KHO:2002:34
- Asiasanat
- Tulon veronalaisuus, Suomalainen sijoitustoimintaa harjoittava kommandiittiyhtiö, Ruotsissa asuvan äänettömän yhtiömiehen verotus, Verosopimuksen soveltaminen, Kiinteä toimipaikka, Yhtiöveron hyvitys, Venture capital
- Tapausvuosi
- 2002
- Antopäivä
- Diaarinumero
- 1505/2/01
- Taltio
- 25.04.2002/966
Ruotsalaista osakeyhtiötä, joka oli suomalaisen pääomasijoitustoimintaa harjoittavan kommandiittiyhtiönäänetön yhtiömies, voitiin verottaa Suomessa osuudestaan kommandiittiyhtiön tulosta.
Äänestys 3-2.
Tuloverolaki 10 § 1 mom. 6 kohta ja 16 §
Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksitehty sopimus 3, 5 ja 7 artiklatSuomalaiselle osakeyhtiölle, joka oli ruotsalaisen pääomasijoitustoimintaa harjoittavan kommandiittiyhtiön vastuunalainen yhtiömies, eimyönnetty yhtiöveron hyvityksestä annetun lain tarkoittamaa hyvitystä kommandiittiyhtiön Suomesta saamista osingoista.
Tuloverolaki 4, 9 ja 16 §
Laki yhtiöveron hyvityksestä 1 §
Asian aikaisemmat käsittelyvaiheet
Ennakkoratkaisuhakemus
Hakemuksessaan keskusverolautakunnalle ennakkoratkaisua on pyydetty seuraaviin kysymyksiin:
1. Voidaanko ruotsalaista A AB -yhtiötä verottaa Suomessa osuudestaan suomalaisen B Ky:n tuloon joko Suomen lainsäädännön tai Pohjoismaiden välisen tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi solmitun verosopimuksen perusteella, jos A AB tulee äänettömäksi yhtiömieheksi B Ky:öön hakemuksessa selostetuissa olosuhteissa ja jos se toimii tai ei toimi hakemuksessa tarkoitetun sijoitusneuvoston jäsenenä?
2. Myönnetäänkö perustettavan ruotsalaisen D KB pääomarahastoyhtiön ainoalle vastuunalaiselle yhtiönmiehelle E Oy:lle yhtiöveron hyvityslain tarkoittama hyvitys D KB:n Suomesta saamista osingoista silloin, jos E Oy:lle ei muodostu tai muodostuu Pohjoismaisen verosopimuksen tarkoittama kiinteä toimipaikka Ruotsiin hakemuksessa selostetuissa olosuhteissa?
Hakemuksen mukaan E Oy harjoittaa pääomasijoitustoimintaa (venture capital). Se harjoittaa sitä ensisijassa hallinnoimalla pääomasijoitustoimintaa harjoittavia rahastoja ja tekemällä pääomasijoituksia näistä rahastoyhtiöistä sekä toissijaisesti tekemällä pääomasijoituksia omasta taseestaan. Pääomasijoituksilla tarkoitetaan oman pääoman ehtoisten sijoitusten tekemistä pk-sektoriin kuuluviin noteeraamattomiin yrityksiin.
Tällä hetkellä E Oy hallinnoi kahta kommandiittiyhtiömuotoista pääomarahastoa, C Ky:tä sekä B Ky:tä. Kummassakin pääomarahastossa, joissa yhtiö on vastuunalaisena yhtiömiehenä 0,5-1 mmk:n suuruisella panoksella, on 5-6 äänetöntä yhtiömiestä isoilla pääomapanoksilla sijoittajina.
E Oy on harjoittanut pääomasijoitustoimintaa vuodesta 1993 alkaen ja sen omistaa kokonaan E Pankki Oy, joka puolestaan kuuluu E-konserniin. E-ryhmä tarjoaa monipuolisen valikoiman rahoitusalan tuotteita ja palveluita. E Pankki Oy on sekä C Ky:ssä että B Ky:ssä äänettömänä yhtiömiehenä.
Pääomasijoitustoiminnassa sijoitetaan pk-yrityksiin, joilla on hyvät kehittymismahdollisuudet. Sijoitusten tarkoitus on rahoittaa kohdeyritystä sekä pyrkiä edesauttamaan kohdeyrityksen arvonnousua ja siten lisätä sijoituksen arvoa. Kohdeyrityksen arvonnousu muodostaa pääomasijoitustoiminnan tärkeimmän tuottokomponentin sijoittajan näkökulmasta. Sijoituksiin liittyy yleensä vähemmistöosuuksien hankkiminen, joista irtaudutaan tarkemmin määriteltävien irtautumistavoitteiden mukaisesti. Nämätavoitteet määritellään yleensä yhdessä kohdeyrityksen ja sen enemmistöosakkaiden kanssa.Pääomasijoitustoimintaan kuuluu, että liiketoiminnan harjoittaminen jää yrityksen ja yrittäjän vastuulle, kuitenkin niin, että rahastoyhtiö voi auttaa asiantuntemuksensa puitteissa eri liikkeenjohdollisissa kysymyksissä muun muassa hallitustyöskentelyn kautta.
Pääomarahastojen sijoitukset tehdään pääasiassa suomalaisiin yrityksiin osakepääomasijoituksina, oman pääoman ehtoisina vaihtovelkakirja- tai optiolainamuotoisina sekä muina vastaavantyyppisinä sijoituksina.
Koska C Ky:n toiminnalle asetettu määräaika päättyy jo vuonna 2007, E Oy on perustanut uuden pääomarahaston B Ky:n maaliskuussa 2000. B Ky:n pääoma on noin 175 mmk, mistä määrästä alle 1 mmk on E Oy:ltä ja loput rahaston sijoittajilta eli äänettömiltä yhtiömiehiltä. B Ky ei toistaiseksi ole vielä tehnyt sijoituksia. Sen ensimmäinen tilikausi päättyy 31.12.2000.
Koska eräs ruotsalainen yhteisö on ilmoittanut halukkuutensa lähteä sijoittajaksi B Ky:öön, on yhtiössä tehty päätös lähes identtisen kommandiittiyhtiömuotoisen sisar-rahaston, D KB:n perustamisesta. Sisarrahastojen sijoituspolitiikka tulee olemaan yhtenevä ja ne tulevat sijoittamaan samoihin kohdeyrityksiin yhtäläisin ehdoin jakaen tehtävät sijoitukset keskenään pääomiensa suhteessa. Uusien pääomarahastojen tarkoitus on myös helpottaa uusien sijoittajien, sekä suomalaisten että ruotsalaisten, mukaan ottamista harjoittamaan pääomasijoitustoimintaan. A AB, jolla tällä hetkellä ei ole kiinteää toimipaikkaa Suomessa, voi olla yksi niistä.
E Oy tulee toimimaan sekä B Ky:n että D KB:n vastuunalaisena yhtiömiehenä. Kummankin yhtenä äänettömänä yhtiömiehenä tulee toimimaan E Pankki Oy. Rahastot ovat pääoman osalta kertakäyttöisiä eli niiden pääoma sijoitetaan ainoastaan kertaalleen ja sijoituskohteesta irtauduttaessa palautuva pääoma, sijoitettu pääoma ja saatu tuotto palautetaan yhtiömiehille pääomapanosten suhteessa. Lisäksi ne on tarkoitettu määräaikaiseksi niin, ettei uusia sijoituksia ole tarkoitus tehdä enää vuoden 2007 jälkeen. Kumpikin rahasto on tarkoitus purkaa vuonna 2012. Ne voidaan purkaa osakkaiden yksimielisellä päätöksellä myöhemmin, kuitenkin viimeistään kolmen vuoden kuluessa yhtiösopimuksen määrittelemästä purkuajankohdasta.
B Ky:n toimintaa säätelee yhteisölainsäädännön lisäksi sekä yhtiösopimus että erillinen yhtiömiesten sopimus B Ky:n toiminnasta. Lisäksi E Oy:n ja B Ky:n välillä on solmittu erityinen sopimus B Ky:n hallinnoinnista. D KB:n toimintaa tullaan säätelemään samalla tavalla, ja sopimusten on tarkoitus olla samansisältöisiä kuitenkin niin, että paikallisen lainsäädännön vaatimukset otetaan huomioon.
B Ky:ssä on vastuunalaisen yhtiömiehen lisäksi kuusi äänetöntä yhtiömiestä. Koska E Oy on B Ky:n ainoa vastuunalainen yhtiömies, vastaa se käytännössä pitkälti yksin B Ky:n toiminnasta. E Oy:llä on yksin oikeus allekirjoittaa B Ky:n toiminimi.
E Oy:n ja B Ky:n välisen sopimuksen mukaan E Oy vastaa muun muassa pääoman hankkimisesta B Ky:lle, sen yleis- ja taloushallinnosta (maksuliikenne, kirjanpito, budjetointi, veroilmoitukset, viranomaisilmoitukset ynnä muut), sopivien investointikohteiden etsimisestä ja valinnasta, investointikohteiden valvonnasta muun muassa hallitustyöskentelyyn osallistumalla, irtautumistoimenpiteistä, B Ky:n markkinoinnista sekä sen sijoittajien (eli äänettömien yhtiömiesten) informoinnista. Käytännössä B Ky:n toiminta hoidetaan niin, ettei äänettömien yhtiömiesten tarvitse osallistua B Ky:n käytännön johtamiseen, vaan heidän roolinsa jää rahastoyhtiöön tulevien pääomapanosten sijoittamiseen, ja mahdollisesti toimimiseen jäljempänä mainitussa sijoitusneuvostossa. E Oy on myös sitoutunut, yhteisölainsäädännöstä tulevien vaatimusten lisäksi, edellä mainituin sopimuksin huolehtimaan B Ky:n toiminnan käytännön johtamisesta. E Oy on oikeutettu suorittamastaan hallinnoinnista erilliseen hallinnointikorvaukseen, jonka suuruus määräytyy hallinnointisopimuksen mukaisesti.
Varsinaiset sijoituspäätökset tehdään E Oy:n esityksestä erillisessä sijoitusneuvostossa. Neuvostoon kuuluvat B Ky:n suurimmat sijoittajat, kuitenkin niin, että korkeintaan seitsemän suurinta sijoittajaa voi saada edustajansa neuvostoon. Tähän voi kuulua myös maksimissaan kaksi asiantuntijaedustajaa, jotka E Oy valitsee. Sijoitusneuvosto tekee sijoituspäätökset pääluvun mukaisina enemmistöpäätöksinä.
D KB:n toimintaa on tarkoitus hallinnoida pääosin samalla tavalla kuin B Ky:tä. Hallinnointia koskeviin sopimuksiin ei siis ole tarkoitus tehdä merkittäviä muutoksia, ellei Ruotsin lainsäädännön vaatimuksista muuta johdu. Sijoituspäätökset tehdään kuitenkin B Ky:tä poikkeavalla tavalla. Sijoituspäätökset tekee vastuunalaisena yhtiömiehenä toimivan yhtiön hallitus ja päätösten täytäntöönpanon edellytys on, että B Ky:n sijoitusneuvosto on tehnyt samassa asiassa positiivisen päätöksen ja rahastot jakavat tehtävänsijoituksen keskenään.
B Ky:n ja D KB:n ensisijaisena tarkoituksena on tehdä sijoituksia suomalaisiin kohdeyrityksiin. D KB:n tarkoituksena on tarjota ruotsalaisille sijoittajille mahdollisuus osallistua tähän toimintaan. Sekä B Ky:n että D KB:n toiminta-ajatukseen kuuluu se, että korkeintaan neljännes niiden pääomasta voidaan sijoittaa muihin kuin suomalaisiin yhtiöihin.
Ennakkoratkaisu
Keskusverolautakunta on vuosilta 2000, 2001 ja 2002 toimitettavia yhteisön tuloverotuksia varten lausunut ennakkoratkaisuna, että
1. A AB -yhtiötä voidaan verottaa Suomessa osuudestaan B Ky:n tuloon, jos se tulee äänettömäksi yhtiömieheksi kommandiittiyhtiöön hakemuksessa selostetuissa olosuhteissa. Sillä, tuleeko A AB toimimaan hakemuksessa tarkoitetun sijoitusneuvoston jäsenenä, ei ole asiassa merkitystä.
2. E Oy:lle ei myönnetä yhtiöveron hyvityslain tarkoittamaa hyvitystä D KB:n Suomesta saamista osingoista.
Perustelut
1. B Ky on suomalainen täällä kiinteästä toimipaikasta liiketoimintaa harjoittava kommandiittiyhtiö, jota käsitellään verotuksessa elinkeinoyhtymänä. Tuloverolain 16 §:n mukaan elinkeinoyhtymä ei ole erillinen verovelvollinen. Yhtymälle vahvistetaan kuitenkin elinkeinotoiminnan tulos, joka jaetaan aikaisempien verovuosien tappioiden vähentämisen jälkeen verotettavaksi osakkaiden tulona niiden osuuksien mukaan, jotka heillä on yhtymän tuloon.
Ruotsalainen A AB on kommandiittiyhtiön äänetön yhtiömies, jonka tulona verotettavaksi jaetaan osuus kommandiittiyhtiön tulosta. Osuus kommandiittiyhtiön tuloon on tuloverolain 10 §:n 1 momentin 6 kohdan nojalla rajoitetusti verovelvollisen Suomesta saamaa tuloa ja verotetaan siten Suomen sisäisen lainsäädännön nojalla Suomessa. Ulkomaalaisen yhtiömiehen osuuden verottamatta jääminen voi siten perustua vain sellaiseen verosopimuksen määräykseen, jonka mukaan kysymyksessä olevasta tulosta verotetaan vain Ruotsissa. Hakemuksen mukaan tämä voisi seurata siitä, että A AB:lle ei katsotamuodostuvan Suomeen kiinteää toimipaikkaa, josta osuus yhtymän tulosta olisi saatu.
Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi solmitun sopimuksen 7 artiklan 1 kappaleen mukaan tulosta, jonka sopimusvaltiossa oleva yritys saa, verotetaan vain siinä valtiossa, jollei yritys harjoita liiketoimintaa toisessa sopimusvaltiossa siellä olevasta kiinteästä toimipaikasta. Jos yritys harjoittaa liiketoimintaa tällä tavalla, voidaan tässä toisessa valtiossa verottaa yrityksen saamasta tulosta, mutta vain niin suuresta tulon osasta, joka on luettava kiinteääntoimipaikkaan kuuluvaksi. Sopimuksen 5 artiklan 1 kappaleen mukaan sopimusta sovellettaessa sanonnalla kiinteä toimipaikka tarkoitetaan kiinteää liikepaikkaa, josta yrityksen toimintaa kokonaan tai osaksi harjoitetaan.
Sopimuksen tulkinnassa on otettava huomioon, että suomalainen kommandiittiyhtiö on kaupparekisteriin merkitty yritys. Sillä on oma osakkaiden varallisuudesta erillinen omaisuutensa. Osakkaat eivät omista murto-osin yhtiön varallisuutta vaan osuuden yhtiöstä. Yhtiöosuudet ovat erikseen luovutettavissa ja luovutuksia verotetaan luovutusvoittoa koskevien säännösten mukaan. Kommandiittiyhtiön osakkaiden tuloksi luetaan osuus siitä tuloksesta, joka kommandiittiyhtiölle Suomen verolain nojalla vahvistetaan. Tämä johtuu siitä vuodesta 1993 noudatetusta teknisestä menetelmästä, jolla kommandiittiyhtiöiden verotus Suomessa toimitetaan. Aikaisemmin yhtiöitä verotettiin puolesta tulostaan erillisinäverovelvollisina, jolloin oli selvä, että yhtiölle vahvistettu tulo oli saatu Suomessa olevasta kiinteästä toimipaikasta.
Lainsäädännössä toteutetusta verotusteknisestä muutoksesta huolimatta suomalainen kommandiittiyhtiö kuten B II on Suomessa oleva yritys, jolla on kiinteä toimipaikka täällä. Sen yhtiömiehiä yhtiön tulosta verotettaessa verosopimusta ei voida siten tulkita tarkastelemalla, onko yhtiömiehellä oman osallistumisensa yhtiön toimintaan kannalta arvioituna Suomessa kiinteä toimipaikka. Kun useat harjoittavat yhdessä liiketoimintaa kiinteästä toimipaikasta, tällainen tarkastelutapa ei ole kansainvälisen verotuksen periaatteiden kannalta oikeaan tulokseen johtava eikä käytännössä kommandiittiyhtiön tyyppistä itsenäistä yhtiötä verotettaessa edes mahdollinen. Tulkinta johtaisi helposti siihen, että useiden verovelvollisten yhteisesti kiinteän toimipaikan muodossa harjoittamasta tulosta osa jäisi toimipaikan sijaintimaassa verottamatta. Sopimuksen 5 ja 7 artiklaa onkin tulkittava niin, että A AB:n Suomessa verotettava osuus äänettömän yhtiömiehen tulosta on sellaista Suomessa olevasta yrityksen kiinteästä toimipaikasta saatua tuloa, jota ei veroteta vain Ruotsissa. Asiaan ei tällöin vaikuta se seikka, että kysymys on äänettömän yhtiömiehen osuudesta ja hakemuksessa kuvatusta sijoitustoiminnasta, eikä siten sekään, onko A AB hakemuksessa tarkoitetun sijoitusneuvoston jäsen.
2. Lakia yhtiöveron hyvityksestä sovelletaan osinkoa jakavan kotimaisen osakeyhtiön ja yhtiöltä osinkotuloa saavan yleisesti verovelvollisen verotuksessa. Lain säännöksiä osingonsaajasta sovelletaan myös tuloverolaissa tarkoitetun yhtymän osakkaaseen, jonka veronalaiseksi tuloksi yhtymän saama osinko tuloverotuksessa katsotaan.
Yhtymällä tarkoitetaan tuloverolaissa muun ohessa kommandiittiyhtiötä.
E Oy aikoo ryhtyä Ruotsiin perustettavan D KB:n vastuunalaiseksi yhtiömieheksi. D KB tulee olemaan kommandiittiyhtiömuotoinen ruotsalainen rahasto, joka tulee harjoittamaan pääomasijoitustoimintaa Suomessa. Se tulee saamaan osinkotuloja Suomesta. Osingot verotetaan hakemuksen mukaan E Oy:n tulona.
Osinkotuotot maksetaan sijoitukset tehneelle D KB:lle. Yhtiö ei ole Suomessa yleisesti verovelvollinen, eikä sitä myöskään voida pitää tuloverolain tarkoittamana yhtymänä. Tämän vuoksi sen osakkaan tulona mahdollisesti verotettavalle osingolle ei voida myöntää yhtiöveron hyvitystä.
Sovelletut oikeusohjeet
Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn sopimuksen 5 ja 7 artiklat
Tuloverolain 4 §, 9 §, 10 § ja 16 §
Yhtiöveron hyvityksestä annetun lain 1 §
Käsittely korkeimmassa hallinto-oikeudessa
Yhtiöt ovat vaatineet, että keskusverolautakunnan päätös kumotaan ja uutena ennakkoratkaisuna lausutaan, että
1. A AB -yhtiötä ei voida verottaa Suomessa osuudestaan B Ky:n tuloon, jos se tulee äänettömäksi yhtiömieheksi B Ky:öön ennakkoratkaisuhakemuksen tarkoittamissa olosuhteissa, ja
2. E Oy:lle myönnetään yhtiöveron hyvityslain tarkoittama yhtiöveron hyvitys B KB:n Suomesta mahdollisesti saamista osingoista.
Ennakkoratkaisukysymyksen 1 osalta keskusverolautakunnan päätös on ollut äänestyspäätös 4-3.Vähemmistö katsoi, että äänettömän yhtiömiehen osuus suomalaisessa B Ky:ssä rajoittuupääomapanokseen ja mahdolliseen toimintaan yhtiön sijoitusneuvostossa, jolloin kiinteää toimipaikkaa ei voida katsoa Suomeen muodostuvan.
Ratkaisu ennakkoratkaisukysymyksen 1 osalta ei vastaa voimassaolevan lain sisältöä. Ulkomainen yhteisö on Suomen sisäisen lainsäädännön mukaan velvollinen suorittamaan veroa tulon perusteella Suomesta saamastaan tulosta. Tällaista tuloa on muun muassa ulkomaisen yhtiömiehen osuus suomalaisen yhtymän tuloon.
Tulon verotusoikeuteen vaikuttavat aina kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi tehdyn verosopimuksen määräykset. Sisäinen verolainsäädäntö ei voi laajentaa verosopimuksessa sovittua verotusoikeutta. Sekä Suomen sisäisen oikeusjärjestyksen että Suomen kansainvälisten sopimusoikeudellisten velvoitteiden kannalta Pohjoismaiden välinen verosopimus on luonteeltaan lex superior -suhteessa Suomen sisäiseen lainsäädäntöön.
Pohjoismaiden välisen verosopimuksen 5 artiklassa on säädetty, missä olosuhteissa verosopimuksen mukaan verovelvolliselle voi syntyä kiinteä toimipaikka sopimusvaltioon. Viidennen artiklan 7 kohdan mukaisesti yrityksellä ei voida katsoa olevan kiinteää toimipaikkaa pelkästään sen vuoksi, että se harjoittaa liiketoimintaa (siinä valtiossa) välittäjän, komissionäärin tai muun itsenäisen edustajan välityksellä, jos tämä henkilö toimii säännönmukaisen liiketoimintansa rajoissa. Myöskään 5 artiklan 6 kohtaa niin sanotusta epäitsenäisestä edustajasta ei tässä tilanteessa voida soveltaa.
Jotta kiinteä toimipaikka syntyisi juridiselle henkilölle, tarvitaan verosopimuksen tarkoittama sellainen toiminnallinen "läsnäolo" tarkastelun kohteena olevalta oikeushenkilöltä, minkä edellytykset on mainittu Pohjoismaiden välisen verosopimuksen 5 artiklassa. Aktiivinen toiminta on eräs kiinteän toimipaikan muodostumisen keskeisistä edellytyksistä.
Liiketoiminnan harjoittaja ei ole A AB, vaan B Ky. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää, tarkasteltaessa kiinteän toimipaikan muodostumista, myös toiminnan luonteeseen: onko kysymys passiivisesta sijoittamisesta vai aktiivisesta toiminnasta toisen maan alueella.
Kysymys äänettömän yhtiömiehen asemasta nyt kysymyksessä olevan oikeuskysymyksen osalta on tullut esille myös muissa maissa. Jos kysymyksessä on pelkkä passiivinen investointi, ei äänettömän yhtiömiehen yhtiömiesosuutta ole katsottu sellaisenaan yhtymän sijaintimaassa liiketoiminnaksi, joka muodostaisi yhtiömiehelle kiinteän toimipaikan. Kansainvälisessä verotus- ja oikeuskäytännössä ratkaisevaa merkitystä on annettu sille, onko äänettömän yhtiömiehen toiminnassa passiivisen sijoituksen lisäksi muita elementtejä. Merkitystä on myös kommandiittiyhtiön toiminnalla.
Keskusverolautakunnan enemmistö on lähtenyt ratkaisun perusteluissaan siitä, että kommandiittiyhtiö on kaupparekisteriin merkitty yritys, jolla voi olla oma osakkaiden varallisuudesta erillinen omaisuutensa. Kommandiittiyhtiön osakkaiden osalta on todettu, että näiden tuloksi luetaan osuus siitä tuloksesta, joka kommandiittiyhtiölle Suomen verolain nojalla vahvistetaan.
Perusteluissa on kiinnitetty huomiota siihen, etteivät osakkaat omista murto-osin yhtiön varallisuutta vaan osuuden yhtiöstä. Osuus yhtiöstä ei voi muodostaa verotusoikeutta Suomelle eikä kiinteää toimipaikkaa. Vastaavalla tavalla ulkomaalaiset oikeushenkilöt ovat osakkaina suomalaisissa osakeyhtiöissä ilman, että näille oikeushenkilöille muodostuu Suomeen sisäisen lainsäädännön tai verosopimuksen tarkoittamaa kiinteää toimipaikkaa. Jotta äänettömän yhtiömiehen tuloa voidaan verottaa, tulee äänettömällä yhtiömiehellä olla tuloa Suomesta olevasta kiinteästä toimipaikasta, jonka äänettömän yhtiömiehen toiminta muodostaisi.
Siviilioikeudellisesti äänettömän yhtiömiehen vastuu suomalaisessa kommandiittiyhtiössä rajoittuu tämän kommandiittiyhtiöön sijoittaman panoksen määrään. Yhtiömiehet voivat toki laajentaa tätä vastuuta yhtiösopimuksessa, lakisääteistä vastuuta ei sen sijaan äänettömällä yhtiömiehellä ole. Rinnastus osakeyhtiön osakkaan asemaan, joka sijoittaa osakeyhtiöön panoksensa mutta ei osallistu tämän osakeyhtiön toimintaan, on tässä mielessä varsin kuvaava, erityisesti etuosakkeen haltijan osalta. Kommandiittiyhtiömuotoisissa rahastoyhtiöissä on oikein nähdä äänettömän yhtiömiehen asema normaalisti passiivisena sijoittajana, ei aktiivisena toimijana.
Vuoden 1993 muutos verolainsäädännössä ei ollut luonteeltaan tekninen. Vuodesta 1993 alkaen kommandiittiyhtiöt ovat ainoastaan laskentasubjekteja eivät erillisiä verovelvollisia. Tuloverolain säännökset kommandiittiyhtiön verotettavan tulon laskennasta koskevat ainoastaan verotettavan tulon laskentaa, eivät sitä, miten verovastuu määritetään. Tuloverolain 16 §:n 1 momentissa on todettu, että elinkeinoyhtymän tulos jaetaan verotettavaksi osakkaiden tulona niiden osuuksien mukaan, jotka heillä on yhtymän tuloon. Tuloverolaki säätelee kommandiittiyhtiön osakkaiden tulon veronalaisuutta, ei sen sijaan verovastuuta.
Kommandiittiyhtiön äänettömiä suomalaisia yhtiömiehiä ei aseteta vastuuseen kommandiittiyhtiön mahdollisesta verovelasta. Veronkantolaissa ei ole myöskään annettu veroviranomaiselle tätä mahdollisuutta äänettömän yhtiömiehen osalta. Siviilioikeudellisesti äänettömän yhtiömiehen vastuu rajoittuu normaalisti tämän yhtiöpanokseen.
Näyttäisi siltä, että kommandiittiyhtiön suomalainen ja ulkomaalainen yhtiömies ovat eri asemassa. Tämä johtuu siitä verosopimuksen tulkinnasta, jonka mukaan pelkkä passiivinen sijoitus Suomeen olisi sellainen toiminnallinen aktiviteetti, joka täyttää esimerkiksi Pohjoismaiden välisen verosopimuksen 5 artiklan tunnusmerkistön.
Keskusverolautakunnan enemmistö on kiinnittänyt huomiota kansainvälisen verotuksen periaatteisiin. Kansainvälisen verotuksen periaatteet kiinnittävät kuitenkin nyt kysymyksessä olevan oikeuskysymyksen osalta huomiota siihen, mikä on äänettömän yhtiömiehen asema kommandiittiyhtiöön rinnastettavassa yhtymässä. Erityistä huomiota on kiinnitetty siihen, onko äänettömän yhtiömiehen toiminta aktiivista vai jääkö se passiivisen sijoittamisen asteelle. Jälkimmäisen vaihtoehdon ollessa kyseessä kiinteää toimipaikkaa ei ole katsottu syntyvän pelkästään tällä perusteella.
A AB -yhtiöllä ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa. B Ky:n toimintaa johdetaan Suomesta käsin ja käytännössä sen hoitaa E Oy, joka on suomalainen yhtiö. Osallisuus ulkomaisessa yhtiössä tai juridisessa henkilössä tai toimiminen toisen yhtiön kautta ei sellaisenaan voi muodostaa kiinteää toimipaikkaa. OECD:n malliverosopimuksessa todetaan muun muassa seuraavaa (malliverosopimuksen 5 artiklan 7 kohdan kommentaari):
"It is generally accepted that the existence of a subsidiary company does not, of itself, constitute that subsidiary company a permanent establishment of its parent company. This follows from the principle that, for the purpose of taxation, such a subsidiary company constitutes an independent legal entity. Even the fact that the trade or business is carried on by the subsidiary company is managed by the parent company does not constitute the subsidiary company a permanent establishment of the parent company."
OECD:n malliverosopimuksen kanta vastaa keskusverolautakunnan vähemmistön kantaa. Yllä esitettyä on vielä täsmennetty OECD:n malliverosopimuksen kommentaarissa:
"However, a subsidiary company will constitute a permanent establishment for its parent company under the same conditions stipulated in paragraph 5 as are valid for any other unrelated company, i.e. if it cannot be regarded as an independent agent in the meaning of paragraph 6, and if it has and habitually exercises an authority to conclude contracts in the name of the parent company. And the eftects would be the same as for any other unrelated company to which paragraph 5 applies."
Oleellisinta viimeksi esitetyssä malliverosopimuksen lainauksessa on se, että osallisuus jossain toisessa taloudellisessa tai juridisessa yksikössä ei voi sellaisenaan muodostaa osalliselle kiinteää toimipaikkaa. Mikäli Suomi tulkitsee verosopimusta niin, että äänettömälle yhtiömiehelle syntyy kiinteä toimipaikka, ratkaisu vaikuttaa suoraan Suomeen tuleviin sijoituksiin. Lisäksi ratkaisu tarkoittaisi sitä, että kansainvälisesti laajalti käytetty yhteistoiminnan muoto (kommandiittiyhtiö) ei olisi jatkossa Suomessa käytössä kansainvälisten sijoittajien osalta. Tapauksella on selkeä merkitys myös toimialallelaajemmaltikin. Mikäli katsottaisiin, että äänettömällä yhtiömiehellä on kiinteä toimipaikka näissä olosuhteissa, ulkomaisen sijoitusrahan tulo suomalaisiin pääomasijoitusrahastoihin vähentyisi olennaisesti.
Ennakkoratkaisukysymyksen 2 osalta todetaan muun ohessa, että yhtiöveron hyvitystä ei voi erotella osinkotuotosta. Lakia yhtiöveron hyvityksestä sovelletaan tilanteeseen, jossa osingonmaksaja ja osingonsaaja ovat Suomessa yleisesti verovelvollisia. Osakkeenomistajan veronalainen tulo on siten saadun käteisosingon ja yhtiöveron hyvityksen summa, mutta hän saa hyväkseen yhtiön jo maksaman veron hyvityksenä. Kysymys on siten osingonsaajan näkökulmasta samasta tulokomponentista, joka jaotellaan käteisosinkoon ja yhtiöveron hyvitykseen.
Keskusverolautakunnan kanta johtaa siihen, että nämä kaksi erottamatonta yksittäisen tuloerän komponenttia viime kädessä erotellaan toisistaan, vaikka sekä tulon saaja että sen maksaja ovat Suomessa yleisesti verovelvollisia. Näin siksi, että yhtymät eivät ole Ruotsissa erillisiä verovelvollisia, vaan niidenkin verotus tapahtuu osakastasolla.
Keskusverolautakunnan ratkaisussa 5/1997 on katsottu, että ulkomaisen yhtymän tulosta määrättävästä tuloverosta voidaan vähentää ulkomailla suoritettu lähdeveron määrä. Ratkaisu korostaa myös sitä, että verotettavalla tulolla tarkoitetaan sitä kokonaistulon määrää, joka suomalaiselle yhtiömiehelle kertyy ulkomaiden sijoituksista.
Keskusverolautakunnan perusteluissa ei ole kiinnitetty huomiota siihen, kuka on osinkotulojen lopullinen hyväksi saaja ja kenen verotuksessa osinkotulot huomioidaan. Koska henkilöyhtiöt eivät ole Ruotsissa erillisiä verovelvollisia, eivät ne joudu maksamaan juridisena henkilöinä veroja. Henkilöyhtiöiden verotus tapahtuu kokonaisuudessaan osakastasolla. Osinkotulot eivät jää henkilöyhtiöön, vaan ne luetaan suoraan sekä Ruotsin että Suomen verolainsäädännön perusteella osakkaiden hyväksi.
Keskusverolautakunta on todennut, että osinkotulot verotetaan E Oy:n tulona. Toisaalta samassayhteydessä on todettu, että ruotsalaista kommandiittiyhtiötä ei voitaisi pitää tuloverolain tarkoittamana yhtymänä. Toteamusta sellaisenaan voidaan pitää Pohjoismaiden välisen verosopimuksen syrjintäkieltoartiklan vastaisena.
Tuloverolain 16 a §:n mukaan ulkomaisen yhtymän Suomessa asuvalla osakkaalle vahvistetaan osuus elinkeinotoiminnan tulokseen. Säännös tarkoittaa sitä, että Suomen aineellinen verolainsäädäntö ulottuu tässä tilanteessa myös ruotsalaisen rahastoyhtiön veronalaisen tulon verottamiseen. On haluttu säädellä tilannetta, jossa suomalainen juridinen henkilö toimii osakkaana ulkomaisessa yhtymässä.
Keskusverolautakunnan toteamus siitä, että ruotsalaista kommandiittiyhtiötä ei voi pitää tuloverolain tarkoittamana yhtymänä, on väärä. Tuloverolain systematiikassa ulkomainen yhtymä on käsitteellisesti ja erikseen nimenomaisesti mainittu. Tuloverolaki ulottuu siis sellaisen tulon verottamiseen, joka kertyy sekä kotimaiselle että ulkomaiselle yhtymälle.
Lain tarkoittama yhtymäkäsite ei voi riippua siitä, missä tilanteessa käsitteen soveltaminen tulee ajankohtaiseksi. Jos Suomen lainsäätäjä on nimenomaisesti säätänyt siitä, että ulkomaisen yhtymän elinkeinotoiminnan tulosta vahvistetaan osuus suomalaiselle osakkaalle, tulee suomalaisen osakkaan hyväksi lukea koko elinkeinotoiminnan tulon osuus, ei ainoastaan osaa siitä.
Tuloverolain 16 a §:n säännöksen sisällöstä voidaan lisäksi todeta, ettei siinä ole erikseen määritelty yhtymä -käsitteen sisältöä. Toisaalta tämä on turhaa, koska säännöksessä viitataan nimenomaisesti ulkomaiseen yhtymään. Keskusverolautakunnan toteamus siitä, ettei myöskään ruotsalainen kommandiittiyhtiö olisi tuloverolain tarkoittama yhtymä, on väärä.
Kun Suomen aineellinen verolainsäädäntö ulotetaan ulkomaille, ei sitä voida soveltaa ainoastaan osittain. Tästähän käytännössä olisi kysymys: tuloverolain 16 a §:n säännöksiä sovellettaisiin ainoastaan osittain, koska yhtiöveron hyvitys on käsitteellisesti tuloa. Osittainen säännöksen soveltaminen ei luonnollisesti voi tulla kysymykseen, vaan säännöstä tulee soveltaa kokonaisuudessaan tai vaihtoehtoisesti ei lainkaan.
Käytännössä hyvityksen epääminen voisi johtaa kaksinkertaiseen verotukseen, vaikka tulonveronalaisuutta säänneltäisiin kokonaisuudessaan Suomen aineellisen verolainsäädännön mukaisesti. Osinkotulojen osalta, osingon saajan ja maksajan ollessa Suomessa yleisesti verovelvollisia, näin ei ole tarkoitettu.
Uudenmaan veroviraston veroasiamies on valituksen johdosta antamassaan vastineessa esittänyt valituksen hylkäämistä viitaten ennakkoratkaisukysymyksen 1 osalta korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuun 6.3.2001 taltio 387 ja ennakkoratkaisukysymyksen 2 osalta keskusverolautakunnan päätöksen perusteluihin. Korkein hallinto-oikeus on mainitussa päätöksessään katsonut tulo-osuuden, jonka yleishyödyllinen yhteisö oli saanut kommandiittiyhtiön äänettömänä yhtiömiehenä, yleishyödyllisen yhteisön liiketuloksi. Tuossa tapauksessa valituksessa vaadittiin, että tulo-osuutta pidettäisiin yleishyödyllisen yhteisön henkilökohtaisena tulona sen johdosta, että yleishyödyllinen yhteisö oli sanotussa kommandiittiyhtiössä vain passiivisena sijoittajana, eikä äänettömän yhtiömiehen yhtiöosuus liittynyt kommandiittiyhtiön harjoittamaan elinkeinotoimintaan, mutta korkein hallinto-oikeus ei hyväksynyt yhtiön näkemystä.
Helsingin kaupungin veroasiamies on lausunut, ettei sijoitustoiminta ole passiivista vaan aktiivista toimintaa, sillä sijoittaja haluaa rahapanoksilleen mahdollisimman hyvän tuoton ja seuraa tarkasti tuoton kerääntymistä. Jos tuotto-odotukset eivät täyty, sijoittaja siirtää panoksensa muualle. Tästä aktiivisesta toiminnasta on kyse, jos tai kun sijoittaja osallistuu sijoitusneuvoston toimintaan. Äänettömällä yhtiömiehellä ei ole lakiin perustuvaa päätösvaltaa yhtiössä eikä velvollisuuksia toimia yhtiön puolesta, esimerkiksi vastuuta verojen maksusta, mutta tosiasiallista valtaa hänellä on, sillä tuskin vastuunalainen yhtiömies jättää ottamatta huomioon äänettömän yhtiömiehen mielipiteet liiketoiminnassaan.
Sijoitustoiminnan asiantuntemuksen ja aktiviteettien ostopalvelu on suoraan verrannollinenpäämies - asiamiessuhteeseen: päämies antaa asiamiehelle varat ja toimeksiannon ja asiamies toimii päämiehen toimeksiannon mukaisesti. Edellä mainituissa olosuhteissa A AB:lla on kiinteä toimipaikka Suomessa.
Yhtiöt ovat antamassaan vastaselityksessä toistaneet valituksessa esitetyn ja lausuneet, ettei korkeimman hallinto-oikeuden viitatussa ratkaisussa ole otettu kantaa siihen, mikä on yleishyödyllisen äänettömän yhtiömiehen tulo-osuuden tulolaji. Siinä on oikeuskysymyksenä ratkaistu ainoastaan yleishyödyllisen yhteisön toiminnan verovelvollisuus, ei sen sijaan sitä, miten äänettömän yhtiömiehen toimintaa tulee tarkastella suhteessa Suomen kansainvälisiin sopimusvelvoitteisiin.
Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisun 78/2000 perusteluissa, jotka korkein hallinto-oikeus pysytti edellä mainitussa ratkaisussa, todettiin muun muassa, että "Äänettömälle yhtiömiehelle jaettu tulo on saman tulolähteen tuloa kuin mitä se on kommandiittiyhtiössä". Nyt kyseessä olevan tulolajin osalta asiaan ei liittyne enää epäselvyyttä korkeimman hallinto-oikeuden otettua nimenomaisesti kantaa tulolajikysymykseen. Mainitun ratkaisun perusteellakin voidaan sanoa, että kyseinen elinkeinotulolähteen tulo verotetaan viime kädessä äänettömän yhtiömiehen tulona, koska henkilöyhtiöt, kommandiittiyhtiö mukaan lukien, eivät ole Suomessa erillisiä verovelvollisia. Kiinteän toimipaikan muodostumista äänettömälle yhtiömiehelle vastaavanlaisissa olosuhteissa ei voida ratkaisusta johtaa.
Ulkomaiselle juridiselle oikeushenkilölle kiinteää toimipaikkaa ei voi syntyä pelkästä pääomapanoksen sijoittamisesta. Kiinteän toimipaikan syntyminen pelkästään äänettömän yhtiömiesaseman ja yhtiöpanoksen perusteella ei ole verosopimuksen tunnusmerkistön mukaista. On periaatteellisesti hyvin merkittävä ero sijoituspalveluiden Suomesta ostamisen ja aktiivisen toiminnan Suomessa harjoittamisen välillä. Näissä olosuhteissa on selvää, että rahastoyhtiö hankkii hallinnointipalvelut vastuunalaiselta yhtiömieheltä eli E Oy:ltä, ei sen sijaan A AB:lta.
E Oy ei toimi epäitsenäisenä edustajana, vaan kommandiittiyhtiön vastuunalaisena yhtiömiehenä, joka antaa kommandiittiyhtiölle hallinnointipalveluja. E Oy ei tee mitään sopimuksia A AB:n puolesta, vaan B Ky tekee sopimukset omissa nimissään. Kysymys on erillisestä yhtiöstä eikä kiinteän toimipaikan syntymistä voida perustella myöskään verosopimuksen 5 artiklan 6 kohdalla.
Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu
Ennakkoratkaisukysymys 1
B Ky on suomalainen Suomessa kiinteästä toimipaikasta liiketoimintaa harjoittava kommandiittiyhtiö, joka tuloverolain 16 §:n säännös huomioon ottaen tosin ei ole erillinen verovelvollinen, mutta jonka elinkeinotoiminnan tulos jaetaan aikaisempien verovuosien tappioiden vähentämisen jälkeen verotettavaksi osakkaiden tulona heidän yhtymäosuuksiensa mukaisesti. Siviilioikeudellisesti B Ky on suomalainen kaupparekisteriin merkitty kommandiittiyhtiö, jolla on osakkaidensa varallisuudesta erillinen varallisuus. Kommandiittiyhtiön osakkaat, myös äänettömät yhtiömiehet, omistavat siitä osuuksia.Ennakkoratkaisu koskee kommandiittiyhtiön eikä sen yhtiömiesten verotusta.
Pääomasijoitustoimintaa harjoittavan yhteisön katsotaan harjoittavan elinkeinotoimintaa. Yhtiömiehen tulona verotettavaksi jaettua kommandiittiyhtiön tuloa on arvioitava yhtiömiehen verotuksessa yhtiön toiminnan pohjalta. Jos kommandiittiyhtiö on harjoittanut elinkeinotoimintaansa kiinteästä toimipaikasta Suomessa, on tulo yhtiömiehelle jaettunakin samanlaatuista tuloa. Ottaen huomioon Pohjoismaiden välillä tulo- ja varallisuusveroja koskevan kaksinkertaisen verotuksen välttämiseksi solmitun sopimuksen 3 artiklan 2 kohdan ja 7 artiklan 1 kohdan Suomen ei voida katsoa luopuneen oikeudesta verottaa täällä rajoitetusti verovelvollista B Ky:n äänetöntä yhtiömiestä A AB:tä sanotusta tulosta. Tällä ja muutoin keskusverolautakunnan päätöksestä ilmenevillä perusteilla ei ole syytä muuttaa keskusverolautakunnan päätöstä ennakkoratkaisukysymyksen 1 osalta.
Ennakkoratkaisukysymys 2
Yhtiöveron hyvityksestä annetun lain 1 §:n 4 momentissa tarkoitetaan, ottaen huomioon tuloverolain 16 a §:n säännös, lähtökohtaisesti kotimaista yhtiötä. Tämän johdosta ja kun otetaan huomioon valituksessa esitetyt vaatimukset ja keskusverolautakunnan päätös perusteluineen ja sovellettuine säännöksineen, keskusverolautakunnan antamaa ennakkoratkaisua ei ole syytä muuttaa myöskään ennakkoratkaisukysymyksen 2 osalta.
Edellä esitetyillä perusteilla korkein hallinto-oikeus hylkää valituksen.
Asian ovat ratkaisseet hallintoneuvokset Olof Olsson, Ismo Talikka, Raimo Anttila, Olli Nykänen ja Heikki Kanninen. Asian esittelijä Marina Äimä.
Eri mieltä olleen hallintoneuvos Heikki Kannisen äänestyslausunto, johon hallintoneuvos Olli Nykänen yhtyi: "B Ky on ennakkoratkaisuhakemuksen mukaan kommandiittiyhtiömuotoinen määräaikainen rahasto, joka harjoittaa pääomasijoitustoimintaa. Ennakkoratkaisuhakemuksen mukaan äänettömän yhtiömiehen toiminta B Ky:ssä käsittää sijoituksen tekemisen rahastoyhtiöön sekä osallistumisen B Ky:n sijoituspäätösten tekemiseen sijoitusneuvostossa, jossa sijoituspäätökset tehdään kommandiittiyhtiön vastuunalaisen yhtiömiehen rahaston hallinnointiyhtiönä toimivan E Oy:n esityksestä.
Ulkomainen yhteisö on Suomen sisäisen lainsäädännön mukaan velvollinen suorittamaan veroa tulon perusteella Suomesta saamastaan tulosta. Tällaista tuloa on myös rajoitetusti verovelvollisen saama osuus suomalaisen yhtymän tulosta.
Pohjoismaiden välillä tehdyn tulo- ja varallisuusverotusta koskevan verosopimuksen 7 artiklan 1 kappaleen mukaan liiketulosta, jonka sopimusvaltiossa oleva yritys saa, verotetaan vain siinä valtiossa, jollei yritys harjoita liiketoimintaa toisessa sopimusvaltiossa siellä olevasta kiinteästä toimipaikasta. Tällöin yritystä voidaan verottaa toisessa sopimusvaltiossa siitä tulon osasta, joka on luettava 5 artiklan 1 kappaleen mukaan kiinteään toimipaikkaan kuuluvaksi. Kiinteällä toimipaikalla tarkoitetaan kiinteää liikepaikkaa, josta yrityksen toimintaa kokonaan tai osaksi harjoitetaan. Liiketulon verotusoikeus Suomessa edellyttää, että verovelvolliselle, siis tässä tapauksessa rajoitetusti verovelvolliselle A AB:lle, muodostuisi tänne kiinteä toimipaikka.
Sijoitustoimintaa varten perustettua kommandiittiyhtiömuotoista pääomarahastoa, vaikka sen tekemät sijoitukset hallinnoidaan osana vastuunalaisen yhtiömiehen harjoittamaa liiketoimintaa, pidetään oikeuskäytännössä kuitenkin tuloverolain 16 §:ssä tarkoitettuna elinkeinoyhtymänä, jolle vahvistettu elinkeinotoiminnan tulos jaetaan verotettavaksi osakkaiden tulona. Tulo-osuus on siten osakkaan liiketuloa. Kun otetaan toisaalta huomioon kommandiittiyhtiömuotoisen pääomarahaston oman toiminnan passiivisuus, ja toisaalta se, että äänettömän yhtiömiehen osallistumisessa kommandiittiyhtiön sijoitustoimintaan on kyse passiivisesta sijoituksesta, kiinteän toimipaikan tunnusmerkkien toteutumista on perusteltua arvioida äänettömän yhtiömiehen kannalta. Näissä olosuhteissa äänettömille yhtiömiehille ei voida katsoa muodostuvan kiinteän toimipaikan edellyttämää liittymää Suomeen. Tämän vuoksi kumoan keskusverolautakunnan päätöksen ja lausun ennakkoratkaisukysymyksen 1 osalta uutena ennakkoratkaisuna:
Jos A AB ryhtyy äänettömäksi yhtiömieheksi B Ky:öön, sitä ei ennakkoratkaisuhakemuksessa selostetuissa olosuhteissa voida verottaa Suomessa osuudestaan kommandiittiyhtiön tuloon ottaen huomioon pohjoismaiden välillä tehdyn tulo- ja varallisuusverotusta koskevan verosopimuksen määräykset.
Ennakkoratkaisukysymyksen 2 osalta olen korkeimman hallinto-oikeuden päätöslauselmasta ilmenevällä kannalla."
Asian esittelijän Marina Äimän päätösehdotus asian ratkaisemiseksi oli samansisältöinen kuin hallintoneuvos Heikki Kannisen äänestyslausunto.