Vaasan HO 8.12.2017 441

Osituksen moite
Tasinko
Tasingoksi määrättävä omaisuus
Kohtuuttomuus tai shikaanimaisuus

OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA

HOVIOIKEUDEN RATKAISU

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Pesänjakaja oli toimittanut A:n ja B:n välillä toimitusosituksen, jossa B:n oli sallittu luovuttaa tasinkona kahdeksan kappaletta omistamansa X Oy:n osaketta. A on katsonut, että osakkeiden luovuttaminen tasinkona olisi kohtuutonta tai shikaanimaista, minkä takia pesänjakajan ei olisi tullut hyväksyä tasingon maksamista osakkeilla. Hovioikeudessa oli kysymys siitä, oliko osakkeiden luovuttaminen kohtuutonta tai shikaanimaista tilanteessa, jossa B olisi jäänyt X Oy:n enemmistöosakkaaksi ja jossa X Oy:n liiketoiminta oli tuottanut tappiota useamman vuoden ajan ja yhtiöllä oli ainoastaan substanssiarvoa. Hovioikeus katsoi, että tasingon maksaminen X Oy:n osakkeilla oli tässä tapauksessa kohtuutonta.

KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU

Satakunnan käräjäoikeuden tuomio 25.8.2016 nro 10550

Kantaja A

Vastaaja B

Asia Osituksen moite (avioliitto)

Selostus asiasta

A:n ja B:n välillä on tehty avioliiton päättymisen jälkeen ositus. Osituksen suorittamista varten on määrätty pesänjakajaksi asianajaja F. Asiassa on kyse 10.12.2015 tehdyn osituspäätöksen muuttamisesta asumiskorvauksen, vastikkeen määräämisen sekä tasinkona maksetun omaisuuden osalta.

Kanne

A:n vaatimukset

A on vaatinut, että pesänjakajan asianajaja F:n 10.12.2015 tekemää osituspäätöstä muutettaisiin seuraavasti:

- - -

3) tasinkoa 83.365,23 euroa ei määrättäisi maksettavaksi X Oy:n osakkeilla, vaan muulla ositettavalla omaisuudella.

Perusteet

- - -

Tasinko

Pesänjakaja on hyväksynyt B:n vaatimuksen siitä, että A:lle maksetaan tasinko X Oy:n osakkeina. Tällainen ratkaisu on täysin kestämätön, kun ottaa huomioon kaiken edellä esitetyn ja sen, että yhtiön toimintaa on hoidettu holtittomasti eikä yhtiön toiminnan tappiokierrettä ole keskeytetty. Vaikkakin pääsäännön mukaan tasingon maksajalla on oikeus määrätä, millä omaisuudella hän tasingon maksaa, niin tätä oikeutta kuitenkaan ei saa käyttää shikanimaisesti, jollaista B:n vaatimus tasingon maksun osalta on ollut ja jonka ratkaisun pesänjakaja on hyväksynyt.

Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksessä (KKO:1975-ll-24) on nimenomaan todettu, että avioliittolain 103 §:n mukaan puoliso ei saa osituksessa, jonka pesänjakaja toimittaa, itse päättää, mitä omaisuutta hän luovuttaa toiselle puolisolle tasinkona, vaan siitä määrää pesänjakaja. Kun pesänjakaja nyt on mää­rännyt tällaista epäkuranttia ja arvotonta omaisuutta tasingoksi, on hän menetellyt tämän oikeuskäytän­nönvastaisesti ja hyväksynyt B:n shikanimaisen ehdotuksen tasingon maksamisen suhteen. Mikäli ositus olisi tehty sen tilanteen mukaisesti, joka yhtiöllä oli ositusperusteen syntymisen hetkellä, osakkeen arvo olisi ollut 14.875 euroa kappaleelta, kun se ositushetkellä on ollut ainoastaan 8.250 euroa. Arvonalennus on yhteensä n. 45 %, joka osoittaa sen, että X Oy:n osakkeiden käyttäminen tasingon maksussa on shikanimaista eikä pesänjakaja tällaista vaatimusta olisi saanut hyväksyä.

A on toimituksessa ehdottanut, että pesänjakaja määräisi tasingon maksettavaksi puolisoiden yhteisesti omistamilla Z Oy nimisen yhtiön osakkeilla, jotka osakkeet A ja B omistavat tasan puoliksi (%) kumpainenkin. Myös muita vaihtoehtoja tasingon maksuun olisi ollut olemassa, mm. B olisi kyennyt tasingon maksamaan osituksen kohteena olevilla pankkitalletuksillaan ja käyttämällä siihen lisäksi niitä vastikkeita, joita A on osituspäätöksessä velvoitettu B:lle maksamaan. Missään tapauksessa tasingon maksuun ei voida hyväksyä sitä, että tasinko maksetaan epäkurantilla omaisuudella ja miltei puolet ositustoimituksen kestäessä arvoaan menettäneen yhtiön osakkeilla.

Yhtiön tappiollisuus ja syöksykierre on osituksen määräämisen jälkeen edelleen jatkunut. Osakkeet ovat vielä arvottomampia kuin ositushetkellä. Yhtiö ei pysty enää vastaamaan sitoumuksistaan. Yhtiö on konkurssikypsä.

Vastaus

B:n vastaus

B on kiistänyt kanteessa esitetyt vaatimukset ja vaatinut niiden hylkäämistä kaikilta osin.

- - -

Perusteet

Perusteita osituksen oikaisemiselle kanteessa vaaditulla tavalla ei ole.

- - -

Tasinko

Pesänjakajan ratkaisua tasingon määräämisen osalta on pidettävä oikeana.

Avioliittolain nimenomaisen säännöksen, vakiintuneen osituskäytännön ja oikeuskirjallisuuden kannanottojen perusteella tasingosta päättäminen kuuluu yksiselitteisesti maksajan päätösvaltaan. Pesänjakaja ei tätä määräämisvaltaa voi syrjäyttää.

Vakiintuneessa osituskäytännössä tätä säännöstä on sovellettu myös toimitusjaossa. Ainostaan siinä tapauksessa, että puoliso ei tee päätöstä tasingosta tai tasinko on luonteeltaan shikaaninomainen, päätösvalta siirtyy pesänjakajalle.

Tasinkona käytettyjen osakkeiden arvon alenemisella ositustoimituksen kuluessa ei ole itse tasingon maksamisen kannalta mitään merkitystä. Tämähän on johtanut vain siihen, että A saa enemmän osakkeita kuin mitä olisi saanut ositustoimituksen alkaessa.

B:llä on oikeus päättää tasingosta ja hän on ilmoittanut pesänjakajalle maksavansa sen yhtiön osakkeilla. Hänellä ei ole ollut mitään velvollisuutta käyttää rahavarojaan tai muita varojaan tasingon maksamiseen.

Todisteet

- - -

Käräjäoikeuden ratkaisu

Perustelut

- - -

Tasinkona luovutettava omaisuus

Tasinkona luovutetun omaisuuden osalta asiassa on ensinnäkin kysymys siitä, kuuluuko päätäntävalta tasinkona luovutettavasta omaisuudesta toimitusjaossa tasingon maksajalle vai pesänjakajalle.

Avioliittolain 103 §:n mukaan saa se puoliso, jonka tulee luovuttaa omaisuutta tasinkona, itse päättää, mitä se haluaa luovuttaa.

Tasingon maksajan yksinomainen oikeus päättää tasinkona luovutettavasta omaisuudesta koskee kuitenkin vain sopimusositusta.

Pesänjakajan toimittamassa osituksessa ratkaisuvalta tasinkona luovutettavasta omaisuudesta on viime kädessä pesänjakajalla (KKO:1975-II-24 ja KKO:1984:ll:217). Tällöinkin pesänjakajan on kuitenkin annettava etusija tasingon luovuttajan valinnalle. Oikeuskirjallisuudessa ja oikeuskäytännössä omaksutun kannan mukaan pesänjakaja voi olla hyväksymättä luovuttajan valintaa vain, jos se on kohtuuton. Myös oikeuden shikaanimainen käyttö johtaisi kohtuuttomuuteen ja pesänjakaja voisi tällöin olla hyväksymättä tasingon luovuttajan ehdotusta.

Vaikka X Oy:n osakkeiden arvo on alentunut ositustoimituksen aikana ja osakkeiden arvo on jatkanut laskuaan myös ositustoimituksen jälkeen, ei se, että B on halunnut maksaa tasingon kyseisen yhtiön osakkeina, ole ollut kohtuutonta.

Kun omaisuuden arvo on määräytynyt ositushetken perusteella, on osakkeiden ositustoimituksen aikainen arvon alentuminen otettu huomioon ja sen seurauksena A on saanut lukumäärällisesti enemmän osakkeita. Yhtiön osakkeet on arvotettu substanssiarvoonsa. Sillä, että osakkeiden arvo on jatkanut alentumistaan osituksen jälkeen, ei ole asiassa merkitystä.

Ei ole perusteita muuttaa pesänjakajan ratkaisua tasinkona maksettavasta omaisuudesta ja A:n vaatimus hylätään.

Oikeudenkäyntikulut

- - -

Tuomiolauselma

Asumiskorvausta koskeva vaatimus jätetään tutkimatta. Muilta osin kanne hylätään.

Ositus jää voimaan sellaisena kuin se on pesänjakajan 10.12.2015 allekirjoittamassa osituspäätöksessä.

- - -

Asian on ratkaissut käräjätuomari Anu Välimäki.

OIKEUDENKÄYNTI HOVIOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

A on vaatinut, että käräjäoikeuden tuomio kumotaan siltä osin kuin siinä on tasingon maksuksi hyväksytty X Oy:n osakkeita ja tasinko määrätään maksettavaksi muulla ositettavaan pesään kuuluvalla omaisuudella.

- - -

Perusteet

Tasingon maksaminen X Oy:n osakkeilla olisi A:n kannalta kohtuutonta. Lisäksi kyseessä olisi kielletty oikeuden shikaanimainen käyttö. Tästä syystä pesänjakajan ei olisi tullut hyväksyä tasingonmaksua yhtiön osakkeilla, vaan tämän olisi tullut määrätä tasinko maksettavaksi muulla omaisuudella.

Käräjäoikeus on todennut oikein tuomiossaan, että tasingonmaksajan yksinomainen oikeus päättää tasinkona luovutettavasta omaisuudesta koskee ainoastaan sopimusositusta. Korkeimman oikeuden ennakkoratkaisuissa KKO 1975 II 24 ja KKO 1984 II 217 on vahvistettu, että pesänjakajan toimittamissa osituksessa ratkaisuvalta tasinkona luovutettavasta omaisuudesta on pesänjakajalla. Käräjäoikeus on todennut myös oikein, että pesänjakaja voi olla hyväksymättä luovuttajan valintaa, jos se johtaisi kohtuuttomaan lopputulokseen.

X Oy on useiden vuosien tappiollisen toiminnan jälkeen tullut maksukyvyttömäksi, eikä sen osakkeilla ole mitään arvoa. Käräjäoikeudessa todistajana kuullun tilintarkastaja C:n mukaan yhtiön oma pääoma on ollut vajaat 1.000 euroa 31.12.2015 ja oikeudenkäynnin aikana yhtiön oma pääoma on menetetty kokonaan. Yhtiön on tuottanut tappiota vuodesta 2012 lähtien.

X Oy:ssä on osakkeita yhteensä 40, joista B omistaa 30, A 8 ja D, joka on B:n poika, 2 osaketta. Moitteenalaisessa osituksessa tasinko on määrätty maksettavaksi A:lle kahdeksana yhtiön osakkeena, jolloin A tulisi omistamaan yhteensä 16 osaketta kaikista 40:stä osakkeesta. Tässäkin tapauksessa A jäisi vähemmistöosakkaaksi eikä hänellä tulisi olemaan minkäänlaista määräysvaltaa yhtiön asioissa.

Vähemmistöosakkaana A on kykenemätön tekemään sellaisia ratkaisuja, joilla yhtiö saataisiin jälleen tuottavaksi. A on ainakin kahdessa yhtiökokouksessa vaatinut, että yhtiö asetetaan selvitystilaan, koska yhtiön taloudellinen tilanne on heikentynyt vuosi vuodelta. B ja D ovat nämä esitykset hylänneet. Myös pesänjakaja on ehdottanut, että tappiollinen toiminta pyrittäisiin lopettamaan ja yhtiön omaisuus myytäisiin.

Tasingon maksaminen X Oy:n osakkeilla on siten A:n kannalta kohtuuton ja shikaanimainen ratkaisu. A:n vaatimus on hyväksyttävä. Mikäli asiaa ei muuten saada oikaistuksi, asia on palautettava pesänjakajalle määräyksin, että tasinko on maksettava muulla B:n omaisuudella kuin X Oy:n osakkeilla. B:llä on ollut ositusperusteen syntyhetkellä muun muassa huomattavat rahavarat.

Vastaus

Vaatimukset

B on vaatinut, että A:n valitus hylätään - - -.

Perusteet

Käräjäoikeus on tuomion perusteluissa oikein todennut, että avioliittolain 103 §:n mukainen tasinkoa luovuttavan puolison yksinomainen oikeus päättää tasinkona luovutettavasta omaisuudesta koskee vain sopimusositusta ja toimitusosituksessa kyseinen oikeus on viime kädessä pesänjakajalla. Vakiintuneessa oikeuskäytännössä luovuttajan päätösvaltaa on sovellettu myös toimitusjaossa. Lopullinen päätösvalta siirtyy pesänjakajalle ainoastaan silloin, kun puoliso ei tee päätöstä tasingosta tai tasinko on luonteeltaan shikaanimainen taikka kohtuuton.

Tasingon maksamista X Oy:n osakkeilla ei voida pitää shikaanimaisena eikä kohtuuttomana. Yhtiön osakkeet ovat luovutuskelpoisia ja niille on määritelty osituksessa arvo. Pelkästään se, että osakkeiden arvoon ositustoimituksen aikana laskenut, ei tee tasingon maksamista osakkeilla kohtuuttomaksi. Kohtuutonta ei ole myöskään se, että tasingon maksajalla on osituksen jälkeenkin enemmän yhtiön osakkeita kuin saajalla.

Yhtiön osakkeet on arvostettu ns. substanssiarvon perusteella eli yhtiön "omaisuusmassan" arvolla eikä ns. liike- tai tuottoarvon perusteella. Yhtiöllä on ollut tappiollisia vuosia jo ennen ositusperusteen syntymistä. Osituksen aikana liiketoiminnan tappiot ovat johtuneet pääasiassa siitä, että romumetallin markkinahinta on tullut huomattavasti alas aikaisemmasta. Väitteet siitä, että yhtiö on tullut maksukyvyttömäksi tai että sen osakkeilla ei olisi ollenkaan arvoa, ovat täysin perusteettomia, eikä niistä ole esitetty mitään näyttöä.

Yhtiön osakkeiden arvottaminen on perustunut kirjallisena todisteena olevan KHT E:n antamaan arviolausuntoon. Tilinpäätöstiedoista ilmenevä liikevaihdon ja liiketuloksen kehitys ei osoita mitään siitä, mikä yhtiön todellinen substanssiarvo on ollut ositushetkellä tai sen jälkeen, eikä näyttöä ole siitä, että substanssiarvossa olisi tapahtunut muutosta.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Pääkäsittelyn toimittaminen hovioikeudessa

A on valituksessaan vaatinut, että hovioikeus toimittaa asiassa pääkäsittelyn todistaja C:n uudelleen kuulemista varten. B on vastauksessaan katsonut, ettei pääkäsittelyn järjestämiseen ole tarvetta.

Oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 14 §:n 1 momentin mukaan hovioikeuden on toimitettava pääkäsittely, jos riita-asiassa asianosainen sitä vaatii. Saman säännöksen 2 momentin mukaan pääkäsittelyä ei kuitenkaan tarvitse toimittaa, jos asiassa ei 15 §:n 1 momentin mukaan tarvitse ottaa vastaan suullista todistelua

sen vuoksi, että näytön arvioinnin oikeellisuudesta ei voi jäädä varteenotettavaa epäilystä, ja pääkäsittelyn toimittaminen on muutoinkin selvästi tarpeetonta huomioon ottaen erityisesti asian laatu ja merkitys asianosaiselle.

Hovioikeudessa on kysymys siitä, onko tasingon suorittaminen X Oy:n osakkeilla kohtuutonta ja shikaanimaista. Hovioikeudessa A on nimennyt C:n kuultavaksi todistusteemalla X Oy:n taloudellinen kehitys ositusperusteen syntymisen jälkeen. Hovioikeus toteaa, että asiassa esitetystä kirjallisesta todistelusta ilmenee yhtiön taloudellisen tilanteen kehittyminen ja B on myöntänyt yhtiön tuottaneen tappiota viimeisten vuosien aikana. Näin ollen C:n kuuleminen hovioikeudessa ei ole tarpeen sen arvioimiseksi, onko tasingon suorittaminen pesänjakajan osoittamalla omaisuudella kohtuutonta ja shikaanimaista. Ottaen huomioon lisäksi asian lopputulos on pääkäsittelyn toimittaminen selvästi tarpeetonta A:n pyynnöstä. Pyyntö pääkäsittelyn toimittamisesta hylätään.

Pääasia

Asian tausta ja kysymyksenasettelu

Pesänjakaja on tehnyt 10.12.2015 osituspäätöksen (B:n kirjallinen todiste 1) A:n ja B:n välisessä toimitusjaossa. Osituspäätöksen mukaan A:n saaman tasingon määrä on 79.759,73 euroa. Tasinko on määrätty maksettavaksi muun muassa kahdeksana kappaleena X Oy:n osakkeita. Yhden osakkeen arvo on 8.250 euroa ja osakkeiden yhteinen arvo on näin ollen 66.000 euroa.

A on väittänyt, että tasingon maksaminen X Oy:n osakkeilla on hänen kannaltaan kohtuutonta ja shikaanimaista tilanteessa, jossa yhtiö on tuottanut useamman vuoden ajan tappiota ja se on menettänyt lähes kokonaan oman pääomansa ja jossa hän säilyisi yhtiön vähemmistöosakkaana B:n pysyessä pääomistajana. Näin ollen pesänjakajan ei olisi tullut hyväksyä osakkeita tasinkona luovutettavaksi omaisuudeksi. B on kiistänyt väitteet kohtuuttomuudesta tai shikaanimaisesta toiminnasta. Pesänjakaja on osituspäätöksessään katsonut, ettei tasingon maksamista yhtiön osakkeilla ole pidettävä kohtuuttomana tai shikaanimaisena.

Avioliittolain 103 §:n 1 momentin mukaan osituksessa, jonka puolisot toimittavat, saa se puoli, jonka tulee luovuttaa omaisuutta, itse päättää, mitä se haluaa luovuttaa. Sellaisen omaisuuden sijasta, jonka se tahtoo itse pitää, on lupa antaa rahaa omaisuudelle osituksessa määrätyn arvon mukaan.

Korkeimman oikeuden ratkaisuissa KKO 1975 II 24 ja KKO 1984 II 217 on vahvistettu, että toimitusjaossa viimekätinen valintaoikeus tasinkona luovutettavasta omaisuudesta on pesänjakajalla. Oikeuskirjallisuudessa on kuitenkin esitetty, että pesänjakajan on kuultava tasingonmaksajan mielipidettä tasingoksi luovutettavasta omaisuudesta. Jos asianosaiset ovat eri mieltä luovutettavasta omaisuudesta, etusija tulee yleensä antaa tasinkoa luovuttavan puolison tahdolle. Oikeuskirjallisuudessa vallitsevana kantana voidaan pitää sitä, että pesänjakaja voi kieltäytyä hyväksymästä tasingonluovuttajan valitsemaa omaisuutta ainoastaan, jos se olisi tasingonsaajan kannalta kohtuutonta tai omaisuuden luovuttamista voidaan pitää valintaoikeuden shikaanimaisena käyttönä (ks. esim. Lohi 2016: Aviovarallisuusoikeus s. 568-569, Aamio - Helin 1992: Avioliitto-oikeus s. 207-208, Aurejärvi 1984: Puolisoiden omaisuuden ositus ja jako s. 149-150).

Valittavan omaisuuden kohtuuttomuutta ja shikaanimaisuutta arvioitaessa tulee kiinnittää huomiota siihen, onko tasingonmaksajalla muuta omaisuutta, jolla tasinko voitaisiin maksaa, voiko tasingonsaaja välittömästi hyödyntää saamaansa omaisuutta ja onko omaisuus realisoitavissa vaivattomasti (ks. edellä mainitut oikeustapaukset ja oikeuskirjallisuus sekä Rovaniemen hovioikeuden tuomio 13.5.2015 nro 283).

B:n oikeudesta suorittaa tasinko X Oy:n osakkeilla

Arvioitaessa tässä yksittäistapauksessa sitä, onko tasingon maksaminen kohtuutonta tai shikaanimaista, tulee kiinnittää huomiota erityisesti siihen, onko B:llä ollut muuta omaisuutta, jolla tasingon olisi voinut maksaa, voiko A hyödyntää osakkeita ja ovatko osakkeet realisoitavissa vaivattomasti käypään arvoon ja kohtuullisessa ajassa.

Osituspäätöksen (B:n kirjallinen todiste 1) mukaan B:llä on ollut ositusperusteen syntyhetkellä rahavaroja yli 120.000 euroa. B:llä on siten ollut muutakin omaisuutta, jolla tasinko olisi ollut maksettavissa.

Arvioitaessa sitä, voiko A hyödyntää osakkeita, on eriteltävä ne oikeudet, jotka liittyvät osakkeeseen. Osakkeeseen liittyy erikseen taloudelliset ja hallinnolliset oikeudet. Taloudellisiin oikeuksiin kuuluvat muun muassa oikeus osinkoon ja sijoitetun vapaan oman pääoman palautukseen sekä oikeus jako-osuuteen yhtiötä purettaessa. Hallinnollisiin oikeuksiin kuuluu muun muassa puolestaan osallistumis- ja äänioikeus yhtiökokouksessa.

A on valituksessaan vedonnut kohtuuttomuusväitteensä tueksi siihen, että X Oy on tuottanut useamman vuoden tappiota ja yhtiön oma pääoma on ollut 31.12.2015 päättyneellä tilikaudella 813,98 euroa. Yhtiöllä on ollut vastaavana ajankohtana velkaa 126.139,99 euroa. Lisäksi A:n mukaan B ei ole suostunut asettamaan yhtiötä selvitystilaan ja yritystoiminnan lopettamiseen. Edelleen A:n nimeämästä kirjallisesta todisteesta 1 ilmenee, ettei B ole ollut valmis myymään omistamiaan osakkeita. B on puolestaan vastauksessaan myöntänyt, että yhtiö on tuottanut tappiota edellisinä vuosina ja että yhtiön osakkeiden arvo on määritelty yhtiön substanssiarvon perusteella, eikä osakkeilla ole liike- tai tuottoarvoa.

Hovioikeus katsoo, että A ei voi hyödyntää osakkeisiin liittyvää oikeutta yhtiön tuottoon eli muun muassa oikeutta osinkoon, koska yhtiön osakkeilla ei ole tuottoarvoa, eikä sillä ole tilinpäätöstietojen perusteella jakokelpoisia varoja (A:n kirjallinen todiste 4). Siten vaihtoehdoksi taloudellisten oikeuksien osalta jää oikeus jako-osuuteen yhtiötä purettaessa. A on osoittanut, ettei B ole ollut valmis asettamaan yhtiötä selvitystilaan. Selvitystilaan asettaminen edellyttäisi B:n hyväksyntää hänen ollessa pääomistaja yhtiössä. Yhtiön toiminnan jatkuessa A ei pysty hyödyntämään oikeuttaan jako-osuuteen. Näin ollen A ei pysty hyödyntämään osakkeisiin liittyviä taloudellisia oikeuksia.

A on vedonnut siihen, että hän tulisi omistamaan osituksen jälkeen 16 osaketta yhtiön 40:stä osakkeesta. B omistaisi tasingon maksamisen jälkeen 22 osaketta ja loput yhtiön osakkeista omistaa B:n poika, D. Vähemmistöosakkaana A:lla ei olisi minkäänlaista määräysvaltaa yhtiön asioissa. B ei ole vastauksessaan lausunut mitään A:n mahdollisesta määräysvallasta yhtiössä, mutta hän on todennut, ettei voi olla kohtuutonta, että hänellä on myös osituksen jälkeen enemmän osakkeita kuin A:lla.

Osakkeenomistajan mahdollisuudesta käyttää hallinnollisia oikeuksiaan yhtiössä säädetään osakeyhtiölaissa. Lähtökohtana osakkeenomistajalla on oikeus osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä äänioikeutta. A:n tosiasiallinen vaikutusvalta olisi kuitenkin rajoittunut, koska B omistaisi edelleen yli puolet yhtiön osakkeista ja B:llä olisi enemmistö äänistä. Asiassa tulee vielä arvioitavaksi se, onko A:lla mahdollisuutta realisoida tasinkona saamansa osakkeet ilman hankaluuksia. Ottaen huomioon hovioikeuden edellä lausuma osakkeisiin liittyvistä taloudellisista ja hallinnollisista oikeuksista sekä yhtiön liiketoiminnan tappiollisuus ja yhtiön ylivelkaantuneisuus hovioikeus ei pidä todennäköisenä, että A:lla olisi mahdollisuutta realisoida osakkeita käypään arvoon.

Johtopäätökset

Edellä selostetun perusteella A jäisi osituksen jälkeen edelleen X Oy:n vähemmistöosakkaaksi. Vähemmistöosakkaana olemisessa ei ole sinänsä mitään kohtuutonta. Osituksessa on kuitenkin kysymys siitä, että B on todettu velvolliseksi luovuttamaan omaisuutta tasinkona A:lle, ja hovioikeuden arvioitavana on se, onko X Oy:n osakkeiden luovuttaminen tasinkona kohtuutonta, ottaen huomioon niiden hyödyntämismahdollisuudet. Osakkeille on osituksessa määrätty riidaton arvo, joka perustuu yhtiön substanssiarvoon. Käytännössä osakkeita ei voida kuitenkaan myydä yhtiön huono taloudellinen tilanne huomioon ottaen. Edellä lausutuista syistä johtuen ainoa tapa muuttaa tasinkona saatu omaisuus rahaksi olisi yhtiön omaisuuden realisointi. A ei kuitenkaan voi vaikuttaa mahdolliseen omaisuuden realisointiin tai sen ajankohtaan, koska hänellä ei ole vähemmistöosakkaana käytännössä vaikutusvaltaa yhtiön toimintaan. Näin ollen ja kun B:llä on myös muuta omaisuutta, jonka hän voi luovuttaa tasinkona, hovioikeus katsoo, että X Oy:n osakkeiden luovuttaminen tasinkona johtaa A:n kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen. Siten pesänjakajan ei olisi pitänyt hyväksyä B:n ehdotusta luovutettavasta omaisuudesta, vaan tasinko olisi tullut määrätä maksettavaksi muuna omaisuutena.

- - -

Tuomiolauselma

Muutokset käräjäoikeuden tuomioon:

Käräjäoikeuden tuomio kumotaan siltä osin kuin kanne on hylätty tasinkona luovutettavan omaisuuden osalta.

Pesänjakajan 10.12.2015 päivätty osituspäätös kumotaan siltä osin kuin siinä on määrätty tasinko maksettavaksi kahdeksalla X Oy:n osakkeella.

Ositus palautetaan pesänjakajalle tasingon määräämiseksi muuna omaisuutena kuin X Oy:n osakkeilla. Pesänjakajan on otettava huomioon hovioikeuden tuomion perusteluissa mainitut seikat.

- - -

Asian ovat ratkaisseet hovioikeudenneuvokset Antti Vaittinen ja Petteri Korhonen sekä ma. hovioikeudenneuvos Yvonne Strömsholm. Esittelijänä on ollut hovioikeuden esittelijä Matti Vaattovaara.

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimainen.

+

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.