14.5.2003

Asian käsittelyvaiheet

Veroilmoitukset vuodelta 1999
A:n puolisot ovat ilmoittaneet vuokranneensa 25-vuotiaalle tyttärelleen 30 neliömetrin suuruisen yksiön Helsingin Kallion kaupunginosassa ajalla 1.7. - 31.12.1999. Vuokraa on ilmoitettu perityn 6 000 markkaa eli 1 000 markkaa kuukaudessa. Huoneistosta suoritettu yhtiövastike on ollut 3 240 markkaa ja muut vuokratuloon kohdistuneet kulut ovat olleet 4 260 markkaa. Puolisot ovat ilmoittaneet huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden hankkimiseksi otetun lainan korot 9 300 markkaa tulonhankkimisvelan korkoina ja lainan järjestelykulut 3 300 markkaa vuokratuloon kohdistuneina kuluina.

Säännönmukaiset verotukset
Puheena oleva velka on katsottu muuksi velaksi. Lainan korkoja ei ole hyväksytty vähennyskelpoisiksi koroiksi eikä sen järjestelykuluja pääomatulon tulonhankkimismenoiksi.

Verotuksen oikaisulautakunta on päätöksillään 19.3.2001 hyväksynyt A:n puolisoiden oikaisuvaatimuksen ja vähentänyt puheena olevat korkomenot ja lainan järjestelykulut puolisoiden pääomatulosta.

Veroasiamies on valittanut oikaisulautakunnan päätöksestä hallinto-oikeuteen ja valituksessaan vaatinut, että oikaisulautakunnan päätökset kumotaan. Veroasiamies on liittänyt valitukseensa selvitystä maaliskuulta 2001 näyttönä Helsingin Kallion kaupunginosan yksiöiden käyvästä vuokratasosta.

Hallinto-oikeus on hylännyt veroasiamiehen valituksen.

Päätöksensä perusteluina hallinto-oikeus on lausunut seuraavaa:
A:n puolisot ovat 9.4.1999 hankkineet As Oy C:n osakkeet, jotka oikeuttavat 30 neliön suuruisen asunnon hallintaan. Kyseinen asunto on vuokrattu A:n puolisoiden tyttärelle 1 000 markan kuukausivuokrasta. Veroviraston rekisteritietojen ja myös väestörekisteritietojärjestelmän mukaan tytär on muuttanut asuntoon 12.4.1999. Vuokraa on maksettu 1.7.1999 lukien. Yhtiövastike on ollut 405 markkaa kuukaudessa. Vesimaksu, jota ei ole erikseen peritty vuokralaiselta, on ollut 50 markkaa henkilöltä.

Koska saatu vuokratulo on ylittänyt yli kaksinkertaisesti huoneistosta suoritetut yhtiövastikkeet ja vesimaksut, hallinto-oikeus katsoo, että A:n puolisot ovat vuokranneet huoneiston tulonhankkimistarkoituksessa. Huoneiston hankintaa varten otettu laina on tulonhankkimisvelkaa, jonka korot A:n puolisoilla on oikeus vähentää pääomatuloistaan. Lainan järjestelykulut A:n puolisoilla on oikeus vähentää pääomatuloistaan niiden hankkimisesta tai säilyttämisestä johtuneena menona.

Sovelletut oikeusohjeet: Tuloverolaki 54 § ja 58 § 1 momentti 3 kohta

Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa

Veroasiamies on pyytänyt lupaa valittaa hallinto-oikeuden päätöksestä ja valituksessaan vaatinut, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan ja asiassa vahvistetaan, että A:n puolisoilla ei ole ollut oikeutta vuoden 1999 verotuksissaan vähentää kysymyksessä olevan osakehuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden ostoon otetun lainan korkoja eikä järjestelykuluja.

A:n puolisot olivat ostaneet huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet 9.4.1999 ja heidän tyttärensä oli muuttanut huoneistoon 12.4.1999. Mitään todellista selvitystä siitä, että huoneistoa olisi yritetty vuokrata ulkopuolisille, ei ole esitetty. Tyttäreltä peritty vuokra 1 000 markkaa eli 33 markkaa neliömetriltä kuukaudessa oli asunnon heikko kunto huomioon otettunakin vain alle yksi kolmasosa Helsingin Kallion kaupunginosan yksiöiden keskimääräisestä vuokratasosta.

A:n puolisot ovat antaneet vastineen ja veroasiamies vastaselityksen.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu

Korkein hallinto-oikeus on myöntäen veroasiamiehelle valitusluvan tutkinut asian.

Veroasiamies on esittänyt selvitystä Helsingin Kallion kaupunginosan yksiöiden käyvästä vuokratasosta. A:n puolisot ovat esittäneet selvitystä puheena olevan huoneiston keskimääräistä huonommasta kunnosta ja varustetasosta. Puolin ja toisin esitetyn selvityksen huomioon ottaen korkein hallinto-oikeus katsoo näytetyksi, että A:n puolisoiden tyttäreltään perimä vuokra on ollut vähemmän kuin puolet kyseisen huoneiston käyvästä vuokrasta. Huoneistosta suoritetun yhtiövastikkeen ja erikseen suoritetun vesimaksun määrällä ei ole merkitystä asiassa. Kun otetaan huomioon myös se seikka, että A:n puolisoiden tytär on muuttanut huoneistoon välittömästi sen hankinnan jälkeen, korkein hallinto-oikeus katsoo, että kysymyksessä olevan asuinhuoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden hankinnan ja vuokraamisen ensisijaisena tarkoituksena on ollut perheen tyttären edullisen asumisen turvaaminen eli siis perhesyyt. Huoneiston hallintaan oikeuttavien osakkeiden hankkiminen ja vuokraaminen ei näissä oloissa ole tapahtunut sellaisessa tulonhankkimistarkoituksessa, että osakkeiden hankkimiseksi otetun velan korkoja voitaisiin pitää tulonhankkimisvelan korkoina. Lainan järjestelykulut eivät ole pääomatulon hankkimisesta johtuneita menoja.

Tämän vuoksi korkein hallinto-oikeus, ottaen huomioon tuloverolain 54 §:n ja 58 §:n 1 momentin 3 kohdan, kumoaa hallinto-oikeuden päätöksen ja verotuksen oikaisulautakunnan päätökset ja saattaa voimaan A:n puolisoiden verovuodelta 1999 toimitetut säännönmukaiset verotukset.

Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Ahti Rihto, Raimo Anttila, Tuulikki Keltanen, Olli Nykänen ja Heikki Kanninen. Asian esittelijä Paula Tenkanen.

Eri mieltä ollut hallintoneuvos Raimo Anttila katsoi, että koska asiassa ei ollut verotusmenettelystä annetun lain 70 §:ssä säädettyjä valitusluvan myöntämisen perusteita, valituslupaa ei tullut myöntää. Äänestyksen lopputulokseen nähden velvoitettuna lausumaan valituksesta Anttila lausui, että kun otetaan huomioon esitetyt vaatimukset, saatu selvitys, hallinto-oikeuden päätöksestä ilmenevät lainkohdat ja muut perustelut, päätöksen muuttamiseen ei ole syytä.