14.11.2008

Asian aikaisempi käsittely

Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän erityishuollon johtoryhmä on 20.6.2005 tekemällään päätöksellä tarkistanut A:n erityishuolto-ohjelman ja hyväksynyt annettavaksi hänelle edelleen kuntoutusohjaajan käynnit kerran viikossa sekä tilapäistä perhehoitoa kolme päivää kuukaudessa. Lisäksi A:lle on myönnetty hänen tarvitsemansa erityisneuvolapalvelut.

Päätöksen mukaan erityishuollon palveluista ovat A:n perheelle maksuttomia A:lle annettava kuntoutusohjaus ja erityisneuvolakäynnit. Tilapäisestä perhehoidosta on päätetty periä ylläpitomaksutaksan mukainen korvaus.

Länsi-Suomen lääninhallitus on, A:n vanhempien valitettua asiasta lääninhallitukseen, siirtänyt 12.1.2006 antamallaan päätöksellä valituksen hallintolainkäyttölain 21 §:n mukaisesti Vaasan hallinto-oikeudelle.

A:n vanhemmat ovat valituksessaan vaatineet, että kuntayhtymän päätös kumotaan ja heidät vapautetaan velvollisuudesta maksaa A:n tilapäisestä perhehoidosta perittävä ylläpitomaksu 9 euroa vuorokaudessa.

A:n vanhemmat ovat valituksensa perusteluissa todenneet, että alle 16-vuotiaan tilapäinen perhehoito on maksutonta. Lasten ja nuorten kuntoutuskodissa annettava alle 16-vuotiaan kehitysvammaisen henkilön tilapäishoito on asiakasmaksulain 4 §:n 2 kohdassa tarkoitettua alle 16-vuotiaalle annettavaa osittaista ylläpitoa, jonka pitäisi olla edunsaajalle maksutonta.

Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on lausunnossaan esittänyt, että Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän hallitus on 17.12.2004 vahvistanut ylläpitomaksutaksan kuntayhtymän eri palveluista perittäväksi asiakasmaksuksi. Ylläpitomaksut perustuvat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettuun lakiin ja asetukseen niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen. Ylläpitomaksutaksan 3 §:n mukaan tilapäisen perhehoidon maksu on saman suuruinen kuin kuntayhtymän muissakin tilapäishoidon palveluissa asiakkaalta perittävä maksu.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 §:n 2 kohdan mukaan kehitysvammaisen ylläpidosta voidaan periä maksu lukuun ottamatta alle 16-vuotiaalle annettavaa osittaista ylläpitoa. Tilapäisessä perhehoidossa olevan ei ole katsottu olevan osittaisessa ylläpidossa, koska asiakas on hoidossa ympärivuorokautisesti ja hoito sisältää ateriat, majoituksen ja muut mahdolliset kulut hoidon ajalta. Kuntayhtymä vastaa tilapäisessä perhehoidossa olevan kuluista maksamalla hoitajalle perhehoidon kulukorvausta. Näihin seikkoihin perustuen kuntayhtymä perii tilapäisestä perhehoidosta ylläpitomaksun.

A:n vanhemmat ovat antaneet vastineen kuntayhtymän antamaan lausuntoon ja viitanneet Kouvolan hallinto-oikeuden antamaan päätökseen diaarinumero 00273/98/4120 sekä Hämeenlinnan hallinto-oikeuden antamaan päätökseen diaarinumero 01201/04/6107. Näissä päätöksissä on selkeästi otettu kanta erityishuoltona annettavan alle 16-vuotiaan kehitysvammaisen lapsen hoidon ylläpitomaksun perimiseen. Molemmissa päätöksissä on todettu, että alle 16-vuotiaalle erityishuoltona annettu tilapäishoito on kokonaan maksutonta. Erityishuoltona annettavan tilapäishoidon tulee asuinkunnasta, asuinläänistä, tilapäishoidon kestosta ja hoitopaikasta riippumatta olla alle 16-vuotiaalle ilmaista. Eskoon palvelukeskuksen tulkinta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetusta laista ja asetuksesta on virheellinen.

Vaasan hallinto-oikeuden ratkaisu

Hallinto-oikeus on, hyväksyen A:n vanhempien valituksen, kumonnut Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän erityishuollon johtoryhmän päätöksen ja palauttanut asian sille uudelleen käsiteltäväksi.

Päätöksen perusteluina on lausuttu seuraavaa:

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 §:n 2 momentin mukaan kehitysvammaisen ylläpidosta voidaan periä maksu lukuun ottamatta alle 16-vuotiaalle annettavaa osittaista ylläpitoa.

Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan vuonna 2001 syntyneellä A:lla on erityishuolto-ohjelma kuntoutusohjaajan käynneistä kerran viikossa ja tilapäisestä perhehoidosta kolmena päivänä kuukaudessa.

Kun otetaan huomioon kehitysvammaisen A:n erityishuollon tarve, hallinto-oikeus katsoo, että hänelle myönnetty tilapäishoito perhehoidossa kolmena päivänä kuukaudessa perhehoitajan kodissa on sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 §:n 2 kohdassa tarkoitettua alle 16-vuotiaalle annettavaa osittaista ylläpitoa, joka hänellä on oikeus saada maksutta. Koska Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän erityishuollon johtoryhmällä on ollut asiasta eri käsitys, asia on käsiteltävä johtoryhmässä uudelleen.

Sovellettuina oikeusohjeina on viitattu kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 43 §:ään ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 §:n 2 kohtaan.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 15 §:n 4 momentin mukaan hallinto-oikeuden päätökseen ei saanut hakea muutosta valittamalla.

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on korkeimmalle hallinto-oikeudelle 6.8.2007 saapuneessa hakemuksessaan vaatinut, että hakemuksen kohteena oleva päätös puretaan. Hallinto-oikeuden päätös perustuu virheelliseen lain tulkintaan.

Hakemuksen perusteluina on esitetty, että kuntayhtymä järjestää perhehoitoa sekä pitkäaikaisena että lyhytaikaisena, tilapäisenä perhehoitona. Tilapäisessä perhehoidossa asiakas on hoidossa hoitajan kotona ja hoitoaika on aina vähintään yhden vuorokauden ajan, yleensä kuitenkin useampi vuorokausi kerrallaan. Perhehoitoa järjestäessään kuntayhtymä on vuonna 2005 noudattanut voimassa ollutta perhehoitajalakia (312/1992) ja perhehoitajille maksettavista palkkioista ja kulukorvauksesta annettua asetusta (420/1992). Kuntayhtymä on tehnyt vuonna 2005 A:n tilapäisen perhehoitajan kanssa toimeksiantosopimuksen, jossa on sovittu muun muassa hoitajalle maksettavasta palkkiosta ja korvauksesta. Kulukorvauksella kuntayhtymä on korvannut tilapäisessä perhehoidossa olevan asiakkaan ateria-, majoitus- ja muita jokapäiväiseen elämään kuuluvia kuluja.

Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän hallitus on 17.12.2004 vahvistanut ylläpitotaksan kuntayhtymän toimialaan kuuluvista sosiaalipalveluista vuonna 2005 perittäviksi asiakasmaksuiksi. Ylläpitomaksut perustuvat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettuun lakiin (734/1992) ja vastaavaan asetukseen (912/1992) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen. Ylläpitomaksutaksassa tilapäisestä perhehoidosta on vahvistettu perittäväksi 9 euroa vuorokaudesta alle 16-vuotiaalta asiakkaalta.

Tilapäisestä perhehoidosta perittävää asiakasmaksua määritellessään kuntayhtymä on noudattanut sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 §:n 2 kohtaa, jonka mukaan kehitysvammaisen ylläpidosta voidaan periä maksu lukuun ottamatta alle 16-vuotiaalle annettavaa osittaista ylläpitoa. Kuntayhtymä katsoo, että tilapäisen perhehoidon aikana asiakkaan saama ylläpito ei ole osittaista vaan täyttä ylläpitoa, josta siis voidaan periä asiakasmaksu. Hoito on ympärivuorokautista ja kattaa aterioitten lisäksi majoitus- ja muut mahdolliset kulut hoidon ajalta. Kyseistä lainkohtaa tulkitessaan kuntayhtymä on tiedustellut käytäntöjä muista erityishuoltopiireistä sekä tulkintaohjeita Kuntaliitosta ja sosiaali- ja terveysministeriöstä. Saadun tiedon mukaan suurimmassa osassa erityishuoltopiireistä on vakiintunut käytäntö, jonka mukaan ympärivuorokautisessa lyhytaikaisessa hoidossa asiakkaan katsotaan saavan täyttä ylläpitoa, josta peritään asiakasmaksu. Täyden ylläpidon käsitteestä on Erityishuollon neuvottelukunta antanut sosiaali- ja terveysministeriölle 17.9.1990 kirjeen, jossa todetaan, että täysi ylläpito käsittää asunnon lisäksi mahdollisuuden normaaleihin päivittäisiin aterioihin sekä muuhun erityishuollon toteuttamiseksi tarpeelliseen ylläpitoon, kuten asuntoon liittyvään siivoukseen ja vaatehuoltoon. Sen perusteella, mitä ylläpitopalveluja henkilö on saanut, ratkaistaan myös se, peritäänkö osittaisesta vai täydestä ylläpidosta maksu. Sillä ei ole vaikutusta maksun määräytymiseen, onko palvelu järjestetty perhehoitona, asumispalveluna tai laitoshoitona. Myös sosiaali- ja terveysministeriöltä saatu kannanotto tukee tätä näkemystä.

A:n vanhemmat ovat antamassaan selityksessä lausuneet, että A asuu säännöllisesti vanhempiensa luona ja viettää vain 3 päivää kuukaudessa perhehoidossa vanhempien jaksamisen vuoksi. A on hoidossa vammansa vuoksi, joten hänen saamaansa hoito ja huolenpito on tämän aikaa tilapäistä ja osittaista.

Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on antanut vastaselityksen, jossa on muun muassa lausuttu, että tilapäisessä perhehoidossa ollessaan A on saanut perhehoitajan luona kaikki päivään kuuluvat ateriat, majoituksen ja muut mahdolliset asumiseen ja elämiseen liittyvät kulut. Hänen tilapäisessä perhehoidossa olonsa on ollut täyttä ylläpitoa, koska hän on yöpynyt hoitajan luona ja saanut sieltä ympärivuorokautisen hoidon ja ylläpidon.

A:n vanhemmat ovat antaneet vielä lisäselityksen kuntayhtymän vastaselityksen johdosta.

Sosiaali- ja terveysministeriö on korkeimman hallinto-oikeuden pyynnöstä antamassaan lausunnossa esittänyt, että kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/1977, kehitysvammalaki) 1 §:n 2 momentin mukaan erityishuollon tarkoituksena on edistää kehitysvammaisen henkilön suoriutumista päivittäisistä toiminnoista, hänen omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvata hänen tarvitsemansa opetus, hoito ja muu huolenpito. Erityishuollon palveluita ovat lain 2 §:n mukaan muun muassa asumisen järjestäminen sekä yksilöllinen hoito ja muu huolenpito.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain (734/1992) 4 §:ssä on lueteltu maksuttomat sosiaalipalvelut. Pykälän 2 kohdan mukaan kehitysvammalaissa tarkoitettu erityishuolto siihen liittyvine kuljetuksineen on maksutonta, mutta kehitysvammaisen täydestä ylläpidosta voidaan periä maksu lukuunottamatta alle 16-vuotiaalle annettavaa osittaista ylläpitoa. Lainsäädännössä tai lain esitöissä ei ole tarkemmin määritelty, mitä täysi ylläpito tai osittainen ylläpito tarkoittaa. Vakiintuneen käsityksen ja myös hallinto-oikeuksien ratkaisujen perusteella täyteen ylläpitoon on katsottu kuuluvan kaikki tavanomaiset henkilölle kehitysvammaisuudesta riippumatta aiheutuvat asumis- ja ruokakulut sekä muut vastaavat menot. Ylläpitoon kuuluu se, mitä kaikki joutuvat elämisestään maksamaan, niin vammaiset kuin vammattomatkin, esimerkiksi vuokra, ruoka, asunnon siisteydestä huolehtiminen, lääkkeet, pesuaineet, vesi ja sähkö.

Osittaiseksi ylläpidoksi on katsottu esimerkiksi iltapäivähoito, jossa kehitysvammainen lapsi viettää vain osan vuorokaudesta ja saa hoidon aikana vain yhden aterian mutta siihen ei kuulu majoitusta tai muita tavanomaiseen ylläpitoon liittyviä palveluita.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulakiin vuonna 2004 lisätty 6 b § rajoittaa kehitysvammaisen ylläpidosta perittävän maksun suuruutta siten, että maksu voi olla korkeintaan 9 euroa vuorokaudelta.

Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä on A:lle vahvistetussa erityishuolto-ohjelmassa hyväksynyt annettavaksi hänelle kuntoutusohjaajan käyntejä kerran viikossa, erityispalvelut sekä tilapäistä perhehoitoa kolme päivää kuukaudessa. Erityishuollon palveluista ovat maksuttomia kuntoutusohjaus ja erityisneuvolakäynnit. Tilapäisestä perhehoidosta kuntayhtymä perii asiakkaalta ylläpitotaksan mukaisen korvauksen 9 euroa vuorokaudelta.

A on perhehoidossa erityishuolto-ohjelmassa vahvistetun ajan yhtäjaksoisesti ja ympärivuorokautisesti ja hän saa perhehoidon aikana täyden ylläpidon aterioineen sekä majoituksen. Hoito kattaa myös muut mahdolliset perhehoidon aikaiset kulut. Asiakirjoista saatavan selvityksen sekä asiassa sovellettavan asiakasmaksulainsäädännön ja oikeuskäytännön perusteella sosiaali- ja terveysministeriö toteaa kantanaan, että A:n perhehoidon aikana saama hoito on täyttä ylläpitoa, josta voidaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulain 4 §:n 2 kohdan nojalla periä ylläpitotaksan mukainen maksu. Sillä seikalla, missä muodossa palvelu on järjestetty ei ole merkitystä ylläpitomaksun määräytymiseen. Myös lyhytaikainen perhehoito voi näin ollen olla täyden ylläpidon käsittävää hoitoa.

A:n vanhemmat ovat lausunnon johdosta antamassaan selityksessä muun muassa todenneet, etteivät lääkkeet, pyykinpesu eivätkä maidottomat tuotteet ole sisältyneet perhehoitoon.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on tutkinut hakemuksen. Vaasan hallinto-oikeuden päätös kehitysvammaiselle lapselle annettavan täyden ylläpidon käsittävän tilapäisen perhehoidon maksuttomuudesta perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen. Julkinen etu ei kuitenkaan vaadi hallinto-oikeuden päätöksen purkamista. Purkuhakemus hylätään.

Perustelut

Päätöksen purkamista koskevat säännökset

Hallintolainkäyttölain 63 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan päätös voidaan purkaa, jos päätös perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen tai erehdykseen, joka on voinut olennaisesti vaikuttaa päätökseen.

Hallintolainkäyttölain 63 §:n 2 momentin mukaan päätöstä ei saa purkaa, ellei se loukkaa yksityisen oikeutta tai julkisen edun katsota vaativan päätöksen purkamista.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain säännökset

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (asiakasmaksulaki) 1 §:n mukaan kunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista voidaan periä maksu palvelun käyttäjältä, jollei lailla toisin säädetä. Maksu voidaan periä henkilön maksukyvyn mukaan.

Asiakasmaksulain 4 §:n 2 kohdan mukaan sosiaalipalveluista ovat maksuttomia kehitysvammaisten erityishuollosta annetussa laissa (519/77) tarkoitettu erityishuolto ja lain 39 §:ssä tarkoitettu kuljetus; kehitysvammaisen ylläpidosta voidaan kuitenkin periä maksu lukuun ottamatta alle 16-vuotiaalle annettavaa osittaista ylläpitoa ja lain 28 §:ssä tarkoitettua opetusta saavan lapsen osittaista ylläpitoa sen lukuvuoden loppuun, jonka aikana hän täyttää 16 vuotta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 21 §:ssä (251/2003) säädetään, että kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaan järjestetystä täydestä ylläpidosta voidaan periä maksu lyhytaikaisessa laitoshoidossa siten kuin 12 §:ssä säädetään ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa siten kuin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 c §:ssä säädetään.

Asiakasmaksulain 6 b §:n 1 momentin mukaan niistä palveluista, joita kunta järjestää hoidettavalle omaishoidon tuesta annetun lain (937/2005) 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun omaishoitajan vapaapäivän ajaksi ja jotka korvaavat omaishoitajan antamaa hoitoa ja huolenpitoa, voi hoidettavan maksettavaksi tulla enintään 9 euroa sen estämättä, mitä muualla laissa tai asetuksessa säädetään.

Lainsäädännön kehityksestä

Kehitysvammaisten erityishuollon toimintayksiköissä perittävistä ylläpitomaksuista annetun asetuksen (987/1977) 1 §:n 1 momentissa oli säännös täydestä ylläpidosta, jota 16 vuotta täyttänyt henkilö sai kehitysvammaisten erityishuollon kunnallisessa tai valtion toimintayksikössä taikka toimintayksikön lukuun muualla, perittävästä maksusta. Asetuksen 2 momentissa oli säädetty alle 16-vuotiaalta täydestä ylläpidosta perittävästä maksusta. Pykälän 3 momentin mukaan, milloin 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja ylläpitopalveluja oli annettu vain osan kalenterikuukautta, määrättiin maksu palvelusten antoa vastaavalta ajalta siten, että maksu käyttöpäivältä oli yksi kolmaskymmenesosa kuukausimaksuista.

Edellä mainittu asetus on kumottu 1.9.1980 voimaan tulleella samannimisellä asetuksella (595/1980). Uuden asetuksen 1 §:n 1 momentin mukaan täydestä ylläpidosta, jota 16 vuotta täyttänyt henkilö sai kehitysvammaisten erityishuollon kunnallisessa tai valtion toimintayksikössä taikka kunnan, kuntaliiton tai valtion lukuun, perittiin maksua henkilön maksukyvyn mukaan enintään 60 markkaa käyttöpäivältä. Asetuksen 2 §:n 1 momentissa oli säädetty maksun määräytymisestä silloin, kun ylläpidon arvioitiin kestävän yli 90 vuorokautta, ja 2 momentissa alle 16-vuotiaan alennetusta maksusta. Asetuksen 3 §:n mukaan osittaisesta ylläpidosta perittiin maksua asumisesta 6 markkaa ja ravinnosta 8 markkaa käyttöpäivältä. Milloin ravinto käsitti vain osan aterioista, perittiin siitä maksua 4 markkaa käyttöpäivältä. Pykälän 2 momentin mukaan alle 16-vuotiaalta lapselta ei peritty 1 momentissa tarkoitettua maksua eli maksua osittaisesta ylläpidosta.

Kehitysvammaisten erityishuollon toimintayksiköissä perittävistä ylläpitomaksuista annettu asetus (595/1980) on kumottu 1.1.1984 voimaan tulleella asetuksella sosiaalipalveluista perittävistä maksuista (887/1983). Käsitteet täysi ylläpito ja osittainen ylläpito ovat siirtyneet tuon asetuksen 9 §:ään, jota on sittemmin muutettu asetuksilla n:ot 1020/1984, 987/1986 ja 1605/1991.

Hallituksen esityksessä sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelu ja valtionosuutta koskevan lainsäädännön uudistamisesta (HE 216/1991 vp) lausutaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja koskevan lakiehdotuksen 4 §:n 2 kohdan yksityiskohtaisissa perusteluissa, että ehdotuksen mukaan maksuttomaksi säädettäisiin kehitysvammaisten erityishuolto kehitysvammaiselle annettavaa ylläpitoa lukuunottamatta ja kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 39 §:ssä tarkoitettu kuljetus. Maksutonta olisi myös alle 16-vuotiaiden osittainen ylläpito ja lain 28 §:ssä tarkoitettua opetusta saavan lapsen osittainen ylläpito sen lukuvuoden loppuun, jonka aikana hän täyttää 16 vuotta. Perusteluissa on lisäksi todettu, että mainittujen palvelujen maksuttomuus perustui tuolloin kehitysvammaisten erityishuollosta annettuun lakiin.

Johtopäätös

Asiassa on kysymys siitä, onko A:lle, joka on syntynyt vuonna 2001, myönnetty tilapäisen perhehoito katsottava osittaiseksi ylläpidoksi vai tilapäisesti jaksottaisesti annetuksi ylläpidoksi. Perhehoidon sisältö huomioon ottaen kysymys ei ole sellaisesta osittaisesta ylläpidosta, josta asiakasmaksulain 4 §:n 2 kohdan mukaan ei saa periä maksua, vaan sellaisesta kehitysvammaisen ylläpidosta, josta mainitun lainkohdan mukaan voidaan periä maksu. Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän erityishuollon johtoryhmä on tämän lainkohdan nojalla voinut päättää periä A:lle annettavasta tilapäisestä perhehoidosta ylläpitomaksutaksan mukaisen korvauksen. Vaasan hallinto-oikeuden päätös, jolla johtoryhmän päätös on kumottu sillä perusteella, että A:lla on oikeus saada hänelle myönnetty tilapäinen perhehoito maksuttomana sosiaalihuollon palveluna, perustuu ilmeisesti väärään lain soveltamiseen.

Kun otetaan huomioon A:n perhehoitopäivien vähäinen määrä ja asiakasmaksulain 6 b §:ssä määrätty maksun suuruus, julkinen etu ei vaadi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen purkamista. Tämän vuoksi ja kun otetaan huomioon hallintolainkäyttölain 63 §:n 2 momentti, purkuhakemus on hylättävä.

Tämän päätöksen estämättä Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymän erityishuollon johtoryhmä voi määrätä A:n tilapäisestä täyden ylläpidon sisältävästä tämän päätöksen jälkeen annettavasta perhehoidosta perittäväksi tulevat maksut siten kuin asiakasmaksulain 6 b §:ssä säädetään.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Pirkko Ignatius, Niilo Jääskinen, Ahti Vapaavuori, Irma Telivuo ja Sakari Vanhala. Asian esittelijä Marja-Terttu Savolainen.