Itä-Suomen HO 3.10.2017 17/138729

Menettämisseuraamus - Rikoksentekovälineen menettäminen
Menettämisseuraamuksen kohtuullistaminen
Huumausainerikos
Vakuustakavarikko

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Kannabiskasvin viljelyyn käytetty kiinteistö tuomittiin hovioikeuden ratkaisusta ilmenevillä perusteilla rikoslain 50 luvun 6 §:n 1 momentin nojalla rikoksentekovälineenä valtiolle menetetyksi. Yksinomaan huumausainerikoksen tekemistä varten hankitun kiinteistön arvo ja rikoksella saadun hyödyn määrä huomioon ottaen hovioikeus katsoi, ettei rikoslain 10 luvun 10 §:ssä säädettyjä edellytyksiä menettämisseuraamuksen kohtuullistamiseen ollut.

Kysymys myös vakuustakavarikosta.

PÄIJÄT-HÄMEEN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 4.5.2017

Käräjäoikeus tuomitsi A:n törkeästä huumausainerikoksesta ja avunannosta huumausainerikokseen yhteiseen 1 vuoden 7 kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Lisäksi käräjäoikeus tuomitsi rikoksella saadun hyödyn valtiolle menetetyksi sekä määräsi vakuustakavarikon olemaan edelleen voimassa. Käräjäoikeus tuomitsi myös kiinteistön rikoslain 10 luvun 4 §:n nojalla rikoksentekovälineenä valtiolle menetetyksi. Perusteluinaan käräjäoikeus kiinteistöä koskevan menettämisseuraamuksen osalta lausui, että A oli hankkinut kiinteistön pääasiallisesti hampun viljelyä varten ja että kiinteistö oli ominaisuuksiltaan erityisen sovelias viljelyyn käytettäväksi. Siten oli myös todennäköistä, että kiinteistöä käytettäisiin uusiin vastaavanlaisiin tahallisiin huumausainerikoksiin. Menettämisseuraamus ei myöskään ollut kohtuuton seuraamus rikoksesta ottaen huomioon kiinteistön 15.000 euron arvo, rikoksella saatu hyöty ja se, että kiinteistöä ei ollut käytetty muussa tarkoituksessa.

ITÄ-SUOMEN HOVIOIKEUDEN TUOMIO 3.10.2017

Vaatimukset hovioikeudessa

Valitus

A on vaatinut, että rikoksen tuottamaa taloudellisen hyödyn valtiolle menetetyksi tuomitsemista koskeva vaatimus hylätään 6.000 euroa ylittäviltä osiltaan, että vakuustakavarikko PK 16/890 kumotaan ja että Lahdessa sijaitsevan kiinteistön valtiolle menetetyksi tuomitsemista koskeva vaatimus hylätään. Lisäksi A on vaatinut, että menettämisseuraamusta ainakin kohtuullistetaan.

A on saanut rikoksen tuottamana taloudellisena hyötynä vain hänen hallustaan takavarikoidut käteiset varat 5.950,20 euroa. Vakuustakavarikko PK 16/890 kohdistuu A:n ja hänen avopuolisonsa yhteisellä pankkitilillä oleviin varoihin, joista noin 4.500 - 5.000 euroa kuuluu A:n avopuolison mukaan hänelle. Kiinteistöä on ollut tarkoitus kunnostaa ja käyttää vapaa-ajan kiinteistönä. Kiinteistön tuomitseminen rikoksentekovälineenä valtiolle menetetyksi on kohtuutonta ja johtaa siihen, että hän menettää käytännössä koko omaisuutensa. Menettämisseuraamus on joka tapauksessa perusteltua kohtuullistaa hänen taloudellisena hyötynä saaduksi myöntämäänsä 6.000 euroon.

Vastaus

Syyttäjä on vastustanut muutosvaatimuksia. Rikoshyötynä menetetyksi tuomittu 23.030 euroa perustuu A:n syyksi luettuun myydyn huumausaineen määrään eikä tahallisen rikoksen tuottamaa, tavoiteltuun hyötyyn kohdistuvaa menettämisseuraamusta ole syytä kohtuullistaa. Vakuustakavarikon voimassa pitäminen on edelleen aiheellista, koska A voi hävittää omaisuuttaan ennen seuraamusten täytäntöönpanoa. A:n esittämää ulkopuoliseen henkilöön kohdistuvaa vakuustakavarikon täytäntöönpanoa koskevaa vaatimusta ei voida tutkia tämän asian yhteydessä. Kiinteistö on hankittu rikoksen tekemistä varten, se on soveltunut hyvin huumausaineen kasvatukseen ja sitä on siihen myös käytetty. Saatuun hyötyyn ja kiinteistön arvoon nähden kiinteistön tuomitseminen valtiolle menetetyksi ei ole kohtuutonta. Kiinteistön myöhemmillä käyttötarkoituksilla ei ole merkitystä menettämisseuraamuksen kannalta.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Rikoshyötyä koskeva menettämisseuraamus

A:n ja hänen rikoskumppaninsa syyksi on kohdassa 2 luettu 2.303 marihuanagramman myyminen heidän myöntämäänsä 10 euron grammahintaan. A on näin ollen rikoskumppaninsa kanssa saanut myynnistä yhteensä 23.030 euroa, minkä määrän vähennettynä A:n hallusta takavarikoiduilla 5.950,20 eurolla A on yhteisvastuullisesti rikoskumppaninsa kanssa velvollinen korvaamaan valtiolle. Käräjäoikeuden tuomiota ei siten ole syytä muuttaa.

Vakuustakavarikko PK 16/890

Käräjäoikeus on päätöksellään 3.6.2016 määrännyt A:n omaisuutta pantavaksi vakuustakavarikkoon enintään määrän, joka vastaa 27.600 euroa. Käräjäoikeus on nyt muutoksenhaun kohteena olevalla tuomiollaan määrännyt takavarikon pidettäväksi edelleen voimassa valtiolle rikoshyötynä menetettäväksi tuomitun rahamäärän 17.079,80 euron osalta, koska on olemassa vaara, että A pyrkii välttämään edellä mainitun määrän maksamista.

Pakkokeinolain 6 luvun 10 §:n 1 momentin nojalla vakuustakavarikon täytäntöönpanosta huolehtivat ulosottoviranomaiset. Sitä, kohdistuuko vakuustakavarikon täytäntöönpano mahdollisesti ulkopuolisen omaisuuteen, ei voida tutkia A:ta vastaan nostetun syytteen ja siihen perustuvan menettämisseuraamuksen käsittelyn yhteydessä. Syytä vakuustakavarikon kumoamiseen ei siten ole.

Kiinteistön tuomitseminen valtiolle menetetyksi

A:n syyksi on kohdassa 2 lainvoimaisesti luettu törkeä huumausainerikos, koska hän on yhdessä rikoskumppaninsa kanssa myyntitarkoituksessa viljellyt marraskuusta 2015 alkaen kysymyksessä olevalla kiinteistöllä hamppua käytettäväksi huumausaineena. A on saanut kasveista marihuanaa yhteensä 3.000 grammaa ja asian tullessa 17.5.2016 ilmi olisi kiinteistöllä viljelyssä olleista kasveista ollut odotettavissa yhteensä 200 grammaa marihuanaa.

Syyttäjä on vaatinut, että kysymyksessä oleva kiinteistö tuomitaan rikoksentekovälineenä rikoslain 10 luvun 4 §:n nojalla valtiolle menetetyksi.

Huumausainerikoksia koskevan, asiassa erityissäännöksenä sovellettavaksi tulevan rikoslain 50 luvun 6 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan valtiolle on tuomittava menetetyksi muun ohella välineet, joita on käytetty huumausainerikoksen tekemiseen tai jotka on tähän tarkoitukseen hankittu. Säännös ei siten edellytä, että omaisuus on hankittu yksinomaan tai pääasiallisesti rikoksen tekemistä varten.

Korkein oikeus on ratkaisussaan 2010:10 todennut (kohta 5), että säännös velvoittaa ehdottomasti tuomitsemaan huumausainerikoksessa käytetyt välineet valtiolle menetetyksi. Säännös perustuu Suomea sitoviin vuoden 1961 huumausaineyleissopimuksen 37 artiklaan ja Wienissä huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laitonta kauppaa vastaan 20.12.1988 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen 5 artiklan 1 kappaleen b kohtaan, joissa sopimusosapuolien edellytetään toimivan niin, että tarvikkeet ja muut apuvälineet, joita jollain tavalla käytetään huumausainerikoksen tekemisessä, tuomitaan menetetyiksi. Menetetyksi tuomitsemista harkittaessa ei ole lähtökohtaisesti merkitystä sillä, onko väline ollut rikoksen tekemisessä välttämätön tai tarpeellinen, vaan riittävää on, että väline on merkityksellisellä tavalla myötävaikuttanut tai liittynyt rikoksen tekemiseen.

Oikeuskirjallisuudessa on esitetty toisistaan poikkeavia käsityksiä siitä, voiko kiinteistö olla rikoksentekoväline. Utriaisen mukaan tekovälineet voivat olla joko irtainta tai kiinteää omaisuutta (Rikosten rangaistukset ja muut seuraamukset, 1992, s. 197). Ailio on korkeimman oikeuden vuonna 1938 antamaan ratkaisuun viitaten lausunut, että salakuljetusrikoksessa salakuljettajan rikoksensa harjoittamista varten hankkima kiinteistö tuomitaan menetetyksi (Esinekonfiskaatio Suomen rikosoikeudessa, 1964, s. 95). Viljanen on puolestaan katsonut, että luonnollisen katsantokannan mukaista ei ole pitää kiinteistöä sellaisena esineenä, jota on käytetty rikoksentekovälineenä (Konfiskaatio rikosoikeudellisena seuraamuksena, 2007, s. 255-256).

Euroopan parlamentin ja neuvoston rikoksentekovälineiden ja rikoshyödyn jäädyttämisestä ja menetetyksi tuomitsemisesta 3.4.2014 annettu direktiivi 2014/42/EU velvoittaa jäädyttämään ja tuomitsemaan valtiolle menetetyksi muun ohella huumausainerikosten tekemisessä käytetyt rikoksentekovälineet. Direktiivin 2 artiklan 3) kohdan mukaan rikoksentekovälineellä tarkoitetaan omaisuutta, jota on osaksi tai kokonaan käytetty tai aiotaan käyttää rikoksen tekemiseen millä tavalla tahansa. Saman artiklan 2) kohdan mukaan omaisuudella tarkoitetaan muun ohella sekä irtainta että kiinteää omaisuutta. Saatettaessa direktiivi voimaan on katsottu, että lainsäädäntö täyttää rikoksentekovälineen menetetyksi tuomitsemisen osalta direktiivin vaatimukset (HE 4/2016). Ottaen lisäksi huomioon direktiivin tulkintavaikutus hovioikeus katsoo, että rikoksentekovälineenä voidaan tuomita valtiolle menetetyksi myös kiinteää omaisuutta.

Asiassa on riidatonta, että A on hankkinut kiinteistön 14.8.2015 päivätyllä kauppakirjalla viljelläkseen sillä myynti- tai levitystarkoituksessa hamppua käytettäväksi huumausaineena. A on käyttänyt kiinteistöä rikoksen 17.5.2016 tapahtuneeseen ilmituloon saakka yksinomaan tähän tarkoitukseen. Kiinteistö on siten merkityksellisellä tavalla liittynyt A:n syyksi luetun törkeän huumausainerikoksen tekemiseen ja se on lähtökohtaisesti tuomittava valtiolle menetetyksi.

Menettämisseuraamuksen kohtuullistaminen

Rikoslain 50 luvun 6 §:n 2 momentin mukaan menettämisseuraamukseen sovelletaan muutoin rikoslain 10 luvun säännöksiä. Menettämisseuraamusta voidaan rikoslain 10 luvun 10 §:n nojalla kohtuullistaa muun muassa, jos menettämisseuraamuksen tuomitseminen olisi kohtuutonta ottaen huomioon rikoksen ja esineen tai omaisuuden laatu, vastaajan taloudellinen asema sekä muut olosuhteet.

Korkein oikeus on ratkaisussaan 2007:1 katsonut, että huumausainerikosten laatu huomioon ottaen niiden tuottamaa taloudellista hyötyä koskevan menettämisseuraamuksen kohtuullistamiseen on suhtauduttava varsin pidättyvästi. Ratkaisussaan 1990:65 korkein oikeus on puolestaan tuominnut autojen arvon kokonaisuudessaan menetetyksi, kun niitä oli käytetty pääasiassa huumausainerikoksen tekemiseen.

A on saanut rikoksellaan huomattavan, noin 23.000 euron taloudellisen hyödyn. Perusteita A:n saaman taloudellista hyötyä koskevan menettämisseuraamuksen kohtuullistamiselle 6.000 euroon ei edellä mainittu oikeuskäytäntö huomioon ottaen ole.

Asiassa on riidatonta, että kiinteistön arvo on 15.000 euroa ja että pinta-alaltaan 335 neliömetrin suuruisella kiinteistöllä sijaitsevat purkukuntoiset vuonna 1920 rakennettu omakotitalo sekä vuonna 1932 valmistuneet talousrakennukset ja 28 neliömetrin suuruinen mökki, jota A on käyttänyt kannabiskasvin viljelyyn. Rikoksella saadun hyödyn määrään nähden kiinteistön arvo ei ole niin huomattava, että kiinteistön tuomitseminen valtiolle menetetyksi olisi kohtuutonta. Tätä johtopäätöstä tukee myös se, että kiinteistöllä ei ole ollut muuta käyttötarkoitusta.

Edellä kerrotuilla perusteilla myös vaatimus menettämisseuraamuksen kohtuullistamisesta on hylättävä.

- - - - - - - - - - - - -

Tuomiolauselma

Valitus hylätään.

Käräjäoikeuden tuomio jää pysyväksi.

- - - - - - - - - - - - -

Asian ratkaisseet hovioikeuden jäsenet:

Hovioikeudenneuvos Lea Nousiainen
Hovioikeudenneuvos Eero Antikainen
Hovioikeudenneuvos Tuija Silvento

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimaisuustiedot:

Korkeimman oikeuden ratkaisu 5.10.2018 : Ei valituslupaa

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.