30.9.2010

Asian tausta

Perhepäivähoitajana toiminut A oli 2.2.2005 työssään saanut molempien polvien ruhjevamman. A:n vasemman polven ruhjevamma oli parantunut, mutta hänen oikean polvensa kivut olivat pitkittyneet. Kipualue A:n oikeassa alaraajassa oli laajentunut, polvi ja sääri olivat muuttuneet väriltään tummanpuhuviksi ja kivuntunto niiden alueella oli herkistynyt. A:n oikeassa alaraajassa oli lisäksi ollut lämmönvaihtelua ja liikkuminen oli aiheuttanut siihen turvotusta. A:lla oli edellä kuvatun oireilun perusteella diagnosoitu CRPS-oireyhtymä. A:lle oikean polven kipujen syyn selvittämiseksi suoritetuissa kuvantamistutkimuksissa ja tähystyksessä ei ollut löytynyt syytä sanotulle oireilulle. A:n oikea polvi oli ollut 13.9.2005 suoritetun tähystyksen jälkeen huomattavan kipeä eikä A:n työhönpaluu tähystyksen jälkeen enää ollut onnistunut.

Vakuutusyhtiö oli katsonut A:n saaneen työtapaturman seurauksena polvien ruhjevammat, joiden johdosta se oli suorittanut A:lle tapaturmavakuutuslain mukaista päivärahaa 19.2.2005 saakka sekä korvannut hoitokuluja 13.9.2005 saakka.

Vakuutusyhtiön päätös 18.10.2005

Vakuutusyhtiö epäsi A:lta tapaturmavakuutuslain mukaisen korvauksen vamman hoitokuluista 13.9.2005 jälkeen ja työkyvyttömyydestä 19.2.2005 jälkeen katsoen, etteivät edellä mainittujen ajankohtien jälkeiset hoitokulut ja työkyvyttömyys enää johtuneet polvien ruhjevammoista, vaan muista polvivaivoista, joiden ei katsottu olevan seurausta A:lle 2.2.2005 sattuneesta vahinkotapahtumasta. Vakuutusyhtiö totesi lisäksi, että tähystyksessä A:lla ei ollut todettu polvessa vammamuutoksia.

Tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätös 7.6.2006

A haki muutosta tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnalta. Muutoksenhakulautakunta katsoi päätöksessään, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella A oli 2.2.2005 sattuneessa tapaturmassa saanut molempien polvien ruhjevammat. Ensimmäisen lääkärissäkäynnin tilankuvauksen perusteella kysymyksessä olivat olleet lievät vammat. Näistä korvattavista tapaturmavammoista ei voitu arvioida aiheutuneen A:lle vähintään 10 prosentin työkyvyn alentumaa 19.2.2005 jälkeen eikä sairaanhoidon tarvetta 13.9.2005 jälkeen. Muutoksenhakulautakunta katsoi, että A:n enempi työkyvyttömyys ja sairaanhoidon tarve edellä mainittujen ajankohtien jälkeen johtuivat todennäköisesti tästä tapaturmasta riippumattomista oikean polven pitkittyneistä vaivoista ja oikean alaraajan pitkittyneestä kiputilasta, jotka eivät oikeuttaneet tapaturmavakuutuslain mukaiseen korvaukseen. Lääketieteellisen syy-yhteyden arvioinnissa muutoksenhakulautakunta oli ottanut huomioon sen, että oikean polven vaivan pitkittymisen vuoksi tehdyssä tähystyksessä ei ollut todettu poikkeavaa eikä magneettitutkimuksessakaan tapaturmaperäistä löydöstä. Myöskään oikean alaraajan oireen vuoksi tehdyissä tutkimuksissa ei ollut todettu tapaturmaperäisiä löydöksiä.

Asian ovat ratkaisseet tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan jäsenet Tuulikki Haikarainen, Jari Peltonen, Irene Luukkonen, Markus Äimälä, Jorma Rusanen ja Helena Ålgars.

Vakuutusoikeuden päätös 11.12.2007

Vakuutusoikeus, jolta A haki muutosta, ei muuttanut tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakunnan päätöstä. Vakuutusoikeus hyväksyi muutoksenhakulautakunnan päätöksen perustelut ja totesi lisäksi, että esitetyn uuden selvityksen mukaan oikean polven oireilu oli jatkunut ja että A oli elokuussa 2007 aloittanut opiskelun uuteen ammattiin. Uuden selvityksen ei voitu kuitenkaan katsoa aiheuttavan muutosta tapaturmavamman korvausharkintaan. Vakuutusoikeus totesi vielä, että myöskään A:lla epäillyn CRPS-oireyhtymän ei voitu katsoa olevan syy-yhteydessä hänelle 2.2.2005 sattuneeseen tapaturmaan.

Asian ovat ratkaisseet vakuutusoikeuden jäsenet Mirja Venäläinen, Eeva Wahlberg, Eero Hyvärinen, Timo Sarparanta ja Leena Salminen. Esittelijä Konstantin Laakkonen.

Perustelut

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

1. A on perhepäivähoitajan työssään 2.2.2005 tapahtuneessa työtapaturmassa saanut molempiin polviinsa ruhjevammat. Hänen oikean polvensa kivut ovat pitkittyneet ja polvessa on havaittu värimuutoksia ja lämmönvaihtelua sekä turvotusta. Sittemmin A:lla on diagnosoitu CRPS-oireyhtymä (Complex Regional Pain Syndrome).

2. Vakuutusyhtiö on suorittanut A:lle työtapaturmasta aiheutuneiden ruhjevammojen perusteella tapaturmavakuutuslain mukaista päivärahaa 19.2.2005 saakka sekä korvannut hänen hoitokulujaan 13.9.2005 saakka.

3. Asiassa on kysymys siitä, onko A:lle työkyvyttömyyttä ja hoitokuluja edellä mainittujen ajankohtien jälkeen aiheuttanut CRPS-oireyhtymä syy-yhteydessä 2.2.2005 sattuneeseen työtapaturmaan ja onko hänellä tältä osin oikeus lainmukaiseen korvaukseen.

Lääketieteelliset arviot

4. A:lle oikean polven kipujen syyn selvittämiseksi suoritetuissa kuvantamistutkimuksissa ja hänelle 13.9.2005 suoritetussa oikean polven tähystyksessä polven sisäiset rakenteet on todettu normaaleiksi eikä sanotuissa tutkimuksissa ole tullut esille kipua selittäviä löydöksiä. A:lle suoritetussa hermo-lihassähkötutkimuksessa (ENMG-tutkimus) on todettu poikkeavat löydökset pohjehermon hermotusalueella. Hänelle tehdyssä lanneselän magneettitutkimuksessa ei ole kuitenkaan tullut ilmi poikkeavia muutoksia. Sairauskertomuksessa 1.11.2005 on pidetty mahdollisena, että A:n oikeaan polveen on kehittynyt tapaturman jälkeen CRPS-oireyhtymä. Lääkärinlausunnon 8.2.2006 mukaan A:n oikean alaraajan vaivat sopivat kliinisesti CRPS-oireyhtymäksi, jonka laukaiseva tekijä on ollut hänelle 2.2.2005 sattunut työtapaturma. Lääkärinlausunnossa 20.4.2006, jossa on muun muassa pohdittu 13.9.2005 suoritetun polven tähystyksen mahdollista syy-yhteyttä polven ja alaraajan kiputilaan, on katsottu, että A:n oikean alaraajan kivunarkuus on todennäköisemmin seurausta hänelle 2.2.2005 sattuneesta työtapaturmasta kuin tähystyksestä.

5. Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston (Valvira) pysyvä asiantuntija, lääketieteen ja kirurgian tohtori, ortopedian ja traumatologian dosentti X on todennut lausunnossaan, että A:lla on oikeassa alaraajassaan kiistatta CRPS-kipuoireyhtymä verenkierto-, tunto- ja värimuutoksineen. X:n mukaan sisemmän sääri-reisihermon haara saattaa vaurioitua niveltähystyksen yhteydessä ja hermoon voi tulla osittainen vaurio suhteellisen lievän ruhjeen seurauksena. A:n oikean alaraajan kiputila ei ole ollut alkuvaiheessa erityisen vaikea, mutta se on pahentunut voimakkaasti oikean polven tähystyksen yhteydessä. X:n mukaan on todennäköistä, että tapaturman seurausten selvittämiseksi tehdyssä tähystyksessä edellä mainittu hermo venyttyi tai muutoin vaurioitui niin, että seurauksena oli CRPS II -tyyppinen kiputila. X on pitänyt kiputilan ja kyseessä olevan työtapaturman välistä syy-yhteyttä todennäköisenä.

6. Valviran pysyvä asiantuntija, lääketieteen tohtori, neurologian erikoislääkäri Y on todennut lausunnossaan, että A:n CRPS-oireyhtymä on 2.2.2005 sattuneen työtapaturman todennäköinen seuraus. A:lla ei ole ollut aiempia alaraajavaivoja ja CRPS:n oireet ovat alkaneet heti tapaturman jälkeen. Y on todennut, että A:lla ei ole diagnosoitu selkäsairautta tai muuta tapaturmaan liittymätöntä sairautta, joka olisi syynä oikean alaraajan CRPS-oireyhtymään. Y:n mukaan on mahdollista, että oireet ovat vaikeutuneet vamman lisätutkimuksena tehdyssä polven tähystyksessä. A:lle suoritetun ENMG-tutkimuksen löydöksiä Y on pitänyt sivulöydöksinä.

7. Valvira on ilmoittanut lausuntonaan, että A:n oikean alaraajan CRPS-oireyhtymä on mahdollisesti seurausta hänelle 2.2.2005 sattuneesta tapaturmasta.

Korkeimman oikeuden arviointi syy-yhteydestä

8. Tapaturmavakuutuslain 1 §:n 1 momentin ja 4 §:n 1 momentin nojalla työntekijällä on oikeus saada sanotun lain mukaista korvausta häntä kohdanneen työtapaturman aiheuttamasta vammasta tai sairaudesta. Vamma tai sairaus on oikeuskäytännössä katsottu tapaturman aiheuttamaksi, mikäli tapaturman ja vamman tai sairauden välillä on lääketieteellisesti arvioiden todennäköinen syy-seuraussuhde.

9. Esitettyjen lääketieteellisten lausuntojen perusteella Korkein oikeus katsoo selvitetyksi, että A:n oikea polvi on jäänyt kivuliaaksi, vaikka hänelle tapaturman seurauksena syntynyt polven ruhjevamma on parantunut. Kivut ovat muuttuneet laaja-alaisiksi leviten vähitellen koko alaraajaan. A:lla ei ole ennen kyseessä olevaa tapaturmaa ollut vaivoja oikeassa polvessaan tai alaraajassaan.

10. A:lle oikean alaraajan vaivoja aiheuttanutta CRPS-oireyhtymää on asiassa esitetyssä lääketieteellisessä selvityksessä pidetty tapaturmaperäisenä. Valvira on tosin katsonut CRPS-oireyhtymän olevan ainoastaan mahdollisesti seurausta A:lle sattuneesta tapaturmasta, mutta sen pysyvät asiantuntijat ovat edeltä kohdista 5 ja 6 ilmenevin tavoin perustellen pitäneet sanotun oireyhtymän syy-yhteyttä tapaturmaan todennäköisenä. Valvira ei ole lausunnossaan kuitenkaan esittänyt perusteluja sille, miksi se on vastoin pysyvien asiantuntijoidensa esittämiä syy-yhteysarvioita pitänyt A:n CRPS-oireyhtymän syy-yhteyttä työtapaturmaan todennäköisen asemesta pelkästään mahdollisena. Kuten Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksestä KKO 2010:15 ilmenee, yleisen lääketieteellisen kokemuksen mukaan CRPS-oireyhtymä voi syntyä lievänkin trauman seurauksena, josta ei aina jää selviä näkyviä jälkiä. Asiassa ei ole esitetty muutakaan traumaa tai lääketieteellisesti perusteltua syytä, josta CRPS-oireyhtymä olisi mahdollisesti voinut aiheutua, kuin 2.2.2005 sattunut työtapaturma.

11. Siltä osin kuin asiassa on esitetty arvioita A:lle suoritetun polven tähystyksen mahdollisesta osuudesta CRPS-oireyhtymän kehittymisessä, Korkein oikeus toteaa, että sanottu tähystys on ollut tarpeen tapaturman aiheuttaman polven kiputilan syyn selvittämiseksi. Tapaturmavakuutuslain soveltamiskäytännössä tapaturmaa hoidettaessa syntyneiden komplikaatioiden on katsottu aiheutuneen tapaturmasta ja kuuluvan tapaturmavakuutuksen perusteella korvattavien vahinkojen piiriin (KKO 1991:59 ja KKO 2004:99). Korkein oikeus katsoo, ettei asiassa ole syy-yhteyden oikeudellisessa arvioinnissa tähystysleikkauksen mahdollisten vaikutusten osalta aihetta päätyä toiseen lopputulokseen kuin edellä kuvatussa oikeuskäytännössä.

12. Edellä esitetyn perusteella Korkein oikeus katsoo, että A:lle oikean alaraajan vaivoja aiheuttanut CRPS-oireyhtymä on hänelle 2.2.2005 sattuneen tapaturman seurausta.

Päätöslauselma

Vakuutusoikeuden päätös kumotaan. Vakuutusyhtiö määrätään suorittamaan A:lle CRPS-oireyhtymän johdosta lain mukainen korvaus. Asia palautetaan vakuutusoikeuteen tästä aiheutuvia toimenpiteitä varten.

Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Kati Hidén, Kari Kitunen, Juha Häyhä, Timo Esko ja Ari Kantor. Esittelijä Johanna Palovaara.