7.3.2013

RATKAISUN KESKEINEN SISÄLTÖ

Kysymys hovioikeuden velvollisuudesta toimittaa pääkäsittely näytön uudelleen arvioimiseksi tai ns. pienimuotoinen pääkäsittely valittajan henkilökohtaista kuulemista varten tai muusta syystä perinnöttömäksi tekemistä koskevassa asiassa.

KESKI-SUOMEN KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMIO 27.9.2012

Kantaja: Jenni T.

Vastaajat: Juulia K.
Maija K-M.

Ossi K.

Selostus asiasta

Riidaton tausta

Lauri K. ja hänen puolisonsa Juulia K. ovat 14.8.2007 Hankasalmella allekirjoittaneet testamentin, jossa he ovat määränneet omaisuutensa menevän täydellä omistusoikeudella jäljelle jääneelle puolisolle. Toissijaismääräyksenä on määrätty, että molempien kuoleman jälkeen omaisuus on jaettava puoliksi heidän kahdelle lapselleen Ossi K:lle ja Maija K-M:lle. Testamentissa on määrätty rintaperilliset Aimo K. ja 15.10.2004 kuollut Kaija K. ja heidän sijaantulijansa jätettäväksi ilman perintöosuutta myös lakiosaa koskien, koska he ovat teoillaan ja elämäntavoillaan syvästi loukanneet testamentin tekijöitä vanhempina.

Testamentissa on lisäksi yksilöity tarkemmin Aimo ja Kaija K:n moitittavia ja testamentin tekijöitä loukkaavia tekoja ja elämäntapaa. Testamentissa todetaan muun muassa, että "Kyseiset jälkeläisemme eivät pitäneet yhteyttä meihin, eivätkä ikääntyessämme mitenkään tai missään vaiheessa osoittaneet kantavansa huolta elämästämme tai jaksamisestamme."

Jenni T. on Kaija K:n tytär ja siten Lauri K:n rintaperillinen. Jenni T. on asunut koko ikänsä Helsingissä. Hän on testamentin tekohetkellä ollut iältään 16-vuotias ja äitinsä kuollessa vähän alle 14-vuotias lapsi. Lauri K:n kuollessa Jenni T. on ollut 20-vuotias.

Hankasalmella asunut Lauri K. on kuollut 16.6.2011.

Jenni T. on esittänyt lakiosavaatimuksensa Ossi K:lle 9.2.2012, Maija K-M:lle 6.2.2012 ja Juulia K:n edunvalvojalle 10.4.2012.

Kanne

Vaatimukset

Jenni T. on vaatinut, että käräjäoikeus

1. vahvistaa, ettei Lauri K:n 14.8.2007 allekirjoittamassa testamentissa vallitse Jenni T:n osalta perintökaaren 15 luvun 4 §:ssä tarkoitettu tosiseikasto perinnöttömäksi tekemisestä,

2. vahvistaa, että Jenni T:llä on oikeus lakiosaansa Lauri K:n jäämistöstä ja

3. velvoittaa Ossi K:n korvaamaan Jenni T:n oikeudenkäyntikulut.

Jenni T. on oikeudenkäynnin aikana luopunut oikeudenkäyntikuluvaatimuksestaan Juulia K:ta kohtaan.

Perusteet

Testamentin tekijät ovat testamentissa esittäneet perusteluiksi Jenni T:n perinnöttömäksi tekemiselle ainoastaan näkemyksiään Jenni T:n äidin Kaija K:n elämästä. Mitään perusteita Jenni T:n henkilöstä ei esitetä.

Testamentissa Kaija K:sta esitetyt väitteet eivät pidä paikkaansa. Vaikka väitteet pitäisivätkin paikkansa, Kaija K:n väitetty toiminta ja elämänvalinnat eivät ole oikeuttaneet tekemään Jenni T:tä perinnöttömäksi.

Jenni T. on Lauri K:n laillinen rintaperillinen. Jenni T:lla on lain suoma oikeus lakiosaansa Lauri K:n jälkeen. Testamentissa ei ole esitetty mitään perintökaaren 15 luvun 4 §:ssä tarkoitettuja perusteita Jenni T:n perinnöttömäksi tekemiselle. Perinnöttömäksi tekeminen ei ole Jenni T:n osalta pätevä.

Juulia K:n vastaus

Vastaus

Juulia K. on myöntänyt kanteen oikeaksi.

Maija K-M:n vastaus

Vastaus

Maija K-M on myöntänyt kanteen oikeaksi mutta vastustanut osaltaan Jenni T:n oikeudenkäyntikuluvaatimusta.

Ossi K:n vastaus

Vaatimukset

Ossi K. on vastustanut kannetta ja vaatinut, että se hylätään ja että Jenni T. velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa korkoineen.

Perusteet

Testaattorit ovat tarkoittaneet tehdä perinnöttömäksi sekä nimeltä mainitut kaksi lastaan että heidän sijaantulijansa ja siten myös Jenni T:n. Testaattorit eivät ole testamentista ilmenevän mukaisesti hyväksyneet Kaija K:n epäsosiaalista elämäntapaa. Lauri K. ei ole voinut ymmärtää sitä, miten Jenni T. antoi äitinsä jäädä täysin heitteille. Jenni T. ei äitinsä kuoleman jälkeen muuttanut suhtautumistaan isovanhempiinsa eikä pitänyt heihin edelleenkään yhteyttä, minkä isovanhemmat kokivat loukkaavana. Perusteena Jenni T:n tekemiselle perinnöttömäksi on ollut sekä hänen laiminlyöntinsä pitää huolta omasta äidistään että hänen välinpitämättömyytensä isovanhempiaan kohtaan. Nämä Jenni T:n laiminlyönnit sekä välinpitämättömyyden testaattorit ovat kokeneet kunniattomaksi elämäksi. Ensimmäinen yhteydenotto isovanhempia kohtaan äidin kuoleman jälkeen on ollut lakiosavaatimuksen esittäminen Lauri K:n kuoleman jälkeen.

Lauri K. on joutunut sairaalaan vuonna 2010, johon saakka hän on ollut oikeustoimikelpoinen. Mikäli Jenni T. olisi muuttanut käyttäytymistään, olisi testamentin sisältö ollut tuohon saakka muutettavissa.

Ossi K:n kannan mukaan testamentissa on riidaton tausta -kohdassa sitaateissa mainitulla lausumalla nimenomaisesti ilmoitettu myös sijaantuloperillisen Jenni T:n perinnöttömäksi tekemisen peruste eli isovanhempien täydellinen laiminlyönti. Toinen peruste eli huolenpidon laiminlyönti äidistä on jäänyt testamentin laatijan juridisen koulutuksen puutteen vuoksi avoimeksi, mutta se tulee muun selvityksen perusteella ottaa tulkinnassa huomioon.

LUETTELO TODISTEISTA

Kantajan todisteet

Kirjalliset todisteet

1. Testamentti 14.8.2007

Vastaaja Ossi K:n todisteet

Kirjalliset todisteet
3. Helsingin rikospoliisin kirje Ossi K:lle 20.12.2004 ja siihen liittyvä kuolintodistus 19.11.2004

Henkilötodisteet
1. Vastaaja Ossi K. todistelutarkoituksessa

KÄRÄJÄOIKEUDEN TUOMION PERUSTELUT

Sovellettavat säännökset

Perintökaaren 7 luvun 1 §:n 1 momentin mukaan rintaperillisellä sekä ottolapsella ja tämän jälkeläisellä on lakiosa perittävän jälkeen.

Perintökaaren 15 luvun 4 §:n 1 momentissa säädetään, että sen estämättä, mitä perillisen oikeudesta lakiosaan on säädetty, perittävä voi tehdä perillisen perinnöttömäksi, jos tämä on tahallisella rikoksella syvästi loukannut perittävää, hänen perimispolvessa olevaa sukulaistaan, ottolastaan tai tämän jälkeläistä. Sama on laki, jos perillinen jatkuvasti viettää kunniatonta tai epäsiveellistä elämää. Pykälän 2 momentin mukaan perinnöttömäksi tekemisestä on määrättävä testamentissa ja samalla mainittava määräyksen peruste. Peruste on sen toteennäytettävä, joka vetoaa tähän määräykseen.

Testamentin sisällöstä ja tulkinnasta

Testamentin sisältö ilmenee riidaton tausta -kohdasta. Testamentin sanamuodon perusteella voidaan pitää selvänä, että testamentissa on tarkoitettu tehdä Jenni T. Kaija K.n sijaantulijana perinnöttömäksi. Sen sijaan tulkinnanvaraista on, onko testamentissa mainittu Jenni T:n osalta perusteita perinnöttömäksi tekemiselle. Testamentissa on erikseen yksilöity Aimo ja Kaija K:n moitittavia ja testamentin tekijöitä loukkaavia tekoja ja elämäntapaa. Sen sijaan Jenni T:n tekoja tai elämäntapaa ei testamentissa ole erikseen kuvattu.

Kun otetaan huomioon, että testamentin nimenomaisena tarkoituksena on ollut ulottaa perinnöttömäksi tekemistä koskeva määräys myös Jenni T:hen, voidaan testamenttia käräjäoikeuden mielestä perustellusti tulkita niin, että testamentissa mainitut yleisemmät lausumat perinnöttömäksi tekemisen perusteista koskevat myös häntä. Näin ollen testaattorien voidaan tulkita tarkoittaneen, että Aimo K:n ja Kaija K:n lisäksi myös heidän sijaantulijansa olivat teoillaan ja elämäntavoillaan syvästi loukanneet heitä. Käräjäoikeuden mielestä tätä tulkintaa ei muuta se, että testamentissa puhutaan testamentin tekijöiden loukkaamisesta vanhempina mutta ei erikseen isovanhempina. Myös testamentin maininta siitä, että kyseiset testamentin tekijöiden jälkeläiset eivät pitäneet yhteyttä testamentin tekijöihin eivätkä heidän ikääntyessään mitenkään tai missään vaiheessa osoittaneet kantavansa huolta heidän elämästään tai jaksamisestaan, voidaan tulkita tarkoittavan kaikkia heidän perinnöttömäksi tekemistä koskevan määräyksen piiriin kuuluvia jälkeläisiään ja siten myös Jenni T:tä.

Kysymyksenasettelu, asian arviointi ja johtopäätökset

Ossi K. on vastauksessaan vedonnut perinnöttömäksi tekemisen perusteina ensiksi siihen, että Jenni T. ei ollut pitänyt huolta äidistään Kaija K:sta vaan oli antanut tämän jäädä heitteille, ja toiseksi siihen, ettei Jenni T. ollut pitänyt yhteyttä testamentin tehneisiin isovanhempiinsa.

Jutussa on kysymys siitä, täyttääkö Jenni T:n menettely perintökaaren 15 luvun 4 §:n 1 momentissa säädetyt perusteet perinnöttömäksi tekemiselle. Säännöksessä mainituista perusteista Ossi K. on vedonnut ainoastaan perillisen jatkuvasti viettämään kunniattomaan elämään. Sen sijaan tahalliseen rikokseen tai jatkuvaan epäsiveelliseen elämään asiassa ei ole vedottu.

Oikeuskirjallisuudessa esitetyn kannanoton mukaan perusteen arvioinnin lähtökohtana on perittävän oma käsitys asiasta (subjektiivinen mittapuu). Kysymys on siitä, mitä hän pitää kunniattomana. Toisaalta objektiivisia mittapuita ei voida kokonaan syrjäyttää. Niinpä perinnöttömäksi tekemisen perusteeksi ei riitä se, että perillinen ei ole pitänyt perittävään lainkaan yhteyttä. Perinnöttömäksi tekeminen on ankara seuraamus eikä se voi perustua mielivaltaan tai perittävän ikiomiin mielikuviin. (Ks. Aarnio-Kangas: Suomen jäämistöoikeus I, Perintöoikeus, 2009, s. 157.) Teoksessa on tältä osin viitattu Turun hovioikeuden ratkaisuun 15.3.1991 S 90/343.

Ossi K:n kertomuksesta ilmenee, että Kaija K:n elämä oli jo varhain mennyt rempalleen runsaan alkoholinkäytön ja onnettomien miessuhteiden johdosta. Hankasalmelta pääkaupunkiseudulle muuttanut Kaija-Annikki K. oli aikanaan eronnut Jenni T:n isästä Marko T:sta, jolloin Jenni T. oli jäänyt isänsä huoltoon. Ossi K. on edelleen kertonut, että Lauri K. ei ollut pitänyt Marko T:sta heidän toisistaan poikkeavien arvojen ja elämäntapojen vuoksi. Lauri K. oli Ossi K:lle joskus ihmetellyt sitä, etteivät lapsenlapset pitäneet isovanhempiinsa yhteyttä. Toisaalta Lauri K. oli maininnut, että Jenni T:llä oli sellainen isä, ettei hän ilmeisesti antanut tyttärensä pitää yhteyttä isovanhempiin. Ossi K:n kertomuksen mukaan Jenni T. ei ollut täysi-ikäiseksi tultuaankaan pitänyt yhteyttä sairaisiin isovanhempiinsa.

Isänsä huollossa ollut Jenni T. on äitinsä Kaija-Annikki K:n kuollessa ollut vasta vähän alle 14-vuotias lapsi. Tämän vuoksi hänellä ei ole ollut huolenpitovelvollisuutta muualla asuneesta äidistään.

Ossi K:n kertomuksen perusteella voidaan todeta, että Jenni T:lle ei ollut äitinsä elinaikana annettu mahdollisuutta oppia tuntemaan isovanhempiaan eikä heidän välilleen ollut muodostunut minkäänlaista tunnesidettä. Jo ennen äitinsä kuolemaa Jenni T. oli asunut isänsä luona ja ollut tämän huollossa. Isovanhemmat ovat asuneet varsin kaukana Jenni T:stä. Jenni T:llä ei ole ennen testamentin tekemistä ollut käytännössä mitään mahdollisuutta pitää yhteyttä isovanhempiinsa. Kun otetaan huomioon Ossi K:n kertomuksesta ilmenevät Lauri K:n ja Marko T:n väliset viileät suhteet ja se, että Jenni T. on elänyt isänsä Marko T:n vaikutuspiirissä, käräjäoikeus pitää hyvinkin luonnollisena, ettei Jenni T. ole myöskään täysi-ikäiseksi tultuaan pitänyt yhteyttä isovanhempiinsa. Tältä osin on otettava huomioon Jenni T:n nuori ikä. Yhteydenotto ja tutustuminen eri paikkakunnalla asuviin täysin vieraiksi jääneisiin isovanhempiin ei olisi ollut juuri täysi-ikäiseksi tulleelle ja vaikeissa olosuhteissa eläneelle nuorelle mitenkään helppoa. Asiassa ei ole selvitetty, olisiko Jenni T:lla ollut todellisuudessa edes taloudellisia mahdollisuuksia käydä tapaamassa sairaita isovanhempiaan ennen Lauri K:n kuolemaa, jolloin Jenni T. on ollut vasta 20-vuotias. Lisäksi on otettava huomioon, etteivät myöskään isovanhemmat itse ole pitäneet Jenni T:hen yhteyttä, vaikka ainakin Lauri K. on ollut Ossi K:n kertomuksen mukaan oikeustoimikelpoinen vuoteen 2010 asti.

Edellä mainitut olosuhteet huomioon ottaen Jenni T:n yhteydenpidon puuttumista isovanhempiinsa ei voida pitää millään tavoin kunniattomana elämänä. Yhteydenpidon edellyttäminen juuri täysi-ikäiseksi tulleelta henkilöltä olisi kyseisissä olosuhteissa kohtuutonta. Kun lisäksi otetaan huomioon edellä siteerattu oikeuskirjallisuuden yhteydenpidon merkitystä koskeva kannanotto, Jenni T:n yhteydenpidon puuttuminen isovanhempiinsa ei täytä väitettyä perinnöttömäksi tekemisen perustetta, joka edellyttää sitä, että perillinen jatkuvasti viettää kunniatonta elämää. Näin ollen asiassa ei ole esitetty mitään perintökaaren 15 luvun 4 §:n 1 momentissa tarkoitettua perustetta Jenni T:n perinnöttömäksi tekemiselle.

Edellä mainituilla perusteilla käräjäoikeus hyväksyy kanteen.

Oikeudenkäyntikulut

Ossi K. häviää asian, joten hän on oikeudenkäymiskaaren 21 luvun 1 §:n nojalla velvollinen korvaamaan Jenni T:n oikeudenkäyntikulut. Ossi K. on myöntänyt Jenni T:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrältään oikeaksi.

TUOMIOLAUSELMA

1. Käräjäoikeus vahvistaa, ettei Lauri K:n 14.8.2007 allekirjoittamassa testamentissa vallitse Jenni T:n osalta perintökaaren 15 luvun 4 §:ssä tarkoitettu tosiseikasto perinnöttömäksi tekemisestä.

2. Käräjäoikeus vahvistaa, että Jenni T:llä on oikeus lakiosaansa Lauri K:n jäämistöstä.

3. Ossi K. velvoitetaan korvaamaan Jenni T:n oikeudenkäyntikulut korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 27.10.2012 lukien. Maija K-M velvoitetaan yhteisvastuullisesti Ossi K:n kanssa osallistumaan korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen 27.10.2012 lukien.

Asian on käräjäoikeudessa ratkaissut käräjätuomari Jorma Eirola.

VAASAN HOVIOIKEUDEN TUOMIO

Oikeudenkäynti hovioikeudessa

Ossi K:n valitus

Vaatimukset

Ossi K. on vaatinut, että käräjäoikeuden tuomio kumotaan, Jenni T:n kanne Ossi K:hon kohdistetulta osalta hylätään kokonaisuudessaan ja että Jenni T. velvoitetaan korvaamaan Ossi K:n oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudesta ja hovioikeudesta korkoineen.

Perusteet

Käräjäoikeuden tuomio on virheellinen, sillä kanteessa tarkoitetun, 14.8.2007 allekirjoitetun testamentin laatineilla Lauri K:lla ja Juulia K:lla on ollut perintökaaren (PK) 15 luvun 4 §:n 1 momentissa tarkoitettu peruste tehdä tyttärensä Kaija K:n sijaantuloperillinen Jenni T. perinnöttömäksi, koska tämä on teoillaan ja elämäntavoillaan syvästi loukannut testamentin tekijöitä. Käräjäoikeus on tehnyt Ossi K:n todistelutarkoituksessa antamasta kertomuksesta virheelliset johtopäätökset sekä sivuuttanut Lauri K:n arvomaailman, vaikka testamentin tulkinnassa noudatetaan subjektiivisen tulkinnan periaatetta ja Lauri K:n nimenomaisena tarkoituksena on ollut tehdä Jenni T. perinnöttömäksi.

Jenni T:n vastaus Ossi K:n valitukseen

Vaatimukset

Jenni T. on vaatinut, että valitus hylätään ja Ossi K velvoitetaan korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa hovioikeudesta korkoineen.

Perusteet

Käräjäoikeuden tuomio on oikea. Jenni T:n ei hänen ikänsä ja muiden olosuhteidensa perusteella voida katsoa jatkuvasti viettäneen kunniatonta elämää sillä perusteella, että hän ei ole pitänyt yhteyttä isovanhempiinsa.

Hovioikeuden ratkaisu

Perustelut

Pääkäsittelyn toimittaminen näytön uudelleen arvioimiseksi

Ossi K:n pyyntö pääkäsittelyn toimittamisesta hovioikeudessa näytön uudelleen arvioimiseksi ja hänen hovioikeudessa nimeämänsä todistelu

Ossi K. on pyytänyt, että asiassa toimitetaan pääkäsittely näytön uudelleen arvioimiseksi. Ossi K. on nimennyt itsensä kuultavaksi todistelutarkoituksessa sekä käräjäoikeudessa esittämänsä kirjalliset todisteet.

Hovioikeuden pääkäsittelyn toimittamista näytön uudelleen arvioimiseksi koskevat oikeusohjeet

Oikeudenkäymiskaaren (OK) 26 luvun 14 §:n 1 momentin mukaan hovioikeuden on toimitettava pääkäsittely, jos riita-asiassa asianosainen sitä vaatii. Pykälän 2 momentin mukaan pääkäsittelyä ei kuitenkaan tarvitse toimittaa, jos asiassa ei 15 §:n 1 momentin mukaan tarvitse ottaa vastaan suullista todistelua sen vuoksi, että näytön arvioinnin oikeellisuudesta ei voi jäädä varteenotettavaa epäilystä, ja pääkäsittelyn toimittaminen on muutoinkin selvästi tarpeetonta huomioon ottaen erityisesti asian laatu ja merkitys asianosaiselle. OK 26 luvun 15 §:n 1 momentin mukaan todistelua ei tarvitse ottaa uudelleen vastaan, jos käräjäoikeuden vastaanottaman näytön arvioinnin oikeellisuudesta ei voi jäädä 12 §:ssä tarkoitetun oikeudenkäyntiaineiston perusteella kokonaisuutena arvioitaessa mitään varteenotettavaa epäilystä.

OK 26 luvun 15 §:n 1 momentin säätämiseen johtaneessa hallituksen esityksessä lausutun mukaan käräjäoikeuden näyttöratkaisun riitauttamisesta seuraa pääsääntöisesti edelleen, että kysymyksessä oleva todistelu on tarpeellisilta osilta otettava uudelleen vastaan siitä riippumatta, epäileekö hovioikeus käräjäoikeuden näyttökysymyksessä tekemää ratkaisua (HE 105/2009 vp s. 70).

Käräjäoikeudessa esitettyä todistelua ei kuitenkaan tarvitse ottaa hovioikeudessa uudelleen vastaan silloin, jos valittaja ei ole valituskirjelmässään lainkaan esittänyt perusteita käräjäoikeuden näytön uskottavuutta koskevan arvioinnin horjuttamiseksi tai jos esitettyjen väitteiden paikkansa pitävyys on yleisen elämänkokemuksen perusteella arvioituna hyvin epätodennäköistä, ja käräjäoikeuden tuomion sekä OK 26 luvun 12 §:ssä tarkoitetun kirjallisen oikeudenkäyntiaineiston perusteella käräjäoikeuden näytön arvioinnin oikeellisuudesta ei käytännössä jää mitään varteenotettavaa epäilyä (HE 105/2009 vp s. 70).

Mihin seikkoihin käräjäoikeuden tuomio on perustunut, ja millä tavalla tuomion perusteena olevien seikkojen arviointi on valituksessa riitautettu

Käräjäoikeus on tuomiossaan katsonut jutussa olleen kysymys siitä, voidaanko Jenni T:n katsoa viettäneen jatkuvasti kunniatonta elämää PK 15 luvun 4 §:n 1 momentin tarkoittamalla tavalla, koska Jenni T. ei ensinnäkään ollut pitänyt huolta äidistään Kaija K:sta, vaan oli vanhempiensa eron jälkeen väitetysti antanut tämän jäädä heitteille, ja kun Jenni T. toiseksi ei ollut myöskään pitänyt yhteyttä testamentin tehneisiin isovanhempiinsa (s. 4).

Käräjäoikeus on ensimmäisen perusteen osalta lausunut, että isänsä huollossa ollut Jenni T. oli äitinsä Kaija K:n kuollessa ollut vasta vähän alle 14-vuotias lapsi, minkä vuoksi Jenni T:llä ei ollut huolenpitovelvollisuutta äidistään (s. 5). Valituksessa on selostettu Kaija K:n elämäntapaa ja Lauri K:n arvomaailmaa taustana Lauri K:n päätökselle tehdä Jenni T. perinnöttömäksi (s. 5-7). Valituksessa ei ole väitetty, että käräjäoikeuden tuomioon kirjatut tiedot Jenni T:n iästä sekä tämän asumisesta isänsä luona äitinsä kuolinaikaan eivät pidä paikkaansa.

Käräjäoikeus on toisen perusteen osalta lausunut, että Jenni T:lle ei ollut äitinsä elinaikana annettu mahdollisuutta tutustua isovanhempiinsa, eikä Jenni T:n ja hänen isovanhempiensa välille ollut muodostunut tunnesidettä. Jenni T. oli asunut vanhempiensa eron jälkeen isänsä luona varsin kaukana isovanhemmistaan. Käräjäoikeus on Jenni T:n isän ja Lauri K:n viileät välit huomioon ottaen pitänyt ymmärrettävänä sitä, että Jenni T. ei täysi-ikäiseksi tultuaankaan ollut pitänyt yhteyttä isovanhempiinsa, eikä asiassa ollut
myöskään esitetty selvitystä siitä, oliko yhteydenpito ollut taloudellisesti mahdollista ennen Lauri K:n kuolemaa. Vielä käräjäoikeus on todennut, että isovanhemmatkaan eivät ole pitäneet yhteyttä Jenni T:hen. Yhteenvetona ja oikeudellisina johtopäätöksinään mainituista seikoista käräjäoikeus on katsonut, että Jenni T:n ei voida katsoa jatkuvasti viettäneen kunniatonta elämää sillä perusteella, että tämä ei ollut pitänyt yhteyttä isovanhempiinsa (s. 5-6).

Valituksessa on myös jälkimmäisen perusteen osalta väitetty, että käräjäoikeus on sivuuttanut testamentin tehneen Lauri K:n arvomaailmaa sekä Kaija K:n ja Jenni T:n elämäntapaa koskevat kysymykset, jotka ovat selittäneet Lauri K:n päätöstä tehdä Jenni T. perinnöttömäksi. Valituksen mukaan Ossi K. ei myöskään "ymmärrä, mihin perustuu käräjäoikeuden kanta siitä, ettei Jenni T:llä ollut ennen testamentin
tekemistä mitään mahdollisuutta pitää yhteyttä isovanhempiinsa". Ossi K. on valituksessaan vielä lausunut, että hänen tietonsa mukaan Jenni T. oli äitinsä eläessä käynyt isovanhempiensa luona äitinsä kanssa.

Valituksessa ei väitetä, että käräjäoikeuden tuomiossa selostetut tiedot siitä, että Jenni T. on vanhempiensa eron jälkeen asunut isänsä luona varsin kaukana isovanhemmistaan ja että Jenni T:n isän ja Lauri K:n välit ovat olleet viileät, eivät pidä paikkaansa. Valituksessa ei myöskään väitetä, että käräjäoikeuden päätelmä Jenni T:n taloudellisista oloista tai siitä, että Jenni T:n isovanhemmatkaan eivät ole pitäneet tähän yhteyttä, eivät pidä paikkaansa.

Hovioikeuden johtopäätökset pääkäsittelyn toimittamisen tarpeellisuudesta käräjäoikeudessa vastaanotetun näytön uudelleen arvioimiseksi

Hovioikeus toteaa, että valitus rakentuu olennaisesti erilaiselle juridiselle tulkinnalle perinnöttömäksi tekemisen edellytyksistä kuin käräjäoikeuden tuomio. Ossi K:n mukaan Lauri K:n arvomaailmalle ja muille valituksessa selostetuille tekijöille, jotka ovat vaikuttaneet tämän päätökseen tehdä Jenni T. perinnöttömäksi, on annettava perinnöttömäksi tekemisen oikeudellisessa arvioinnissa suurempi merkitys kuin käräjäoikeus on tehnyt.

Asiassa on edellä selostetusti ollut käräjäoikeudessa kysymys siitä, oliko Jenni T. viettänyt jatkuvasti kunniatonta elämää PK 15 luvun 4 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, kun Jenni T. oli väitetysti jättänyt äitinsä vanhempiensa eron jälkeen heitteille, eikä hän ollut pitänyt yhteyttä isovanhempiinsa. Arvioinnin kohteena on näin ollen ollut Jenni T:n menettelyn väitetty jatkuva kunniattomuus, eivätkä ne syyt taustatekijöineen, joiden vuoksi Lauri K. on tahtonut tehdä Jenni T:n perinnöttömäksi.

Käräjäoikeus ei ole tuomiossaan katsonut, että Lauri K. ei ole tarkoittanut tehdä Jenni T:tä perinnöttömäksi, vaan että PK 15 luvun 4 §:n 1 momentin kynnys tehdä Jenni T. perinnöttömäksi ei Lauri K:n tahdosta huolimatta ole ylittynyt, koska perillisen yhteydenpidon puuttuminen testamentin tekijään ei yleensä eikä erityisesti käräjäoikeuden näytetyiksi katsomissa olosuhteissa ole riittänyt Jenni T:n perinnöttömäksi tekemiseen.

Valituksessa ei ole riitautettu tietoja Jenni T:n iästä ja asumisesta isänsä luona äitinsä kuolinaikaan, kuten ei myöskään käräjäoikeuden päätelmää Jenni T:n isän ja Lauri K:n viileistä väleistä. Valituksessa ei myöskään ole, lukuun ottamatta ylimalkaiseksi jäänyttä väitettä Jenni T:n vierailusta isovanhempiensa luona yhdessä jo vuonna 2004 kuolleen äitinsä Kaija K:n kanssa, väitetty käräjäoikeuden selostaneen virheellisesti näyttöä, jonka perusteella se on tehnyt päätelmänsä Jenni T:n ja tämän isovanhempien välisen yhteydenpidon puuttumisen syistä. Nämä seikat sekä valituksen tosiasiallinen kohdistuminen käräjäoikeuden perinnöttömäksi tekemistä koskevan oikeudellisen arvioinnin virheellisyyteen huomioon ottaen hovioikeus katsoo, että käräjäoikeuden todistelun uskottavuudesta tekemän arvion oikeellisuudesta ei jää mitään varteenotettavaa epäilystä.

Asiassa ei mainituilla perusteilla ole tarpeen järjestää pääkäsittelyä hovioikeudessa näytön uudelleen arvioimiseksi.

Pääkäsittelyn toimittaminen Ossi K:n henkilökohtaiseksi kuulemiseksi (niin sanottu pienimuotoinen pääkäsittely)

Ossi K:n pyyntö pienimuotoisen pääkäsittelyn toimittamisesta sekä pienimuotoista pääkäsittelyä koskevat oikeusohjeet

Ossi K. on pyytänyt pääkäsittelyn toimittamista tullakseen henkilökohtaisesti kuulluksi. Ossi K. on pääkäsittelypyyntönsä tueksi vedonnut hänelle asianosaisena kuuluvaan "oikeuteen ajaa asiaansa ja kohdata tuomarinsa hänelle tärkeässä asiassa".

OK 26 luvun 14 §:n 2 momentin mukaan pääkäsittelyä ei tarvitse toimittaa, jos asiassa ei 15 §:n 1 momentin mukaan tarvitse ottaa vastaan suullista todistelua sen vuoksi, että näytön arvioinnin oikeellisuudesta ei voi jäädä varteenotettavaa epäilystä, ja pääkäsittelyn toimittaminen on muutoinkin selvästi tarpeetonta huomioon ottaen erityisesti asian laatu ja merkitys asianosaiselle.

Hovioikeuden pääkäsittelyn toimittamisvelvollisuutta koskevien säännösten esitöissä ja niissä viitatuissa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisuissa on korostettu muutoksenhakutuomioistuimen velvollisuutta järjestää suullinen käsittely asianosaisen kuulemiseksi, jos asianosainen on sitä vaatinut. Pääkäsittely voidaan kuitenkin asiaosaisen sitä vaatiessakin jättää toimittamatta, jos kaikki OK 26 luvun 14 §:n 2 momentin edellä mainitut tekijät täyttyvät (ks. HE 105/2009 vp s. 37-38, 67). Arvioinnissa huomioon on otettava erityisesti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö (ks. PeVL 4/2010 s. 6).

Koska käräjäoikeuden näytön arvioinnin oikeellisuudesta ei edellä lausutuin perustein ole jäänyt varteenotettavaa epäilystä, on näin ollen arvioitava, onko pienimuotoisen pääkäsittelyn toimittaminen selvästi tarpeetonta ottaen huomioon erityisesti asian laatu ja merkitys Ossi K:lle.

Hovioikeuden pääkäsittelyn toimittamisvelvollisuutta koskevien säännösten esitöiden mukaan asian laadun perusteella pääkäsittelyn toimittamista voidaan pitää tarpeettomana ainakin silloin, jos ratkaistavana on vain oikeudenkäyntiä koskeva kysymys, valitus on selvästi perusteeton tai riidaton, taikka kysymyksessä on yksinkertainen ja selväpiirteinen asia. Vähämerkityksellisenä voidaan pitää esimerkiksi sellaista asiaa, jonka intressi on vähäinen tai jolla ei ole merkittäviä liittymiä pääkäsittelyä pyytävän asianosaisen henkilöön. Edelleen on katsottu, että niissäkin tilanteissa, joissa tosiseikat ovat riidattomia, asian merkitys asianosaiselle voi puoltaa pääkäsittelyn järjestämistä, jotta asianosaiset saisivat mahdollisuuden esittää tuomioistuimelle suullisesti oikeudellisia argumentteja kantansa tueksi (HE 105/2009 vp s. 38-39, 67-68).

Koska pääkäsittelyn järjestäminen ei edellä mainituista syistä ole tarpeen näytön uudelleen arvioimiseksi, asianosaisten riitaisuus hovioikeudessa kohdistuu siihen oikeuskysymykseen, onko käräjäoikeus näytetyksi katsomiensa tosiseikkojen perusteella ottanut asianmukaisesti huomioon Lauri K:n tahdon tehdä Jenni T. perinnöttömäksi. Asia ei laatunsa vuoksi edellytä pääkäsittelyn toimittamista Ossi K:n kuulemiseksi, sillä mainittua oikeuskysymystä ei voida pitää vaikeana ja harkinnanvaraisena, eikä Ossi K:n kuulemisella myöskään voida olettaa saatavan tuon kysymyksen ratkaisemiseksi tai muuten tarpeellista selvitystä. Asiassa kysymys on varallisuudesta, joten asialla ei myöskään ole sellaista merkittävää liittymää Ossi K:n henkilöön kuin esimerkiksi asioilla, joissa kysymys on lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Hovioikeudelle ei ole esitetty sellaistakaan selvitystä, jonka perusteella asiaan liittyviä varallisuusarvoja voidaan pitää suurina.

Mitä tulee pääkäsittelyn järjestämiseen oikeudellisten argumenttien esittämistarkoituksessa, hovioikeus toteaa, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä valittajalla on riita-asiassa katsottu eräin edellytyksin olleen myös muutoksenhakutuomioistuimessa oikeus sellaiseen käsittelyyn, jossa häntä kuullaan henkilökohtaisesti, jos muutoksenhakutuomioistuimella on toimivalta tutkia sekä näyttö- että oikeuskysymyksiä (HE 105/2009 vp s. 16).

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ei kuitenkaan aina ole edellyttänyt suullisen käsittelyn pitämistä edes ensimmäisessä ja ainoassa oikeusasteessa, jos asiassa on ollut riitaa vain oikeus- tai teknistä laatua olevista kysymyksistä (ks. esimerkiksi Ohneberg v. Itävalta 18.9.2012, Koottummel v. Itävalta 10.12.2009, Abrahamiam v. Itävalta 10.4.2008 ja Gogoladze v. Georgia 11.12.2007, jossa Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on perusteluissaan myös kiinnittänyt huomiota siihen, että oikeudellisia ja teknisiä argumentteja voidaan esittää tehokkaammin kirjelmillä kuin suullisilla lausumilla, sekä sosiaalivakuutusasioista esimerkiksi Eriksson v. Ruotsi 12.4.2012, Andersson v. Ruotsi 7.12.2010 ja Elo v. Suomi 26.9.2006).

Ossi K. on valituksessaan hovioikeudelle esittänyt väitteensä siitä, minkä vuoksi käräjäoikeuden laintulkintaa on pidettävä virheellisenä sekä näkemystensä tueksi yksilöidysti viitannut samaan perintöoikeudelliseen oppikirjaan kuin käräjäoikeus tuomiossaan. Tämän vuoksi sekä ottaen huomioon sen, että perinnöttömäksi tekemisen edellytysten tulkintaa ei tässä tapauksessa voida pitää vaikeana tai harkinnanvaraisena oikeuskysymyksenä, eikä suullisessa käsittelyssä saatavalla selvityksellä varsin todennäköisesti myöskään voitaisi parantaa mainitun oikeuskysymyksen harkitsemisen edellytyksiä, hovioikeus katsoo, että pääkäsittelyn toimittaminen ei ole tarpeen senkään vuoksi, jotta asianosaiset voisivat suullisesti argumentoida jutun oikeuskysymyksiä.

Asiassa ei mainituilla perusteilla ole tarpeen järjestää pääkäsittelyä Ossi K:n henkilökohtaiseksi kuulemiseksi.

Onko Jenni T. viettänyt jatkuvasti kunniatonta elämää ja onko Lauri ja Juulia K:lla siten ollut peruste tehdä hänet perinnöttömäksi

Hovioikeus on tutkinut käräjäoikeuden tuomion oikeellisuuden. Aihetta muuttaa käräjäoikeuden tuomiota ei ole ilmennyt.

Oikeudenkäyntikulut

Koska Ossi K. on hävinnyt muutoksenhakunsa, hän on velvollinen korvaamaan Jenni T:n oikeudenkäyntikulut hovioikeudesta. Ossi K. on myöntänyt Jenni T:n oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrältään.

Tuomiolauselma

Ossi K:n valitus hylätään.

Ossi K. velvoitetaan korvaamaan Jenni T:n oikeudenkäyntikulut hovioikeudesta korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoineen siitä lukien, kun kuukausi on kulunut hovioikeuden tuomion antamispäivästä.

Asian ovat hovioikeudessa ratkaisseet: Hovioikeudenlaamanni Raija Liljenfeldt sekä hovioikeudenneuvokset Pirjo Latvala ja Markku Mäkynen. Esittelijänä viskaali Timo Saranpää.

Ratkaisu on yksimielinen.

Lainvoimainen.

+