KHO:2011:1
- Asiasanat
- Lahjavero, Sukupolvenvaihdoshuojennus, Yritysvarallisuus, Alaikäinen jatkaja, Edunvalvojan sijainen, Hallituksen jäsenyys
- Tapausvuosi
- 2011
- Antopäivä
- Diaarinumero
- 2341/2/09
- Taltio
- 21
Alaikäiselle oli maistraatin päätöksellä määrätty edunvalvojan sijainen, joka tulisi toimimaan yhtiön hallituksessa alaikäisen täysi-ikäiseksi tuloon saakka, minkä jälkeen alaikäinen tultaisiin valitsemaan yhtiön hallituksen varsinaiseksi jäseneksi. Koska osakeyhtiölain mukaan vajaavaltainen ei voi toimia yhtiön hallituksen jäsenenä, eikä yhtiön hallituksen jäsenenä voi toimia jonkun osakkaan lukuun, kysymys ei ollut tilanteesta, jossa lahjansaaja tulisi jatkamaan yritystoimintaa perintö- ja lahjaverolain 55 §:ssä tarkoitetulla tavalla lahjaksi saaduilla varoilla. Se, että säännöksen soveltamisen edellytyksiä arvioitiin eri tavoin alaikäisen ja täysi-ikäisen osalta, ei ollut Suomen perustuslain 6 §:n vastaista. Ennakkoratkaisu.
Perintö- ja lahjaverolaki 55 §
Suomen perustuslaki 6 §
Päätös, josta valitetaan
Helsingin hallinto-oikeuden päätös 16.6.2009 nro 09/0862/3
Asian aikaisempi käsittely
C on pyytänyt ennakkoratkaisua muun muassa siitä, sovelletaanko perintö- ja lahjaverolain 55 §:n säännöstä tilanteeseen, jossa hakija myisi alaikäiselle lapselleen D:lle (s. 9.2.1993) X Oy:n B-osakkeita 150 000 euron kauppahinnalla siten, että myytävä osakemäärä vastaa 10 prosenttia yhtiön osakekannasta. Hakemuksessa on muun ohella todettu, että luovutustilanteessa lahjansaajaa edustaisi maistraatin määräämä edunvalvojan sijainen, joka myös toimisi ennen lahjansaajan täysi-ikäiseksi tuloa yhtiön hallituksessa lahjansaajan lukuun. Täysi-ikäiseksi tultuaan lahjansaaja valittaisiin yhtiön hallituksen varsinaiseksi jäseneksi.
Verovirasto on päätöksellään ennakkoratkaisunaan selittänyt, että D:hen ei voida soveltaa huojennussäännöstä hänen alaikäisyytensä vuoksi. D:lle määrättävä lahjavero lasketaan käyvän arvon eli 264 734 euron ja toteutuneen kauppahinnan (150 000 euroa) välisestä määrästä ensimmäisessä veroluokassa. Päätöksensä perusteluina verovirasto on lausunut muun ohella, että osakeyhtiölain 6 luvun 10 §:n mukaan vajaavaltainen ei voi olla osakeyhtiön hallituksen jäsenenä, minkä lisäksi on huomattava, että holhoustoimesta annetun lain 34 §:n mukaan edunvalvoja ei saa ilman holhousviranomaisen lupaa päämiehensä puolesta ryhtyä harjoittamaan elinkeinoa päämiehensä lukuun tai tehdä sopimusta avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön perustamisesta taikka tällaiseen yhtiöön liittymisestä.
C on valituksessaan hallinto-oikeudelle vaatinut, että veroviraston antama ennakkoratkaisu kumotaan D:tä koskevalta osalta ja uutena ennakkoratkaisuna selitetään, että kauppaan sovelletaan perintö- ja lahjaverolain 55 §:n mukaista huojennusta hänenkin osaltaan ja että lahjaveroa ei näin ollen maksuunpanna, jos D ostaa 10 prosenttia X Oy:n osakekannasta 150 000 euron kauppahinnalla.
Hallinto-oikeuden ratkaisu
Hallinto-oikeus on hylännyt C:n valituksen. Perusteluinaan hallinto-oikeus on todennut seuraavaa.
Sovellettavat säännökset
Perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 1 momentin mukaan lahjaverosta jätetään verovelvollisen verovirastolle ennen verotuksen toimittamista tekemästä pyynnöstä osa maksuunpanematta, jos 1) veronalaiseen lahjaan sisältyy maatila, muu yritys tai osa niistä, 2) verovelvollinen jatkaa lahjana saaduilla varoilla maatalouden tai maa- ja metsätalouden harjoittamista tai muuta yritystoimintaa lahjana saadulla maatilalla tai näin saadussa yrityksessä ja 3) edellä 1 kohdassa tarkoitetusta maatilasta, muusta yrityksestä tai niiden osasta määrätyn lahjaveron suhteellinen osa koko verosta on suurempi kuin 850 euroa. Saman pykälän 5 momentin mukaan, jos maatilan, muun yrityksen tai sen osan luovutus 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on osittain vastikkeellinen ja vastike on enemmän kuin 50 prosenttia käyvästä arvosta, maatilaan, muuhun yritykseen tai sen osaan kohdistuva lahjavero jätetään kokonaan maksuunpanematta.
Lain 57 §:n mukaan edellä 55 §:ssä tarkoitetaan maatilan tai muun yrityksen osalla myös vähintään yhtä kymmenesosaa maatilan tai yrityksen omistamiseen oikeuttavista osakkeista tai osuuksista.
Asiassa saatu selvitys
Ennakkoratkaisuhakemuksen mukaan hakija C:n (s. 1964) on tarkoitus toteuttaa sukupolvenvaihdos X Oy:ssä, jonka osakekannan hän kokonaan omistaa ja jonka toimitusjohtajana ja hallituksen ainoana varsinaisena jäsenenä hän toimii. Yhtiö on rekisteröity kaupparekisteriin 20.5.1977 ja harjoittaa pääasiallisena liiketoimintanaan päivittäistavaroiden vähittäiskauppaa marketmyymälänä. Yhtiön palveluksessa on 31.8.2007 päättyneen tilikauden aikana ollut keskimäärin 19 henkilöä. Yhtiön osakekanta koostuu yhdeksästä A-osakkeesta ja kahdeksasta B-osakkeesta siten, että A-osakkeella on 20 ääntä ja B-osakkeella yksi ääni.
Hakijan tarkoituksena on toteuttaa sukupolvenvaihdos siten, että hän myisi D:lle (s. 1993) ja toiselle lapselleen (s. 1991) kummallekin 10 prosentin osuuden yhtiön osakekannasta kauppahintaan, joka ylittää 50 prosenttia osakkeiden käyvästä arvosta. Lisäksi hakija lahjoittaisi 10 prosenttia yhtiön osakekannasta puolisolleen (s. 1964). Sekä myytävät että lahjoitettavat osakkeet olisivat yhtiön B-osakkeita ja luovutusten jälkeen lapset ja puoliso omistaisivat yhteensä 30 prosenttia yhtiön osakekannasta.
Ennakkoratkaisuhakemuksesta ilmenee edelleen, että ennen mainittuja luovutuksia hakijan tarkoituksena on järjestää yhtiössä maksuton osakeanti, jossa hakija merkitsee yhtiön liikkeelle laskemia uusia A-osakkeita siten, että yhdeksää vanhaa A-osaketta kohden merkitään 61 uutta A-osaketta ja kahdeksaa vanhaa B-osaketta kohden merkitään 22 uutta B-osaketta. Osakeannin jälkeen yhtiössä olisi näin ollen yhteensä 70 kappaletta A-osakkeita ja 30 kappaletta B-osakkeita. Uusien osakkeiden äänimäärät vastaisivat vanhojen osakkeiden äänimääriä. Hakija omistaisi kaikki yhtiön osakkeet osakeannin jälkeen ennen luovutuksia. Luovutusten jälkeen hakija omistaisi kaikki yhtiön A-osakkeet eli 70 prosenttia yhtiön osakekannasta ja luovutuksensaajat kukin 10 kappaletta B-osakkeita eli kukin 10 prosenttia yhtiön osakekannasta. Äänivaltasuhteet jakautuisivat luovutusten jälkeen siten, että hakijalla olisi 97,9 prosenttia ja luovutuksensaajilla kullakin 0,70 prosenttia yhtiön äänivallasta. Hakija on ilmoittanut, että hänen luovutuksensaajina olevat lapsensa valittaisiin yhtiön hallituksen varsinaisiksi jäseniksi heidän tultuaan täysi-ikäisiksi, mitä ennen yhtiön hallituksessa toimisi maistraatin määräämä edunvalvojan sijainen lasten lukuun. Osakkeiden kauppahinta jäisi lasten korottomaksi velaksi hakijalle.
Asiakirjoihin on liitetty maistraatin päätös 4.12.2008, jonka mukaan päämiehille, alaikäisille D:lle ja tämän vanhemmalle sisarelle on määrätty lakimääräisten edunvalvojien sijainen edustamaan päämiehiä ja valvomaan heidän etuaan ja oikeuttaan oikeustoimissa, joissa on kysymys 150 000 euron suuruisen lainan ottamisesta kummankin päämiehen nimiin erikseen heidän isältään C:ltä, 10 prosentin osuuden ostamisesta X Oy:n osakekannasta kummankin päämiehen nimiin erikseen C:ltä sekä X Oy:n hallituksessa toimimisesta päämiesten lukuun. Päätöksen mukaan päämiehet ovat antaneet kirjallisen suostumuksen sijaisen määräämiseksi tehtävään.
Maistraatti on lisäksi päätöksellään 4.12.2008 myöntänyt määrätylle edunvalvojan sijaiselle päämiestensä, D:n ja hänen vanhemman sisarensa, puolesta luvan ottaa C:ltä kummankin päämiehen nimiin erikseen 150 000 euron suuruisen korottoman ja vakuudettoman lainan X Oy:n osakkeiden hankintaa varten sekä vastiketta antamalla hankkia C:ltä kummankin päämiehen nimiin erikseen 10 prosentin omistusosuuden sanotun yhtiön osakekannasta enintään 150 000 euron kauppahinnasta. Päätöksen mukaan päämiehet ovat antaneet kirjallisen suostumuksensa oikeustoimiin.
Hallinto-oikeuden arviointi ja johtopäätökset
Verovirasto on valituksenalaisella päätöksellään katsonut, ettei D:n lahjaverotuksessa voida soveltaa perintö- ja lahjaverolain 55 §:n sukupolvenvaihdoshuojennusta koskevaa säännöstä hänen alaikäisyytensä vuoksi. Ennakkoratkaisun antamisen ajankohtana D on ollut 15-vuotias.
Esillä olevassa tapauksessa, kun otetaan huomioon D:n ikä ja se, ettei hän voisi alaikäisyydestä johtuvan vajaavaltaisuuden vuoksi toimia vielä useaan vuoteen henkilökohtaisesti yhtiön hallituksen jäsenenä ja osallistua täten tosiasiallisesti yhtiön johtamiseen, ei kysymys hänen kohdallaan ole yritystoiminnan jatkamisesta siten kuin perintö- ja lahjaverolain 55 §:ssä tarkoitetaan. Alaikäisen lahjansaajan ei voida katsoa jatkavan yritystoimintaa sillä perusteella, että hänelle määrätty edunvalvojan sijainen valittaisiin osakeyhtiön hallitukseen. D:llä ei näin ollen ole hakemuksessa kuvattuihin olosuhteisiin ja valituksenalaiseen päätökseen nähden oikeutta mainitussa lainkohdassa tarkoitettuun huojennukseen eikä annettua ennakkoratkaisua ole ilmennyt hänen osaltaan syytä muuttaa.
Asia ei ole hallinto-oikeuden ratkaistavana toisen suunnitellun lahjansaajan osalta. Edellytykset perintö- ja lahjaverolain 55 §:n huojennussäännöksen soveltamiselle tutkitaan kunkin lahjansaajan osalta erikseen. Veroviraston ennakkoratkaisu ei ole rikkonut yhdenvertaisen kohtelun periaatetta.
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
C on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös ja veroviraston ennakkoratkaisu kumotaan nyt kysymyksessä olevalta osalta ja uutena ennakkoratkaisuna selitetään, että perintö- ja lahjaverolain 55 §:n huojennusta sovelletaan D:n saamaan lahjaan ja että lahjavero jätetään maksuunpanematta, jos D ostaa 10 prosenttia X Oy:n osakekannasta 150 000 euron kauppahinnalla.
Keskeisinä perusteina vaatimukselleen C on esittänyt, että perintö- ja lahjaverolain 1 §:n perusteella alaikäinen ei lahjaveron suorittamisvelvollisuutensa osalta poikkea täysi-ikäisestä lahjansaajasta. Myöskään perintö- ja lahjaverolain 55 § ei tee millään tavalla eroa täysi-ikäisen ja alaikäisen jatkajan välillä. Alaikäisen taloudellisten asioiden hoitamisesta on erikseen säädetty muualla lainsäädännössä. Perusteita hallinto-oikeuden tulkinnalle ei ole löydettävissä myöskään nykyisen perintö- ja lahjaverolain huojennussäännöksen tai sitä edeltäneiden huojennussäännösten lainvalmistelutöistä. Näin ollen sukupolvenvaihdoshuojennusta on sovellettava myös alaikäiseen lahjansaajaan. Kaupan kohteena on perintö- ja lahjaverolain 55 §:ssä tarkoitettu yritys, omistusosuus täyttää sanotun lain 57 §:n mukaiset edellytykset ja yritystoimintaa jatketaan D:n lukuun, joten hänelle tulee myöntää perintö- ja lahjaverolain 55 §:ssä tarkoitettu huojennus.
Oikeuskäytännössä alaikäiselle on myönnetty sukupolvenvaihdoshuojennus sillä perusteella, että maatilataloutta tai yritystoimintaa jatketaan hänen lukuunsa ja että hän itse jatkaa toimintaa täysi-ikäiseksi tultuaan. Myös oikeuskirjallisuudessa on katsottu, että alaikäisen ollessa perinnön- tai lahjansaajana, hänelle on myönnettävä sukupolvenvaihdoshuojennus, mikäli yritystoimintaa jatketaan hänen lukuunsa. Hallinto-oikeuden ja veroviraston tulkinnalle ei siten ole tukea lainsäädännössä, oikeuskäytännössä tai oikeuskirjallisuudessa. Alaikäisen lahjansaajan jättäminen ilman täysi-ikäiselle lahjansaajalle myönnettävää huojennusta muutoin identtisessä oikeustoimessa on vastoin perintö- ja lahjaverolain sananmuotoa ja tarkoitusta sekä loukkaa verovelvollisten yhdenvertaista kohtelua.
Holhoustoimesta annetun lain ja maistraatin päätöksen nojalla D:n taloudellisia etuja X Oy:n hallituksessa hoitaa ja valvoo hänen edunvalvojan sijaisensa Z. Yhtiön hallitukseen varsinaiseksi jäseneksi heti lahjanluonteisen kaupan jälkeen valittaisiin Z, jolla on sekä ammattinsa että käytännön elämänkokemuksensa perusteella erinomaiset edellytykset yritystoiminnan jatkamiseen aktiivisella tavalla D:n lukuun. Lahjansaajalla on siten lahjanantajasta riippumaton, ammattitaitoinen ja viranomaisen tähän tehtävään hyväksymä edunvalvoja yritystoiminnan jatkamista varten. Z:lla on lakiin perustuva velvollisuus valvoa päämiehensä etua yrityksessä. Näin ollen D jatkaa alaikäisyydestään huolimatta yritystoimintaa perintö- ja lahjaverolain 55 §:ssä tarkoitetulla tavalla ensin edunvalvojan sijaisen välityksellä ja myöhemmin henkilökohtaisesti. Henkilökohtainen tai välitön osallistumisvaatimus huojennuksen edellytyksenä on alaikäisen osalta lakiin perustumaton.
Vajaan kahden vuoden kuluttua D tullaan valitsemaan hallituksen jäseneksi. Jo ennen täysi-ikäisyyttä hän tulee osallistumaan yrityksen toimintaan muun muassa avustamalla kaupassa koululomilla osaamisensa nähden sopivissa tehtävissä tarkoituksena saada käytännön taitoja yritystoiminnan eri osa-alueilta. D on jo nyt tehnyt harjoittelujaksoja kaupassa. Hän aloittaa lisäksi syksyllä 2009 liiketalousopistossa jatko-opinnot, jotka tukevat hänen siirtymistään myöhemmin yrittäjän uralle. Näin ollen on selvää, että D jatkaa yrityksen toimintaa jo nyt henkilökohtaisesti osaamisensa mukaisissa tehtävissä ja toisaalta myös siten, että hänen suostumuksellaan nimetty edunvalvoja jatkaa yritystoimintaa hänen lukuunsa yhtiön hallituksessa.
Edunvalvojan käyttäminen ei voi asettaa alaikäistä lahjansaajaa huonompaan asemaan kuin täysi-ikäistä lahjansaajaa, sillä edunvalvoja kykenee suorittamaan alaikäisen puolesta kaikki huojennuksen saamisen edellyttämät toimenpiteet yrityksen johdossa. Näin ollen alaikäinen on edunvalvojansa edustamana täysi-ikäisyyteen saakka verotuksen kannalta samanlaisessa asemassa kuin täysi-ikäinen lahjansaaja. D tullaan valitsemaan hallitukseen hänen tultuaan täysi-ikäiseksi, joten hänellä on oikeus perintö- ja lahjaverolain 55 §:n mukaiseen huojennukseen.
Perustuslain 6 §:n mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Lahjaverotusta kuten muutakin viranomaistoimintaa harjoitettaessa kansalaisia on kohdeltava yhdenvertaisesti. Perintö- ja lahjaverolain 1 ja 55 § eivät tee eroa täysi-ikäisen ja alaikäisen välillä.
Sekä veroviraston että hallinto-oikeuden ratkaisut rikkovat D:n yhdenvertaisuutta sisareensa ja muihin verovelvollisiin nähden, koska huojennus on tosiasiallisesti jätetty myöntämättä yksinomaan hänen ikänsä perusteella. Alaikäisen lahjansaajan taloudellisten asioiden hoitaminen on järjestetty holhoustoimesta annetulla lailla ja tätä mahdollisuutta on D:n tapauksessa käytetty. Hän on myös tosiasiallisesti työskennellyt yrityksessä. Koska yritystoimintaa jatketaan D:n lukuun lahjana saaduilla varoilla välittömästi osakkeiden hankinnan jälkeen, ei ole lakiin perustuvaa syytä olla soveltamatta perintö- ja lahjaverolain 55 §:ää hänen saantoonsa.
Hallinto-oikeus on tehnyt virheelliseen lain tulkintaan perustuvan päätöksen, vaikka sille on muutoksenhaun yhteydessä toimitettu kaikki asian ratkaisemiseksi tarpeelliset selvitykset. Oikeudenkäyntikulujen jääminen yksin muutoksenhakijan vastattavaksi on siten kohtuutonta. C:lle on siten korvattava tästä valituksesta aiheutuneet oikeudenkäyntikulut 1 800 euroa laillisine korkoineen.
Veronsaajien oikeudenvalvontayksikkö on antanut vastineen ja vastineessaan lausunut muun ohella, että se puoltaa valituksen hyväksymistä. Perintö- ja lahjaverolain 55 §:n tarkoittamaa huojennussäännöstä on sovellettava myös D:n osalta. D:n alaikäisyys ei ole esteenä perintö- ja lahjaverolain 55 §:n säännöksen soveltamiselle. Valvontayksikkö katsoo, että yritystoimintaa jatketaan ennakkoratkaisuhakemuksessa ja valituksessa todetuin tavoin ja menettelyin yksityisoikeudellisesti asianmukaisella tavalla D:n lukuun, kunnes hän on itse täysi-ikäinen ja voi henkilökohtaisesti ryhtyä harjoittamaan yritystoimintaa. Valvontayksikkö katsoo mainitun säännöksen soveltamisedellytysten täyttyvän, kun D:n lukuun yrityksen hallituksessa toimii asianmukaisesti nimetty edunvalvojan sijainen.
Valvontayksikkö esittää, että vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta hylätään. Asia on tulkinnanvarainen eikä viranomainen ole menetellyt asiassa virheellisesti.
C on antanut vastaselityksen ja vaatinut vastaselityksen antamisesta aiheutuneiden kulujen korvaamista 500 euroa laillisine korkoineen.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Korkein hallinto-oikeus on myöntänyt valitusluvan ja tutkinut asian. Valitus hylätään. Hallinto-oikeuden päätöksen lopputulosta ei muuteta.
C:n oikeudenkäyntikuluvaatimus hylätään.
Perustelut
Perintö- ja lahjaverolain 55 §:n 1 momentin mukaan lahjaverosta jätetään verovelvollisen verovirastolle ennen verotuksen toimittamista tekemästä pyynnöstä osa maksuunpanematta, jos 1) veronalaiseen lahjaan sisältyy maatila, muu yritys tai osa niistä, 2) verovelvollinen jatkaa lahjana saaduilla varoilla maatalouden tai maa- ja metsätalouden harjoittamista tai muuta yritystoimintaa lahjana saadulla maatilalla tai näin saadussa yrityksessä ja 3) edellä 1 kohdassa tarkoitetusta maatilasta, muusta yrityksestä tai niiden osasta määrätyn lahjaveron suhteellinen osa koko verosta on suurempi kuin 850 euroa. Saman pykälän 5 momentin mukaan, jos maatilan, muun yrityksen tai sen osan luovutus 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa on osittain vastikkeellinen ja vastike on enemmän kuin 50 prosenttia käyvästä arvosta, maatilaan, muuhun yritykseen tai sen osaan kohdistuva lahjavero jätetään kokonaan maksuunpanematta.
Lain 57 §:n mukaan edellä 55 §:ssä tarkoitetaan maatilan tai muun yrityksen osalla myös vähintään yhtä kymmenesosaa maatilan tai yrityksen omistamiseen oikeuttavista osakkeista tai osuuksista.
C:n tarkoituksena on toteuttaa hallinto-oikeuden päätöksessä lähemmin selostetuilla järjestelyillä sukupolvenvaihdos X Oy:ssä muun muassa siten, että hän myisi 9.2.1993 syntyneelle D:lle 10 prosentin osuuden yhtiön osakekannasta kauppahintaan, joka ylittää 50 prosenttia osakkeiden käyvästä arvosta. C on ilmoittanut, että luovutuksensaaja valittaisiin yhtiön hallituksen varsinaiseksi jäseneksi hänen tultuaan täysi-ikäiseksi, mitä ennen yhtiön hallituksessa toimisi maistraatin määräämä edunvalvojan sijainen D:n lukuun. Osakkeiden kauppahinta jäisi D:n korottomaksi velaksi C:lle.
Asiakirjoihin on liitetty maistraatin päätökset 4.12.2008, joiden mukaan alaikäiselle D:lle on määrätty lakimääräisen edunvalvojan sijainen edustamaan häntä ja valvomaan hänen etuaan ja oikeuttaan oikeustoimissa, joissa on kysymys 150 000 euron suuruisen lainan ottamisesta D:n nimiin isältään C:ltä, 10 prosentin osuuden ostamisesta X Oy:n osakekannasta D:n nimiin C:ltä sekä X Oy:n hallituksessa toimimisesta D:n lukuun. Maistraatti on samana päivänä myöntänyt edunvalvojan sijaiselle luvan näihin oikeustoimiin. Päätösten mukaan D on antanut kirjallisen suostumuksen oikeustoimiin ja sijaisen määräämiseksi hallitustehtävään.
Edunvalvojan sijaiseksi maistraatin päätöksellä määrätty Z tulee toimimaan X Oy:n hallituksessa D:n täysi-ikäiseksi tuloon saakka 9.2.2011, minkä jälkeen viimeksi mainittu tullaan valitsemaan yhtiön hallituksen varsinaiseksi jäseneksi.
Perintö- ja lahjaverolain 55 §:ssä säädetyn huojennuksen edellytyksenä on, että lahjansaaja jatkaa yritystoimintaa lahjana saaduilla varoilla. Toiminnan jatkamisen edellytyksen on katsottu täysi-ikäisen kohdalla täyttyvän, kun hän käyttää päätösvaltaa yrityksessä hallituksen jäsenenä tai vastaavalla tavalla. Alaikäiselle vastaava osallistuminen yritykseen ei ole mahdollista. Alaikäisen osalta huojennuksen edellytysten on katsottu täyttyvän, kun toimintaa on jatkettu alaikäisen lukuun. Erityisesti tällaista tulkintaa on pidetty perusteltuna, kun perheen maatalous- tai yritysvarallisuutta perineistä joku on vielä alaikäinen.
Tässä tapauksessa on kysymys isän osakeyhtiömuodossa harjoittaman yritystoiminnan osakkeiden lahjoittamisesta alaikäiselle. Alaikäinen ei ikänsä vuoksi voi osallistua yrityksen toimintaan, koska osakeyhtiölain 6 luvun 10 §:n mukaan vajaavaltainen ei voi toimia yhtiön hallituksen jäsenenä. Yhtiön hallituksen jäsen ei myöskään voi toimia erityisesti jonkun tietyn osakkaan lukuun vaan hallituksen jäsenen tulee osakeyhtiölain 1 luvun 7 ja 8 §:n mukaisesti edistää yhtiön etua.
Kysymys ei siten ole tilanteesta, jossa lahjansaaja tulisi jatkamaan yritystoimintaa perintö- ja lahjaverolain 55 §:ssä säädetyllä tavalla lahjana saaduilla varoilla. Se, että säännöksen soveltamisen edellytyksiä arvioidaan eri tavoin alaikäisen ja täysi-ikäisen osalta, ei ole Suomen perustuslain 6 §:n vastaista. Kun otetaan huomioon osakeyhtiölain säännökset, eivät alaikäinen ja täysi-ikäinen ole keskenään samanlaisessa asemassa. Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon korkeimmassa hallinto-oikeudessa esitetyt vaatimukset ja asiassa saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.
Asian näin päättyessä ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, C:lle ei ole määrättävä korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Ahti Vapaavuori, Tuula Pynnä, Matti Halén, Timo Viherkenttä ja Marjaana Helminen-Kossila. Asian esittelijä Arja Niemelä.