hyväkseen.

4. Pyrkiessään markkinoimaan jälleenmyyntioikeuksia yhtiö on luvannut tai suorittanut myyntiorganisaatioonsa kuuluville palkkiota tai muuta taloudellista etua hankittujen uusien jälleenmyyjien lukumäärän perusteella, sekä asettanut myyntiorganisaatiossa ylenemisen ja aseman säilyttämisen edellytykseksi, että asianomainen hankkii jatkuvasti uusia henkilöitä organisaatioon.

5. Henkilöitä, jotka ennen liittymistään yhtiön myyntiorganisaatioon eivät ole toimineet elinkeinonharjoittajina, on värvätty tulemaan mukaan liiketoimintaan siten, että värvättävä ostaa perusvarastoksi kutsutun tuote-erän käteismaksulla, yhtiön esittämättä luotettavaa selvitystä kohtuullisista mahdollisuuksista myydä ostettava erä tai myöntämättä myyntiorganisaatioon tulevalle henkilölle kohtuullista palautusoikeutta myymättä jääneitten tuotteitten osalta."

Yhdistys on katsonut, että yhtiö on rikkonut markkinatuomioistuimen kieltopäätöksen kaikkia kohtia. Yhtiön markkinoinnissa on mahdollisesti toteutettu eräitä näennäisiä muutoksia, mutta markkinatuomioistuimen päätöksellä on kielletty paitsi päätöksen perusteluissa nimenomaisesti mainittu, myös sitä vastaava menettely.

Kieltopäätös on rikottu yhtiön useilla paikkakunnilla Suomessa myyntiorganisaationsa välityksellä järjestämissä "värväystilaisuuksissa" tai niiden jälkeen.

Yhtiö on vedonnut edelleen markkinoinnin kohteena olevien henkilöiden taloudellisiin toiveisiin niiden tosiasiallisten toteutumismahdollisuuksien vastaisesti ja ilmoittanut ansaitsemismahdollisuudet tietyn suuruisiksi esittämättä selvitystä organisaatioon kuuluvien henkilöiden määrästä ja tämän seikan vaikutuksesta ansaitsemismahdollisuuksiin. Myyntiorganisaatioon liittymiseen ja siinä ylenemiseen on edelleen kytketty kertakaikkisia maksuja yhtiölle. Koulutuksesta ei ole kuitenkaan annettu tarkempia tietoja. Yhtiö on korostanut uusien edustajien värväämisen merkitystä liiketoiminnassa ja luvannut taloudellista etua uusien jälleenmyyjien lukumäärän tai näiden ostojen perusteella. On yhdentekevää, määräytyykö uusien jäsenten hankkimisesta luvattu palkkio uusien jälleenmyyjien lukumäärän vai näiden yhtiöltä tapahtuvien ostojen perusteella, koska uusi edustaja joka tapauksessa ostaa yhtiöltä ns. edustajan peruspaketin, joka itse kieltopäätöstä koskeneessa markkinatuomioistuimen käsittelyssä kuultujen todistajien mukaan useimmiten jää ainoaksi ostokseksi yhtiöltä. Yhtiön markkinointi on kohdistettu pääasiassa liike-elämässä täysin kokemattomiin henkilöihin, eikä heille ole annettu luotettavaa selvitystä perusvaraston myyntimahdollisuuksista, puhumattakaan palautusoikeudesta myymättä jääneiden tuotteiden osalta.

Yhtiön "värväystilaisuuksissa" esittelyt tapahtuvat erittäin nopeassa tahdissa, jolloin värvättävälle annetaan "palopuheen" muodossa suuri määrä "Bestline-tietoutta", kerrotaan jokaisen ihmisen tavoittelemista hyödykkeistä, kuten esim. omakotitaloista, ja synnytetään mielikuva siitä, että liittymällä Bestline-organisaatioon voi kuka hyvänsä saavuttaa näitä etuja. "Värväystilaisuuksissa" ilmoitetaan muun muassa, että jokainen edustaja voi sivutuloinaan ansaita 30 000 markkaa vuodessa ja omista kyvyistään riippuen jopa enemmänkin. Missään "värväystilaisuudessa" ei ole kerrottu yhtiön organisaation laajuudesta tai edes jonkin alueen myyntipäälliköiden, edustajien ja myyjien lukumäärästä.

"Värväystilaisuuksissa" on esitetty, että myyntipäällikkö saa prosenttiperusteista palkkiota hänen omien jälleenmyyjiensä (edustajien) ostoista yhtiöltä. Koska edustajaksi liittyminen edellyttää ns. peruspaketin ostamista yhtiöltä, tämä johtaa käytännössä samaan lopputulokseen kuin palkkion maksaminen hankittujen edustajien lukumäärän perusteella, koska myyntipäällikkö saa peruspaketista oman osuutensa.

Pääosan "värväystilaisuuksien" yleisöstä muodostavat tavalliset ihmiset, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta liike-elämästä. Värväystilaisuuksissa annetun informaation mukaan organisaatioon liittyvät ostavat ns. perusvaraston. Paikalla olijoille korostetaan kuitenkin vain uusien edustajien värväystä ja sen keskeistä asemaa tulojen hankkimisessa itse myynnin jäädessä täysin sivuseikaksi. Myöskään mahdollisesti myymättä jääneiden tuotteiden palautusoikeudesta ei tilaisuuksissa kerrota.

BESTLINE PRODUCTS OY:N VASTINE

Yhtiö on kiistänyt markkinatuomioistuimen kieltopäätöksen rikkomisen. Yhtiö on tehnyt kaikkensa, että markkinatuomioistuimen päätöstä on noudatettu sekä yhtiössä että kentällä. Varmistaakseen sen, ettei markkinatuomioistuimen kieltopäätöstä rikota, yhtiö muutti markkinointimenetelmiään siten, että ne eivät ole ristiriidassa kieltopäätöksen kanssa.

Kaikille myyntipäälliköille, edustajille ja myyjille lähetettiin 28.3.1980 tiedote, jossa selostettiin muutettuja markkinointimenetelmiä. Tiedotteessa kiellettiin liiketoiminnan esittely kaikilta henkilöiltä, jotka eivät olleet osallistuneet erityiseen esittelynpitäjän koulutukseen. Tämän koulutuksen nimenomainen merkitys oli siinä, että koulutuksessa selostettiin markkinatuomioistuimen kieltopäätöstä ja sitä, miten yhtiön markkinointimenetelmät ovat muuttuneet kieltopäätöksen jälkeen. Koulutettaville oli selostettu, mitä esittelytilaisuuksissa saa sanoa.

Muutetussa markkinointisysteemissä ei enää kysytä ihmisiltä heidän taloudellisia toiveitaan. Yhtiön taholta ei myöskään anneta ymmärtää, että ryhtymällä mukaan sen toimintaan voidaan saavuttaa tuloja, joiden avulla mahdolliset henkilökohtaiset toiveet täyttyisivät. Ansaitsemismahdollisuuksia ei ilmoiteta markkamääriltään tietyn suuruisiksi, vaan annetaan muutamia esimerkkejä, joista markkamäärältään pienin pitäisi olla jokaisen saavutettavissa ja suurin sellainen, että tarvittaessa pystytään todistettavasti osoittamaan, että lukuisat henkilöt ovat yltäneet esimerkissä mainittuun markkamäärään.

Yhtiöltä tuotteita ostavat saavat palkkion tai oikeammin sanottuna alennuksen (bonuksen) tuoteostojensa perusteella. Kysymyksessä on normaali liike-elämässä ostovolyymiin perustuva alennus. Keneltäkään ei ylenemiseksi tai aseman säilyttämiseksi edellytetä, että hän hankkisi jatkuvasi uusia henkilöitä mukaan toimintaan.

Jokainen, joka ensimmäistä kertaa joutuu itse olemaan elinkeinoelämässä mukana, on siinä kokematon. Muun muassa tämän asian korjaamiseksi on yhtiössä pidetty välttämättömänä antaa mukaan tulleille koulutusta.

BESTLINE PRODUCTS OY:N KONKURSSIHAKEMUS

Yhtiö on 24.10.1980 omasta hakemuksestaan asetettu konkurssiin

MARKKINATUOMIOISTUINMENETTELY

Asiassa on toimitettu kirjelmien vaihtoa ja pidetty suullinen valmistelu 7.10.1980. Yhtiö ei osallistunut suulliseen valmisteluun. Asiaa on käsitelty markkinatuomioistuimen istunnossa 3.11.1980. Yhtiö ei ole ollut edustettuna istunnossa. Sen sijaan yhtiön konkurssipesän väliaikaiseksi pesänhoitajaksi määrätty asianajaja Tom Brandt on ollut saapuvilla käsittelyssä.

BESTLINE PRODUCTS OY:N KONKURSSIPESÄN LAUSUNTO

Väliaikainen pesänhoitaja on katsonut, ettei yhdistyksellä ollut asiassa enää oikeussuojan tarvetta, koska yhtiö oli asetettu konkurssiin. Hakemus olisi sen vuoksi hylättävä.

Väliaikainen pesänhoitaja on myös katsonut, että yhtiö ei ole rikkonut markkinatuomioistuimen kieltopäätöstä.

TODISTELU

Markkinatuomioistuimen istunnossa on kuultu yhdistyksen nimeäminä todistajina Tampereelta olevaa sähköasentaja Unto Olavi Törröstä ja Helsingistä olevaa suunnittelija-ohjelmoija Jukka Tapani Salakaria. Todistajat ovat kertoneet muun muassa seuraavaa:

Törrönen

Törrönen oli suunnilleen huhtikuun 1980 puolivälissä pysäytetty Tampereella kadulla ja häntä oli pyydetty vastaamaan markkinatutkimukseen. Törröseltä oli kysytty muun muassa ammattia ja tyytyväisyyttä nykyiseen palkkaan. Edelleen oli tiedusteltu, oliko Törrönen kiinnostunut sivuansioista ja minkälaisia sivuansioita hänen pitäisi saada, jotta hän ryhtyisi tekemään sivutöitä. Kysyjä oli pyytänyt puhelinnumeron yhteyden ottamista varten. Noin viikko sen jälkeen Törröselle oli soitettu ja hänet oli kutsuttu "Kalevan Killassa" Tampereella 28.4.1980 pidettyyn yhtiön esittelytilaisuuteen. Esittelytilaisuudessa oli ollut 10-12 kutsuttua henkilöä ja ehkä 10 yhtiön edustajaa.

Erään putkiasentajan tilaisuudessa pitämässä esityksessä oli kuvattu, miten tämä oli yhtiön avulla parantanut taloudellisen asemansa. Tällä henkilöllä oli yhtiössä kiinteät 9 000 markan kuukausitulot, jotka hän pystyi hyvin ylittämäänkin. Kenen tahansa oli mahdollista saavuttaa 30 000 markan vuosiansio sivutoimisesti. Esityksen pitäjä oli selostanut aikaisempia heikkoja olosuhteitaan. Rahat olivat olleet lopussa eikä esim. lapsille voinut ostaa mitään. Perheasiat olivat olleet huonot ja seurauksena oli ollut avioero. Yhtiöön liittymisen jälkeen esityksen pitäjä oli solminut uuden avioliiton ja "nyt meni todella hyvin". Rahat riittivät eikä perheasioissa ollut vaikeuksia.

Katuhaastattelussa Törröselle oli kuvattu kolmen suuruusluokan sivuansiomahdollisuuksia. Pienin oli noin 100 markan viikkoansio ja suurin joidenkin tuhansien markkojen viikkoansio. Esittelytilaisuudessa Törröstä oli pyritty saamaan mukaan yhtiön toimintaan. Hänelle oli tarjottu ns. "edustajan pakettia", jonka hinta oli 6 700 markkaa. Edustajan tuli hankkia itselleen myyjiä. Kun myyjät oli hankittu, edustaja saattoi nousta myyntipäälliköksi, jos hän hankki tilalleen toisen edustajan. Hänelle oli selitetty, että vielä tänä vuonna on mahdollisuus päästä suoraan edustajaksi. Myöhemmin oli mahdollista liittyä yhtiöön ainoastaan siten, että ryhtyi aluksi myyjäksi. Yhtiön organisaatiota ei ollut lähemmin selostettu. Seinällä olleella Etelä-Suomea esittäneellä kartalla oli tosin osoitettu paikat, joissa yhtiöllä oli toimintaa. Yhtiön toiminnasta tai organisaatiosta Tampereella ei ollut kerrottu.

Myynnistä tilaisuudessa ei ollut puhuttu. Ansiot muodostuivat välitettyjen tuotteiden hinnasta saaduista prosentuaalisista osuuksista. Tämä osuus vaihteli kolmessa portaassa siten, että myyjällä oli korkein prosentti, edustajalla vähän pienempi ja seuraavalla portaalla osuus oli kaikkein pienin. Edustajan ei tarvinnut myydä tuotteita, vaan ainoastaan välittää niitä myyjille.

Törrösen lausunnon mukaan tilaisuudessa oli ollut epätodellinen ja uskomaton olo. Törröseen alun perin yhteyden ottanut henkilö oli lopuksi ehdottanut tapaamista seuraavana päivänä ja sopimuksen allekirjoittamista. Törrönen ei ollut kuitenkaan suostunut tähän eikä ollut tilaisuuden jälkeen missään yhteydessä yhtiöön tai sen edustajiin.

Salakari

Eräs Salakarin vaimon sukulainen oli soittanut ja kysynyt halusiko Salakari ansaita rahaa helpolla tavalla. Soittaja oli kehottanut Salakaria vaimonsa kanssa saapumaan Helsingissä elokuun 1980 ensimmäisenä maanantaina pidettyyn yhtiön esittelytilaisuuteen. Salakari oli saapunut tilaisuuteen 5-10 minuuttia myöhästyneenä, jolloin menossa oli ollut parhaillaan yhtiön toiminnan esittely. Esittelijä oli kertonut, että kysymyksessä oli puhdistusaineiden myyntityö, joka sopi ihmisille, jotka pitävät matkustamisesta. Esittelijä oli kertonut itse ansaitsevansa 6 000 markkaa. Eräs oululainen henkilö oli saanut kokoon 14 000 markkaa. Tilaisuudessa oli ollut esillä luettelo, josta ilmeni miten paljon eräät henkilöt olivat yhtiössä ansainneet. Tilaisuudessa oli puhunut myös Rolf Kaiser, joka oli selostanut olleensa aikaisemmin huoltoaseman omistaja, ja ettei hän ollut saanut silloin elämässään mitään kummempaa aikaan. Kun Kaiser oli liittynyt yhtiön toimintaan, hänen elämänsä oli muuttunut muun muassa siten, että hän pystyi kustatamaan lastensa opiskelun ja matkoja vanhemmilleen.

Esittelyssä oli kerrottu alimmasta myyjäportaasta, joka oli 25 prosentin porras. Edustajan marginaali oli 40 prosenttia. Bonuksista olisi kerrottu lähemmin seuraavana päivänä pidettävässä tilaisuudessa. Edustajaksi oli mahdollista päästä suoraan ostamalla edustajan paketti. Yhtiön myyntiorganisaation laajuudesta ei ollut kerrottu mitään. Oli ainoastaan mainittu, että huipulla on tilaa ja että myyjiä tarvitaan jatkuvasti. Mitään henkilölukumäärää koskevia tietoja ei ollut annettu. Salakari oli saanut käsityksen, että yhtiöön otettiin rajoittamaton määrä väkeä myymään tuotteita millä alueella tahansa. Salakarin kysymykseen mahdollisesta asiakasmäärästä oli vastattu, että Suomessa on 1 400 000 taloutta ja suuri määrä hotelleja. Siten myyjiä tarvittiin jatkuvasti lisää. Esittelyn aikana oli muun muassa mainittu, että esimerkiksi Neuvostoliitto olisi hyvä markkinointikohde. Salakarille oli tarjottu ns. "edustajan pakettia". Edustaja toimitti myyjilleen tuotteita ja hänen asemansa oli lähinnä välittäjä. Myyjien saaminen oli eduksi tuotteen menekille.

Salakari ei tilaisuuden jälkeen ollut yhteydessä yhtiöön tai sen edustajiin.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISUN PERUSTELUT

Bestline Products Oy on asetettu konkurssiin 24.10.1980. Yhtiöllä, jonka konkurssi on alkanut sen omasta hakemuksesta, on kuitenkin omaisuutta eikä yhtiö ollut selvitystilassa, kun sen omaisuus luovutettiin konkurssiin. Yhtiö voi siten edelleen jatkaa toimintaansa. Konkurssin asettaminen ei johda oikeuskelpoisuuden menettämiseen. Näillä perusteilla markkinatuomioistuin katsoo, että yhdistyksellä on oikeussuojan tarve asiassa ja ettei yhtiön asettaminen konkurssiin estä markkinatuomioistuimessa vireillä olevan asian käsittelyä ja ratkaisemista. Sen vuoksi markkinatuomioistuin hylkää vaatimuksen hakemuksen hylkäämisestä yhtiön konkurssiin asettamisen perusteella.

Markkinatuomioistuimen 20.3.1980 antama kieltopäätös on annettu Bestline Products Oy:lle tiedoksi 26.3.1980. Yhtiö on jatkaessaan toimintaansa kieltopäätöksen jälkeen osittain muuttanut markkinointimenetelmiään. Muutokset ovat kuitenkin osittain olleet näennäisiä. Markkinatuomioistuin katsoo esitetyn todistelun perusteella selvitetyksi, että yhtiön elinkeinotoiminnassa on käytetty markkinatuomioistuimen kieltopäätöksessä yksilöidysti kiellettyä tai sitä vastaavaa menettelyä seuraavasti.

Värvättäessä ihmisiä tulemaan mukaan yhtiön liiketoimintaan on värväyksen onnistumiseksi edelleenkin vedottu värvättävien henkilökohtaisiin taloudellisiin toiveisiin, vaikka värvättävillä ei ole ollut mahdollisuutta päätellä, onko toiveiden toteuttamiseen tarjotussa toiminnassa tosiasiallisia mahdollisuuksia.

Värvättäville on markkinatuomioistuimen päätöksen jälkeenkin ilmoitettu korkeahkoja markkamääräisiä ansaitsemismahdollisuuksia esittämättä luotettavaa selvitystä siitä, että niihin ottaen huomioon myös yhtiön myyntiorganisaation rajoittamaton laajentamistarkoitus, yleensä on käytännössä mahdollisuus päästä.

Pyrittäessä markkinoimaan jälleenmyyntioikeuksia yhtiö on edelleenkin luvannut tai suorittanut myyntiorganisaatioonsa kuuluville taloudellista etua hankittujen uusien jälleenmyyjien lukumäärän perusteella.

Sen sijaan asiassa ei ole selvitetty, että markkinatuomioistuimen kieltopäätöstä olisi rikottu muilta kohdin.

MARKKINATUOMIOISTUIMEN RATKAISU

Markkinatuomioistuin harkitsee oikeaksi tuomita markkinatuomioistuimen 20.3.1980 antamassa päätöksessä Bestline Products Oy:lle määrätyn kiellon tehosteeksi asetetun 1 000 000 markan uhkasakon maksettavaksi.

Markkinatuomioistuimesta annetun lain 14 §:n 2 momentin nojalla Bestline Products Oy velvoitetaan korvaamaan valtiolle sen varoista asiassa maksetut todistelukustannukset yhteensä 338 markkaa.

Läsnä: Huttunen, puheenjohtaja, Valkonen, varapuheenjohtaja, Wilhelmsson, Aaltonen, Heikkilä, Ollikainen, Tammilehto, Oksanen ja Vasara.

Sivun alkuun