KHO:2009:72
- Asiasanat
- Maankäyttö ja rakentaminen, Yleiskaava, Valmistelu, Metsähallitus, Esteellisyys, Viranhaltija, Kunnanjohtaja, Ohjausryhmä
- Tapausvuosi
- 2009
- Antopäivä
- Diaarinumero
- 2699,2707,2712,2738,2750/1/08
- Taltio
- 1867
Osayleiskaavan hyväksymistä koskeva kunnanvaltuuston päätös oli syntynyt lainvastaisessa järjestyksessä asian valmisteluun osallistuneen kunnanjohtajan esteellisyyden vuoksi. Kunnanjohtaja oli ollut osayleiskaavan valmistelun ajan valtion maita hallinnoivan Metsähallituksen johtokunnan ja sittemmin hallituksen jäsen. Valtio oli kaavoitettavan alueen suurin maanomistaja.
Kunnanjohtaja oli ilmoittanut kaavoituksen vireillä ollessa olevansa Metsähallituksen hallituksen jäsenenä esteellinen esittelemään osayleiskaavoitusta. Kunnanjohtaja oli kuitenkin ilmoittanut esteellisyydestään kaavan valmistelun sellaisessa vaiheessa, jossa merkittävimmät kaavan sisältöä koskevat ratkaisut oli jo tehty. Hän ei ollut myöskään vetäytynyt kokonaisuudessaan asian valmistelusta, vaan oli edelleen osallistunut kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston kokouksiin, joissa asiaa oli käsitelty. Esteellisyyden arviointiin kokonaisuutena vaikutti myös kunnanjohtajan osallistuminen kaavan laadintaa varten asetetun ohjausryhmän toimintaan ja muihin kaavan valmistelutoimiin.
Kysymyksessä olevaa ympäristökeskuksen päätöksen nojalla asetettua ohjausryhmää ei ollut pidettävä kunnan toimielimenä. Ohjausryhmän toimintaan sinänsä ei siten ollut sovellettava hallintomenettelyyn liittyviä esteellisyyssäännöksiä.
Hallintomenettelylaki 10 § 1 momentti ja 11 § 1 momentti
Hallintolaki 71 §
Kuntalaki 17 §
Päätös, josta valitetaan
Rovaniemen hallinto-oikeuden päätös 31.7.2008 n:o 08/0348/1
Asian aikaisempi käsittely
Muonion kunnanvaltuusto on 12.3.2007 §:n 20 kohdalla tekemällään päätöksellä hyväksynyt Olostunturin ja Särkijärven sekä Toras-Siepin kyläalueita koskevan osayleiskaavan (Veturi I).
Asian käsittely Rovaniemen hallinto-oikeudessa
Olostunturin asukasyhdistys ry (jäljempänä A ry), B, C, D ja E ovat muiden ohella vaatineet, että Muonion kunnanvaltuuston päätös kumotaan. A ry:n sekä C:n valituksessa on vaadittu, että kunnanvaltuuston päätös kumotaan muun ohella sillä perusteella, että kunnanjohtaja on Metsähallituksen johtokunnan ja hallituksen jäsenenä ollut esteellinen osallistumaan kaavan valmisteluun.
Muonion kunnanhallitus on antanut selityksen.
A ry, B, C, D ja E ovat muiden ohella antaneet vastaselityksen.
Hallinto-oikeuden ratkaisu
Rovaniemen hallinto-oikeus on 31.7.2008 antamallaan päätöksellä, siltä osin kuin nyt on kysymys, jättänyt tutkimatta valittajien vahingon ja haitan korvaamista koskevat vaatimukset, hylännyt A ry:n sekä E:n vaatimuksen katselmuksen ja suullisen käsittelyn toimittamisesta, ja hylännyt A ry:n, B:n, C:n, D:n ja E:n valitukset Muonion kunnanvaltuuston päätöksestä.
Hallinto-oikeus on hylännyt muiden ohella C:n sekä E:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta.
Hallinto-oikeus on perustellut päätöstään esteellisyyteen liittyvien valitusperusteiden osalta seuraavasti:
Sovellettavat säännökset
Kuntalain 3 §:n 1 momentin mukaan kunnan hallinnossa sovelletaan kuntalakia, jollei laissa toisin säädetä.
Lain 17 §:n 1 momentin mukaan kunnan toimielimiä ovat valtuuston lisäksi kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot sekä toimikunnat. Pykälän 5 momentin mukaan kunnanhallitus ja valtuuston päätöksen nojalla muukin toimielin voi asettaa toimikuntia määrätyn tehtävän hoitamista varten.
Lain 52 §:n 1 momentin mukaan valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintolain 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään. Milloin valtuutettu ottaa osaa asian käsittelyyn muussa toimielimessä, häneen sovelletaan mitä kyseisen toimielimen jäsenen esteellisyydestä säädetään. Pykälän 2 momentin mukaan muun luottamushenkilön, tilintarkastajan sekä kunnan viranhaltijan ja työntekijän esteellisyydestä on voimassa, mitä hallintolain 27 - 30 §:ssä säädetään.
Hallintolain 70 §:n mukaan hallintolaki on tullut voimaan 1.1.2004. Lain 71 §:n 1 momentin mukaan ennen hallintolain voimaantuloa vireille tulleisiin hallintoasioihin sovelletaan hallintolain voimaan tullessa voimassa ollutta lakia. Valtuusto on päättänyt nyt kysymyksessä olevan kaavoituksen aloittamisesta kaavoituskatsauksen hyväksymisen yhteydessä 17.2.2003. Koska kaavoitus on tullut vireille ennen 1.1.2004, asian käsittelyyn sovelletaan hallintolain voimaan tullessa voimassa ollutta hallintomenettelylakia.
Hallintomenettelylain 10 §:n 1 momentin mukaan virkamies on esteellinen:
1) jos hän tai hänen lähisukulaisensa on asianosainen;
2) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen lähisukulaiselleen;
3) jos hän tai hänen lähisukulaisensa avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
5) jos hän on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, julkisoikeudellisessa laitoksessa tai liikelaitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
5 a) jos hän kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen ja valvontaan; tai
6) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.
Pykälän 2 momentin mukaan lähisukulaisella tarkoitetaan 1 momentissa virkamiehen lapsia, vanhempia, isovanhempia ja sisaruksia sekä näiden puolisoa ja lapsia. Lähisukulaiseen rinnastetaan virkamiehen puoliso ja virkamiehen kanssa avioliitonomaisissa oloissa elävä henkilö, heidän lapsensa, vanhempansa, isovanhempansa ja sisaruksensa, näiden puoliso ja lapset sekä virkamiehen kihlattu. Lähisukulaisena pidetään myös vastaavaa puolisukulaista.
Pykälän 3 momentin mukaan esteellisyysperusteita sovelletaan sellaiseenkin henkilöön, joka muuten kuin virkamiehenä käsittelee asioita viranomaisessa.
Lain 11 §:n 1 momentin mukaan esteellisenä ei saa käsitellä asiaa eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, paitsi milloin esteellisyys asian laadun vuoksi ei voi vaikuttaa ratkaisuun tai asian käsittelyä ei voida lykätä.
Ohjausryhmän ja konsultin esteellisyydet
Veturi-projektiksi nimetylle yleiskaavahankkeelle on Lapin ympäristökeskuksen 28.11.2002 tekemällä päätöksellä diaarinumero LAP-2002-R-13-52 myönnetty 140 000 euroa avustusta Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Suomen valtion varoista. Avustuksen saamiselle on asetettu ohjausryhmän perustamista koskeva erityisehto. Päätöksen mukaan hankkeeseen on perustettava ohjausryhmä, johon kuuluvat edustajat Muonion kunnasta, Olostunturi Oy:stä, Lapin ympäristökeskuksesta, Lapin Liitosta, Lapin TE-keskuksen maaseutuosastosta ja Tiehallinnon Lapin tiepiiristä sekä Tunturi-Lapin aluearkkitehti. Ohjausryhmän ja toteuttajan valinnalla tulee varmistaa, että hankkeessa on riittävää osaamista sekä kehittämisen että maankäytön osalta.
EU-hankkeiden ohjausryhmän tehtäväluettelosta käy ilmi, että ohjausryhmän perustamisen yhtenä tavoitteena on saada kunnan käyttöön laaja ja pätevä asiantuntemus kaavahankkeen toteuttamista varten. Ohjausryhmän tehtävistä on todettu muun muassa, että ohjausryhmä:
- valvoo hankkeen tarkoituksenmukaista etenemistä ja kustannusten toteutumista;
- koordinoi hankkeen eri organisaatioiden muihin toimiin ja hankkeisiin;
- ohjaa hanketta koskevaa tiedottamista;
- hyväksyy hankkeen loppuraportin;
- jos hankeen jatkaminen ei osoittaudu tarkoituksenmukaiseksi, esittää Lapin ympäristökeskukselle hankkeen keskeyttämistä;
- kokoontuu riittävän usein ohjaus- ja seurantavelvoitteen toteuttamiseksi.
Toimintaohjeiden mukaan ohjausryhmä voi tarvittaessa täydentää itseään ja kutsua asiantuntijoita kokouksiinsa. Ohjausryhmää on keväällä 2006 täydennetty maanomistajien edustajalla.
Kun otetaan huomioon, että kysymyksessä on ympäristökeskuksen avustuspäätökseen liitetyn erityisehdon nojalla eri tahoista koottu asiantuntijaryhmä sekä ohjausryhmän tarkoitus, tehtävät ja kokoonpano, ohjausryhmää ei voida pitää kuntalain 17 §:ssä tarkoitettuna kunnan toimielimenä. Ohjausryhmän ei siten voida katsoa osallistuneen kaava-asian käsittelyyn hallintomenettelylain 1 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Näin ollen edellä mainitut esteellisyyttä koskevat lain säännökset eivät tule siten sovellettaviksi ohjausryhmän toimintaan.
Hankkeen konsulttina on toiminut Suunnittelukeskus Oy, jonka työntekijät ovat laatineet Muonion kunnan alueelle myös muita kaavoja. Konsultin työntekijöiden kunnan toimeksiannosta tekemä kaavoitustyö ei ole myöskään hallintomenettelylain 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua hallintoasian käsittelyä eivätkä esteellisyyttä koskevat säännökset tule myöskään heidän osaltaan sovellettaviksi.
Edellä lausuttu huomioon ottaen syytä valituksenalaisen päätöksen kumoamiseen sillä perusteella, mitä valittajat ovat lausuneet ohjausryhmän jäsenten valinnasta, esteellisyydestä tai kokoonpanosta, ei ole.
Esteellisyydet kaava-asiaa kunnanhallituksessa ja -valtuustossa käsiteltäessä sekä ympäristökeskuksen edustajan esteellisyydet
(---)
Kunnanjohtaja F on kaavoitusprosessin aikana ollut Lapin läänin edustajana Metsähallituksen hallituksessa. Kunnanhallituksen lausunnosta käy ilmi, että kunnanjohtaja on yleiskaavaa kunnanhallituksessa ja -valtuustossa käsiteltäessä jäävännyt itsensä.
Ympäristökeskuksen ylitarkastaja on osallistunut joihinkin kunnanhallituksen ja -valtuuston kokouksiin kunnan pyynnöstä vain asiantuntijana, ollen luottamushenkilöiden kuultavana. Ympäristökeskuksen edustaja ei siten ole osallistunut valituksenalaisen hallintoasian käsittelyyn kunnanhallituksessa ja -valtuustossa hallintomenettelylain 1 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Esteellisyyttä koskevan lain säännökset eivät siten tule tältä osin sovellettaviksi. Siltä osin kuin ylitarkastaja on osallistunut virkatehtäviinsä kuuluvan ympäristökeskuksen lausunnon antamiseen, kyse ei ole kuntalain 3 §:ssä tarkoitetulla tavalla kunnan hallinnon hoitamisesta eikä kuntalaki ja edellä mainitut esteellisyyttä koskevat lain säännökset tule myöskään lausunnon antamisen osalta sovellettaviksi.
Siltä osin kuin valittajat ovat mahdollisesti tarkoittaneet vedota siihen, että hallinto-oikeudelle valitusten johdosta annettujen ympäristökeskuksen lausuntojen laatimiseen on osallistunut heidän käsityksensä mukaan esteellinen virkamies, hallinto-oikeus on todennut, että se ottaa harkintansa mukaan huomioon, mikä vaikutus valittajien mainitsemilla seikoilla on arvioitaessa ympäristökeskuksen lausuntojen sisältöä.
Johtopäätökset
Edellä lausuttu huomioon ottaen valtuuston päätöksen ei voida katsoa syntyneen virheellisessä järjestyksessä valittajien esittämillä esteellisyyttä, ohjausryhmää ja valmistelua koskevilla perusteilla. (---) Syytä valtuuston päätöksen kumoamiseen valituksissa esitetyillä kaavoitusmenettelyä koskevilla perusteilla ei ole.
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
1. A ry on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset kumotaan. Lisäksi on vaadittu katselmuksen toimittamista. Vaatimusten tueksi on lausuttu muun ohella seuraavaa:
Ohjausryhmän kokoonpano on ollut yksipuolinen. Maanomistajien edustaja valittiin vasta keväällä 2006. Mökkiläisten edustajaa ei valittu lainkaan, vaikka heidän määränsä vastaa lähes puolta kunnan asukasmäärästä.
Ohjausryhmää on pidettävä kunnan hallintoon rinnastettavissa olevana toimielimenä, etenkin kun sen puheenjohtajana on toiminut kunnanjohtaja F. Ohjausryhmän käsittelemät asiat ovat tulleet suoraan kunnanhallituksen käsittelyyn. Ohjausryhmä on todellisuudessa toiminut kunnanhallituksen alaisena seurantaelimenä. Kunnanjohtaja on voinut virassaan vaikuttaa kaavoituksen sisältöön vaikka onkin kunnanvaltuustossa ja -hallituksessa jäävännyt itsensä vuonna 2006. Kunnanjohtaja on toiminut asiassa valmistelijana ja esittelijänä kunnanhallituksessa usean vuoden ajan.
Ohjausryhmän puheenjohtajana ja kunnanjohtajana F on huolehtinut asioiden valmistelusta hallintoelimille ja käynyt keskusteluja hallintoelimissä. Metsähallituksen hallituksen jäsenenä F on huolehtinut Metsähallituksen eduista. Merkittävä esimerkki tästä on kunnanjohtajan allekirjoittama anomus Lapin liitolle ja ympäristöministeriölle seutukaavasta poikkeamiseksi Isomaan alueella (E-2). Tämä on ilmeisesti tapahtunut myös kunnanhallitusta kuulematta, koska sitä ei ole käsitelty kunnanhallituksessa. Kunnanjohtajan puolueettomuus on vaarantunut hallintomenettelylain 10 §:n 6 kohdassa tarkoitetulla tavalla.
Ympäristökeskuksen ylitarkastaja on ollut esteellinen osallistumaan ympäristökeskuksen lausunnon antamiseen. Tältä osin on viitattu asiassa aiemmin esitettyyn.
Metsähallitus on tehnyt G Oy:n ja H Oy:n kanssa maa-alueiden luovuttamista koskevat esisopimukset vuonna 2004. Ohjausryhmän jäseninä kunnanjohtaja F ja konsernijohtaja I ovat vastanneet ja huolehtineet siitä, että esisopimuksissa tarkoitettu maankäyttö toteutuu yleiskaavassa. Metsähallituksen tiedossa on ollut, että toisen osapuolen tarkoituksena on käyttää esisopimusalueita seutukaavasta poikkeavalla tavalla autotestaukseen ja hotellitoimintaan. Esisopimuksilla on viitoitettu yleiskaavan toimintalinjauksia.
Olostunturin asukasyhdistys ry on täydentänyt valitustaan toimittamalla lisäselvitystä kaavoituksen käsittelyvaiheista kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa.
2. B on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset kumotaan. Kotiharjun tilalle RN:o 26:19 Särkijärven rantaan on osoitettava rakennuspaikka. Postila on todennut esitettyjen korvausvaatimusten pysyvän ennallaan.
3. C on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset kumotaan. Muonion kunta on velvoitettava korvaamaan muutoksenhakijoiden oikeudenkäyntikulut. Vaatimusten tueksi on lausuttu muun ohella seuraavaa:
Muonion kunnanjohtaja F on ollut esteellinen toimiessaan Veturi-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana ja kunnan johtavana virkamiehenä yleiskaavaa valmisteltaessa, esiteltäessä ja siitä päätettäessä.
Kunnanjohtaja on kaavaprosessin aikana toiminut Veturi-hankkeen ohjausryhmän puheenjohtajana. Ohjausryhmä on vastannut kaavan suunnittelusta ja valmistelusta. Hän on kuitenkin samanaikaisesti ollut kaava-alueen merkittävimmän maanomistajan Metsähallituksen hallituksen jäsen. Ohjausryhmä on toimielin, johon esteellisyyssäännöksiä on sovellettava. Ohjausryhmä ja varsinkin sen puheenjohtaja on käyttänyt kaavan valmistelussa merkittävää ohjaus- ja suunnitteluvaltaa. Toimielimen jäsenet ovat voineet toimia edustamansa tahon hyväksi. Tämä on mahdollistanut suunnittelun eriarvoistumisen yksittäisten maanomistajien näkökulmasta katsottuna.
Kunnanjohtaja on Muonion kunnan johtavana virkamiehenä toiminut kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston asioiden valmistelijana ja esittelijänä. Veturi-kaavaa valmisteltaessa ja käsiteltäessä hän on ollut esteellinen.
Kaavaprosessi on käynnistynyt jo vuonna 2003. Kunnanjohtaja on jäävännyt itsensä vasta syksyllä 2005. Siihen saakka hän on toiminut valmistelijana ja esittelijänä, kun kaavaa on käsitelty kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa.
4. D on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset kumotaan tilan Vaara RN:o 10:124 osalta ja tilalle lisätään lomarakennuspaikka rantaan tai asia palautetaan uudelleen hyväksyttäväksi sitä tarkoittavin korkeimman hallinto-oikeuden määräyksin. Muonion kunta on velvoitettava korvaamaan D:n oikeudenkäyntikulut.
5. E on valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset kumotaan ja asia palautetaan uudelleen käsiteltäväksi siltä osin kuin E:n vireillepanema Koskenvainion ranta-asemakaavan laajennusalue on jätetty osayleiskaavan ulkopuolelle. Kunta on velvoitettava korvaamaan E:n oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.
Muonion kunnanhallitus on antanut selityksen, jossa on esitetty valitusten hylkäämistä ja viitattu muun ohella seuraaviin kaavan laatijan vastineessa todettuihin seikkoihin:
Ohjausryhmä on perustettu ohjaamaan kaavan laadintaa, mutta se ei ole päättävä elin. Ohjausryhmä on toiminut kaavasuunnittelijan tukena ja näin on voitu varmistua ohjauksen keinoin sekä keskustelemalla erilaisten näkemysten, intressien, reunaehtojen ja tavoitteiden yhteensovittamisesta, toteuttamisvaihtoehdoista ja ratkaisumalleista. Ohjausryhmä on toiminut toimivaltansa puitteissa. Ohjausryhmässä on ollut nimettynä maanomistajien edustaja keväästä 2006 lähtien.
Kunnan hallintosäännön mukaan kaavoitus on kunnanhallituksen vastuulla. Kunnanhallituksen esittelijävirkamiehenä toimii kunnanjohtaja, jolle muutoinkin kuuluu yleisvastuu kaikesta kunnan kehittämistoimesta. Kunnanjohtaja F toimii Metsähallituksen hallituksessa valtioneuvoston määräämänä Lapin kuntien edustajana. Hallituksen jäsenyyden perusteella F on kuitenkin jäävännyt itsensä ohjausryhmän työskentelyssä Metsähallituksen asioiden käsittelyn osalta sekä toisaalta jäävännyt itsensä kunnanhallituksen esittelijänä ja kunnanvaltuuston asiantuntijana. Kaavoitusasiat eivät ole koskaan olleet käsittelyssä Metsähallituksen hallituksessa. Kaavoituksen osalta on myös huomioitava Metsähallituksen osuus: keskittämällä yhteisesti sopimalla Metsähallituksen maiden kaavoitusoikeus maanomistuksen perusteella yhtenäisiin suurempiin kokonaisuuksiin on haluttua rantarakentamisoikeutta nimenomaan saatu yksityisille maanomistajille enemmän kuin maanomistussuhteiden perusteella olisi ollut oikeus.
Kunnanjohtajan viran hoitoon kuuluu tiedustelujen, kirjeiden ja lausuntojen kirjoitus kunnanhallituksen nimissä. Nyt kysymyksessä olevat F:n lähettämät kirjeet pohjautuvat Muonion kunnanvaltuuston yksimieliseen strategiaan kunnan elinkeinojen kehittämisestä eli kylmäteknologian edesauttamiseen.
A ry on antanut vastaselityksen. Kunnanhallituksen hyväksymä selitys rakentuu osayleiskaavan laatijan FCG Planeko Oy:n laatimaan vastineeseen. Kaavan laatijaa voidaan pitää esteellisenä selityksen perusteiden laatijana, eikä selityksessä oteta huomioon valituksessa esitettyjä perusteita. Vastineessa on todettu, että ohjausryhmä on keskittynyt ohjaamaan kaavan laatimista. Tämä osoittaa sen, että ohjausryhmä on määrännyt kaavan sisällön. Ohjausryhmä ei ole myöskään toteuttanut 22.12.2003 laadittua osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa. Siinä Oloskylän yhdyshenkilöksi oli mainittu yhdistyksen puheenjohtaja. Häneen ei ole otettu kertaakaan yhteyttä. Kunnanjohtajan jääviyttä ei poista se, että kaavoitus on kunnanhallituksen vastuulla. Asiaan ei vaikuta myöskään se, että kaavoitusasiat eivät ole olleet esillä Metsähallituksen hallituksessa. Hallituksen jäsenyys luo toimintavastuun, jolla asioita hoidetaan kokousten ulkopuolella.
B on antanut vastaselityksen.
C:lle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen.
D on antanut vastaselityksen.
E:lle on varattu tilaisuus vastaselityksen antamiseen.
Muonion kunnanhallitus on korkeimman hallinto-oikeuden pyynnöstä toimittanut korkeimmalle hallinto-oikeudelle lausunnon ja selvitystä siitä, mihin osayleiskaavoja (Veturi I ja II) koskeviin kokouksiin ja muihin valmistelutoimiin kunnanjohtaja on osallistunut, ja mitä näissä kokouksissa on päätetty. Lausunnossaan kunnanhallitus on esittänyt seuraavaa:
Kunnanjohtaja F on ollut mukana kunnan keskeisten tunturi- ja vesistöalueiden kaavoittamisen ja kehittämissuunnitelman vuonna 2001 aloitetussa valmistelussa ja käsittelyssä sekä vuosittain kaavoituskatsausta käsiteltäessä. Valtuusto hyväksyi 31.5.2004 alueen kehittämissuunnitelman, minkä jälkeen käynnistettiin varsinainen kaavoitustyö. Kaavoituksen alkuvaiheessa kaavoitustyössä oli mukana myös Tunturi-Lapin kuntien yhteinen aluearkkitehti.
Kunnanjohtaja F ilmoitti kunnanhallituksen kokouksessa 19.9.2005 olevansa Metsähallituksen hallituksen jäsenenä esteellinen. Hänet oli nimetty johtokuntaan toimikausiksi 2000-2008. Kunnanhallitus päätti, että kunnanjohtaja on esteellinen. Kunnanhallitus oli aiemmin nimennyt sosiaalijohtajan kunnan hallintosäännön tarkoittamaksi kunnanjohtajan sijaiseksi, ja kaavoitusasioiden käsittelyn yhteydessä hallitus päätti, että teknisen osaston päällikkö toimii kunnanjohtajan sijaisena, mikäli sosiaalijohtaja on estynyt tai esteellinen.
Kunnanjohtaja on osallistunut kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston kokouksissa kaavojen käsittelyyn selitykseen liitetyn luettelon mukaisesti. Kunnanhallitus on katsonut, että niissä kokouksissa kaavoituksen käsittely on ollut sillä tavoin yleistä, ettei kokouksilla ole ollut vaikutusta kaavojen sisältöön. Esteellisyyttä ei näin ollen ole muodostunut.
A ry ja C ovat antaneet vastaselityksen.
Merkintä
Merkitään , että korkein hallinto-oikeus on tänään antamallaan toisella päätöksellä antanut ratkaisun valituksiin, jotka ovat kohdistuneet Rovaniemen hallinto-oikeuden päätökseen 31.7.2008 numero 08/0349/1. Mainittu hallinto-oikeuden päätös on koskenut Muonion kunnanvaltuuston 12.3.2007 (§ 22) tekemää päätöstä, jolla oli hyväksytty Jerisjärveä ja Äkäsjärveä koskeva osayleiskaava (Veturi II) .
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
1. Korkein hallinto-oikeus ei tutki B:n esittämää korvausvaatimusta.
Korkein hallinto-oikeus on muutoin tutkinut asian.
2. A ry:n vaatimus katselmuksen toimittamisesta hylätään.
3. Rovaniemen hallinto-oikeuden ja Muonion kunnanvaltuuston päätökset kumotaan A ry:n sekä C:n valitusten johdosta.
4. Lausuminen B:n, D:n sekä E:n valitusten johdosta raukeaa.
5. C:n, D:n sekä E:n oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevat vaatimukset hylätään.
Perustelut
1. Tutkimatta jätetty vaatimus
B:n valituksessa tarkoitetun korvausvaatimuksen tutkiminen ei korkeimmasta hallinto-oikeudesta annetun lain 2 §:n 1 momentin nojalla kuulu korkeimman hallinto-oikeuden toimivaltaan.
2. Katselmusta koskeva vaatimus
Kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 41 § ja asiakirjoista saatava selvitys sekä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu pääasian osalta, katselmuksen toimittaminen ei ole asian selvittämiseksi tarpeen.
3. A ry:n sekä C:n valitukset
3.1. Kunnanjohtajan esteellisyyttä koskeva valitusperuste
Valituksissa on vaadittu, että kunnanvaltuuston päätös osayleiskaavan hyväksymisestä kumotaan. Valitusperusteena on muun ohella esitetty, että kunnanjohtaja F on esteellisenä osallistunut kaavan valmisteluun. Asiassa on näin ollen ensin ratkaistava, onko kunnanjohtaja ollut esteellinen osallistumaan kaava-asian käsittelyyn. Mikäli kunnanjohtaja on ollut esteellinen, asiassa on myös arvioitava hänen osallistumistaan kaava-asian käsittelyyn ja sen merkitystä lopullisen kaavaratkaisun sisältöön.
3.2. Sovellettavat oikeusohjeet
Hallintolaki (434/2003) on tullut voimaan 1.1.2004. Hallintolailla on kumottu muun ohella hallintomenettelylaki (598/1982) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Hallintolain 71 §:n siirtymäsäännöksen mukaan ennen mainitun lain voimaantuloa vireille tulleisiin hallintoasioihin sovelletaan mainitun lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
Hallintomenettelylain 10 §:n 1 momentin mukaan virkamies oli esteellinen:
1) jos hän tai hänen lähisukulaisensa on asianosainen;
2) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen lähisukulaiselleen;
3) jos hän tai hänen lähisukulaisensa avustaa tai edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;
5) jos hän on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, julkisoikeudellisessa laitoksessa tai liikelaitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa (543/1997);
5 a) jos hän kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen ja valvontaan (543/1997); tai
6) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.
Hallintomenettelylain 11 §:n 1 momentin mukaan esteellisenä ei saanut käsitellä asiaa eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, paitsi milloin esteellisyys asian laadun vuoksi ei voi vaikuttaa ratkaisuun tai asian käsittelyä ei voida lykätä.
Metsähallituksesta annetun lain (1378/2004) 1 §:n 1 momentin mukaan Metsähallitus on maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalla toimiva valtion liikelaitos. Mainittu laki on tullut voimaan 1.1.2005 ja sillä on kumottu aikaisemmin voimassa ollut laki Metsähallituksesta (1169/1993). Viimeksi mainitun lain 1 §:ssä on ollut vastaava säännös Metsähallituksen toimimisesta valtion liikelaitoksena.
Metsähallituksesta annetun lain (1378/2004) 1 §:n 2 momentin mukaan Metsähallitukseen sovelletaan valtion liikelaitoksista annettua lakia (1185/2002), jollei Metsähallituksesta annetussa laissa toisin säädetä.
Valtion liikelaitoksista annetun lain 10 §:n 1 momentin mukaan hallitus ohjaa ja valvoo liikelaitoksen toimintaa. Laki on tullut voimaan 1.2.2003 ja sillä on kumottu aikaisemmin voimassa ollut laki valtion liikelaitoksista (627/1987) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Lain 20 §:ssä olevan siirtymäsäännöksen mukaan Metsähallitukseen on kuitenkin sovellettu aikaisempaa liikelaitoslakia 31.12.2004 saakka. Metsähallituksesta mainittuun ajankohtaan asti voimassa olleen lain (1169/1993) 11 §:n mukaan Metsähallituksen hallituksena oli johtokunta, josta oli voimassa, mitä valtion liikelaitoksesta annetussa laissa (627/1987) liikelaitoksen hallituksesta säädettiin.
3.3. Hallintomenettelylain esityöt
Hallituksen esityksessä hallintomenettelylaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeksi (HE 88/1981 vp) mainitaan hallintomenettelylain 11 §:n 1 momentin yksityiskohtaisissa perusteluissa muun muassa seuraavaa:
Käsittelyllä tarkoitetaan kaikkia sellaisia hallintomenettelyssä virkamiehen suoritettavaksi kuuluvia toimia, jotka voivat jollakin tavoin vaikuttaa asiassa tehtävän päätöksen sisältöön. Käsittelyä olisi ilman muuta asian ratkaiseminen samoin kuin osallistuminen päätöksentekoon esittelijänä. Käsittelynä olisi pidettävä myös asian valmistelua päätöksentekoa varten, koska asiassa tehtävä päätös perustuu valmistelussa hankittuihin selvityksiin. Näin ollen esteellinen virkamies ei saisi missään vaiheessa osallistua menettelyn johtamiseen päättämällä menettelyyn liittyvistä toimista tai vaikuttamalla muutoin niitä koskeviin ratkaisuihin. Tällaisia toimia ovat muun muassa lausuntojen pyytäminen, asianosaisten kuuleminen sekä muiden selvitysten hankkiminen.
Hallintomenettelylain esteellisyyssäännöksiä on täydennetty lailla (543/1997) niin, että liikelaitoksen hallintoelimiin osallistuminen on sellaisenaan esteellisyysperuste tilanteessa, jossa liikelaitokselle olisi odotettavissa säännöksessä tarkoitetulla tavalla erityistä hyötyä tai vahinkoa. Hallituksen esityksen (HE 26/1997 vp) perusteluissa lausuttiin muun muassa, että hallintomenettelylain säätämisen jälkeen Suomen hallintojärjestelmä on monin tavoin muuttunut. Merkittävä osa tätä muutosta on koskenut entisiä valtion keskusvirastoja. Monista niistä on muodostettu asiantuntijapalveluja tuottavia keskuksia tai, kun kysymys on ollut lähinnä palvelutuotannosta, ne on liikelaitostettu taikka yhtiöitetty. Muutokseen on keskeisesti liittynyt myös se, että näitä uusia, entistä itsenäisempiä toimijoita ohjataan tulosohjauksen keinoin. Varsinkin osakeyhtiöt mutta lähtökohtaisesti myös luonteeltaan yhtiön ja viraston välimuodoksi luonnehdittavat liikelaitokset toimivat lähtökohtaisesti markkinoilla yhdessä saman alan yksityisesti omistettujen yritysten kanssa.
3.4. Kaavahanke
Muonion kunnanvaltuusto on päättänyt Muonion vesistö- ja tunturialueen (Veturi-alue) kaavoittamisesta kaavoituskatsauksen hyväksymisen yhteydessä 17.2.2003. Alue rajautuu etelässä Ylläksen yleiskaava-alueeseen ja idässä Kittilän kuntaan. Kaavatyö on jaettu kahteen osaan, joista nyt kysymyksessä oleva osa (Veturi I) käsittää Olostunturin ja Särkijärven sekä Toras-Siepin kyläalueet. Pohjoisessa alue rajautuu Olosjärveen, idässä Toras-Siepin kyläalueeseen, etelässä Nivunkitunturiin ja lännessä Marttavaaraan.
Kaava-alueen (Veturi I) pinta-ala on noin 195 neliökilometriä. Alueella asuu noin 200 asukasta. Alue on pääosin rakentamatonta. Alueen pääelinkeinot ovat matkailu, metsätalous sekä poronhoito. Kaava-alueelle sijoittuu Oloksen matkailukeskus. Kaava-alueen suurin maanomistaja on valtio, jonka omistama maa käsittää yli puolet koko kaava-alueesta. Seuraavaksi suurin maanomistajaryhmä on yksityiset tahot. Kunnan omistaman alueen osuus on vähäinen.
Kaavaselostuksen mukaan tehtävänä on ollut laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava ohjaamaan rakentamista ja muuta maankäyttöä alueella. Kaava on suoraan rantarakentamiseen oikeuttava. Suunnittelulla on haluttu tukea elinkeinojen, erityisesti matkailun ja kylmäteknologian kehittämistä alueella. Lisäksi keskeisenä tavoitteena on ollut erityisten maisema-, rakennus- ja luontoarvojen huomioon ottaminen niin, että niiden säilyminen voidaan turvata tulevaisuudessakin.
Kaava-asiakirjoihin kuuluu Muonion kunnan kehittämissuunnitelma. Kehittämissuunnitelmassa esitetyn tulevaisuudennäkymän mukaan Veturi-alue on Suomen merkittävin kansainvälinen erämatkailukohde ja keskeisen tärkeä osa suomalaista kylmäteknologian osaamiskeskittymää. Alueen luonnonläheisyys on vetovoimatekijä myös kotimaisessa matkailussa. Maisemaltaan ja luonnoltaan ainutlaatuinen alue monipuolisine reittiverkostoineen ympäröi aktiivisia pysyvään asutukseen ja perinteeseen pohjautuvia kyliä. Tavoiteltavana tulevaisuuskuvana on pidetty muun muassa sitä, että Metsähallitus on mukana elinkeinoelämässä yhteistyökumppanina. Tähän liittyen kehittämissuunnitelmassa on myös todettu, että tonttien myynnin ja vuokraamisen kautta on löydetty metsänhakkuita osittain korvaavia ratkaisuja, jolloin metsätaloutta on voitu harjoittaa maltillisesti. Kehittämissuunnitelma on ollut pohjana yleiskaavojen laatimiselle.
Osayleiskaavassa (Veturi I) on osoitettu matkailuun liittyviä rakentamisalueita yhteensä noin 880 hehtaaria. Kylmäteknologiatoiminnoille on osoitettu aluevarauksia Särkilompolon (E-1) ja Isomaan alueille (E-2). Näiden aluevarausten (E-1, E-2) laajuus on yhteensä noin 2 900 hehtaaria. Kaavaselostuksen mukaan loma- ja matkailurakentamisen laajennusalueille on kaavan perusteella suunniteltavissa 270 500 kerrosneliömetrin lisärakentaminen. Virkistysalueita on osoitettu yhteensä 6 500 hehtaaria.
3.5. Kunnanjohtajan asema Metsähallituksessa
Muonion kunnanjohtaja F on ollut valtion maita hallinnoivan Metsähallituksen johtokunnan jäsen vuodesta 2000 vuoteen 2005, ja lainmuutoksen (1378/2004) jälkeen johtokunnan sijaan tulleen hallituksen jäsen vuosina 2005-2008.
3.6. Kunnanjohtajan osallistuminen kaavan valmisteluun
3.6.1. Ohjausryhmä ja sen toiminta
Veturi-projektiksi nimetylle Muonion yleiskaavahankkeelle on Lapin ympäristökeskuksen 28.11.2002 tekemällä EU-rahoituspäätöksellä (EAKR) myönnetty avustusta. Avustuksen saamiselle on asetettu ohjausryhmän perustamista koskeva erityisehto. Päätöksen mukaan hankkeeseen on perustettava ohjausryhmä, johon kuuluvat edustajat Muonion kunnasta, Olostunturi Oy:stä, Lapin ympäristökeskuksesta, Lapin liitosta, Lapin työvoima- ja elinkeinokeskuksen maaseutuosastosta ja Tiehallinnon Lapin tiepiiristä sekä Tunturi-Lapin aluearkkitehti. Ohjausryhmän ja toteuttajan valinnalla tuli varmistaa, että hankkeessa on riittävää osaamista sekä kehittämisen että maankäytön osalta.
Lapin ympäristökeskus on antanut ohjeita ohjausryhmän toiminnasta ja tehtävistä. Ohjeiden mukaan ohjausryhmä muun muassa:
- valvoo hankkeen tarkoituksenmukaista etenemistä ja kustannusten toteutumista;
- koordinoi hankkeen eri organisaatioiden muihin toimiin ja hankkeisiin;
- ohjaa hanketta koskevaa tiedottamista;
- hyväksyy hankkeen loppuraportin;
- jos hankeen jatkaminen ei osoittaudu tarkoituksenmukaiseksi, esittää Lapin ympäristökeskukselle hankkeen keskeyttämistä;
- kokoontuu riittävän usein ohjaus- ja seurantavelvoitteen toteuttamiseksi;
- valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä sihteerin koko hankkeen ajaksi.
Toimintaohjeiden mukaan ohjausryhmä voi myös tarvittaessa täydentää itseään ja kutsua asiantuntijoita kokouksiinsa. Ohjausryhmää on keväällä 2006 täydennetty maanomistajien edustajalla.
Kunnanjohtaja F on toiminut ohjausryhmän puheenjohtajana vuosina 2003-2007. Asiakirjoissa olevien ohjausryhmän kokousten pöytäkirjojen mukaan ohjausryhmässä on valmisteltu kaavojen (Veturi I, Veturi II) yksittäisiä maankäyttöratkaisuja koskevia esityksiä sekä muistutuksiin annettavia vastineita.
3.6.2. Valmistelu kunnanhallituksessa ja -valtuustossa
Kunnanhallituksen korkeimmalle hallinto-oikeudelle toimittamista kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston pöytäkirjoista käy ilmi, että kunnanjohtaja on osallistunut kaavan valmisteluun, kun kaavoitus on käynnistetty, kaava-alue rajattu ja kaavan laatija valittu. Hän on myös osallistunut kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston kokouksiin, joissa kaavan sisältöä ohjaava kehittämissuunnitelma on hyväksytty. F on muun muassa ollut esittelijänä kunnanhallituksen kokouksessa 11.7.2005, kun §:n 162 kohdalla on valittu käsittelyn pohjaksi otettava kaavaluonnosvaihtoehto sekä käsitelty kaavan valmisteluaineistoa koskeneet mielipiteet. Kaavaluonnosvaihtoehdon valinnalla on muun ohella vaikutettu alueelle kaavoitettavan rakennusoikeuden määrään ja kylmäteknologian alueen (E-2) sijaintiin.
Kunnanjohtaja F on ilmoittanut kunnanhallituksen kokouksessa 19.9.2005 olevansa Metsähallituksen hallituksen jäsenenä esteellinen esittelemään kunnan tunturi- ja vesialueiden osayleiskaavoitusta Metsähallituksen maanhallinnan takia.
Esteellisyyttä koskevan ilmoituksensa jälkeen kunnanjohtaja on saadun selvityksen mukaan edelleen osallistunut kaava-asian valmisteluun kunnanhallituksessa ja -valtuustossa. Asiakirjojen mukaan kunnanjohtaja on ollut kunnanhallituksen kokouksessa esittelijänä muun muassa 24.10.2005, kun §:n 237 kohdalla on keskusteltu vireillä olevasta yleiskaavoituksesta ja muun muassa Veturi I:n kaavaehdotuksen selostustilaisuudesta ja siellä esille tulleista kannanotoista. Kunnanjohtaja on ollut esittelijänä myös kunnanhallituksen kokouksessa 10.4.2006, ja §:n 71 kohdalla esittänyt kunnanhallitukselle, että se hyväksyisi ohjausryhmän antamat vastineet mielipiteisiin nähtävillä olleesta kaavaehdotuksesta. Mielipiteitä käsiteltiin kunnanhallituksessa uudelleen 26.4.2006 §:n 82 kohdalla, jolloin Metsähallituksen mielipidettä käsiteltäessä kunnanjohtajan todettiin olevan esteellinen ja esittelijänä toimi kokouksen puheenjohtaja. Mielipiteet käsiteltiin uudelleen kunnanhallituksen kokouksessa 15.5.2006 ilman kunnanjohtajan läsnäoloa. Kunnanjohtaja on ollut esittelijänä myös kunnanhallituksen kokouksessa 20.11.2006, kun §:n 237 kohdalla kaavahankkeelle on päätetty hakea jatkoaikaa ja samalla on keskusteltu mahdollisista muistutusten ja lausuntojen edellyttämistä tarkistuksista ja yleisötilaisuuden järjestämisestä ennen valtuuston käsittelyä.
Selvityksen mukaan kunnanjohtaja F on esteellisyyttään koskeneen ilmoituksen jälkeen osallistunut muihinkin kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston kokouksiin, joissa kaava-asiaa on käsitelty. Kunnanjohtaja ei ole kuitenkaan osallistunut niihin kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston kokouksiin, joissa kaavaehdotus lopullisesti hyväksyttiin.
3.6.3. Muu kaavan valmistelu
Kunnanjohtaja F on kaava-asiakirjojen mukaan ollut kaavaa koskevaa suunnittelutyötä varten asetetun kunnan työryhmän puheenjohtaja.
F on pyytänyt 29.6.2005 yhdessä kunnanhallituksen puheenjohtajan kanssa allekirjoittamallaan kirjeellä ympäristöministeriöltä lupaa saada poiketa seutukaavan virkistysaluevarauksesta. Poikkeusta on haettu, koska yleiskaavaluonnoksessa alue oli osoitettu kylmäteknologian alueeksi (E-2).
Asiakirjojen mukaan kunnanjohtaja F on Muonion kunnan edustajana osallistunut kaavaa koskeneisiin viranomaisneuvotteluihin 20.10.2003, 19.4.2004, 7.12.2004, 23.2.2006 ja 31.10.2006.
3.7. Oikeudellinen arviointi
Kaavan valmistelu on aloitettu vuonna 2003. Asiassa on näin ollen sovellettava hallintomenettelylain esteellisyyttä koskevia säännöksiä.
Metsähallitus on hallintomenettelylain 10 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettu valtion liikelaitos. Metsähallitus hallinnoi valtion maita. Tämän vuoksi ja kun myös otetaan huomioon, että valtio on kaava-alueen suurin maanomistaja, Metsähallitukselle on ollut odotettavissa kaavan maankäyttöratkaisuista mainitussa lainkohdassa tarkoitettua erityistä hyötyä. Kunnanjohtaja F on näin ollen Metsähallituksen johtokunnan ja sittemmin hallituksen jäsenenä ollut esteellinen osallistumaan samanaikaisesti puheena olevan kaava-asian käsittelyyn.
Kaavoitus perustuu vuorovaikutteiseen suunnitteluun, jossa sovitetaan yhteen erilaisia maankäyttöön liittyviä intressejä. Kaavoituksen erityispiirteiden vuoksi esteellisyyden vaikutus ulottuu lähtökohtaisesti koko kaavaratkaisuun. Kun otetaan huomioon Metsähallituksen maanhallinnan merkitys alueella, kunnanjohtaja F:n esteellisyyden vaikutusta ei voida rajata niin, että se koskisi vain osaa kaava-aluetta tai vastaamista Metsähallituksen kannanottoihin. Esteellisyyden arviointiin ei vaikuta myöskään se seikka, onko nyt kysymyksessä olevaa kaavahanketta mahdollisesti käsitelty Metsähallituksen johtokunnassa tai hallituksessa.
Kaavan laadintaa varten perustettu ohjausryhmä on ollut ympäristökeskuksen päätökseen liitetyn erityisehdon nojalla eri tahoista koottu asiantuntijaryhmä. Ohjausryhmän tarkoituksena on ollut muun muassa koordinoida hanketta ja seurata sen etenemistä. Ympäristökeskuksen asettama ja sen avustuspäätöksen tehtävänannon mukaisesti toimiva ohjausryhmä ei ole kuntalain 17 §:ssä tarkoitettu kunnan toimielin. Vaikka ohjausryhmän toimintaan sinänsä ei sovelleta hallintomenettelylakia ja sen esteellisyyssäännöksiä, kunnanjohtaja F:n tosiasiallinen toiminta ohjausryhmän puheenjohtajana voidaan ottaa huomioon arvioitaessa hänen osallistumistaan kaavan valmisteluun.
Kunnanjohtaja F on esteellisenä osallistunut kaavan valmisteluun paitsi ohjausryhmän puheenjohtajana myös kunnanjohtajana, kunnan kaavoitustyöryhmän puheenjohtajana sekä kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston esittelijänä ja asiantuntijana. Asiassa saadun selvityksen mukaan F on ilmoittanut esteellisyydestään kaavan valmistelun sellaisessa vaiheessa, jossa merkittävimmät kaavan sisältöä koskevat ratkaisut oli jo tehty. F ei ole myöskään kokonaisuudessaan vetäytynyt asian valmistelusta, vaan on edelleen osallistunut kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston kokouksiin, joissa asiaa on käsitelty. Kunnanjohtaja on myös toiminut koko kaavan valmistelun ajan ohjausryhmän puheenjohtajana.
3.8. Lopputulos
Kunnanjohtaja on hallintomenettelylain 10 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetulla tavalla osallistunut esteellisenä puheena olevan Olostunturin ja Särkijärven sekä Toras-Siepin kyläalueita koskevan osayleiskaavan (Veturi I) käsittelyyn. Kunnanvaltuuston päätös osayleiskaavan hyväksymisestä on tästä syystä syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Kunnanvaltuuston päätös on siten kuntalain 90 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla lainvastainen, minkä vuoksi hallinto-oikeuden ja kunnanvaltuuston päätökset on kumottava.
Muista valitusperusteista ei edellä lausuttu huomioon ottaen ole tarpeen lausua.
4. B:n, D:n sekä E:n valitukset
Rovaniemen hallinto-oikeuden ja Muonion kunnanvaltuuston päätökset on kumottu edellä kohdassa 3 ilmenevillä perusteilla. Lausuminen B:n, D:n sekä E:n valituksissa esitetyistä valitusperusteista on tästä syystä käynyt tarpeettomaksi.
5. Oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva ratkaisu
Asian laatuun nähden ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 74 §, C:lle, D:lle sekä E:lle ei ole määrättävä maksettavaksi korvausta oikeudenkäyntikuluista korkeimmassa hallinto-oikeudessa.
Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Pekka Vihervuori, Kari Kuusiniemi, Tuula Pynnä, Riitta Mutikainen ja Hannu Ranta. Asian esittelijä Tuula Pääkkönen.